Kuvitellaanpas, että käytettävissäsi on yksi tuhannesosa-asteen tarkkuuteen yltävä lämpömittari ja aikaa kymmenen vuotta, jona aikana tuolla yhdellä mittarilla pitäisi pystyä mittaamaan mahdollisimman luotettavasti maapallon keskipintalämpötilan muutos tuolla aikajänteellä. Mittarin häiriötön lukeminen olisi mahdollista minuutin välein.
Näkisin, että paikan valinta on merkittävin tekijä.
Kappaleen keskilämpötilan ideaalimittauspiste olisi sen keskipiste, vaan tässä on kyse pintalämpötilasta, joten tuo yksi piste on hylättävä (vaikka tässä kuvitteellisessa tilanteessa voisimme asentaa mittarin keskelle maapalloakin).
Toisekseen maapallon pinnasta merkittävä osa on nestettä, jolla on lämpötilavaihtelua "omasta takaa", eli erilaisia merien virtaussyklejä, yms. Siis näin lyhyellä aikajänteellä meren lämpötilan mittaaminen YHDESTÄ pisteestä ei vaikuttaisi kovin onnistuneelta.
Se, mikä koski merta, koskee vähintään yhtä suuressa määrin ilmakehää. Jos mittaamme Helsingin keskustan lämpötilaa kymmenen vuotta ja sitten piirrämme siitä trendiviivan, niin onko kyse paikallisista sääilmiöstä vaiko globaalista muutoksesta? Ilmakehän osalta tosin korkeuden lisääminen voisi tuoda mukaan suodatusta paikallisilmiöitä vastaan?
Jäätiköt vaikuttavat jossain määrin houkuttelevilta kohteilta, koska ainakin jossain päin niiden pinta pysyy jatkuvasti samantapaisena, eikä esim. kasvuston vihertymisen aiheuttamat virheet lämpötiloissa ole jäätiköillä näkyvissä. Erityisesti tässä tulee mieleen riittävän kylmissä oloissa olevat jäätiköt, joissa lämpötila on lähes jatkuvasti pakkasella.
Etelänapa täyttäisi edellä esitetyt vaatimukset, mutta onko se lopulta niin eristetty muusta ilmastosta, ettei siellä kymmenen vuoden jakso vielä välttämättä kerro globaalista muutoksesta?
Vaihtoehtona jäätiköille tulee mieleen vakioisten olosuhteiden sateettomat autiomaat, joita esiintyy Chilessä ja kaipa se Gobin autiomaakin on melko vähäsateinen ja etäällä meristä.
No, laitetaan nyt se mittari nyt vaikka Everest-vuoren pohjoisrinteen jäätikölle 2 metrin syvyyteen. Jos lunta kerrostuu päälle, niin käydään nostamassa välillä tai poraamassa syvemmälle, jos lunta on haihtunut enempi. Syvyyden tarkoitus on suodattaa päivittäiset muutokset pois aineistosta, muttei vielä estää näkymästä pitempijaksoisia muutoksia.
Niin, siis voisikohan lukuisten mittareiden asemesta muutama oikein sijoitettu mittari antaa tarkemman kuvan ilmastonmuutoksesta? Ja jos mielestäsi voisi, niin mihin sijoittaisit mittareita, tai sen ensimmäisen?
Näkisin, että paikan valinta on merkittävin tekijä.
Kappaleen keskilämpötilan ideaalimittauspiste olisi sen keskipiste, vaan tässä on kyse pintalämpötilasta, joten tuo yksi piste on hylättävä (vaikka tässä kuvitteellisessa tilanteessa voisimme asentaa mittarin keskelle maapalloakin).
Toisekseen maapallon pinnasta merkittävä osa on nestettä, jolla on lämpötilavaihtelua "omasta takaa", eli erilaisia merien virtaussyklejä, yms. Siis näin lyhyellä aikajänteellä meren lämpötilan mittaaminen YHDESTÄ pisteestä ei vaikuttaisi kovin onnistuneelta.
Se, mikä koski merta, koskee vähintään yhtä suuressa määrin ilmakehää. Jos mittaamme Helsingin keskustan lämpötilaa kymmenen vuotta ja sitten piirrämme siitä trendiviivan, niin onko kyse paikallisista sääilmiöstä vaiko globaalista muutoksesta? Ilmakehän osalta tosin korkeuden lisääminen voisi tuoda mukaan suodatusta paikallisilmiöitä vastaan?
Jäätiköt vaikuttavat jossain määrin houkuttelevilta kohteilta, koska ainakin jossain päin niiden pinta pysyy jatkuvasti samantapaisena, eikä esim. kasvuston vihertymisen aiheuttamat virheet lämpötiloissa ole jäätiköillä näkyvissä. Erityisesti tässä tulee mieleen riittävän kylmissä oloissa olevat jäätiköt, joissa lämpötila on lähes jatkuvasti pakkasella.
Etelänapa täyttäisi edellä esitetyt vaatimukset, mutta onko se lopulta niin eristetty muusta ilmastosta, ettei siellä kymmenen vuoden jakso vielä välttämättä kerro globaalista muutoksesta?
Vaihtoehtona jäätiköille tulee mieleen vakioisten olosuhteiden sateettomat autiomaat, joita esiintyy Chilessä ja kaipa se Gobin autiomaakin on melko vähäsateinen ja etäällä meristä.
No, laitetaan nyt se mittari nyt vaikka Everest-vuoren pohjoisrinteen jäätikölle 2 metrin syvyyteen. Jos lunta kerrostuu päälle, niin käydään nostamassa välillä tai poraamassa syvemmälle, jos lunta on haihtunut enempi. Syvyyden tarkoitus on suodattaa päivittäiset muutokset pois aineistosta, muttei vielä estää näkymästä pitempijaksoisia muutoksia.
Niin, siis voisikohan lukuisten mittareiden asemesta muutama oikein sijoitettu mittari antaa tarkemman kuvan ilmastonmuutoksesta? Ja jos mielestäsi voisi, niin mihin sijoittaisit mittareita, tai sen ensimmäisen?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Paras ja harhattomin otos saataisiin satunnaisten pisteiden joukolla, pitäisi arpoa tarpeeksi mittauspisteitä ympäri ämpäri palloa.
Myös säännöllinen verkko, gridi, antaa alueellisesti kohtalaisen luotettavan kuvan tutkittavasta ilmiöstä.
Mittauspisteiden käyöstä linkissä.
http://wattsupwiththat.com/2010/07/14/threaded-climate-extremes/
Kyllä niitä punaisia palleroita on helppo tuottaa, josvain tahtoa riittää.
keskittyä enemmän niihin muutoksiin joita tapahtuu itse lämmönlähteessä ja siihe miten ne vaikuttavat maapallon lämpötilaan. Tämä klimatologian pikainen lopettaminen ja ilmastotutkimuksen jatkaminen luonnotieteelisin menetelmin olisi kaikkein järkevintä . Joka tapauksessa ihminen ei mitään voi mitään tehdä maapallon lämpötilan säätelyssä. Ajatuksenakin täysin älytön.
että maapallon lämpeneminen ja kylmeneminen on Jumalan kädessä ja rukoilu on tehokkain keino vaikuttaa
siihen , kuten vanha kansa kehoittaakin tekemään.
Nostetaan kädet ilmaan, ja annetaan palaa. Ei menneet sukupolvet olleet meistä vastuussa, eikä nykyiset ole tulevista. Se on vähän niinkun vauraus, meillä on öljy,maakaasu,kivihiili ja ydinvoima - tulevat sukupolvet saa nuolla näppejä ja keksiä omat energialähteensä . Jos ilmasto nyt sattuu , vastoin kaikkia hörhöjen mutu tuntumaa , lämpenemään liikaakin niin mitä siitä - en ole sitä kattomassa :)
Hörhöjen kanssa olen samaa mieltä ilmastonlämpenemisellä rahastamisesta, pitäis saada rahoille jotain vastinetta - päästökauppa ja rajotukset sekä verot pitäisi pikkuhiljaa näkyä co2 käyrän tasaantumisena ...
vaalia ja siitä huolehtia. Öljy tulee riittämään myös tuleville polville ja kivihiilikin nykykulutuksella 600 vuodeksi eteenpäin. Maakaasulle ei myöskään ole loppua näkyvissä. Ydinvoima saa kohta varmasti fuusio reaktorin rinnalleen ja tästä fissioydinvoimasta tullaan luopumaan.
Paljon myös vaihtoehtoisia menetelmiä on valmistaa öljyä mistä tahansa orgaanisestaa aineesta männynkävyistä turpeeseen merkittävin näistä on MIT uudelleen kehittämä TF menetelmä . Sitten vielä on maalämpö jossa voidaan käyttää maa sisällä olevaa magmaa eli sulaa kiveä hyödyksi energia tuotannossa . Eli sadan vuoden kuluttua energia näkymät ovat paljon valosammat kuin tällä hetkellä.
Tästä pitää huolta oikeisiin luonnotieteisiin perehtyneet tiedemiehet. Klimatologit yrittävät syöstö mailman takasin keskiajalle omilla natsihönmpötyksillään mailman hallituksista.
Energiasta ei tosiaan ole pulaa, sen talteenotto vain on vielä kovin alkeellista.
Ilmastontutkijat ovat koulutukseltaan luonnontieteilijöitä: meteorologeja, fyysikkoja, tilastotieteilijöitä, matemaatikkoja... Yleensä sitä(kin) tutkimusta ovat kiikuttamassa roviolle muuten juuri ne tahot joilla oma koulutus ja asiantuntemus on joltain muulta alalta tai se puuttuu tyystin. Tietohan on valtaa ja sitä rahvas on aina pelännyt ja vihannut - ja joskus syystäkin.
Mutta viha, kateus ja katkeruus nousee maailmassa usein juuri tietämättömyydestä ja heikosta itsetunnosta, kateudesta niitä kohtaan jotka asioista jotain ymmärtävät ja yrittävät tiedonjyviä etsiä.
ajattelen minäkin.
Mutta ei mitään viisasten kiveä ole näkyvissä.
Tuo fuusio näyttäisi kaukaiselta haaveeta kuitenkin kun koehärdellit näyttävät kovin
monimutkaisilta, ihanko olisivat ikiliikkujaa kyhäämässä.
Tuottahan se hetkellisesti nykyään yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa.
Olisko sekunnin miljoonasosan.
Menköön perustutkimuksen piikkiin.
jotka eivät ole menestyneet luonnontieteissä, kuten esim Taalas ja Pachauri. Luonnontieteissä kuin tälläinen peruskoulutus ei merkitse mitään ja tohtorin väitöskirjakin on vasta ensimmäin osoitus siitä että kykenee jollakin tavalla tekemään tieteelistä työtä. Harvalla kilimatologilla on kovinkaan vakuuttavaa julkaisuluetteloa luonnontieteistä.
Niin varmasti se energia talteenotto on alkeelista. Mutta jos väittää jotakin alkeeliseksi niin mihin vertaat sitä Marssilaisten energian talteen ottoon tai Star trekin poimu reaktoreihin.
aikaan saamiseksi on uhrattu eniten varoja toisen mailamansodan jälkeen ja tullaan uhraamaan jos sitä ei jotenkin osoiteta mahdottomaksi. Voi olla että sata vuottakaan ei riitä ,voi olla että läpimurto on jo tekeillä.
Meteorologia kuuluu ns. geotieteisiin jotka taas luetaan luonnontieteiksi.
Luonnontieteitä eivät ole esimerkiksi teologia, yhteiskuntatieteet tai vaikkapa juridiikka.
Mitä Taalaksen pätevyyteen tulee niin eiköhän se ole ihan riittävä.
http://www.fmi.fi/cv/petteritaalas.html
metodeita siitä tässä on kysymys. Eli teorioiden todistamista käytännössä ja niin että ne on tarkistettavissa. Niin varmasti on riittävä siihen mitä on tekemässä,mutta ei sitte mihinkään muuhun. Mutta tämä ei nyt enää kauaa kestä kuin tämä klimatologia ja AGW höpötys loppuu.
Klimatologia on geotiedettä. http://en.wikipedia.org/wiki/Earth_science
Et ole paljoa tainnut nykymaailman tieteentekoa seurata...
Fysiikkahan on eksakti luonnontiede. Sen viimeisiä virityksiä on ns säieteoria eli kvarkit, hiukkasista pienimmät ovatkin eräänlaisia värähteleviä yksitoistaulotteisia (!) rihmasykkyröitä.
Ai onko kokeellista tukea? Ei. Ei sitten minkäänlaista. Kunhan vain on väsätty teoria.
Sama pätee moneen muuhunkin tieteenalaan, teorianmuodostus ravaa valovuosia kokeellisen todentamisen edellä.
Ilmastonmuutostutkimus on aika konservatiivista ja simppeliä touhua näiden eksoottisten ja miltei metafyysisten tieteiden kuten fysiikka ja matematiikka rinnalla... kunhan etsitään lainalaisuuksia ja yritetään niiden avulla ennustaa mitä-jos menetelmällä aikaa eteenpäin.
Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys
Luonnontieteitä ovat
* biologia, joka tutkii eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä ja kehitystä[1]
* ekologia, joka tutkii eliöiden ja ympäristön suhteita[1]
* fysiikka, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja[1]
* geotieteet eli maapalloa tutkivat tieteet, muun muassa maantiede ja geologia[1]
* kemia, joka tutkii aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista[1]
* tähtitiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita[1].
* metsätieteet eli metsän toimintaa ja käyttöä tutkivat tieteet[1]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontiede
Luonnontieteellinen menetelmä:
Luonnontieteellinen menetelmä on tieteellinen menetelmä, joka on luonnontutkimuksessa hyväksytty raakatiedon keräämisen, selitysjärjestelmien koettelemisen ja luotettavan tiedon pohja.
Luonnontieteellinen menetelmä edellyttää, että kuvattavat ilmiöt pyritään mahdollisuuksien mukaan esittämään eksaktissa muodossa eli numeroiden, kaavojen ynnä muiden avulla. Tämä tekee mahdolliseksi ilmiöiden mittaamisen, ja oletuksen seurausten johtamisen laskemalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnontieteellinen_menetelmä
Mutta mitä tapahtuu Cernissä uudella kiihdyttimellä.
Siellä voi löytyä yllätyksiä jotka edistäisvät asiaa.
Ensimmäinen tärkeä havainto oli että alarmistien toivoma maailmanloppu ei tullukaan
vekotinta käynnistettäessä. Eli ei syntynyt mustaa aukkoa, tietääkseni kun istun täsä.
Se mitä ei havaita on yhtä tärkeää kuin se mitä havaitaan.
Maailmaloppu löytyy "Lubos Motl" lin sivuilta jos pelottaa.
omasta päästään vaikka kuinka Jumalan olemassaolosta lähtien. Niiden todistaminen luonnotieteelisiä menetelmiä käyttäen on vasta sen joka tekee niistä luonnontietettä.
Teoria avulle ei todisteta mitään oikeaksi. Itsekkin varmaan myönnät että AGWteoria on vain teoria jota ei ole todistettu oikeaksi luonnotieteelisiä menetelmiä käyttäen.
Tässä myös syy miksi oikeat fyysikot vastustavat tätä AGW höpötystä.
Luulisi että tälläinne simppeli ja yksinkertainen perusfyysiikkan perustuva klimatologia pystyisi edes jollakin tavalla osoittamaan AGW teorian paikkansa pitävyyttä . Miksi tälläiset professorit kuin Lindzen MIT yliopistosta vastustavat tätä AGW teoriaa niin voimakkaasti jos se on vain simppeliä perusfysiikka luulisi hänellä olevan se hallussa.
Se tässä klimatologiassa on hyvä, että tämä jälkeen varmsti tullaan uudelleen määrittelemään teiteiden konteksteja , jotta tälläiset huijaukset eivät pääse toistumaan.
biologia kemia ja fysiikka. Mitä sellaisella tähtitieteellä tehdään joka ei perustu fysiikkaan ei mittään. Mitä tehdään ekologialla joka ei perustu biologiaa ei mitään .
Vielä sitten metsätieteet erikseen omana luonnotieteenä, kyllä tuli taas todistettua kuinka täyttä paskaa Wikiped on täynnä .
'
Mitä tehdään biologialla, joka ei perustu kemiaan? Ei mitään.
Mitä tehdään kemialla, joka ei perustu fysiikkaan? Ei mitään.
Luonnontieteitä ovat fysiikka, fysiikka ja fysiikka.
Tällainen on amerikkalaisen wikipedian näkemys luonnontieteistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_science
Entäs sitten ruotsalainen: http://sv.wikipedia.org/wiki/Naturvetenskap
Luonnontieteiden määritelmiä ja menetelmiä voi keksiä omasta päästä vaikka kuinka.
tällä Yhdysvaltalaisella kannalla tässä natural science luokituksessa. Suurin osa kuin näistä nobeleistakin ja mailman merkittävistä patenteistakin , menee tänne missä luonnontieteet luokitellaan niin, että hömppähatusta vedetyt AGW teoriat eivät kuulu luonnontieteisiin mitenkään.
Ruotsissa varmaan sosiaalialakin kuuluu luonnontieteisiin tai on jopa ylenpänä sitä luotettavuudessa, kuten marksismi -leninismi oli Neuvostoliiton tiede luokituksen mukaan eksaktein tiede.
Arabi maissa koraanilla on tälläinen marksismi-leninismiin verrattava painoarvo. Klimatologia yritti päästä tälläiseksi superior tieteeksi, jonka ei tarvitse todistaa mitään ja sitä vastaan esitetty kritiikki olisi kriminalisoitu. Joo, todella luonnontieteelistä tai sanotaan mielummin natural science, niin ei tule väärinkäsityksiä.
ei havaita palaa tiede 40 vuotta taaksepäin. Tai sitten kunnianhimoinen CERN johtajat värentävät koetuloksiam, jotta rahoitus pysyy kunnossa ja alkavat kehittelmään teorioita mailman lopusta, joka voidaan estää vain heidän avulla.
Kuten ilmastotieteilijät tekivät.
Ei teorioiden pohjalta ei voi sanoa mitään luonnontieteissä, muuta kuin Matti Nykäsen sanoin ehkä olin, ehkä en ollut.
Klimatologia on edelleenkin osa geotieteitä ja geotieteet ovat osa luonnontieteitä ja perustuvat fysiikkaan noudattavat luonnontieteellisiä menetelmiä. Ettei tule niitä väärinkäsityksiä. Tosin väärinkäsityksien välttäminen vaatii tietoa.
Yhdellä mittarilla ei ole mahdollista mitata maapallon keskilämpötilan muutosta, koska maapallon keskilämpötila ei muutu homogeenisesti, mistä syystä se pitää laskea tilastollisin menetelmin. Alueiden välillä on suuriakin eroja. Ottaen huomioon lämpötilamuutosten spatiaalisen korrelaation, tarvitaan noin 60 mittausaseman verkko (ainakin eturivin ilmastotutkija Eric Steigin mukaan: http://noconsensus.wordpress.com/2010/04/29/global-land-temps-cru-style/#comment-27123).