http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtausmekaniikka
"Virtausmekaniikka (Fluid mechanics) on jatkuvan aineen mekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Virtausmekaniikka voidaan jakaa muun muassa hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.Hydrostatiikka tutkii levossa olevia fluideja. Virtausdynamiikkaa tutkii liikkuvia fluideja."
Eikö virtausmekaniikassa sitten voida tutkia lainkaan diskreetteja eli epäjatkuvia "fluideja"? Fluidilla en tarkoita väkisin nestettä tai kaasuja, vaan virtaavaa ainesta ylensä.
"Virtausmekaniikka (Fluid mechanics) on jatkuvan aineen mekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Virtausmekaniikka voidaan jakaa muun muassa hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.Hydrostatiikka tutkii levossa olevia fluideja. Virtausdynamiikkaa tutkii liikkuvia fluideja."
Eikö virtausmekaniikassa sitten voida tutkia lainkaan diskreetteja eli epäjatkuvia "fluideja"? Fluidilla en tarkoita väkisin nestettä tai kaasuja, vaan virtaavaa ainesta ylensä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos virtausmekaniikalla tarkoitetaan nimenomaan tuota jatkuvan aineen mekaniikan osa-aluetta, niin silloin aine oletetaan jatkuvaksi eikä diskreetiksi. Siis tämä oletus on niissä perusyhtälöissä (Navier-Stokes etc.). Nesteiksi yleensä kutsutuilla aineilla tämä onkin erittäin tarkka likiarvo. Epäjatkuvuuksia toki saa olla, mutta niiden välissä pitää olla jatkumo. Diskreettiä systeemiä voi ajatella myös paloittain jatkuvana, joka periaatteessa on erikoistapaus jatkuvasta mallista, mutta käytännön (helppous-) syistä diskreettejä systeemejä yleensä kuvataan erilaisilla malleilla.
Millaisilla malleilla? Eikös diskreetin aineen värähtely ja värähtelyn siirtyminen voisi olla virtausmekaniikkaa? Vaikka itse aine ei siirtyisi, värähtely siirtyisi virtaamalla.
Siis virtausmekaniikan yhtälöt ovat ihan vaan Newtonin perusyhtälöt, mutta sillä matemaattisella rajalla, että perusyksiköiden koko menee nollaan ja määrä tilavuudessa äärettömään. Jos taas yksiköitä on äärellinen määrä, pitää käyttää perus Newtonin lakeja suoraan näille N osalle.
Värähtelyt saadaan virtausmekaniikan yhtälöistä sopivassa erikoistapauksessa, joten jatkuvassa tapauksessa ne ovat siellä jo. Värähtely ei kyllä "virtaa" niin kuin vaikkapa neste vaan kulkee aina vakionopeudella (kuten ääni). Taas jos ainetta ei oleteta jatkuvaksi, pitää kirjoittaa Newtonin liikeyhtälöt niille N aineen osaselle erikseen ja homma on siinä.
Voi kai sitä diskreettiäkin versiota kutsua virtausmekaniikan osaksi, mutta en tiedä kuinka yleistä kielenkäyttöä se on. Ja eihän se käytetty nimi mitään muuta.
Kupiainen taitaa olla tutkimusryhmineen ihan maailmankin mittakaavassa huippututkijoita. Ovat kai keskittyneet turbulenssiin.
Fyysikko: "Kun kuolen ja jos Jumala on olemassa, niin päästyäni kasvotusten haluaisin kysyä kahta asiaa. Mikä on kaiken tarkoitus ja mitä on turbulenssi"
Köppäsesti muistinvaraisesti lainattuna kai Cleikin? (kirjoitusasu väärin) kirjasta "Kaaos"
kun vaan sitten rukkaat niitä kaavoja siten, että ne toimivat kyseisissä tapauksissa. Kaikki reaalinesteet mm. ovat epäjatkuvia, koska täysin puhtaisiin tapauksiin ei käytännössä koskaan päästä. Ne ovat kuitenkin riittävän ideaalisia, jotta niitä voi käsitellä esitetyillä teorioilla.
EI SIIS PIDÄ lukea kuin piru raamattua!
"EI SIIS PIDÄ lukea kuin piru raamattua!"
Ei pidä ei.
Joskus Ammoin Turun Tekulla hituvirtamiehet lukivat myös mekaanista teknologiaa. Aineiden kokoon puristumisista löytyi kaavakirjasta kaavoja, mutta ei niissä kerrottu soveltuvuusaluetta. Joku jolpeistamme laski kumipylvään puristuvuutta älyttömällä kuormalla ja aprikoos ....1 m:n kumipylväs oli kutistunut miinus 20 senttiseksi. Se loikkasi suoraan paranormaaliin maailmaan.