Laservalo on sähkölaitteella tehtävää säteilyä,jonka merkittävin erikoisuus on siinä,että kaasun nopeus a on sama lukuarvo kuin tiheys B luonnonlaeissa
N = B x V ja F = m x a
Laservalon ominaisuudet riippuvat siitä,mistä aineesta se tehdään.Esimerkiksi heliumkaasua voidaan pumpata sähkölaitteella,jolloin kaksi luonnonlakia on kääntäen verrannollisia heliumissakin
m / a = V / B
Sitten saamme lukuarvot tietokoneella
V = 0,025 m3 (tilavuus)
B = 179 g/m3 (heliumin tiheys)
m = 0,025 g (massa)
a = 179 Ms (reaktionopeus)
Vaikka eräät laserit ovat voimakkaasti yksivärisiä,värihän on sinänsä materian sekundaariominaisuus,joka
noudattaa lasersäteilyssä silti luonnonlakia
B2 = B1 x a
Sähkötekniikasta riippumatta säteilyn tiheys B on sama lukuarvo kuin reaktionopeus a.Eli heliumin osalta
huomaamme
B2 = 32041 g/m3 (kaasun tiheys sähkölaitteen ulkopuolella)
B1 = 179 g/m3 (heliumkaasun tiheys sähkölaitteen sisällä)
a = 179 Ms (reaktionopeus)
Ja kaikki laservalot täyttävät sähkölaitteen ulkopuolella ehdon
B1 / a = 1 = tan 45 astetta.
Mitä pidempi laservalo luonnossa on,sitä suurempi tapumus sillä on säilyttää avaruuskulma
A = d x r
Niin ollen kolme luonnonlakia on sähkölaitteen ulkopuolella verrannollisia
d / r = m / a = V / B
mutta avaruuskulma lasketaan tangentissa
0,025 M / 179 M = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
Kun laservalo luonnossa pitenee,se levenee,ja nopeus a sekä tiheys B1 pienenevät ja pikkuhiljaa katoavat.
Niin se on sielunlaissa meidän elämäkin.
N = B x V ja F = m x a
Laservalon ominaisuudet riippuvat siitä,mistä aineesta se tehdään.Esimerkiksi heliumkaasua voidaan pumpata sähkölaitteella,jolloin kaksi luonnonlakia on kääntäen verrannollisia heliumissakin
m / a = V / B
Sitten saamme lukuarvot tietokoneella
V = 0,025 m3 (tilavuus)
B = 179 g/m3 (heliumin tiheys)
m = 0,025 g (massa)
a = 179 Ms (reaktionopeus)
Vaikka eräät laserit ovat voimakkaasti yksivärisiä,värihän on sinänsä materian sekundaariominaisuus,joka
noudattaa lasersäteilyssä silti luonnonlakia
B2 = B1 x a
Sähkötekniikasta riippumatta säteilyn tiheys B on sama lukuarvo kuin reaktionopeus a.Eli heliumin osalta
huomaamme
B2 = 32041 g/m3 (kaasun tiheys sähkölaitteen ulkopuolella)
B1 = 179 g/m3 (heliumkaasun tiheys sähkölaitteen sisällä)
a = 179 Ms (reaktionopeus)
Ja kaikki laservalot täyttävät sähkölaitteen ulkopuolella ehdon
B1 / a = 1 = tan 45 astetta.
Mitä pidempi laservalo luonnossa on,sitä suurempi tapumus sillä on säilyttää avaruuskulma
A = d x r
Niin ollen kolme luonnonlakia on sähkölaitteen ulkopuolella verrannollisia
d / r = m / a = V / B
mutta avaruuskulma lasketaan tangentissa
0,025 M / 179 M = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
Kun laservalo luonnossa pitenee,se levenee,ja nopeus a sekä tiheys B1 pienenevät ja pikkuhiljaa katoavat.
Niin se on sielunlaissa meidän elämäkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hiilidioksidipitoisella lasersäteilyllä voidaan leikata ja hitsata vaikkapa metalleja,sillä laservalon tiheys B1
on sähkölaitteen ulkopuolella sama lukuarvo kuin reaktionopeus a,ja oksidien sekä hapen tiheys on
pysyvästi 1430 g/m3
N = B x V
Aineen tilavuuden V lisäksi luonnonlait F = m x a ja A = d x r ovat verrannollisia seuraavasti
V / B = m / a = d / r
ja niissä saamme esimerkit
V = 0,39 m3 (tilavuus)
B = 2793 g/m3 (hiilidioksidipitoinen kaasuseos)
Voimalaissa a = B,joten väri on aineen sekundaariominaisuus
m = 0,39 g (massa)
a = 2793 Ms (liike)
mutta lasersäteilyn avaruuskulma on tässä tapauksessa
d = 7e-7 M (paksuus)
r = 0,005 M (pituus)
Esimerkiksi leikkauksessa käytettävää laservalokulmaa muutetaan teknisesti sähkölaitteen ulkopuolella.
Vaikka tuota 45:n asteen tangenttikulmaa muutetaan teknisesti,laservalo laajenee silti luonnollisesti
aineen pituussuunnassa,koska eihän esimerkiksi leikkausjälki metallissa olisi muuten niin siisti.Ja muuan
pieni avaruuskulmahan on luonnonlaissa
d / r = 7e-7 M / 0,005 M = 0,00014 = tan 0,008 astetta.
Eräs laservalo voi muuttaa jopa teräksen kaasuksi,mikä noudattaa luonnonlakia
B2 = B1 x a
jonka laserehto on
B1 / a = 1 = tan 45 astetta.
Näin ollen materian olomuodot muuttuvat yhtälöissä
B2 = 7,8e 6 g/m3 (raudan tiheys)
B1 = 2793 g/m3
a = 2793 Ms (liike)
Sen sijaan "pulsarikulma" on vaikkapa astronomiassa
B1 / a = 1 = tan 45 astetta.