Jos ajatellaan että 8 kilometriä korkean vuoren juurelle kaivetaan tunneli seuraavasti.
Maan pintaa vaikkapa kilometrin vuoren sisään, siellä sata metriä ylöspäin ja taas vuoren kupeesta ulos, tuon sata metriä ylempää.
Tunneliin laitetaan putki, joka kiertää tunnelin läpi, menee vaakasuoraa pois kalliosta vaikkapa kuusi kilometriä, siellä taas samanlainen lenkki ylhäältä alas.
Eli voisi olettaa että kallion sisällä painovoima on pienempi kuin vapaassa ulkoilmassa, riitttävän kaukana vuoren gravitaatiovaikutuksesta.
Vuoren sisällä gravitaatiovoimaa on myös ylöspäin 8 km, alaspäin n. 12000 km.
Jos ajatellaan että sadan metrin matkalla putken halkaisija on niin paljon että vesi putkessa painaa 100 000 kg, olisi ero putkessa olevalla vedellä n. 67 kg, verrattuna vuoressa pystysuoran veden osuuteen suhteessa ilmassa olevaan.
Käytännön voimaahan ei tällä saisi, mutta liikkuisiko vesi?
Maan pintaa vaikkapa kilometrin vuoren sisään, siellä sata metriä ylöspäin ja taas vuoren kupeesta ulos, tuon sata metriä ylempää.
Tunneliin laitetaan putki, joka kiertää tunnelin läpi, menee vaakasuoraa pois kalliosta vaikkapa kuusi kilometriä, siellä taas samanlainen lenkki ylhäältä alas.
Eli voisi olettaa että kallion sisällä painovoima on pienempi kuin vapaassa ulkoilmassa, riitttävän kaukana vuoren gravitaatiovaikutuksesta.
Vuoren sisällä gravitaatiovoimaa on myös ylöspäin 8 km, alaspäin n. 12000 km.
Jos ajatellaan että sadan metrin matkalla putken halkaisija on niin paljon että vesi putkessa painaa 100 000 kg, olisi ero putkessa olevalla vedellä n. 67 kg, verrattuna vuoressa pystysuoran veden osuuteen suhteessa ilmassa olevaan.
Käytännön voimaahan ei tällä saisi, mutta liikkuisiko vesi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka gravitaation vaikutus olisi pienempi vuoren sisällä, niin kuitenkin vuori vetäisi omalla vetovoimallaan myös vaakatasossa olevaa vettä. Toisin sanoen voimat kumoavat toisensa.
Jos noin helppotajuisesti selittäisin saman asian, niin kuvitellaan että kuminauha auttaa esineen nostoa ylöspäin yhtä suurella voimalla kuin se vetää esinettä vaakatasossa.
Mutta eikö se vuori vedä aivan samansuuruisella voimalla molemmmissa vaakasuoraan olevissa putkissa olevaa vettä?
Eli vesi kiertäisi niin päin että ylempänä olevassa vaakasuorassa puktkessa vesi virtaa pois vuoresta päin, tämä olkoon "yläputki".
Alimmaista "alaputkea" pitkin vesi taas virtaa vuoreen päin.
Käsittääkseni vaakasuoraan kulkevissa, sekä ylä- että alaputkessa vuoreen päin vetävät voimat kumoavat toisensa.
Vain vuoren sisällä olevassa putkessa painovoima on pienempi (ainakin teoriassa).
Tosin käytännössä voisi olla että tuota vaakasuoraa putkea pitäisi olla todella pitkästi, ettei vuori vedä vapaana ulkona, pystysuorassa olevassa putkessa alaspäin virtaavaa vettä liian suurella voimalla ylöspäin.
8 kilometrin päässä jo jo ainakin vektorivoima pienentäisi vuoren vaikutusta huomattavasti.
Eli kysymys on vain teoreettinen, jos joku haluaa laskea tarkat arvot, niin toki kelpaa.
Alaputkeen vaikuttaa käytännössä nollan suuruinen vaakatason suuntainen voima, koska maa massallaan tasoittaa vetovoimavaihtelut. Yläputkeen vaikuttaa hienoinen vaakatason suuntainen vetovoima vuoreen päin.
eikös maan vetovoiman vaikutus vaakatasossa oleviin putkiin ole 90 astetta, eli vain suoraan alaspäin.
eikä minun nähdäkseni ole mitään eroa onko putki maassa vai sata metriä maan pinnan yläpuolella.
Teoriassa maan vetovoima on hieman pienempi ylemmässä putkessa, mutta kun se vektorivoima puuttuu.
Tarkoitan sitä, että vuori aiheuttaa pienen vetovoiman itseään kohden yläputkessa, joten se sama voima joka kohdistuu veteen ylöspäin, kohdistuu myös sivullepäin. Suomeksi sanottuna tästäkään ei syntynyt ikiliikkujaa.
Eli jos ajatellaan että vaikkapa kolmen kilometrin korkeudessa olevaan putkeen voisi piirtää halkaisijaltaan kuusi kilometriä olevan pystysuuntaisen gravitaatiovoiman, joka vetää pukessa olevaa vettä puoleensa.
Maan pinnalla ympyrä olisi vain puolikas.
Kyllä näin ajatellen olet oikeassa.
Nyt kun vähän pohdin, niin kyllähän nuo voimat aina toisensa kumoaa, laittaa putket miten vain.
Sama kuin keskipakovoimissa, niitäkään ei ilmeisesti pysty hämäämään.
Silti tuo ikiliikkuja.
Maailmankaikkeutta pidän ikiliikkujana, jotain jossa on aika ja ajattomuus ovat mukana, muuten ei voi selittää alkuräystä. TAi miten paljon niitä sitten liene, kai biljoonia...
Miten muuten kaikki olisi saanut alkunsa. Jonkun täytynyt pöytä kattaa joskus. Ehkä hän palasi ajassa taaksepäin ja aloitti koko homman.
Vesi varmaan kiertäisi jos lämpötilaero olisi merkittävä vuoren ja ulkoilman välillä. Vähän kuin pattereissa ilman kietovesipumppua.