Nisäkäs on nisäkäs, koska sen naaras imettää vastasyntynyttä pentuaan maidolla, omasta tissistään. Tämä on mahdollistanut nisäkäspentujen kasvun nopeammin ja vahvemmaksi, sekä ennenkaikkea syntyessään suhteellisesti isomman ja älykkäämmän pään, muihin eläimiin verrattuna. Kun pentu kasvaa, maito jää. Juomaksi riittää vesi ja muuksi ravinnoksi liha, kasvit, tai molemmat, kuten esim. simpansseilla (!).
Vain yksi nisäkäs juo maitoa koko ikänsä: Pohjoisilla leveysasteilla ainakaan ei taida löytyä yhtäkään ruokakauppaa, josta ei löytyisi jonkinlaista maitohyllyä.
Lähes puolet em:sta myös lutkuttaa tissiä suurimman osan elämästään.
Eikä se toinenkaan puoli sitä erityisemmin estä?
Tropiikissa maidon juonti on vähäisempää. Lutkutuksesta ei ole tietoa.
Tämän vuoksiko me pohjolan vaaleat olemme niin paljon älykkäämpiä, kuin kuumempien seutujen tummemmat asukkaat, että meidän infrastruktuuri, teknologia, yms. on huikean paljon muita kulttuureja korkeammalla tasolla?
Keksikö tosiaan Forssan veljekset ensimmäisenä, mikä on sivilisaation perusta:
"Sitä mä oon usein miättiny, että äiren syytä on vissiin,
kun on naisen narraajan luanto näin ja jäi hillitön hinku maitoon?"
TV: Maitoholisti
Vain yksi nisäkäs juo maitoa koko ikänsä: Pohjoisilla leveysasteilla ainakaan ei taida löytyä yhtäkään ruokakauppaa, josta ei löytyisi jonkinlaista maitohyllyä.
Lähes puolet em:sta myös lutkuttaa tissiä suurimman osan elämästään.
Eikä se toinenkaan puoli sitä erityisemmin estä?
Tropiikissa maidon juonti on vähäisempää. Lutkutuksesta ei ole tietoa.
Tämän vuoksiko me pohjolan vaaleat olemme niin paljon älykkäämpiä, kuin kuumempien seutujen tummemmat asukkaat, että meidän infrastruktuuri, teknologia, yms. on huikean paljon muita kulttuureja korkeammalla tasolla?
Keksikö tosiaan Forssan veljekset ensimmäisenä, mikä on sivilisaation perusta:
"Sitä mä oon usein miättiny, että äiren syytä on vissiin,
kun on naisen narraajan luanto näin ja jäi hillitön hinku maitoon?"
TV: Maitoholisti
Vastaukset 5
Vanhimmat
nopea lähiruokinta mahdollistaa sen, että aikaa jää muuhunkin kuin ravinnon etsimiseen jolloin on aikaa havannoida ja ajatella ja soveltaa käytännössä. Yhteistyö mahdollistaa sen, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse vaan jokainen tekee sen mitä parhaiten osaa. Aikaa jää siis taas paljon muuhun.
Japanilaiset eivät juuri maitoa juo, ovat silti fiksuja, fiksumpia ja koulutetumpia kuin suomalaiset?
Masait afrikassa juovat maitoa niin kuin täällä olutta. Koko niitten kulttuuri perustuu lehmiin. Paimentolaisia asuu ympäri maailman ja yleensä maitituotteet kuuluvat paimentolaisen ruokavalioon. Miksi maitoa ei juoda enemmin lämpimissä maissa johtuu ehkä enemmänkin säilyvyysongelmista. Maito happanee, voi sulaa jne.
Minä olen aika varma että tällainen pohjoinen älykäs ihminen ei pärjäisi kovinkaan hyvin päiväntasaajalla jos joutuisi elämään afrikkalaisen ehdoilla.
Mutta väittäisin, että suurempi tekijä älykkyyden kehittymisessä on vaikeat olosuhteet. Ongelmien ratkaisu kehittää aivoja parhaimmin ja siksi kait ihmisen kehityksessä suurimmat askeleet ovat tapahtuneet juuri vaikeina aikoina (jääkausi yms...)
Olen kiskonut maitoa ja jogurttia vuosia, silti en saa sudokua täytettyä inhimillesessä ajassa