Soijapavuissahan (kuten muissakin pavuissa) on luonnostaan niitä haitallisia aineita, jotka pitää ottaa pois liottamalla keittämällä, tai fermentoimalla. Olenko missannut jotain, kun en keksi, miten ne haitta-aineet ovat poistuneet nykyään kaupassa myytävistä soijatuotteista, kuten soijajauho, soijarouhe jne.? En löydä mistään mainintaa siitä, että soijapapuja olisi em. tuotteiden valmistuksen yhteydessä liotettu tai fermentoitu.
Esimerkiksi Soyolk soijajauhoista sanotaan näin: "Soyolk soijajauho valmistetaan soijapavuista mitään lisäämättä ja mitään poistamatta. Ennen jauhamista pavut kuumennetaan höyryssä, jotta säilymistä haittaavat entsyymit tuhoutuvat." Liottamista ei siis ole tehty ja "mitään poistamatta" = haitta-aineitakaan ei ole poistettu? Vai onko jotain jätetty kertomatta? Soijarouhe taas valmistetaan soijajauhosta.
Tietääkö joku tarkemmin, onko näissä tuotteissa vielä ne haitta-aineet jäljellä vai onko ne jollain muulla tavalla saatu pois?
Esimerkiksi Soyolk soijajauhoista sanotaan näin: "Soyolk soijajauho valmistetaan soijapavuista mitään lisäämättä ja mitään poistamatta. Ennen jauhamista pavut kuumennetaan höyryssä, jotta säilymistä haittaavat entsyymit tuhoutuvat." Liottamista ei siis ole tehty ja "mitään poistamatta" = haitta-aineitakaan ei ole poistettu? Vai onko jotain jätetty kertomatta? Soijarouhe taas valmistetaan soijajauhosta.
Tietääkö joku tarkemmin, onko näissä tuotteissa vielä ne haitta-aineet jäljellä vai onko ne jollain muulla tavalla saatu pois?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä niitä haitta-aineita on vielä jäljellä. Soijapavussahan haitta-aineita eli antinutrientteja ovat ainakin trypsiini-inhibiittorit, goitrogeenit ja fytiinihappo.
Trypsiini-inhibiittorit, jotka estävät erään ihmiselle tärkeän entsyymin toimintaa, muuttuvat tehottomiksi vain fermentoimalla, ja liotusveteen liukenee niistä suuri osa muttei kaikki.
Goitrogeeniä eli struumaa aiheuttavia aineita on soijan lisäksi mm. kaalikasveissa, joista se inaktivoituu keittämällä, mutta joidenkin lähteiden mukaan soijaan (ja hirssiin) sekään ei auta. Goitrogeenit toimivat estämällä jodin hyväksikäyttöä, joten niistä ei ole haittaa, jos jodin saanti on runsasta. Esimerkiksi Japanissa käytetään soijan lisäksi merilevää ja merikaloja, joista saadaan paljon jodia. Vegaaniliittokin suosittelee merilevän käyttöä ja kirjoittaa erääseen tutkimukseen viitaten näin: "Soijatuotteiden runsas käyttö puolestaan saattaisi vaikuttaa siihen, että vegaaneilla jodin puutos kehittyisi muita herkemmin" [1]
Fytiinihappo, jota on soijan lisäksi muidenkin siemenien kuorissa (etenkin vehnän), voidaan neutraloida joko hapattamalla (miso, natto, soijakastike), riittävällä liottamisella (tofu) tai paahtamalla kokonaiset siemenet (kuten pähkinöille perinteisesti tehdään). Fytiinihappohan heikentää kivennäisaineiden (esim. rauta, sinkki, kalsium) imeytymistä muodostamalla niiden kanssa vaikealiukoisia suoloja.
[1] http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2007/talvi/jodi.html