Oletetaan että meillä on käytössä raketti joka kulkee valon nopeutta, sekä että meillä on kaksi kaukoputkea joilla kykenee näkemään tarkasti kohteeseen joka on valovuoden päässä.
Ystäväsi on raketissa yläpuolellasi, hän vilkuttaa sinulle ikkkunasta ja samalla hetkellä hän ampaisee valon nopeuteen.
Mitä on sinun havaintosi Maasta katsottuna kun ystäväsi käy kääntymässä valovuoden päässä?
Näet koko ajan kaukoputkella kuvan raketista hetkeä ennen lähtöä, jossa ystäväsi heiluttaa kättäsi raketin ikkunasta, näet tämän kuvan vielä kun ystäväsi kääntyy vuoden kuluttua takaisinpäin, näet tämän lähdon pakenevan valon informaation aina siihen saakka kun ystäväsi ilmestyy kahden vuoden kuluttua elävänä eteesi, kaiken valon informaation ystäväsi matkasta kadotat ikuisesti, ystäväsi ja sinä olette vanhenneet kaksi vuotta.
Mitä ystäväsi vastaavasti näkee kaukoputkellaan raketistaan kun katsoo Maahan? ystäväsi näkee Maasta poispäin menessään kaukoputkellaan tasan vuoden ajan saman kuvan sinusta, joka vilkuttaa Maan pinalla lähdön hetkellä.
Kun raketti kääntyy salamanopeasti valon nopeudella kohti Maata, alkaa ystäväsi näkemään liikettä, kaikki liike tapahtuu silloin kaksi kertaa todellista nopeammin, eli valon nopeus ei muutu suhteellisuusteorian mukaan, mutta raketissa kokija saa vuodessa tietoonsa koko kahden vuoden valon informaation jos hän katsoo kaukoputkellaan koko ajan Maata, on kuin katsoisi tupla nopeutettua elokuvaa.
Fyysisien kappaleiden ero toisiinsa nähden on kestänyt tasan kaksi vuotta, kumpikin on vanhentunut saman verran.
Näin tapahtuu jos liikut valon nopeudella vuoden Maasta pois ja takaisin, Maassaolija menettää vain raketin valon informaation, raketissaolija ei mitään.
Valo ei voi olla enää ole missään tekemisessä siihen kappleeseen nähden mistä valo on sironnut, siis mitä väärää edellisessä ilman suhteellisuuteorian kaavoja joita hyvin harva elävä edes täydellisesti ymmärtää?
Ystäväsi on raketissa yläpuolellasi, hän vilkuttaa sinulle ikkkunasta ja samalla hetkellä hän ampaisee valon nopeuteen.
Mitä on sinun havaintosi Maasta katsottuna kun ystäväsi käy kääntymässä valovuoden päässä?
Näet koko ajan kaukoputkella kuvan raketista hetkeä ennen lähtöä, jossa ystäväsi heiluttaa kättäsi raketin ikkunasta, näet tämän kuvan vielä kun ystäväsi kääntyy vuoden kuluttua takaisinpäin, näet tämän lähdon pakenevan valon informaation aina siihen saakka kun ystäväsi ilmestyy kahden vuoden kuluttua elävänä eteesi, kaiken valon informaation ystäväsi matkasta kadotat ikuisesti, ystäväsi ja sinä olette vanhenneet kaksi vuotta.
Mitä ystäväsi vastaavasti näkee kaukoputkellaan raketistaan kun katsoo Maahan? ystäväsi näkee Maasta poispäin menessään kaukoputkellaan tasan vuoden ajan saman kuvan sinusta, joka vilkuttaa Maan pinalla lähdön hetkellä.
Kun raketti kääntyy salamanopeasti valon nopeudella kohti Maata, alkaa ystäväsi näkemään liikettä, kaikki liike tapahtuu silloin kaksi kertaa todellista nopeammin, eli valon nopeus ei muutu suhteellisuusteorian mukaan, mutta raketissa kokija saa vuodessa tietoonsa koko kahden vuoden valon informaation jos hän katsoo kaukoputkellaan koko ajan Maata, on kuin katsoisi tupla nopeutettua elokuvaa.
Fyysisien kappaleiden ero toisiinsa nähden on kestänyt tasan kaksi vuotta, kumpikin on vanhentunut saman verran.
Näin tapahtuu jos liikut valon nopeudella vuoden Maasta pois ja takaisin, Maassaolija menettää vain raketin valon informaation, raketissaolija ei mitään.
Valo ei voi olla enää ole missään tekemisessä siihen kappleeseen nähden mistä valo on sironnut, siis mitä väärää edellisessä ilman suhteellisuuteorian kaavoja joita hyvin harva elävä edes täydellisesti ymmärtää?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Haes oppikirjoista Lorenzin yhtälö ja suorita vähän laskutpHiukkassäteily kulkee samalla tavalla kuin valo kentissämituksia.
Kun kaveri etääntyy sinusta LÄHES valonnopeudella, hän voisi väittää olevansa lepokoordinaatistossa ja sinun etääntyvän hänestä lähes valonnopeudella. Tilanne on symmetrinen, koska eetteriä, johon nopeutta verrataan, ei ole. Vasta kun hän tulee takaisin tapahtuu koordinaattimuutos jolloin aikadilaatio realisoituu. Vaikka koordinaatistot K sinä ja K kaveri 1 ovat symmetriset, ei symmetria päde enää K sinä ja (K kaveri 1 K kaveri2)
Järkeilysi ei päde. Et kai kuvittele, etteivät fyysikot olisi osanneet tehdä (siis kukaan heistä) esittämääsi ajatuskoetta? Yksinkertaistat aivan liikaa. Kuten Faynman sanoi: "Luonnollinen intuitio johtaa fysiikassa lähes aina harhaan"
Tutustu vähän suhtiksen matiikkaan ja ennen kaikkea sen johdantoon ja perusteluihin. Ei se tuolla tasolla, missä aikadilaatioita lasketaan, vielä kovin kummosta ole. Maalaisjärki johtaa auttamattomasti suohon.
Tuli kökköä väliin. Vanha lainaus.
Et kuitenkaan pysty antamaan yksinkertaista vastausta että miksi ? ymmärrän alun "lepogoordinaation" ja ajattelinkin sitä, silloin kaverin paluumatkan puolivälissä molemmat alkaa näkemään nopeutettuna, tämä on varmasti oikeampi näköla esittämääni.
Esitein ajatusleikkini mahdollisimman yksinkertaistettuna.
Tuntuu välillä että se fysiikka karttaa maalasjärkeä jotta viisaat pysyisi viisaina.
Luonnollinen intuitio johtaa fysiikassa lähes aina harhaan"
Vaan kun ei toimi. Ei se erityinen suhteellisuusteoria niin vaikea ole. Lue ja viisastu.
Olen toki lukenut suhteellisuusteoriaa , jos osaat muutamalla lauseella selittää että mikä ei käy, niin että ymmärtää, niin ole hyvä!
Olen ajatellut että tiedämmeköhän loppujen lopuksi oikeastaan vielä mitään ja todennköisesti tyhjään avaruuteen mahtuu useita näyttäviä selityksiä, nyt meillä on olevinaan vakiintunut käsitys.
Valon sanotaan olevan aaltoliikettä.
Minusta yksittäinen valon säde valo on ohutta terävää ja tarkaa ja valon täytyy osata myös piirtää aineen pienin kompenetti jos vain olisi tarpeeksi pieni kamera.
Valoa voisi kapeimillaan ja pienimmillään kuvata milestäni hyvin hyvin hyvin ohueksi säikeeksi, sellaista valoa ei ihminen voisi koskaan edes silmällään nähdä.
Ajatellaampa hyvin kaukaista ja suurta tähetä joka on kymmenien valovuosien päässä ja siitä näkyy silmään juuri ja juuri pieni piste.
Tämän tähden valo on sironnut 360 astetta avaruuteen ja todellisuudessa tämä himmeä tähden loiste peittää koko koko galaksin joka suuntaan, mitä pidemmälle valo etenee 360 astetta tähdestään sen kauemmas toisistaan erilliset valonsäteet etenevät.
Koska valo on kulkenut hyvin pitkän matkan ja mitä pitempään se kulkee niin sitä enemmän valo ohenee haihtuu himmenee, tästä huolimatta silmään tuleva tähden valon informaatio muutaman millimerin alueelle piirtyy vielä täydellisen terävänä ja tarkkana, Tämä antaa olettaa että valon anatomia perusominaisuudeltaan hyvin ohutta ja kapeaa,, ei siis paksumpaa halkaisijaltaan kuin aineen pienin komponetti josta valo saa alkunsa, ihmissilmään tulevan kaukaisen tähden valosta ,joka näkyy juuri ja juuri, on oltava peräisin hyvin hyvin pieneltä alueelta tähden pinnasta.
Kaikken milenkiintoisin kysymys olisi ymmärtää joka myös paljstaisi valon luonteesta enemmän, miksi valo ei vaikuta valoon yhtään mitään.
Minkä ihmeen valtakunnen fysiikkaa olet lukenut? Oletko palstalla vain pelleilemässä, vai oletko ihan oikeasti noin tietämätön?
"Minusta yksittäinen valon säde valo on ohutta terävää ja tarkaa ja valon täytyy osata myös piirtää aineen pienin kompenetti jos vain olisi tarpeeksi pieni kamera."
Valomikroskoopilla ei voi havaita valon aallonpituutta pienempiä osia. Sen tähden on kehitetty elektronimikroskoopit. Mikä ihmeen yksittäinen "valon säde"? Olet näköjään kehittänyt ihan oman valo-oppisi. Uskomuksesi fysiikasta perustuu näköjään johonkin ihmeelliseen taikauskoon.
Suhteellisuusteoriaa lukenut? Miksi et ole lukenut edes peruskoulun fysiikkaa pohjalle?
Kannattaisi myös tutustua, mitä eroa on termeillä "sirota" ja "emittoitua"
Ajatusleikkisi ei toimi, koska sen oletusarvoissa oletetaan pystyttävän rikkomaan fysiikan lakeja. Tuollaisena se vastaisi aivan samaa kuin jos sinulla on esim. laser, herkkä fotometri sekä valovuoden etäisyydellä näistä heijastin, johon laserillasi lähetetyn valosignaalin fotometrisi pystyy ilmaisemaan.
Vilautat laserilla heijastinta, odottelet kaksi vuotta ja sitten fotometrisi huomaa signaalisi heijastuneen takaisin. Aikadilaatiota ei ole, Lorentzin luku valolle on ääretön, joten fotonin kannalta se ei näennäisesti ajallisesti missään käynytkään, mikä paradoksi (Onko se paradoksi?) tietysti selittyy sillä, että ei se vastaanottamasi olekaan se _sama_ fotoni, joka laserista lähti, vaan se on heijastimen absorboiman fotonin energian ja taas sirontana uudelleen synnyttämä toinen fotoni.
Tietenkään et näe mitään kuvia mistään. Kerran matkaan saattamaasi fotonia et enää tapaa, ellei sitten aika-avaruus kaareudu ympärillesi. ; )
Rajallisella, alle valon nopeudella liikkuvalla massalla homma onkin aivan toisennäköinen paletti.
>Rajallisella, alle valon nopeudella liikkuvalla massalla homma onkin aivan toisennäköinen paletti.
Mitä kutun tekemistä kertomallasi valon "sironnalla" on aikadilaation kanssa.? Ymmärrätkö itsekään, mitä kirjoitat? Tuskin.
Kerro sinä se ! eikö valon nopeudella joka on myös valon sirontaa, ole aika paljonkin tekemistä suhteellisuuteorian kanssa.
Jos sironnut valo ei vaikuta koskaan fyysiseen massaa niin mikä nopeus on teoriassa mahdollista.
"Ajatusleikkini toimii mielestäni kaikilla nopeuksilla, koska sironnut valo elää omaa nyt todellisuuttaan eikä se ole riippuvainen lähtökohdastaan."
- Ei toimi muutoin kuin olettamalla massa liikkuvan valon nopeudella ja kiihtyvyyden äärettömän suureksi. Todellisuudessa tämähän ei ole mahdollista kuin massattomilla alkeishiukkasilla, mikä elektromagneettista vuorovaikutusvoimaa välittävä fotoni juuri on.
"Kertooko suhteellisuusteoria että valo vaikuttaa massojen liikkeeseen?"
- Ei, vaan perus hiukkasfysiikka. Sähkömagneettisella säteilyllä voidaan kiihdyttää massaa eri liiketiloihin. Tämä ei tosin mitenkään liity käsiteltävään asiaan.
"kuvia on paljon enemmänkin täydellisen Kuun herän kuvia on joka Maan neliömilillä, samoin on kaikien avaruuden kohteiden kanssa."
- Niin. Ei kuva kulu katsellessa eikä kynttilä pala himmeämmin vaikka sen liekkiä ihastelisi useampikin. En aivan ymmärrä mitä tarkoitat, mutta jos ajattelit, että elektromagneettisen säteilyn selittäminen ja sen eteneminen tyhjiössä edellyttäisi jotain väliainetta, "eetteriä", niin olet väärässä. ; )
Niin. Ei kuva kulu katsellessa eikä kynttilä pala himmeämmin vaikka sen liekkiä ihastelisi useampikin. En aivan ymmärrä mitä tarkoitat,
Heitän vielä tällalisen ajatuksen, voisko massa säteillä ihmissilmälle näkymätöntä säteilyä, jotain mitä ei ehkä vielä tunneta, tämä säteily myös samalla ikäänkuin luo sen massan "kuvan" ympärillä olevaan kolmiulotteiseen avaruuteen, tässä jo valmiiksi olevassa massan säteily kentässä myös ihmis-silmäälle näkyvä valo liikkuu, painovoima voisi olleelisesti liittyä tähän, valo että näkymätön elektromagneettinen säteily pakenee massasta todennköisessti melko vastakkisella 3 d akselilla kuin gravitaatio vetää
lissään,,,,,,näkymätön elektromagneettinen säteily pakenee massasta todennköisessti melko vastakkisella 3 d akselilla kuin gravitaatio vetää
Painovoiman tarkkaa periaatetta ja yksityiskohtaista toimintaa hiukkastasolla emme vielä tunne läheskään niin hyvin kuin ihmiskunnan tällä teknologiatasolla jo pitäisi ja olisi tarpeen. LHC tulee enemmän kuin tarpeeseen osaltaan valottamaan tätä mysteeriä. Jo oli aikakin!
Juu,, saas nähdä mit` tietoo sieltä LHC.eestä joskus julkaistaan .
Painovoiman vaikutusta sanotaan äärettömäksi, ehkä juuri painovoima sitoo kaiken yhteen ja on samalla koko universumin nyt todellisuus
Minun mielestäni minä olen juuri ja tässä nyt, maailmankaikkeuden äärettömän tamänhetkisen äärettömimmissä kohdassa, niin myös kaikki muutkin maailmankaikkeuden kohteet jotka ovat äärettömän äärellisemmisessä kohdissaan samaan aikaan kuin minä, vaikuttaa minuun kuten minä niihin, tää ei nyt tarvii tulkita minään uskonnollisena liturgiana vaikka siltä voi kuulostaa! voihan tää olla toki ihan tosi fysiikkaa.
Ainakin mulla ei ole mitään syytä etsiä enää vastausta kuinka suuri maailmankaikkeus on nykyiseltä kooltaan koska raja ei voi olla tila, vaan koska raja on selvästi tulevaisuuden ulottuvuus tässä ja nyt.
Siitä ajatuksesta en pääse eroon että maailmankaikkeudessa vaikuttaa yksi ja todellinen nyt hetki ,joka koskee yhtä aikaa niin sen kaikkea ainetta kuin aineen välistä avaruutta säteilyineen, koska eihän tyhjyyttää ole kuin menneisyys ja tulevaisuus, toki tässä hassunkurisuudessa voi äärimmäisen lyhyt nyt hetki vielä muuttua tyhjyydeksi ja niinhän tässä jopa näyttää käyvän, eli paras on myös hyväksyä että sadan triloonan vuoden kuluttua meistä ei tiedä enää kukaan, kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan, silloin olisimmme nyt kaikki olikeassa, eheheheheheh
сумасбродство
hhehe,, totta tuokin! mutta ilman mielikuvitusta tuskin oltasi enää edes puissa raapimassa karvaista persettä.
"Jos sironnut valo ei vaikuta koskaan fyysiseen massaa niin mikä nopeus on teoriassa mahdollista. "
Valonnopeus tulee jo Maxwellin yhtälöistä. Mitä tarkoitat sironnalla? Käytät ilmeisesti termiä, jonka tarkoitusta et tunne. Miten vuorovaikutus massan kanssa vaikuttaisi valonnopeuteen. Valon nopeuteen se kyllä vaikuttaa ja vaikutus on riippuvainen aineen taitekertoimesta.
"voisko massa säteillä ihmissilmälle näkymätöntä säteilyä,"
"valo että näkymätön elektromagneettinen säteily "
Vain pieni murto-osa elektromagneettisesta säteilystä tapahtuu näkyvän valon alueella. Sähkämagneettinen spektri lähtee 0 hertsistä ylöspäin aika gammasäteilyyn. Oletko nukkunut tunnilla kun spektristä on puhuttu, vai onko peruskoulu vielä käymättä.
Kyllä olen kuullut ja tiedän,,Kysymys oli tarkennettuna, ja niinkuin sen tarkoitin, että määrääkö tämä näkymätön elektromagneettinen säteily tarkalleen näkyvän valon kulkureitin jos on vapaa tila.
Näkyvän valon voi usein poistaa, eli näkyvä valo värähtelisi aina jo valmiissa näkymättömässä elekrtomagneettisessa kentässä ja olisi siitä myös riippuvainen, monet elektomagneettiset kentät syntyvät usein ennen kuin näkyvä valo.
Tietysti jonkinlainen elm säteily ympäröi meitä koko ajan. Radioaalloiltakin on melko vaikeaa päästä kokonaan karkuun. Lämpösäteilykin (infrapuna) on elektromagneettista säteilyä. Nolla Kelviniä ja Faradayn häkki umpipimeässä olisi kai lähellä säteilytöntä tilaa. Ei näkyvän valon kulkureittiin kuitenkaan mikään muu säteilylaji vaikuta. Se kulkee hyvin tarkasti suoraa reittiä muista taajuuksista piittaamatta.
Ei näkyvän valon kulkureittiin kuitenkaan mikään muu säteilylaji vaikuta. Se kulkee hyvin tarkasti suoraa reittiä muista taajuuksista piittaamatta.
No sironta! siis kun huone valasituu valo siroaa heijastuu fyysistä kappaleista, vaikka otsan hikipisarasta, otsan hikipisarassa voi olla vaikka Auringon kuva ja valo, siis osa Auringon valosta
Sironta ja heijastuminen ovat vähän eri asioita. Tarkoitat varmasti heijastumista.
Ei se nopeuteen kuitenkaan mitenkään vaikuta.
Maailmankaikkeus on hyvin tyhjä paikka ja tämä koskee myös lähiympäristöämme. Ei säteilyllä ole mitään vaikeuksia mahtua materian sekaan ja antamaan energiamääriä, jotka lämpönä mitataan sadoissa miljoonissa asteissa.
Näkyvän valon aallonpituus määrittää kuvan maksimiresoluution pistettä per metri. Näkyvän valon aallonpituus on alueella 400 nm - 780 nm, joten mielestäni n. 1,5 um olisi aika hyvä pistekoko ultrapienelle, mutta silti teräväkuvaiselle näyttötaululle. Neliömillin kuvaruudulta katselisi DVD-leffaa ihan täysillä kirkkain, aidoin värein, eikä tekstityksen lukemisessa olisi mitään ongelmia. ; )
Niin kaikki on suhteellista, mustalta ja läpinäkyvältä näyttävä avaruus ei toki ole läheskään yhtä tyhjää kuin tulevaisuus tai menneisyys.
Mutta siitä mininäytöstä,, heh kyllä muurahaisetkin sitten vosi rakentaa itselleen joskus kehityksen vaiheessaan hienot näyttöpäätteet läppäreineen ! hhehehehh,, heillähän on jo kaupunkeja, valtateitä, karjaa, viljelyksiä, armeijoita, kemiallisia aseita ja kieli, ja muurahaiset ovat jopa jo voittaneet Nobelin tiedepalkinnonkin, joka meni kyllä vahingossa väärään osoiteeseen jonkun A.J. Virtasen nimiin, ehehheheeheheh