CO2 absorbtioviivaspektri

Saattaisi olla se oikemapi nimitys.

Steurastaja jo teki justiinsa soppelin aloituksen (luki minun ajatuksia?), lainaan kuitenkin tänne koska esitän kysymyksen.

Nyt todetaan että hiilidioksidi ilmakehässä absorboi kaiken maasta päin CO2 absorbtiospektrilleen osuvan säteilyn.

Kuvaaja:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7c/Atmospheric_Transmission.png

Herääkin kymysys, miten se voisi absorboida sitä vielä lisää jos lähetettävää määrää ei lisätä, vaan vain hiilidioksidia?

Vastaus: ei mitenkään.
Tämä ei kuitenkaan ole autuus

Sillä hiilidioksidimolekyylillä yksinkertaistettuna on ala- ja yläpinta, taivaan se näkee hieman suurempana.

Päästään johtopäätökseen että hiilidioksidi määrästään tai saamastaan säteilystä riippumatta emittoi noin puolet saamastaan säteilystä avaruuteen.

Se tekee sen jo, kuvaaja:

http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/absorptio.GIF

Mikä tässä lyö kynsille?

Sellainen pikkujuttu, että jos ja kun hiilidioksidin absorbtiokaista onkin oletettua viivamaisempi ja äärimmäisen ohuilla sellaisilla,
voiko se sitten jo absorboida kaiken mahdollisen omasta osuudestaan?

Tuskin

Älkää kuitenkaan innostuko

Muistakaa, nythän jo kaikki absorboituu, joten silloinhan vesihöyryn suhteellinen osuus kasvaa radikaalisti.

Kuka on se wiissas joka sanoo kuis kävi, mie vähän eppäilen?
15189
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Siksi siis olisin halukas tietämään millä aallonpituuksilla(heh, meinasin sanoa taajuuksilla) mikäkin ilmakehän kaasuista emittoi absorboimaansa säteilyä, muuten homma ei etene.

Tosin hypoteesin perusteella nyt jo voi sanoa että kasvihuoneilmiön mahdollinen kasvaminen hiilidioksidin toimesta perustuu ilmakehän massan, elikkäs paineen kasvattamiseen, johtaa vääjäämättä siihen tulokseen että hiilidioksidi nykyiset ylittävillä pitoisuuksilla onkin erittäin heikko kasvihuonekaasu, olkoot sen absorbtiospektri sitten tasainen tai suurivälinen viivamainen.

En haluaisi enempää jumittaa ajatteluani tällä, koska se estää tarttumasta seuraaviin kysymyksiini,
tarvitsen kritiikkiä, siis jos ajatukseni onkin ihan persiillään, tarkoitinkin siis että toivon mitä tahansa osallistuvaa kommenttia, kiitos jo etukäteen. :)

Joskus nähnytkin jonkun esittävän samantyylisiä kysymyksiä, jääneen ilman vastausta, älkää tehkö sitä minulle.

Äänestä

Sehän riippuu piikkien leveydestä.
Jos uskomme kvanttimekaniikkaan, tulokseksi saamme eksakteja eli tarkkoja taajuuksia.
Kauppisen mittari ei toimisi jos CO2 olisi täysin läpinäkyvää IR säteilylle.
Mittaustekniikan kehittyessä ainakin minä oletan piikkien kapenevan ja CO2 absorbaation
paljastuvan mitättömäksi.
Eli alarmistin on keksittävä uusi tekijä ilmastonmuutokselle tai hyväksyttävä mittaustulokset.
Tai sitten alkaa lukemaan ilmastorukousta, taikka ilmastolitaniaa.
Eli katsokaamme mitä Kauppisen uusi mittari saa aikaiseksi.
Kaipa sitten vesihöyry jää jäljelle?
Tiiä häntä?

Äänestä
  • "Jos uskomme kvanttimekaniikkaan...."
    "ainakin minä oletan piikkien kapenevan ja CO2 absorbaation
    paljastuvan mitättömäksi...."
    "Eli alarmistin on keksittävä uusi tekijä ilmastonmuutokselle..."
    "Tiiä häntä? "
    Hmm.. . sanoisinko että et ole kovin vakuuttava noissa "perusteluissa", ennemin vaikuttaa että et edes tiedä mostä puhut..

    Äänestä

  • P.Aukko kirjoitti:

    "Jos uskomme kvanttimekaniikkaan...."
    "ainakin minä oletan piikkien kapenevan ja CO2 absorbaation
    paljastuvan mitättömäksi...."
    "Eli alarmistin on keksittävä uusi tekijä ilmastonmuutokselle..."
    "Tiiä häntä? "
    Hmm.. . sanoisinko että et ole kovin vakuuttava noissa "perusteluissa", ennemin vaikuttaa että et edes tiedä mostä puhut..

    Asiallisessa keskustelussa jätetään aina reitti vastapuolelle.
    Siksi siihen ei kuulu peräänantamattomat loppupuheet.

    Voisitko ottaa kantaa itse aiheeseen?
    Tietoa ja näkemystä on heillä molemmilla.

    Äänestä

  • Voikohan mittausta edes nykymenetelmin tarkentaa mm. kaventamalla lähettimen spektriä, jotta hiilidioksidin selektiivisyys voitaisiin mitata äärettömän tarkasti, taitaa olla se reitti jo päätepysäkillään?

    Lisäksi kammioon ammutut yksittäiset fotonit jo itsessään aiheuttavat pienenpienen pulssin joka voidaan virheellisesti havaita, mikä on vastaanottimen erottelukyky,
    hmm, mittausikkunen täsmällinen ajoitus tietysti saattaisi olla yksi vastaus, eli havainnoidaan jälkimmäinen, vasta hiidioksidin emission tuottama piikki mutta, miten mittapäähän syntyvä resonanssikomponentti poistetaan tai kompensoidaan?

    Yksi tapa tietysti voisi olla että koko mittauskammio toimii vastaanottimena, lähetään tarkasti halutuntaajuinen fotoni ja mitataan vastaanotetun pulssin taajuus, jos se ei muutu, ei saatu osumaa, toistokertoja tarvitaan paljon koska todennäköisempää on että fotoni ei osu CO2 molekyyliin, kuin että se osuu.
    Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin jotta löydetään pienin mahdollinen erotus jolla osumia ei enää saada aikaan.

    Kuten jo monasti sanottua, tarkkuusmittaus ei ole heiniäni, ruuvailen "vain radioita", saatankin siis pohtia itsestäänselvyyksiä.

    Äänestä

  • ,2 kirjoitti:

    Voikohan mittausta edes nykymenetelmin tarkentaa mm. kaventamalla lähettimen spektriä, jotta hiilidioksidin selektiivisyys voitaisiin mitata äärettömän tarkasti, taitaa olla se reitti jo päätepysäkillään?

    Lisäksi kammioon ammutut yksittäiset fotonit jo itsessään aiheuttavat pienenpienen pulssin joka voidaan virheellisesti havaita, mikä on vastaanottimen erottelukyky,
    hmm, mittausikkunen täsmällinen ajoitus tietysti saattaisi olla yksi vastaus, eli havainnoidaan jälkimmäinen, vasta hiidioksidin emission tuottama piikki mutta, miten mittapäähän syntyvä resonanssikomponentti poistetaan tai kompensoidaan?

    Yksi tapa tietysti voisi olla että koko mittauskammio toimii vastaanottimena, lähetään tarkasti halutuntaajuinen fotoni ja mitataan vastaanotetun pulssin taajuus, jos se ei muutu, ei saatu osumaa, toistokertoja tarvitaan paljon koska todennäköisempää on että fotoni ei osu CO2 molekyyliin, kuin että se osuu.
    Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin jotta löydetään pienin mahdollinen erotus jolla osumia ei enää saada aikaan.

    Kuten jo monasti sanottua, tarkkuusmittaus ei ole heiniäni, ruuvailen "vain radioita", saatankin siis pohtia itsestäänselvyyksiä.

    Täsmennän, sanoin:

    "Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin jotta löydetään pienin mahdollinen erotus jolla osumia ei enää saada aikaan."

    Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin mahdollisimman pienellä taajuuserotuksella jotta löydetään pienin mahdollinen ikkuna jonka ulkopuolella osumia siis ei enää saada aikaan

    Äänestä

  • ,2 kirjoitti:

    Voikohan mittausta edes nykymenetelmin tarkentaa mm. kaventamalla lähettimen spektriä, jotta hiilidioksidin selektiivisyys voitaisiin mitata äärettömän tarkasti, taitaa olla se reitti jo päätepysäkillään?

    Lisäksi kammioon ammutut yksittäiset fotonit jo itsessään aiheuttavat pienenpienen pulssin joka voidaan virheellisesti havaita, mikä on vastaanottimen erottelukyky,
    hmm, mittausikkunen täsmällinen ajoitus tietysti saattaisi olla yksi vastaus, eli havainnoidaan jälkimmäinen, vasta hiidioksidin emission tuottama piikki mutta, miten mittapäähän syntyvä resonanssikomponentti poistetaan tai kompensoidaan?

    Yksi tapa tietysti voisi olla että koko mittauskammio toimii vastaanottimena, lähetään tarkasti halutuntaajuinen fotoni ja mitataan vastaanotetun pulssin taajuus, jos se ei muutu, ei saatu osumaa, toistokertoja tarvitaan paljon koska todennäköisempää on että fotoni ei osu CO2 molekyyliin, kuin että se osuu.
    Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin jotta löydetään pienin mahdollinen erotus jolla osumia ei enää saada aikaan.

    Kuten jo monasti sanottua, tarkkuusmittaus ei ole heiniäni, ruuvailen "vain radioita", saatankin siis pohtia itsestäänselvyyksiä.

    Epäilen että vastaan tulee se, että kun mitataan jotain niin kohteeseen pitää suunnata
    mittausenergiaa, joka vääristää mittauksen.
    Eli yksinkertaistettuna mitatakseen lämpötilan on esim. PT100 anturin läpi puskettava uA
    luokan virta joka lämmittää anturia.
    Eli ei voi mitata tapahtumaa, häiritsemättä sitä.
    Jotenkin koen että epätarkkuusperiaatteessa on jotain järkeä, ja olen ottanut sen huomioon
    omissa tekeleissäni.
    Eli valanut pt100 anturit epoksilla kiinni mitattavaan kohteeseen.
    Sen termaalinen resistanssi dT/W on hirvittävä.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Heisenbergin_epätarkkuusperiaate

    Äänestä

  • ,2 kirjoitti:

    Voikohan mittausta edes nykymenetelmin tarkentaa mm. kaventamalla lähettimen spektriä, jotta hiilidioksidin selektiivisyys voitaisiin mitata äärettömän tarkasti, taitaa olla se reitti jo päätepysäkillään?

    Lisäksi kammioon ammutut yksittäiset fotonit jo itsessään aiheuttavat pienenpienen pulssin joka voidaan virheellisesti havaita, mikä on vastaanottimen erottelukyky,
    hmm, mittausikkunen täsmällinen ajoitus tietysti saattaisi olla yksi vastaus, eli havainnoidaan jälkimmäinen, vasta hiidioksidin emission tuottama piikki mutta, miten mittapäähän syntyvä resonanssikomponentti poistetaan tai kompensoidaan?

    Yksi tapa tietysti voisi olla että koko mittauskammio toimii vastaanottimena, lähetään tarkasti halutuntaajuinen fotoni ja mitataan vastaanotetun pulssin taajuus, jos se ei muutu, ei saatu osumaa, toistokertoja tarvitaan paljon koska todennäköisempää on että fotoni ei osu CO2 molekyyliin, kuin että se osuu.
    Sitten kun löytyy taajuus jolla saadaan osumia, lähetetään pulsseja ko taajuuden molemmin puolin jotta löydetään pienin mahdollinen erotus jolla osumia ei enää saada aikaan.

    Kuten jo monasti sanottua, tarkkuusmittaus ei ole heiniäni, ruuvailen "vain radioita", saatankin siis pohtia itsestäänselvyyksiä.

    Kymysys. Eli lajitellaan eri energiset fotonit joita törmäytetään kohteeseen, jollei mene ohi.
    Ennen se tapahtui(miksei nytkin?) kääntämällä sähkösesti prismaa ja pienen raon kautta
    tuli jonnimmoinen aallonpituus.
    Valonnlähde oli jaettu kahtia jollon toinen valonsäde kulki vapaasti, toinen mitattavan kohteen
    läpi, lopputulokset ilmaistiin ja vähennettiin toisistaan.
    Näin saatiin suht' stabiili spektri, mikä oli kuitenkin leviä nykymittapuun mukaan.
    Johtuen siitä että näin syntynyt mittausignaali on leveä.
    Kaipa tuon kauppisen vekotin lisää erottelukykyä, ei sen kummempaa, mutta alarmistit ovat
    kauhuissaan koska tulokset saattavat kyseenalaistaa CO2 roolin, eli lopettaa spekulaatiot
    jolloin hiilidioksidilla rahastaminen tulisi perusteettomaksi.

    Äänestä

On totta, että jos spektri olisi viivaspektri, ei absorptiota suuremmin tapahtuisi. Mutta useampi ilmiö leventää spektriviivoja. Näistä tärkeimmät ovat dopplerin leveneminen ja paineleveneminen:

http://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_line#Spectral_line_broadening_and_shift

Miljoonan dollarin kysymys: jos kasvihuoneilmiötä ei olisi (esim. jos abosrptiospektri olisi pelkkä viivaspektri, tms.), niin mikä sitten selittää avaruudessa havaitut kuopat maapallon emissiospektrissä?

Äänestä
  • AGW teoria perustuu juuri spektrin leviämiseen, sen takia alarmisti parkuu mitauksia vastaan
    koska pelkää että Kauppisen mittaukset paljastavat että jäljelle jää pelkkä "aamukampa".
    Eli pari piikkiä.
    Pitää vain punnita IPCC raamattu ja mittaukset.
    Kumpaa alarmisti kannattaa.
    Vaihtoethto 1 IPCC,n Ilmastoraamattu.
    Vaihtoethto 2 Spekroskopia, eli mittaus.
    Taas helppo kysymymys, yksi, vai kaksi.
    Vai tuleeko vastaus korvattomalta John Cookilta?

    Äänestä

  • Jos Kauppisen härdelli reagoi CO2 absorbaatioon, silloin voi arvioida CO2 absorbaation.
    Viitti alkaa pitään luentoa.
    Kysyn vain miksi öljyläikässä lätäkössä näkyy sateenkaaren värit?

    Äänestä

  • Vastasitkohan erääseen kysymykseeni, jäänyt nimittäin askarruttamaan mitä Kauppinen tarkoitti sanoessaan että hän kekkasi mitata tavalla jolla ei ole ennen mitattu, oliskohan hän mittaillut sitä spektriä mm. eri paineissa.

    Tiiä häntä, mut ihan kiva veikkailla ennen julkilausumaa.

    Tuo kuoppa, niinpäs, se todellakin on miljuunan taalan kyssäri, kun eilen sitä just pohdiskelin, yks vaihtoehto joka oli mielessä että maa ei edes säteile kyseisellä taajuudella, säteilylaki kuulemma pakottaa maan harmaana esineenä säteilemään suuremmitta kuopitta.

    Sitten tietty voipi olla että jokin kaasu jossain kerroksessa heijastaakin ko taajuuden takaisin, elikkäs jokin ilmakerrosten väli toimii peilinä,
    tai absorbtio tapahtuu käytännössä kokonaan vesihöyryssä, osuuden ollessa 99,jotain %.
    Ensimmäisessä tapauksessahan olisi kyseessä nykyisiä tunnettuja tehokkaampi kasvihuonekaasu.

    Olipas mukava krapula-aamun yllätys että, eilisen illan aikana tämä ketju ei ollutkaan muuttunut spämmäyskaatopaikaksi, kiitos kaikille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


pilkkukaks kirjoitti:

Saattaisi olla se oikemapi nimitys.

Steurastaja jo teki justiinsa soppelin aloituksen (luki minun ajatuksia?), lainaan kuitenkin tänne koska esitän kysymyksen.

Nyt todetaan että hiilidioksidi ilmakehässä absorboi kaiken maasta päin CO2 absorbtiospektrilleen osuvan säteilyn.

Kuvaaja:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7c/Atmospheric_Transmission.png

Herääkin kymysys, miten se voisi absorboida sitä vielä lisää jos lähetettävää määrää ei lisätä, vaan vain hiilidioksidia?

Vastaus: ei mitenkään.
Tämä ei kuitenkaan ole autuus

Sillä hiilidioksidimolekyylillä yksinkertaistettuna on ala- ja yläpinta, taivaan se näkee hieman suurempana.

Päästään johtopäätökseen että hiilidioksidi määrästään tai saamastaan säteilystä riippumatta emittoi noin puolet saamastaan säteilystä avaruuteen.

Se tekee sen jo, kuvaaja:

http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/absorptio.GIF

Mikä tässä lyö kynsille?

Sellainen pikkujuttu, että jos ja kun hiilidioksidin absorbtiokaista onkin oletettua viivamaisempi ja äärimmäisen ohuilla sellaisilla,
voiko se sitten jo absorboida kaiken mahdollisen omasta osuudestaan?

Tuskin

Älkää kuitenkaan innostuko

Muistakaa, nythän jo kaikki absorboituu, joten silloinhan vesihöyryn suhteellinen osuus kasvaa radikaalisti.

Kuka on se wiissas joka sanoo kuis kävi, mie vähän eppäilen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu