Kirjoitanpa ennen töihin lähtöä eräästä itseäni ärsyttävästä nyky-yhteiskunnan ilmiöstä. Sitä kutsutaan lahjakkuusharhaksi.
Jonkun alan huippuosaajaa pidetään automaattisesti lahjakkaana. Toisin sanoen hänellä uskotaan olevan hyvät geenit kyseisessä asiassa onnistumiseen. En väitä, että geeneillä ei olisi merkitystä. Tätä merkitystä vain liioitellaan rajusti.
Otetaan esimerkki pahimmasta päästä: alkoholismi. Olen lukenut alkoholigeenistä, joka altistaa alkoholismiin. Just joo. Kohta varmaan löydetään television katselu-geeni ja tietokonenörttigeeni. Varmasti on puhuttu jo jostain älykkyysgeenistä. Mikäänhän ei todellisuudessa ole näin yksinkertaista. Tuo alkoholismille altistava geeni on todellisuudessa sellainen osa perimää, jonka vuoksi masennusta ehkäiseviä hormooneja erittyy vähemmän. Masennushan voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, joista yksi on alkoholin liikakäyttö. Geeneistä puhuttaessa mikään ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, sillä alkoholismiin, kuten älykkyyteenkin vaikuttaa lukuisat ja lukuisat geenit. Kun otetaan vielä huomioon älykkyyden suhteellisuus, niin voidaan unohtaa puheet Maradonan jalkapallogeenistä, Mozartin sävellysgeenistä ja Einsteinen luonnontiedegeenistä. Sellaisia yksittäisiä geenejä ei ole.
Tieteen kuvalehdessä oli taannoin juttu ns. 10 000 tunnin säännöstä. Sen mukaan missä asiassa tahansa huippuosaamisen saavuttaminen vaatii vähintään 10 000 tunnin työn. Tälle tutkimukselle on laajaa tieteellistä näyttöä.
Eräs valmentaja on sanonut, että huippupelaajaksi kehittyy tekemällä tuhansia ja tuhansia toistoja. Tähän voidaan soveltaa tuota 10 000 tunnin sääntöä. Sen jälkeen, kun kuka hyvänsä on harjoitellut jotain asiaa 10 000 tuntia, voidaan häntä kutsua vähintään hyväksi. Sitten, kun pohditaan sitä, mikä erottaa hyvän ja erinomaisen toisistaan, aletaan yleensä puhua geeneistä. Tämä ero näiden kahden taitotason välillä voi kuitenkin olla todella pienestä kiinni. Se voi johtua tuurista, olosuhteista, avunsaannista, motivaatiosta... tai geeneistä...
Lähden nyt tekemään työtä, johon minun ei pitänyt vanhempieni mukaan soveltua. Olen luonteeltani hiljainen introvertti, jollaisella henkilöllä ei uskota olevan myyntimiehen ominaisuuksia. Olen kuitenkin firmani huippumyyjien eliittiä. Minulla on vissiin sittenkin myyntimiesgeeni. Vai johtuiskiko se vain siitä, että olen niitä työntekijöitä, jotka eivät pidä ylipitkiä ruoka-/kahvitaukoja ja viitsivät joskus jäädä ylitöihinkin.
Ilman dataa tietokone on pelkkä tyhjä kovalevy. Hyvää alkavaa päivää ja juhannusta kaikille!
Jonkun alan huippuosaajaa pidetään automaattisesti lahjakkaana. Toisin sanoen hänellä uskotaan olevan hyvät geenit kyseisessä asiassa onnistumiseen. En väitä, että geeneillä ei olisi merkitystä. Tätä merkitystä vain liioitellaan rajusti.
Otetaan esimerkki pahimmasta päästä: alkoholismi. Olen lukenut alkoholigeenistä, joka altistaa alkoholismiin. Just joo. Kohta varmaan löydetään television katselu-geeni ja tietokonenörttigeeni. Varmasti on puhuttu jo jostain älykkyysgeenistä. Mikäänhän ei todellisuudessa ole näin yksinkertaista. Tuo alkoholismille altistava geeni on todellisuudessa sellainen osa perimää, jonka vuoksi masennusta ehkäiseviä hormooneja erittyy vähemmän. Masennushan voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, joista yksi on alkoholin liikakäyttö. Geeneistä puhuttaessa mikään ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, sillä alkoholismiin, kuten älykkyyteenkin vaikuttaa lukuisat ja lukuisat geenit. Kun otetaan vielä huomioon älykkyyden suhteellisuus, niin voidaan unohtaa puheet Maradonan jalkapallogeenistä, Mozartin sävellysgeenistä ja Einsteinen luonnontiedegeenistä. Sellaisia yksittäisiä geenejä ei ole.
Tieteen kuvalehdessä oli taannoin juttu ns. 10 000 tunnin säännöstä. Sen mukaan missä asiassa tahansa huippuosaamisen saavuttaminen vaatii vähintään 10 000 tunnin työn. Tälle tutkimukselle on laajaa tieteellistä näyttöä.
Eräs valmentaja on sanonut, että huippupelaajaksi kehittyy tekemällä tuhansia ja tuhansia toistoja. Tähän voidaan soveltaa tuota 10 000 tunnin sääntöä. Sen jälkeen, kun kuka hyvänsä on harjoitellut jotain asiaa 10 000 tuntia, voidaan häntä kutsua vähintään hyväksi. Sitten, kun pohditaan sitä, mikä erottaa hyvän ja erinomaisen toisistaan, aletaan yleensä puhua geeneistä. Tämä ero näiden kahden taitotason välillä voi kuitenkin olla todella pienestä kiinni. Se voi johtua tuurista, olosuhteista, avunsaannista, motivaatiosta... tai geeneistä...
Lähden nyt tekemään työtä, johon minun ei pitänyt vanhempieni mukaan soveltua. Olen luonteeltani hiljainen introvertti, jollaisella henkilöllä ei uskota olevan myyntimiehen ominaisuuksia. Olen kuitenkin firmani huippumyyjien eliittiä. Minulla on vissiin sittenkin myyntimiesgeeni. Vai johtuiskiko se vain siitä, että olen niitä työntekijöitä, jotka eivät pidä ylipitkiä ruoka-/kahvitaukoja ja viitsivät joskus jäädä ylitöihinkin.
Ilman dataa tietokone on pelkkä tyhjä kovalevy. Hyvää alkavaa päivää ja juhannusta kaikille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
ennemmin ne aivot, miten ne tietoa käsittelee, miten hermot kulkee jne. Onhan se niin, että joku saa synnyinlahjana taidon soittaa tai maalata tai laskea päässä miten päin vaan. Siihen ei kaikki yllä, vaikka harjottelis koko ikänsä... No esim. savant ihmiset on aika ihmeellisiä. Aivot toimii erilailla ja kyllä se on kytköksissä geeneihin tai joskus saattaa olla aivovamma tai muu vastaava syynä....?