Totesin tänään Hesarista, että olen tehnyt todella runsaasti liikennerikoksia vuosikymmenten aikana ajamalla aina kadun yli pitkin suojatietä, pitäisi kuulemma taluttaa!
Mikä on tuollaisen säännön peruste?
Pitääkö aina taluttaa, jos ylittää katua muualtakin kuin suojatietä pitkin?
On tullut pyöräiltyä vasta vajaat 70 vuotta. Pitäisi kai mennä pyöräkouluun pyöräkortti ajamaan...autokoulukin kun on jäänyt käymättä, vaikka olen autoillut 44 vuotta.
Mikä on tuollaisen säännön peruste?
Pitääkö aina taluttaa, jos ylittää katua muualtakin kuin suojatietä pitkin?
On tullut pyöräiltyä vasta vajaat 70 vuotta. Pitäisi kai mennä pyöräkouluun pyöräkortti ajamaan...autokoulukin kun on jäänyt käymättä, vaikka olen autoillut 44 vuotta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
...tulee rikottua lakia ihan sillä perusteella että olen ajaen nopeammin yli tien kuin taluttaen.
Monissa paikoissa valot on ajoitettu niin tarkalle että jalan kulkiessani en edes ehdi kunnolla edes toiselle puolen tietä kun jo alkaa piipata siihen malliin et valo vaihtuu...
Olenko siis hidas kävelijä?????
Virallisesti pitäisi taluttaa,se on totta.
Mutta näyttää siltä että yleinen tapa on ajaa vaan yli risteyksen.Enkä ole koskaan kuullut moisesta sakkoja määrätyn.
Päin punaisia en mene,varsinkaan kun lapsia tai muita ihmisiä odottaa ylimenoa.
Siinä suhteessa rikon lakia vain jos risteys on tyhjä,eikä muita näy niin miksi jäädä odottamaan.
Olenko siis kriminaali?
Suojatien yli pitää aina taluttaa fillaria, jos haluaa liikkua liikenteessä jalankulkijan statuksen antamilla suojatiesäännöilla (siis autoilijat väistävät joka tilanteessa).
Mutta, jos pyörätie jatkuu yli kadun suojatien vieressä (käy ilmi merkinnöistä) niin silloin fillaristi voi sen ylittää ihan normaaaleja tieliikennelain väistämissääntöjä noudattaen. Siis pyöräilijä väistää oikealta tulevia ja puolestaan vasemmalta tulijat niin autot kuin muutkin ajoneuvot väistävät pyöräilijää.
Tämä ns. yleissääntö käy kovin epämääräiseksi esim. sellaisessa tapauksessa missä pyörätie kulkee jonkun metrin viherkaistaleen päässä oikealla autojen ajoväylästä. Näissä tapauksissa on jopa tapahtunut kuolonkolareita fillaristien tappioksi. Autoilijat niistä on järjestään korkeimman oikeuden muutaman vuosikymmenen takaisen ennakkopäätöksen mukaisesti tuomittu.
Sääntöjä yritettiin selventää mutama vuosi sitten ja lopputulos oli entistä epäselvempi. Otin asiasta yhteyttä oman kuntani tekniseen toimeen pari vutta sitten ja heillä oli selvä käsitys, että nykyiset merkinnät ovat riittävät osoittamaan pyörätien jatkuvan.
Koko pakka on syytä aukaista lähivuosina. Sekä väistämissäännöt että merkinnät ovat epäselvästi laissa ilmaistu. Nyt mm. kunnat tekenvät ratkaisuja miten sattuu. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsinki merkitsee punaisella pyörätiet ja Espoo jalankulkualueet!
Toi Hesarin juttu oli ihan törkeä. Pyörällä saa ajaa kyllä suojatieksi merkittyä kohtaa pitkin ajoradan yli, jos pyörätie jatkuu toisella puolella. Sitä kutsutaan silloin pyörätien jatkeeksi, mutta katumaalauksista sitä ei välttämättä erota suojatiestä mitenkään. Muutenhan pyörällä eteneminen menisi ihan mahdottomaksi, kun kaikissa risteyksissä pitäisi jalkautua.
"Mutta, jos pyörätie jatkuu yli kadun suojatien vieressä (käy ilmi merkinnöistä) niin silloin fillaristi voi sen ylittää ihan normaaaleja tieliikennelain väistämissääntöjä noudattaen. Siis pyöräilijä väistää oikealta tulevia ja puolestaan vasemmalta tulijat niin autot kuin muutkin ajoneuvot väistävät pyöräilijää."
Tuo väistämisneuvo on yli 10 vuotta ajasta jäljessä! Pyöräilijä väistää ajoradalla kulkevia tullessaan kevyen liikenteen väylältä, ellei ajoradalla ole kolmiota tai stop-merkkiä ennen pyörätietä, tai ajorataa kulkeva ole kääntymässä hänen kulkusuuntansa poikki. Kaupungissa toki useimmiten joku näistä kolmesta ehdosta toteutuu, mutta yleissääntönä pyöräilijä on kevyen liikenteen väylältä tullessaan väistämisvelvollinen oikealtakin tulevaa autoa kohtaan. Tieliikennelaki kannattaa lukea, löytyy Finlex-palvelusta.
Tuo väistämissääntö ei ole ihan noin yksioikoinen. Vuonna 2008 korkein oikeus teki ennakkopäätöksen missä ajorata ja pyörätie kulkivat rinnakkain mutta välissä noin 5 metrin ja välistä leveämpikin viherkaistale.
Autoilija siis kääntyi oikealle ja samalla törmäten oikealta pyörätietä pitkin tulevaan pyöräilijään. Tässä tapauksessa pyörätien ja ajoradan risteys oli maalattu vain jalankulkijoiden suojaylikäytävin osoittavin maalauksin ja lisäksi ajoradalla oli suojatien ilmaisema liikennemerkki, ei siis muita merkkejä.
Oikeus katsoi kuitenkin, että koska pyörätie ja ajoväylä kulkivat niin pitkään rinnakkain, olkoonkin useamman metrin välimatkalla, niin autoilijan olisi pitänyt mieltää sitä fillaritietä ajorataan kuuluvaksi ja siten väistää oikealta tulevaa pyörää oikealle risteyksessä kääntyessään.
Tästä on siis kehittynyt eräänlainen ennakkotapaus mitä edleen sovelletaan. Eli tarkkuutta noissa tilanteissa!
"Autoilija siis kääntyi oikealle ja samalla törmäten oikealta pyörätietä pitkin tulevaan pyöräilijään. Tässä tapauksessa pyörätien ja ajoradan risteys oli maalattu vain jalankulkijoiden suojaylikäytävin osoittavin maalauksin ja lisäksi ajoradalla oli suojatien ilmaisema liikennemerkki, ei siis muita merkkejä."
Mitä muita merkkejä tuossa sitten olisi? Harvoin pelkkää pyörätietä varten on kolmio tai stoppi laitettu ajoradalle, ja jos auto on väistämisvelvollinen, niin se johtuu juuri tuosta kääntymisestä, jolloin pitää väistää risteävää tietä ylittävää kevyttä liikennettä.
Varmaan voi tulla tulkintaerimielisyyttä siitä, onko kyseessä sama risteys (jolloin kääntymisen perusteella auto väistää) tai eri risteys, jolloin pyörä. Jos siis ymmärsin oikein selityksesi siitä, että pyörä tuli oikealta, eli molemmat siis ajoivat samansuuntaisesti omilla väylillään, ja auto kääntyi pyörän reitin yli.
Ymmärsit ihan oiken. Mutta tässä se glue oli siinä, että autotien ja pyörätien välissä oli luokkaa 5m maastoa pusikkoineen ja puineen. Siis autotieltä ei oikein pystynyt havaitsemaan, että rinnalla kulkeekin pyörätie.
Lisäksi tuon autotien ja pyörätien risteyttävä kohta autotiellä oli merkitty vain yhtenäisillä poikittain olevilla jalankulkijain suojatien viivoin sekä suojatien liikennemerkein. Eli kun autoilija kääntyi oikealle ja sieltä pusikosta tulikin lujaa vauhtia fillari etuajo-oikeutensa nojalla mitään ei enää ollut tehtävissä.
No, onneksi muutamien pahojenkin kolareiden jälkeen stadi muutti tuon kuolonristeyksen (siinä tapahtui näitä tosiaankin kaksi kappaletta!) järkevämmäksi liikennemerkkeineen ja ihan vesurien avulla. Ikävä puoli tässä on se, että case jäi elämään sen ensimmäisen korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti, mitä nyt siis alemmat oikeusinstanssit tietty seuraavat!
Enpä ole talutellut pyörää kadun yli, vaan ajan suojatien läpi heti kun vihreä valo syttyy tai kun risteys on muuten tyhjä/turvallinen. Poliisihan ei yleiseen tapaan puutu mitenkään, mutta lain kirjain periaatteessa vaatii taluttamaan tien yli. Voimme kaikki hymyillä ivallisesti eduskunnan rajattomalle "viisaudelle" lakien säätämisessä. Tai oikeastaan voimme hymyillä ääneen.
Autoilijan velvollisuus on väistää suojatielle pyrkivä pyöräilijä, etenkin kun pyöräilijä tulee oikealta. Autoilija joka ajaa päin punaisia tekee rikoksen. Autoilija, joka kääntyy pyöräilijän reitin poikki ja törmää pyöräilijään tekee rikoksen. Autoilijan tulee aina väistää sekä pyöräilijät että jalankulkijat.
"No, onneksi muutamien pahojenkin kolareiden jälkeen stadi muutti tuon kuolonristeyksen (siinä tapahtui näitä tosiaankin kaksi kappaletta!) järkevämmäksi liikennemerkkeineen ja ihan vesurien avulla. Ikävä puoli tässä on se, että case jäi elämään sen ensimmäisen korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti, mitä nyt siis alemmat oikeusinstanssit tietty seuraavat! "
Minkälaiset liikennemerkit siihen sitten tuli? Kaikenlaisia liikennesuunnittelun kukkasia näkee kyllä paljon, että tuollainen yksittäistapaus ei mitenkään hämmästytä. Etenkin vesurien käyttö on erittäin suotavaa tuollaisissa pusikoissa! Ihan mielenkiinnosta kerrotko vielä ko. risteyksen sijainnin ja olisi hauska lukea se korkeimman oikeuden päätöskin, jos tiedät linkin siihen.
Siitä voiko pyörätietä käyttävää havaita, voi olla montaa mieltä. Tosiaan usein on näkemäesteitä ja pyörätie on vielä vedetty risteyksessä sivuun, jotta autolle tulee loivempi kurvi kääntyä. Toisaalta ennakointi auttaa. Eli jos autolla ajaessaan tietää joutuvansa pian kääntymään, niin pitää jo muutama sata metriä ennen tarkkailla, meneekö siinä vierellä kevyen liikenteen väylää ja onko samaan suuntaan menijöitä. Moni laittaa valitettavasti vilkun niin myöhään (jos ollenkaan), ettei pyöräiljä voí kauheasti ennakoida auton kääntymisaikeita ennen kuin se on jo reitillä.
Nythän Hesari oli "oikaissut" väärän uutisensa, ja taas meni pieleen :).
Ei ihan noin. Autoilijan tulee väistää jalankulkijat ja tämä myös muualla kuin suojatiellä. Mutta pyöräilijät noudattavat ajoneuvoina (pyörä on siis ajoneuvo) ihan samoja väistämissääntöjä mitä yleensäkin tieliikenteeseen on asetettu.
"...ja pyörätien välissä oli luokkaa 5m maastoa pusikkoineen ja puineen..."
Puutarhurit ovat kevyenliikenteenväylillä monin paikoin aikamoisia riesoja. Puskia istutellaan ajattelematta pätkääkään lopputulosta. :(
Et sitten tiennyt, että se erillinen pyörätien merkkaaminen suojateiden tiemerkintöihin poistui kymmenen vuotta sitten. Homma oli liian sekava, samoin kuin säännöt. Nyt molempia on selkiytetty. Kun vielä sais autoilijat noudattamaan niitä sääntöjä, joita vaativat pyöräilijöiden noudattavan.
rengas on puhki. Muuten meen aina ajamalla tasan sieltä mistä kaikista helpoiten ja nopeiten pääsee.
Hesarin juttu oli todella pahasti mennyt pieleen. Säännöt oli sotkettu todella huolella ja sehän vaatii oikaisua. Oikaisussa lauantaina oli edelleen kai sama toimittaja, koska siinä suojatiellä ajaminen oli tuomittu sekä sallituksi että kielletyksi. Ei ole helppoa, ei.
Pyörät pitäisi saada taajamissa muun ajoneuvoliikenteen sekaan, kuten ne ovat muissa sivistysmaissa. Taajamien nopeudet on nyt jo rajoitettu niin alas, että pyöräileminen siellä seassa tekisi vain hyvää autoilijoiden liikennesääntöjen noudattamiselle. Polkupyörähän on ajoneuvo, miksi sille ei anneta sen asemaa? Vaatimuksia kyllä asetetaan.
Pikatestit:
http://www.aamulehti.fi/extrakuvat/pyorailyvisa.pdf
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/saantovisa2009_javastaukset.pdf
Rautalankaohje, josta kuitenkin puuttuu muutama oleellinen tilanne jossa autoilija väistää (esim. liikenneympyrät jne):
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Jossain kunnissa on tapana merkata se pyörätienjatke, sen sijaan esim. meidän kaupungissa se on poikkeus, pääsääntöisesti ei ole merkitty, vaikka näitä pyörätienjatkeita on paljon (eikä ole usein lisäkilpeä varottamassa esim. kärkikolmion kera autoilijaa).