Siinä on joku 2,5 miljoonaa kiveä ja se rakennettiin parissakymmenessä vuodessa.
Sehän tekis n.350 kivimurikkaa päivässä paikalleen ja murikat painaa 2.5- 15 tonnia kipale.
lol!
Epygtin rakennusmestarit on aika tehokkaita....
Sehän tekis n.350 kivimurikkaa päivässä paikalleen ja murikat painaa 2.5- 15 tonnia kipale.
lol!
Epygtin rakennusmestarit on aika tehokkaita....
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ovat keksineet kovettuvan seoksen. Hiilipaloja massan seassa.
Arviolta keskimäärin 800 tonnia kiveä roudattu paikalleen päivässä. Jos työntekijöitä oli 20 000, joka äijälle tuli 40 kiloa raahattavaa päivässä.
Kyllä tuon kestää. ; )
Rakennusmestarit tuskin tuolloinkaan kovin fyysistä työtä tekivät.
Balkkanin rak.mestarit oli niin ovelia, että piilottivat sopivan muotoisen mäen
Tiilimuurauksella. Nykyään on sitten serbeillä ihmettelemistä
Khufulla oli käytössään valtaisa määrä ihmisiä, jotka pitivät häntä jumalana ja olivat siitä syystä innokkaita tekemään töitä hänelle ,varsinkin kun siitä vielä sai palkkaa, pyramidejahan EI rakennuttu orjatyövoimalla, se harhaluulo on peräisin kreikkalaiselta historioitsija Herodotokselta. Niilin vuotuisen tulvan aikana ihmiset eivät voineet tehdä maatöitä, joten monumenttien rakentamiseen oli silloin hyvää aikaa, niin että pyramidit toimivat sekä faaraoiden muistomerkkeinä että hätäaputyönä kansalla.
Nimimerki Kollimaattori laskeskeli että "Jos työntekijöitä oli 20 000, joka äijälle tuli 40 kiloa raahattavaa päivässä", ja tuo 20 000 on todella varovainen arvio, monet egyptologit arvioivat työläismäärän olleen noin 100 000, jotkut esittävät suurempiakin arvioita, niin että eivät egyptiläiset mitään ylettömän ihmeellistä työtahtia pitäneet yllä.
"... pitivät häntä jumalana ja olivat siitä syystä innokkaita tekemään töitä ..."
Ehkä se suuri into kuitenkin siitä sittemmin hiukan laimeni koska niitä isoja pyramideja ei rakennettu kuin muutamia kappaleita.
Niin laimeni, ja uskonto muuttui; Khufun aikana faaraoon kohdistunut kunnioittaminen ja jumaloiminen oli nykyihmiselle käsittämätöntä tasoa, aikojen kuluessa faaraosta tuli hieman inhimmillisempi, ennemmin puolijumala kuin jumala, niin että palveluhalukkuus hiipui. Mitä tulee varsinaiseen rakennusinnon laimenemiseen, niin siihen vaikuttu kaikkein eniten se, että pyramidit toimivat tehokkaina rosvomagneetteina: ne viestittivät kauas ympäristöönsä että "täällä on jotain arvokasta". Kun pyramidit joutuivat vääjäämättä ryöstöjen kohteiksi, faaraot järeilivät että ei ole kovin mielekästä pystyttää ylettömän kalliita, mutta huonosti suojaavia, hautoja, niinpä niitä alettiin louhia kallioihin, missä ne olivat paremmassa piilossa.
Siis missä ne 40 kg painoiset kivet oavat pyramidissa?
Paskapuhetta, vieläkään ei ymmärretä, miten pyramidit, samoin kuin Perun muinaiset rakennelmat 100 tonnin kivineen saatiin rakennettua.
Ja pyramidit rakennettiin n. 10 000 vuotta sitten eikä vasta faaraoiden aikana.
Faaraot vain hakkauttivat oman nimesä ja historiansa niihin.
"egyptologit arvioivat työläismäärän olleen noin 100 000, jotkut esittävät suurempiakin arvioita, niin että eivät egyptiläiset mitään ylettömän ihmeellistä työtahtia pitäneet yllä."
Tuohon kysymykseen on paneuduttu erityisesti, ja on todettu, että valtavia työläismääriä ei ole ollut koska niitä ei olisi kukaan pystynyt ruokkimaan.
Ja alueelta ei ole löytynyt minkäänlaisia jälkiä valtavan työläisarmeijan leireistä eikä asumisesta.
Eikä niistä kerro vanhat tekstitkään.
Eikö täällä Suomessa olisi hyvä kaivaa kun täällä ei ole etsitty mitään muuta kuin niitä paikkoja joista on jotain joskus löydetty.Täällähän pitäisi maan kätkeä poveensa hurjan määrän arkeologiaa.Miksi ketään ei kiinnosta muu kuin jo kirjoitettu historia,faktat jotka eivät kestä tarkastelua kuin päällisin puolin.
"Ja pyramidit rakennettiin n. 10 000 vuotta sitten eikä vasta faaraoiden aikana.
Faaraot vain hakkauttivat oman nimesä ja historiansa niihin"
Perustelut väittämälle, pyydän.
Ajatus siitä että pyramidit on rakennuttu joskus kaukaisessa menneisyydessä jonkin toisen, unohtuneen, kulttuurin toimesta, on saanut alkunsa 1800-luvun lopulla. Silloin vallitsi usko jatkuvasta kehityksestä ja siitä että aikakausi oli ihmiskunnan historian huipentuma. Se, että 4000 vuotta sitten voitiin pystyttää jättiläismäisiä pyramideja yksinkertaisin menetelmin, tuntui oudolta: miten muinainen pakanakulttuuri pystyi luomaan tekeleitä, mitkä ylittivät sivistyneen viktoriaanisen aikakauden rakennelmat. Kun ottaa vielä huomioon muodissa olleen mystiikan, spiritismin, yms. harrastuksen, ei ole ihme että pyramidit joutuivat näennäistieteellisten teorioiden "uhreiksi", tai oikeastaan vain Khufun pyramidi, muut eivät ole saaneet samanlaista huomiota.
"Tuohon kysymykseen on paneuduttu erityisesti, ja on todettu, että valtavia työläismääriä ei ole ollut koska niitä ei olisi kukaan pystynyt ruokkimaan. "
Ruokahuolto ei olisi ollut ongelma, rakennustyömaat sijaitsivat Niilin lähellä ja jokea pitkin oli helppo kuljettaa tavaroita. Muinainen Egypti oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta, niin että jakelun organisointi oli melko helppoa. Pystyttiinhän antiikin Roomassakin tarjoamaan joka päivä ruokaa kaupungin runsaalle 100 000:lle avun varassa elävälle kansalaiselle.
"Ja alueelta ei ole löytynyt minkäänlaisia jälkiä valtavan työläisarmeijan leireistä eikä asumisesta."
Ompas. Työmiesten hautoja löytyy sillointällöin lähistöltä.
"Eikä niistä kerro vanhat tekstitkään."
Vanhat tekstit eivät koskaan mainitse työläisiä, miksi mainitsisivat? Heitä ei pidetty maininnan arvoisina. Eivätkä tekstit myöskään kerro mitään siitä miten pyramidit rakennettiin. Asioita, mitä jälkimaailma pitää merkityksellisinä, ei pidetty tärkeinä silloin muinoin.
"Eikö täällä Suomessa olisi hyvä kaivaa kun täällä ei ole etsitty mitään muuta kuin niitä paikkoja joista on jotain joskus löydetty"
Suomessa on jatkuvasti meneillään kaivauksia vanhoilla ja uudemmilla tutkimusalueilla. Tottakai kaivauksia tehdään vain sellaisissa paikoissa missä voi olettaa mahdollisesti löytävänsä jotain, ei ole mitään mieltä mennä metsään kaivamaan jostain sattumanvaraisesta paikasta toivossa että kenties tässä on jotain. Muistaakseni museovirastolle voi ilmoittaa mahdollisia muinaismuistojen sijaintipaikkoja.
"Täällähän pitäisi maan kätkeä poveensa hurjan määrän arkeologiaa."
No jaa, Suomen maaperä on hapanta ja siksi esineet säilyvät sen povessa aika huonosti. (Ja arkeologia on tieteenala, sitä tuskin löytyy maan alta.)