Tähtitieteessä on erilaisia luotettavuustasoja. Parhaiten luotettavaa on pallotähtitiede, taivaanmekaniikka ja monet havainnot sellaisenaan ilman selitysyritystä. Luotettavuutta lisää ratkaisevasti ylimääritelty tieto jolloin erilaisten toisistaan riippumattomien reittien kautta päädytään samaan lopputulokseen. Aurinkokokunnan planeettoja ja pienkohteita koskeva tieto on sinänsä luotettavaa mutta epätäydellistä. Tietojen luotettavuutta lisää luotainlennot.
Aurinkoa koskevia tietoja voisi jo hiukan epäilläkin vaikka tiedot ovatkin hyvin perusteltuja. Ainakin tiedot ovat epätäydellisiä. Aurinkokunnan syntyhistoriaa sietää myös epäillä.
Kun mennään aurinkokunnan ulkopuolelle niin tietojen luotettavuus heikkenee. Mikään ihmisen tekemä laite ei koskaan ole ollut aurinkokunnan ulkopuolella. Tähtiä koskevat tiedot ovat kuitenkin melko luotettavia koska tähtiä voidaan käsitellä tilastollisesti niiden suuren lukumäärän ansioista. Jos kuitenkin käsityksemme auringosta on hiukan pielessä niin ehkä olemme väärässä tähtienkin suhteen.
Todellinen kvanttihyppy luotettavuuden heikkenemisessä tapahtuu kun astutaan kosmologian alueelle. Pimeä aine ja pimeä energia ovat kyseenalaisia koska sen teorian voi kyseenalaistaa jolle ne perustuvat. Myös mustat aukot ja kvasaarit ovat eksoottisia kohteita joihin saattaa sisältyä paljon vielä tuntematonta ja yllättävää.
Tähtitiede tietenkin antaa tähtitieteen kohteista parhaan mallin, mutta malli ei ole kauttaaltaan luotettavuudeltaan tasalaatuinen.
Paljonko luottamusta tunnetaan eri kohteiden _oikeaan_ tulkintaan? Oma ränkkinglistani:
Pallotähtitiede ja taivaanmekaniikka 100%
Planeetat 99%
Aurinko 90%
Aurinkokunnan synty 80%
Tähdet 85%
Galaksit 90%
Kosmologia 50%
Kvasaarit 40%
Pimeä aine 40%
Mustat aukot 30%
Pimeä energia 20%
Aurinkoa koskevia tietoja voisi jo hiukan epäilläkin vaikka tiedot ovatkin hyvin perusteltuja. Ainakin tiedot ovat epätäydellisiä. Aurinkokunnan syntyhistoriaa sietää myös epäillä.
Kun mennään aurinkokunnan ulkopuolelle niin tietojen luotettavuus heikkenee. Mikään ihmisen tekemä laite ei koskaan ole ollut aurinkokunnan ulkopuolella. Tähtiä koskevat tiedot ovat kuitenkin melko luotettavia koska tähtiä voidaan käsitellä tilastollisesti niiden suuren lukumäärän ansioista. Jos kuitenkin käsityksemme auringosta on hiukan pielessä niin ehkä olemme väärässä tähtienkin suhteen.
Todellinen kvanttihyppy luotettavuuden heikkenemisessä tapahtuu kun astutaan kosmologian alueelle. Pimeä aine ja pimeä energia ovat kyseenalaisia koska sen teorian voi kyseenalaistaa jolle ne perustuvat. Myös mustat aukot ja kvasaarit ovat eksoottisia kohteita joihin saattaa sisältyä paljon vielä tuntematonta ja yllättävää.
Tähtitiede tietenkin antaa tähtitieteen kohteista parhaan mallin, mutta malli ei ole kauttaaltaan luotettavuudeltaan tasalaatuinen.
Paljonko luottamusta tunnetaan eri kohteiden _oikeaan_ tulkintaan? Oma ränkkinglistani:
Pallotähtitiede ja taivaanmekaniikka 100%
Planeetat 99%
Aurinko 90%
Aurinkokunnan synty 80%
Tähdet 85%
Galaksit 90%
Kosmologia 50%
Kvasaarit 40%
Pimeä aine 40%
Mustat aukot 30%
Pimeä energia 20%
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jaa.
Minusta tuo "luotettavuus" pitäisi jakaa osiin
- miten paljon alasta on havaintoja tai havaintomahdollisuuksia suhteessa kokonaisuuteen?
- miten kattavaa alan tietämys nyt on, miten iso osa kokonaisuudesta tunnetaan?
- miten paljon uskot / tunnet luottamusta siihen mitä alasta nyt tiedetään?
Yleisten linjojen lisäksi pitäisi arvottaa kriittisen tärkeitä aspekteja, kuten
- nykyisin tunnetun fysiikan riittävyys kaikkien maailmankaikkeuden ilmiöiden tulkkina
- Einsteinin suhteellisuusteorian soveltaminen äärimmäisen voimakkaisiin gravitaatiokenttiiin
- spektriviivojen punasiirtymän kosmologinen tulkinta, eli tulkinta avaruuden laajenemisesta johtuvaksi