Ilman jäähdytysjärjestelmää autokin leikkaisi kiinne alta aika yksikön. Kun lämpöä tulee autossa lisää, niin sen nopeampaa kiertää myös neste jäähdytysjärjestelmässä pitäen lämmön suhteellisen vakiona. Maapallolla lämmön lisäys kosteikkoalueilla lisää haihtumista ja toisella alueella se kosteus sit tiivistyy ja viilentää ilmaa sateena. Jo pelkkä haihtuminen pitää ilman viileämpänä. Jos jäähdytysjärjestelmää liiaksi peukaloidaan, niin joillain alueilla tapahtuu varmasti kuivumista.
Aavikoituminen ei ole kiinne lämmöstä. Sademetsäalueilla ei ole pienintä ongelmaakaan lämmöstä aavikoitumisen suuntaan, vaikka lämpöä niillä aluein riittää päivästä toiseen. Sen sijaan hakkuut lopettaa myös sateet ja aavikoittaa alueen. Jos sademetsäalueella lämpötila kasvaa, siellä tulee päivittäisestä sateesta vielä rankempi. Jos hakkuuaukealla lämpötila kasvaa, niin se aavikoituu. Hiilidioksidi ei ole myöskään ongelma, mikäli ei aleta polttamaan metsiä öljyn sijasta. Ai niin... Mutta niinhän juuri alamme tekemään.
Jostain syystä maapallo ei ole tuhoutunut, vaikka Suomessakin on kasvanut tammea lapissa saakka ja puuraja ollut tuntureilla satoja metrejä ylempänä. Silloin ei laskenut kukaan kalkulaattoreilla, että joko poltetaan tuokin risu. Kosteikkojen kuivatus ei sekään ole kovin hyvästä. Jo pienikin järvi tai suo vaikuttaa alueen ilmaan merkittävästi.
Jos joku harrastaa pyöräilyä, niin tietää kyllä mikä merkitys vesistöillä on ilman lämpötiloihin. Kun polkee jokun lammen ohi tuulen käydessä sieltä lammelta, niin viileä siinä on. Konkreettista tiedettä. Aivan syyttä suotta ei etelän kauppiaat kastele kauppojensa pihamaita kuumina päivinä. Se on heidän "ilmastointi". Kosteus jäähdyttää. Jos kuivataan kosteikkoja niin aivan varmasti jokaisella kuivatuksella on oma pieni osuutensa lämpenemisessä. Tai rakennetaan lisää asfalttitietä ja rakennuksia. Ei asfaltti tai betoni paljoa kosteutta luovuta.
Aavikoituminen ei ole kiinne lämmöstä. Sademetsäalueilla ei ole pienintä ongelmaakaan lämmöstä aavikoitumisen suuntaan, vaikka lämpöä niillä aluein riittää päivästä toiseen. Sen sijaan hakkuut lopettaa myös sateet ja aavikoittaa alueen. Jos sademetsäalueella lämpötila kasvaa, siellä tulee päivittäisestä sateesta vielä rankempi. Jos hakkuuaukealla lämpötila kasvaa, niin se aavikoituu. Hiilidioksidi ei ole myöskään ongelma, mikäli ei aleta polttamaan metsiä öljyn sijasta. Ai niin... Mutta niinhän juuri alamme tekemään.
Jostain syystä maapallo ei ole tuhoutunut, vaikka Suomessakin on kasvanut tammea lapissa saakka ja puuraja ollut tuntureilla satoja metrejä ylempänä. Silloin ei laskenut kukaan kalkulaattoreilla, että joko poltetaan tuokin risu. Kosteikkojen kuivatus ei sekään ole kovin hyvästä. Jo pienikin järvi tai suo vaikuttaa alueen ilmaan merkittävästi.
Jos joku harrastaa pyöräilyä, niin tietää kyllä mikä merkitys vesistöillä on ilman lämpötiloihin. Kun polkee jokun lammen ohi tuulen käydessä sieltä lammelta, niin viileä siinä on. Konkreettista tiedettä. Aivan syyttä suotta ei etelän kauppiaat kastele kauppojensa pihamaita kuumina päivinä. Se on heidän "ilmastointi". Kosteus jäähdyttää. Jos kuivataan kosteikkoja niin aivan varmasti jokaisella kuivatuksella on oma pieni osuutensa lämpenemisessä. Tai rakennetaan lisää asfalttitietä ja rakennuksia. Ei asfaltti tai betoni paljoa kosteutta luovuta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.