Jakolasku neliöjuuressa

sqrt(a/b). Ensin lasketaan a/b. Sitten neliöjuuri. Voi tietysti muuntaa sen muotoon sqrt(a)/sqrt(b), mutta miksi laskea kaksi neliöjuurta, kun yhdelläkin tulee toimeen.

sqrt(a/b c/d). Ensin a/b ja c/d. Sitten ne lasketaan yhteen ja otetaan neliöjuuri. Missään tapauksessa ei oteta ensin neliöjuuria.

Kerrataanpa vähän laskutoimitusten järjestystä:

1. Sulkumerkkien sisällä olevien lausekkeiden arvot.
2. Funktiot, potenssit. Esimerkkejä. 3^4*5: Ensin 3^4. Sitten kerrotaan 5:llä. sin x 2: Ensin sin x, sitten lisätään 2. Jos on potensseja ja muita funktioita, käytäntö on hieman horjuvaa. sin x^2: Ensin x^2 sitten siitä sini. Sen sijaan sin^2 x tarkoittaa, että ensin sin x ja sitten se potenssiin 2.
3. Yksinäinen -merkki. Esimerkkejä. -3^4: Ensin 3^4. Sitten vaihdetaan sen merkki.
5. Kerto- ja jakolaskut.
6. Yhteen- ja vähenyslaskut. Esimerkkejä. a/b c: Ensin a/b. Sitten lisätään c. 5^2 3. Ensin 5^2 sitten lisätään 3. a/(b c): Ensin b c. Summalla jaetaan a.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa käyttää aina sulkumerkkejä mieluummin liikaa kuin liian vähän. a/b c = (a/b) c. 2^3 4^3 = (2^3) (4^3)

Koska kummassakin yhteenlaskettavassa on sama nimittäjä voidaan kirjoittaa (97,2 11,44)/5= 108,64/5. Nyt voidaan otta neliöjuuri osoittajasta ja nimittäjästä erikseen aivan niin kuin kirjan esimerkissä on tarkoitettu.