Tässä hörhöille peruskurssia tärkeimmästä ilmaston vaihteluihin vaikuttavasta tekijästä. Opettajana
professori Kalevi Mursula, Oulun yliopisto
Poikkeuksellinen Aurinko: Auringon pitkäaikainen toiminta ja ilmastovaikutukset
"Auringon magneettikentän voimakkuuden vaihtelua, eli ns. magneettista aktiivisuutta on
mitattu vuosisatojen ajan mm. auringonpilkkujen avulla. Auringon akiivisuuden tiedetään
vaihtelevan suuresti. Auringon aktiivisuuden tärkein vaihtelumuoto on noin 10-11 vuotta
kestävä ns. aurinkosykli, jonka aikana auringonpilkkujen määrä kasvaa nollasta
kulloisenkin syklin maksimimäärään ja sitten vähenee nollaan. Syklien korkeus eli
pilkkujen maksimimäärä voi kuitenkin vaihdella suuresti. Pilkut voivat myös hävitä
aurinkosykliä pidemmäksikin ajaksi, jopa useaksi vuosikymmmeneksi. Edellinen
tällainen ns. suuri minimi oli 1600-luvun lopulla. Viimeisten 70 vuoden aikana Auringon
akiivisuus on kuitenkin ollut voimakkaampaa kuin tuhansiin vuosiin tätä ennen.
Auringon magneettinen aktiivisuus näyttää myös säätelevän Auringon säteilemän
energian määrää ja muita tärkeitä Auringon ominaisuuksia. Emme siis voi pitää Auringon
energiantuottoa tai muita vaikutuksia vakioisena taustatekijänä. Auringon aktiivisuuden
muutokset ovat myös vaikuttaneet merkittävästi ilmaston muutokseen viime vuosisadan
aikana."
http://www.ihy2007.fi/IHY_Tiivistelmat.pdf
professori Kalevi Mursula, Oulun yliopisto
Poikkeuksellinen Aurinko: Auringon pitkäaikainen toiminta ja ilmastovaikutukset
"Auringon magneettikentän voimakkuuden vaihtelua, eli ns. magneettista aktiivisuutta on
mitattu vuosisatojen ajan mm. auringonpilkkujen avulla. Auringon akiivisuuden tiedetään
vaihtelevan suuresti. Auringon aktiivisuuden tärkein vaihtelumuoto on noin 10-11 vuotta
kestävä ns. aurinkosykli, jonka aikana auringonpilkkujen määrä kasvaa nollasta
kulloisenkin syklin maksimimäärään ja sitten vähenee nollaan. Syklien korkeus eli
pilkkujen maksimimäärä voi kuitenkin vaihdella suuresti. Pilkut voivat myös hävitä
aurinkosykliä pidemmäksikin ajaksi, jopa useaksi vuosikymmmeneksi. Edellinen
tällainen ns. suuri minimi oli 1600-luvun lopulla. Viimeisten 70 vuoden aikana Auringon
akiivisuus on kuitenkin ollut voimakkaampaa kuin tuhansiin vuosiin tätä ennen.
Auringon magneettinen aktiivisuus näyttää myös säätelevän Auringon säteilemän
energian määrää ja muita tärkeitä Auringon ominaisuuksia. Emme siis voi pitää Auringon
energiantuottoa tai muita vaikutuksia vakioisena taustatekijänä. Auringon aktiivisuuden
muutokset ovat myös vaikuttaneet merkittävästi ilmaston muutokseen viime vuosisadan
aikana."
http://www.ihy2007.fi/IHY_Tiivistelmat.pdf
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vain sinä pelle olet hörhö. Tässä sinulle peruskurssia aiheesta, opettajina Ilmatieteen laitos, NASA ja Stanfordin yliopisto:
"Auringon säteilyn muutoksilla vain pieniä vaikutuksia maapallon lämpötilaan"
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1239007562.html
"In 2009, it was clear that even the deepest solar minimum in the period of satellite data hasn’t stopped global warming from continuing"
http://www.nasa.gov/topics/earth/features/temp-analysis-2009.html
Tuossa vielä hyvin tilannetta esittävä kuvaaja:
http://solar-center.stanford.edu/images/600px-Temp-sunspot-co2.jpg
FMI:n pokka väittää tuollaista. On kyllä melko selvää, että tyypillisen 11 vuoden syklin aikana auringon säteilyvaihtelun vaikutus lämpötiloihin ehtii olla noin 0.1 astetta. Täytyy kuitenkin huomata (kuten Hansen on aiemmin itsekin sanonut), että vaikutuksella näyttää olevan ainakin muutaman vuoden viive. Lisäksi noilla hommilla (kuten CO2 vaikutuksilla) on tietty aikavakio, Auringon säteilytehon muutos ei välttämättä ehdi saavuttaa tasapainotilannetta normaalin minimin aikana. Pidemmän minimin aikana siis vaikutus ehtii olla suurempi.
Täytyy myös muistaa, että Auringon aktiivisuus nousee nopeasti ennen maksimia ja laskee hitaasti maksimin jälkeen. Auringon edellinen maksimi oli vuonna 2001 ja sitä ennen voimakas El Nino oli vuonna 1998, eli vain noin kolme vuotta ennen maksimia. Kylmin vaihe savutettiin vuonna 2001 La Ninan myötä. Auringon aktiivisuus maksimin jälkeen saavutti keskimääräisen tason joskus vuonna 2004-2005, jonka jälkeen vasta voiden puhua viilenevän vaikutuksen alkamisesta.
Uusien tutkimusten mukaan auringon maksimi ehkä näkyykin itse asiassa ensin La Nina tyyppisenä muutoksena... eli viilenemisenä. Koska seuraava maksimi on aikaisintaan vasta joskus vuonna 2013 ja nykyisen minimin vaikutus tulee kestämään lähes siihen asti on vielä todellakin liian aikaista vetää johtopäätöksiä nykyisen minimin ilmastovaikutukista. Nyt päättyvä El Nino muistuttaa vuoden 1998 El Ninoa ja nyt on ehkä edessä voimakas viileneminen vuden 2001 tapaan.
Vielä kun muistetaan, että esim PDO sykli on luokkaa 60 vuotta ja on mahdollista Auringon aktiivisuusmuutosten vaikuttavan tuohon ja muihin pitkäaikaisiin sykleihin, on arveluttavaa esittämäsi kuvaajan käyttö "todisteena" siitä, ettei Auringon vaikutus viime aikojen lämpenemiseen enää ole merkityksellinen. Varsinkin kun nykyiset ilmastomallit eivät oikein pysty toistamaan noita 10-60 vuoden pitkäaikaisia merivirtojen yms. ilmastoon vaikuttavia syklejä.
Tässä muuten sattumalta löytämäni tuore Astronomy & Astrophysics lehdessä julkaistava tutkimus Auringon pitkän ajan aktiivisuudesta:
http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/0911/0911.4396v1.pdf
Ja tässä erityisesti meidän kannalta kiinnostava BBC:n uutinen:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8615789.stm
Joka tapauksessa FMI:n tulisi tutkimuksessaan kantaa huolta ennen kaikkea siitä miten ilmasto Suomessa tulee kehittymään ja ainakin tuon tutkimuksen mukaan Suomessa Auringon aktiivisuusvaikutusten merkitys on huomattava.
Tuo edellinen tutkimus on siinä mielessä milenkiintoinen, että lämpötiladata muualta maapallolta kuin alueelta mihin tuo ilmiö vaikuttaa on vähintäänkin puutteellista kun mennään vuosisadan alkuun ja pidemmälle.
Kerropas hörhö, miksi sinulla ei näin arkipäivänä ole mitään parempaa tekemistä, kuin raapustaa tuollaisia mammuttimaisia hörhöilyjä tänne?
olin kahvia hörppäilemässä nyt jo takaisin töihin... sori, että kirjoituksesta tuli pitkä (kymmensormijärjestelmä hallussa) mutta väitteeseesi ei ollut lyhyempää vastausta.
Tulipa tässä myös kahvitauolla mieleen, että kyllä se Hohhelikin kaipaisi lakisääteiset kahvitauot.
On se vaan tuo täyspäiväinen hohhelointi sen verran sielunvoimia kysyvää askarrusta, että lepo tekisi hyvää.
Näiden suurempienkaan pilkkuminimien aikana ei ollut läheskään kaikki vuodet kovinkaan kylmiä. Esimerkiksi Maunderin minimin aikaan mitattiin Isossa Britanniassa eräs niin lämmin talvi, että se on vielä nykyäänkin kolmanneksi lämpimin talvi, mitä on koskaan Isossa Britanniassa mitattu.
http://www.tiede.fi/uutiset/3877/hiljainen_aurinko_kylmensi_ehka_talven
"Kun auringon aktiivisuus viimeksi oli hyvin vähäistä 1600-luvun lopulla, koettiin Britanniassa havaintosarjojemme kaikkein kylmin talvi 1684. Toisaalta heti seuraava talvi oli kolmanneksi lämpimin koko 350-vuotisessa havaintosarjassa."
Lisäksi esimerkiksi Daltonin minimin aikaan täällä Suomessakin jotkut vuodet ja jotkut kesät olivat hyvinkin lämpimiä.
Daltonin minimin aikaan oli vielä tulivuoritoimintakin melkoisen aktiivista, tämä selittänee sen ajan viileähkön ilmaston.
Täytyykö tämä ymmärtää niin, että ns pieni jääkausi aiheutui tulivuoritoiminnan vilkastumisesta ja "ei paljoakaan vaikuttavat" Maunderin ja Daltonin minimit olivat vain sattumalta kyseisenä kylmempänä aikana.
Aika kreationististä ilmastotiedettä, sanoisin.
"Näiden suurempienkaan pilkkuminimien aikana ei ollut läheskään kaikki vuodet kovinkaan kylmiä. Esimerkiksi Maunderin minimin aikaan mitattiin Isossa Britanniassa eräs niin lämmin talvi, että se on vielä nykyäänkin kolmanneksi lämpimin talvi, mitä on koskaan Isossa Britanniassa mitattu."
Niin? Eihän tuo kumoa Auringon vaikutusta millään tavalla.
Kysehän on siitä että ns. pienen jääkauden aikana oli keskimäärin viileämpää kuin sitä edeltävänä ja sen jälkeisellä jaksolla. Yksittäisten vuosien tai vuodenaikojen kohdalla voi silti olla suurtakin vaihtelua -jopa ennätyslämpöjäkin.
"Daltonin minimin aikaan oli vielä tulivuoritoimintakin melkoisen aktiivista, tämä selittänee sen ajan viileähkön ilmaston."
Toisaalta esimerkiksi jaksolla 1150-1450 oli tulivuoritoiminta aktiivisempaa kuin jaksolla 1450-1750 ja silti tuo edellinen jakso oli lämpimämpi kuin jälkimmäinen johon osuu myös tuo pieni jääkausi.
Totta kyllä että 1700-luvun lopulla ja 1810-luvulla oli aktiivista tulivuoritoimintaa mutta eivät senkään vaikutukset sentään ulotu vuosikymmenien päähän.
Ja jos tulivuoritoiminnalla on noinkin suuri vaikutus, niin silloinhan esimerkiksi Pinatubo on viilentänyt 1990-lukua joka muuten olisi lähempänä 2000-luvun lukemia.
_
"Näiden suurempienkaan pilkkuminimien aikana ei ollut läheskään kaikki vuodet kovinkaan kylmiä. Esimerkiksi Maunderin minimin aikaan mitattiin Isossa Britanniassa eräs niin lämmin talvi, että se on vielä nykyäänkin kolmanneksi lämpimin talvi, mitä on koskaan Isossa Britanniassa mitattu."
No ei varmaan mitattu kun silloin ei vielä ollut lämpömittaria keksittykään.
"Lisäksi esimerkiksi Daltonin minimin aikaan täällä Suomessakin jotkut vuodet ja jotkut kesät olivat hyvinkin lämpimiä."
Mistä tiedät tuon kun siltä ajalta ei ollut minkäänlaista kattavaa lämpötilan mittausta tai -tilastointia Suomesta?
Nyt auringon aktiivisuus on minimissään, ollut jo pitemmän aikaa. Silti on kuumaa, kulunut vuosi on jatkuvasti rikkonut lämpöennätyksiä. Miksi? Eikö auringolla olekaan vaikutusta lämpötiloihin?
jälijillä pohdinnoissasi. Joskus 50-luvulla Aurinko oli aktiivisimmillaan ja siitä lähtien on tultu alaspäin, mutta globaali lämpötila on kuitenkin noussut
nostaa lämpötiloja globaalisti 0,5 astetta.
Vuonna 1998 oli ns. Super El Nino ja lämmöt olivat ennätykselliset. Tämän vuoden El Nino ei ole mikään Super El Nino. Silti tämän vuoden lämmöt ovat olleet vuoden 1998 lämpöjen tasolla. El Ninolla ei siis voi selittää sitä, että nyt on ennätyksellisen lämmintä.
http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_Apr_10.gif