"Pelkällä ammattitutkinnolla haetaan vain vähän yliopistoon. Vielä harvempi on ammattikoulutaustalla opiskelemassa yliopistossa. Tämä selviää Tilastokeskuksen ja opetusministeriön tiedoista.
Opetusministeriön mukaan pelkkä ammattikoulututkinto on taustalla paikan saaneista yliopisto-opiskelijoista noin yhdellä prosentilla. Tänä kesänä Helsingin yliopiston päävalinnassa sai paikan 24 pelkällä ammattitutkinnolla hakenutta opiskelijaa. "
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ammattitutkinnolla pääsi yliopistoon vain ani harva hakijoista/1135259040502
Mitenkäs ne "luetaan ammattitutkinto, haetaan sitten suoraan yliopistoon ja ollaan hyvissä kesätöissä" -höpinät menikään?
Ammattikoulusta yliopistoon
Perusteekkari
41
2548
Vastaukset
- suunnittelis
kaikki koneet, laitteeet jne yms jos ei ois amiksii kysyn vaa? Ei kaikki voi olla jotai huuhaa maistereita tms paperin pyörittäjiä ja sitäpaitsi KYLLÄ AMIS VAAN TIENAA ENEMMÄN. Siinä ajasas ku joku insinööri istuu vaa siellä kirjastossa pänttäämäs kirjoi nii meikä vetää jo 1500 euroa kuussa ja se saa 0, revi siitä
- 1+13
Mitä vitun väliä sillä on, tienaako joku 5000 e/kk vai esim. 3500 e/kk ? Mä ainakin työskentelen mielummin työssä, mistä ite tykkään, ei se palkan suuruus välttämättä oo loppupeleissä nii merkittävä. Joo, viesti on ja vanha mut vastaan silti :)
- ehkei kaikki
taho jonnekki lipastolle kuluttaa penkkiä ku voi olla töissäki. Ja parempihan se on olla ensin töissä muutama vuosi ja esim. hoitoalalla hakea sitten sinne lääkikseen. Sitte pääsee kunno lääkärin liksoille, samalla ku lukiolaiset kituuttaa vähällä palkalla :D
- Tiedemiäs23
Oon ite kyllä yliopistolla, mutta kommentoinpa kuitenki: ottakaa huomioon, että opiskelijatkin käyvät kesät töissä. Eli ei ne tulot nolla ole.
- eiduunari
Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa ilman sen kummempia työaikoja ja matkustaa maailmalla vedellen sitä yli 3000e palkkaa. Eläkeiässä amislaisen eläke on pieni ja pää ja kroppa tylsän, monotonisen ja raskaan työn turruttama ja usein kuolla kupsahtaa vain muutaman eläkevuoden kuluttua. Yliopistosta valmistunut voi elää pitkän ja antoisan eläkeajan suuresta eläkkeestä nauttien.
Mutta jos olet onnellinen duunari, niin nostan hattua. Duunareita tarvitaan, jotta yhteiskunta toimisi mahdollisimman pienellä budjetilla ja jotta yliopistossa opiskellut vois nauttia antoisia eläkepäiviä vetreänä purjeveneellään... - Näin näreet
eiduunari kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa ilman sen kummempia työaikoja ja matkustaa maailmalla vedellen sitä yli 3000e palkkaa. Eläkeiässä amislaisen eläke on pieni ja pää ja kroppa tylsän, monotonisen ja raskaan työn turruttama ja usein kuolla kupsahtaa vain muutaman eläkevuoden kuluttua. Yliopistosta valmistunut voi elää pitkän ja antoisan eläkeajan suuresta eläkkeestä nauttien.
Mutta jos olet onnellinen duunari, niin nostan hattua. Duunareita tarvitaan, jotta yhteiskunta toimisi mahdollisimman pienellä budjetilla ja jotta yliopistossa opiskellut vois nauttia antoisia eläkepäiviä vetreänä purjeveneellään...Amislaisia on moneen lähtöön. Ei voi yleistää. On tyystin eri asia, opiskeletko putkiasentajaksi, lähihoitajaksi taikka hankitko audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Siinä vaiheessa, kun lukiolainen vastaa alkaa miettiä mahdollista tulevaa uraansa eikä ole päässyt vielä minkäänlaiseen jatkokoulutukseen, amislaisella on jo valmis ammatti plakkarissa.
Ammatillinen tutkinto ei myöskään ole mikään lopullinen niitti otsassa. Monet tekevät valmistuttuaan pari vuotta alan duuneja ja hakeutuvat sitten jatko-opintoihin. Tällöin hakuperusteena onkin jo jokin muu kuin pelkkä ammattitutkinto, joten se ei näy tilastoissa.
>>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa ilman sen kummempia työaikoja ja matkustaa maailmalla vedellen sitä yli 3000e palkkaa.>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa>Yliopistosta valmistunut voi elää pitkän ja antoisan eläkeajan suuresta eläkkeestä nauttien.>jotta yliopistossa opiskellut vois nauttia antoisia eläkepäiviä vetreänä purjeveneellään... - duupa.duu
Näin näreet kirjoitti:
Amislaisia on moneen lähtöön. Ei voi yleistää. On tyystin eri asia, opiskeletko putkiasentajaksi, lähihoitajaksi taikka hankitko audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Siinä vaiheessa, kun lukiolainen vastaa alkaa miettiä mahdollista tulevaa uraansa eikä ole päässyt vielä minkäänlaiseen jatkokoulutukseen, amislaisella on jo valmis ammatti plakkarissa.
Ammatillinen tutkinto ei myöskään ole mikään lopullinen niitti otsassa. Monet tekevät valmistuttuaan pari vuotta alan duuneja ja hakeutuvat sitten jatko-opintoihin. Tällöin hakuperusteena onkin jo jokin muu kuin pelkkä ammattitutkinto, joten se ei näy tilastoissa.
>>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa ilman sen kummempia työaikoja ja matkustaa maailmalla vedellen sitä yli 3000e palkkaa.>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa>Yliopistosta valmistunut voi elää pitkän ja antoisan eläkeajan suuresta eläkkeestä nauttien.>jotta yliopistossa opiskellut vois nauttia antoisia eläkepäiviä vetreänä purjeveneellään...Kannustan amislaisia hakeutumaan jatko-opintoihin.
- Näin näreet
duupa.duu kirjoitti:
Kannustan amislaisia hakeutumaan jatko-opintoihin.
>>Kannustan amislaisia hakeutumaan jatko-opintoihin.
- Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
Amislaisia on moneen lähtöön. Ei voi yleistää. On tyystin eri asia, opiskeletko putkiasentajaksi, lähihoitajaksi taikka hankitko audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Siinä vaiheessa, kun lukiolainen vastaa alkaa miettiä mahdollista tulevaa uraansa eikä ole päässyt vielä minkäänlaiseen jatkokoulutukseen, amislaisella on jo valmis ammatti plakkarissa.
Ammatillinen tutkinto ei myöskään ole mikään lopullinen niitti otsassa. Monet tekevät valmistuttuaan pari vuotta alan duuneja ja hakeutuvat sitten jatko-opintoihin. Tällöin hakuperusteena onkin jo jokin muu kuin pelkkä ammattitutkinto, joten se ei näy tilastoissa.
>>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa ilman sen kummempia työaikoja ja matkustaa maailmalla vedellen sitä yli 3000e palkkaa.>Siinä vaiheessa kun amis on 40-vee ja painaa edelleen niska limassa sillä 1500e liksalla selkä ja kroppa hajalla, niin yliopistossa opiskellut istuu siistissä toimistossa>Yliopistosta valmistunut voi elää pitkän ja antoisan eläkeajan suuresta eläkkeestä nauttien.>jotta yliopistossa opiskellut vois nauttia antoisia eläkepäiviä vetreänä purjeveneellään...Korjataanpa ensialkuun heti yksi asiavirhe. Lukiolaiselle yliopisto ei ole mitään "jatko-opiskelua", koska eihän hänella ole mitään aiempaa koulutusta. DI-/maisteri-tutkinto on perustutkinto, jatkotutkintoja ovat lisensiaatti ja tohtori.
Itse valmistunen piakkoin 24 vuotiaana, kaveripiirissäni on paljon alle 25-vuotiaana valmistuneita. Olen ollut joka kesä töissä ja aloituspalkkani asettuu jonnekin 2700-3200 € välille. AIka harva ikäiseni duunari tienaa tämän enempää. Opintolainaa minulla ei ole euroakaan, itseasiassa likimainkaan kaikilla opiskelijoilla ei ole. Paskin opiskeluaikainen kuukausipalkkani on ollut 1900 € kuussa, töitä olen opiskeluaikana ehtinyt tehdä yhteensä pari vuotta.
Akateeminen voi perustaa yhtälailla yrityksen, kuten moni tekeekin. Lääkäri-, asianajaja- ja insinööritoimistot tekee ihan mukavasti rahaa. Ei ole kuitenkaan kovin fiksua verrata yrittäjän ja palkkatyöntekijän palkkoja. Tässäpä hieman ammattivertailua, voit miettiä kummassa palkka on sitten lopulta parempi:
- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka) vs. levy-seppähitsaaja
- Kauppatieteen maisteri tai tohtori (rahoitus) vs. merkonomi
- Lääketieteen lisensiaatti tai tohtori (kirurgia) vs. lähihoitaja
- Filosofian maisteri tai tohtori (kemia) vs. laborantti
Tässä myös niitä haikailemiasi yrittäjien palkkoja:
- liikkeenjohdon konsultti (DI/KTM) vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- yksityinen lääkärivastaanotto vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- lakimiestoimiston omistaja vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- riskirahoitusyrityksen johtaja (KTM/KTT) vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
Ja kaikissa ylläolevissa akateemisissa "yrittäjissä" on se yhteistä, että jos tekee tarpeeksi tunteja, mennään jo 10 000€ / kk palkoissa. - Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Korjataanpa ensialkuun heti yksi asiavirhe. Lukiolaiselle yliopisto ei ole mitään "jatko-opiskelua", koska eihän hänella ole mitään aiempaa koulutusta. DI-/maisteri-tutkinto on perustutkinto, jatkotutkintoja ovat lisensiaatti ja tohtori.
Itse valmistunen piakkoin 24 vuotiaana, kaveripiirissäni on paljon alle 25-vuotiaana valmistuneita. Olen ollut joka kesä töissä ja aloituspalkkani asettuu jonnekin 2700-3200 € välille. AIka harva ikäiseni duunari tienaa tämän enempää. Opintolainaa minulla ei ole euroakaan, itseasiassa likimainkaan kaikilla opiskelijoilla ei ole. Paskin opiskeluaikainen kuukausipalkkani on ollut 1900 € kuussa, töitä olen opiskeluaikana ehtinyt tehdä yhteensä pari vuotta.
Akateeminen voi perustaa yhtälailla yrityksen, kuten moni tekeekin. Lääkäri-, asianajaja- ja insinööritoimistot tekee ihan mukavasti rahaa. Ei ole kuitenkaan kovin fiksua verrata yrittäjän ja palkkatyöntekijän palkkoja. Tässäpä hieman ammattivertailua, voit miettiä kummassa palkka on sitten lopulta parempi:
- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka) vs. levy-seppähitsaaja
- Kauppatieteen maisteri tai tohtori (rahoitus) vs. merkonomi
- Lääketieteen lisensiaatti tai tohtori (kirurgia) vs. lähihoitaja
- Filosofian maisteri tai tohtori (kemia) vs. laborantti
Tässä myös niitä haikailemiasi yrittäjien palkkoja:
- liikkeenjohdon konsultti (DI/KTM) vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- yksityinen lääkärivastaanotto vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- lakimiestoimiston omistaja vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
- riskirahoitusyrityksen johtaja (KTM/KTT) vs. keskimääräinen amistaustainen pienyrittäjä
Ja kaikissa ylläolevissa akateemisissa "yrittäjissä" on se yhteistä, että jos tekee tarpeeksi tunteja, mennään jo 10 000€ / kk palkoissa.>>- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka) vs. levy-seppähitsaaja
- Kauppatieteen maisteri tai tohtori (rahoitus) vs. merkonomi
- Lääketieteen lisensiaatti tai tohtori (kirurgia) vs. lähihoitaja
- Filosofian maisteri tai tohtori (kemia) vs. laborantti>Olen ollut joka kesä töissä ja aloituspalkkani asettuu jonnekin 2700-3200 € välille. - hahhahhh
Näin näreet kirjoitti:
>>- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka) vs. levy-seppähitsaaja
- Kauppatieteen maisteri tai tohtori (rahoitus) vs. merkonomi
- Lääketieteen lisensiaatti tai tohtori (kirurgia) vs. lähihoitaja
- Filosofian maisteri tai tohtori (kemia) vs. laborantti>Olen ollut joka kesä töissä ja aloituspalkkani asettuu jonnekin 2700-3200 € välille.missä amiksessa koulutetaan formulakuskeja? hahahah
- Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
>>- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka) vs. levy-seppähitsaaja
- Kauppatieteen maisteri tai tohtori (rahoitus) vs. merkonomi
- Lääketieteen lisensiaatti tai tohtori (kirurgia) vs. lähihoitaja
- Filosofian maisteri tai tohtori (kemia) vs. laborantti>Olen ollut joka kesä töissä ja aloituspalkkani asettuu jonnekin 2700-3200 € välille.Totta puhut, akateemiset aloittavat yrityksiä nihkeästi. Ehkä syynä on turvallisuushakuisuus. Ammattikoulutaustaisilla yrittäminen tuo konkreettisesti suuremman tulotason ja on siten motivoivampi. Yrittäjyyteen tulisikin kannustaa lisää myös korkeakouluissa.
Vertailuissani oletuksena oli, että ammattikoululainen ei käy kolmannen asteen tutkintoa. Mikä ihmeen idea sitten olisi edes käydä ammattikoulua, jos tietäisi jatkavansa korkeakoulussa. Lukio antaa yksiselitteisesti paljon paremmat valmiudet edellä mainitsemiini aloihin.
AMK-/yliopistotutkinto on lukiolaisen "perustutkinto" ja siksi vertailu on ihan validi. Pitäisi olla täysi aasi, että alkaisi vertailemaan lukiosta valmistuneiden ja ammattikoululaisten palkkoja. Yhtä mielekästä olisi verrata ammattikoulusta valmistunutta peruskoulusta valmistuneeseen. - Näin näreet
hahhahhh kirjoitti:
missä amiksessa koulutetaan formulakuskeja? hahahah
Menestyminen on kiinni motivaatiosta ja lahjakkuudesta - ei koulutustasosta tai titteleistä. Kaverini valmistui kauppakorkeasta kovin arvosanoin. Jonkun aikaa konsultoi sitä ja konsultoi tätä, kunnes tuli seinä vastaan ja sen myötä työttömyys. Perusti sitten kahden miehen ihan perusduunarifirman ja alkoi tahkota oikeasti rahaa. Tekee pitkät päivät hikistä fyysistä työtä ja on onnellinen. Koulutuksella ei ollut tuon asian kanssa tuon taivaallista merkitystä.
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Totta puhut, akateemiset aloittavat yrityksiä nihkeästi. Ehkä syynä on turvallisuushakuisuus. Ammattikoulutaustaisilla yrittäminen tuo konkreettisesti suuremman tulotason ja on siten motivoivampi. Yrittäjyyteen tulisikin kannustaa lisää myös korkeakouluissa.
Vertailuissani oletuksena oli, että ammattikoululainen ei käy kolmannen asteen tutkintoa. Mikä ihmeen idea sitten olisi edes käydä ammattikoulua, jos tietäisi jatkavansa korkeakoulussa. Lukio antaa yksiselitteisesti paljon paremmat valmiudet edellä mainitsemiini aloihin.
AMK-/yliopistotutkinto on lukiolaisen "perustutkinto" ja siksi vertailu on ihan validi. Pitäisi olla täysi aasi, että alkaisi vertailemaan lukiosta valmistuneiden ja ammattikoululaisten palkkoja. Yhtä mielekästä olisi verrata ammattikoulusta valmistunutta peruskoulusta valmistuneeseen.>>Mikä ihmeen idea sitten olisi edes käydä ammattikoulua, jos tietäisi jatkavansa korkeakoulussa.
- Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
>>Mikä ihmeen idea sitten olisi edes käydä ammattikoulua, jos tietäisi jatkavansa korkeakoulussa.
Tai sitten menee lukion kautta suoraan sinne TAIK:iin? Ammattikoulu ei todellakaan valmenna jonkun teknillisen fysiikan opiskeluun, lukion pitkä matikan on oltava hyvin hallussa.
- näinon.
Perusteekkari kirjoitti:
Tai sitten menee lukion kautta suoraan sinne TAIK:iin? Ammattikoulu ei todellakaan valmenna jonkun teknillisen fysiikan opiskeluun, lukion pitkä matikan on oltava hyvin hallussa.
Niin, eiköhän se ole helpompi mennä sinne Taikiin lukiosta kuin amiksen ja AMK:n kautta. Lukio kun on sen 3 vuotta, amis ja amk taas jotai 6-7 vuotta yhteensä. Lukion ohella pystyy harrastamaan ihan tarpeeksi kaikenmoisia viestinnän yms. kursseja tai opiskelemaan itsenäisesti. Sitä paitsi Taikiin on nyt noin muutenkin aika vaikea päästä sisään, joten en pitäisi sitä hirveän realistisena vaihtoehtona.
Ja kyllä, mainosalalla tarvitaan hyvää yleissivistystä ja suomen kielen täydellistä hallintaa sen luovuuden lisäksi, ja tähän lukio on paras mahdollinen pohja. - Näin näreet
näinon. kirjoitti:
Niin, eiköhän se ole helpompi mennä sinne Taikiin lukiosta kuin amiksen ja AMK:n kautta. Lukio kun on sen 3 vuotta, amis ja amk taas jotai 6-7 vuotta yhteensä. Lukion ohella pystyy harrastamaan ihan tarpeeksi kaikenmoisia viestinnän yms. kursseja tai opiskelemaan itsenäisesti. Sitä paitsi Taikiin on nyt noin muutenkin aika vaikea päästä sisään, joten en pitäisi sitä hirveän realistisena vaihtoehtona.
Ja kyllä, mainosalalla tarvitaan hyvää yleissivistystä ja suomen kielen täydellistä hallintaa sen luovuuden lisäksi, ja tähän lukio on paras mahdollinen pohja.>>Niin, eiköhän se ole helpompi mennä sinne Taikiin lukiosta kuin amiksen ja AMK:n kautta. Lukio kun on sen 3 vuotta, amis ja amk taas jotai 6-7 vuotta yhteensä.>Lukion ohella pystyy harrastamaan ihan tarpeeksi kaikenmoisia viestinnän yms. kursseja tai opiskelemaan itsenäisesti.>Sitä paitsi Taikiin on nyt noin muutenkin aika vaikea päästä sisään, joten en pitäisi sitä hirveän realistisena vaihtoehtona.>Ja kyllä, mainosalalla tarvitaan hyvää yleissivistystä ja suomen kielen täydellistä hallintaa sen luovuuden lisäksi, ja tähän lukio on paras mahdollinen pohja.
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Tai sitten menee lukion kautta suoraan sinne TAIK:iin? Ammattikoulu ei todellakaan valmenna jonkun teknillisen fysiikan opiskeluun, lukion pitkä matikan on oltava hyvin hallussa.
>>Ammattikoulu ei todellakaan valmenna jonkun teknillisen fysiikan opiskeluun, lukion pitkä matikan on oltava hyvin hallussa.
- Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
>>Ammattikoulu ei todellakaan valmenna jonkun teknillisen fysiikan opiskeluun, lukion pitkä matikan on oltava hyvin hallussa.
Kulttuuriala, toisin kuin luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka, onkin ilkeästi sanoen ala, jolle ei tarvitse mitään pohjatietoja...
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Kulttuuriala, toisin kuin luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka, onkin ilkeästi sanoen ala, jolle ei tarvitse mitään pohjatietoja...
...luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka ovat aloja, joilla ei tarvita minkäänlaista lahjakkuutta.
- 1+15
Näin näreet kirjoitti:
...luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka ovat aloja, joilla ei tarvita minkäänlaista lahjakkuutta.
..no noillahan aloilla sitä matemaattista lahjakkuutta just tarvitaan.
No joo, jos tietää mitä ammattia haluaa tehdä, niin paras vaihtoehto silloin on joko lukio tai amis-lukio yhdistelmä. Riippuu ihan mille alalle hakee. Amis/lukio toimii hyvin esim. kauppakorkeaan haettaessa, pelkkä lukio vaikka pitkällä matikalla esim. lääkikseen.
Pelkkä amis sopii, jos haluaa olla työssä suorittavassa ammatissa, esim. kampaaja, kokki yms. Mut pelkän amiksen papereilla on aika vaikee päästä yliopistoon, koska yliopistossa vaaditaan jo vähän enemmän. Amiksestahan voi sitten paremmin jatkaa ammattikorkeaan jos haluaa oppia enemmän tai vaikka ryhtyä yrittäjäksi.
Yliopistoissa opetetaan ajattelemaan, ammattikorkeassa tekemään työtä. Eli yliopisto painottuu enemmän tutkimuksen puolelle ja ammattikorkeassa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia työelämää varten. - Näin näreet
1+15 kirjoitti:
..no noillahan aloilla sitä matemaattista lahjakkuutta just tarvitaan.
No joo, jos tietää mitä ammattia haluaa tehdä, niin paras vaihtoehto silloin on joko lukio tai amis-lukio yhdistelmä. Riippuu ihan mille alalle hakee. Amis/lukio toimii hyvin esim. kauppakorkeaan haettaessa, pelkkä lukio vaikka pitkällä matikalla esim. lääkikseen.
Pelkkä amis sopii, jos haluaa olla työssä suorittavassa ammatissa, esim. kampaaja, kokki yms. Mut pelkän amiksen papereilla on aika vaikee päästä yliopistoon, koska yliopistossa vaaditaan jo vähän enemmän. Amiksestahan voi sitten paremmin jatkaa ammattikorkeaan jos haluaa oppia enemmän tai vaikka ryhtyä yrittäjäksi.
Yliopistoissa opetetaan ajattelemaan, ammattikorkeassa tekemään työtä. Eli yliopisto painottuu enemmän tutkimuksen puolelle ja ammattikorkeassa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia työelämää varten.>>Pelkkä amis sopii, jos haluaa olla työssä suorittavassa ammatissa, esim. kampaaja, kokki yms. Mut pelkän amiksen papereilla on aika vaikee päästä yliopistoon, koska yliopistossa vaaditaan jo vähän enemmän.>Yliopistoissa opetetaan ajattelemaan, ammattikorkeassa tekemään työtä.>Eli yliopisto painottuu enemmän tutkimuksen puolelle ja ammattikorkeassa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia työelämää varten.
- Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
>>Pelkkä amis sopii, jos haluaa olla työssä suorittavassa ammatissa, esim. kampaaja, kokki yms. Mut pelkän amiksen papereilla on aika vaikee päästä yliopistoon, koska yliopistossa vaaditaan jo vähän enemmän.>Yliopistoissa opetetaan ajattelemaan, ammattikorkeassa tekemään työtä.>Eli yliopisto painottuu enemmän tutkimuksen puolelle ja ammattikorkeassa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia työelämää varten.
Pisteet hyvästä provosta :D
Olen lukenut lukuisia ammattikorkean opinnäytetöitä ja niistäkin vain noin 20% on ollut tieteellisyydeltään verrannollisia graduihin/diplomitöihin. Näistä 20 prosentistakaan yksikään ei silti olisi ollut laajuudeltaan riittävä. Ja miksipä olisikaan ollut.
Ammattikoulun lopputyö vastaa laajuudeltaan lähinnä jotakin yliopiston 5op harjoitustyötä. Tieteellisestä tasosta ei voine edes puhua jo ihan senkään vuoksi, ettei ammattikoulussa (tai oikeastaan ammattikorkeassakaan) opeteta artikkelitietokantojen käyttöön.
Ammattikoulun ei ole tarkoitus valmistaa tieteelliseen ajatteluun vaan soveltamaan alan uusinta käytännön tietoutta. - Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Pisteet hyvästä provosta :D
Olen lukenut lukuisia ammattikorkean opinnäytetöitä ja niistäkin vain noin 20% on ollut tieteellisyydeltään verrannollisia graduihin/diplomitöihin. Näistä 20 prosentistakaan yksikään ei silti olisi ollut laajuudeltaan riittävä. Ja miksipä olisikaan ollut.
Ammattikoulun lopputyö vastaa laajuudeltaan lähinnä jotakin yliopiston 5op harjoitustyötä. Tieteellisestä tasosta ei voine edes puhua jo ihan senkään vuoksi, ettei ammattikoulussa (tai oikeastaan ammattikorkeassakaan) opeteta artikkelitietokantojen käyttöön.
Ammattikoulun ei ole tarkoitus valmistaa tieteelliseen ajatteluun vaan soveltamaan alan uusinta käytännön tietoutta.>>Olen lukenut lukuisia ammattikorkean opinnäytetöitä ja niistäkin vain noin 20% on ollut tieteellisyydeltään verrannollisia graduihin/diplomitöihin. Näistä 20 prosentistakaan yksikään ei silti olisi ollut laajuudeltaan riittävä. Ja miksipä olisikaan ollut.>Ammattikoulun ei ole tarkoitus valmistaa tieteelliseen ajatteluun vaan soveltamaan alan uusinta käytännön tietoutta.
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Kulttuuriala, toisin kuin luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka, onkin ilkeästi sanoen ala, jolle ei tarvitse mitään pohjatietoja...
Omalla kulttuurialallani joudun päivittäin tekemisiin mm. kognitiivisten prosessien, psykoakustiikan, moiré-ilmiöiden, kultaisen leikkauksen, klassisen-, formatiivisen- ja auteur-teorian, Jacques Lacanin lingvistiikan ja psykoanalyysin, värilämpötilojen, presendenssi-ilmiöiden, ad/da-muuntimien, spektrianalysaattoreiden jne. kanssa. Ja niin joutuvat myös ne amikset, joita satun opettamaan.
Onneksi alalle ei kuitenkaan vaadita mitään pohjatietoja ... ;-D
Pointti on: lukio ei anna pohjatietoja moiseen. Mikäli lukion kursseista kaiken pakollisen tuuban lisäksi valitsisi paletin, jolla opiskella näitä kaikkia asioita alan opintoja silmälläpitäen ei yksinkertaisesti aika riittäisi. Lukio kyllä antaa kohtalaiset pohjat jonkun matikan osalta esim. tekniikan tai kielten opiskeluun yliopistotasolla, mutta ei esimerkiksi juuri kulttuurialan. - Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
>>Olen lukenut lukuisia ammattikorkean opinnäytetöitä ja niistäkin vain noin 20% on ollut tieteellisyydeltään verrannollisia graduihin/diplomitöihin. Näistä 20 prosentistakaan yksikään ei silti olisi ollut laajuudeltaan riittävä. Ja miksipä olisikaan ollut.>Ammattikoulun ei ole tarkoitus valmistaa tieteelliseen ajatteluun vaan soveltamaan alan uusinta käytännön tietoutta.
Nyt vaadin kyllä jonkin sortin linkkiä, ennen kuin alan nielemään tuota väitettäsi. Ensinnäkin, ammattikoulussa lopputyölle on varattu aikaa aivan liian vähän mihinkään diplomityön/gradun laajuisen tekemiseen. Lukemani huippuarvosanoin arvostellutkaan ammattikorkean opinnäytetyöt eivät ole olleet lähdeviittauksiltaan yliopistotasoisia. Ja yliopistotasoisilla tarkoitan nyt niitä graduja arvosanoilla C - L ja diplomitöitä arvosanoilla 3 - 5.
Toisekseen, keskimääräinen ammattikoululainen osaa alansa vieraskielisen sanaston aivan liian heikosti pystyäkseen itsenäisesti etsimään tieteellisiä artikkeleita ja lukemaan alan vieraskielisiä teoksia.
Uskon tuon väitteesi yliopistotasoisista ammattikoulun lopputöistä kyllä ainostaan, jos laitat linkin mielestäsi yliopistotasoiseen lopputyöhön. - Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
Omalla kulttuurialallani joudun päivittäin tekemisiin mm. kognitiivisten prosessien, psykoakustiikan, moiré-ilmiöiden, kultaisen leikkauksen, klassisen-, formatiivisen- ja auteur-teorian, Jacques Lacanin lingvistiikan ja psykoanalyysin, värilämpötilojen, presendenssi-ilmiöiden, ad/da-muuntimien, spektrianalysaattoreiden jne. kanssa. Ja niin joutuvat myös ne amikset, joita satun opettamaan.
Onneksi alalle ei kuitenkaan vaadita mitään pohjatietoja ... ;-D
Pointti on: lukio ei anna pohjatietoja moiseen. Mikäli lukion kursseista kaiken pakollisen tuuban lisäksi valitsisi paletin, jolla opiskella näitä kaikkia asioita alan opintoja silmälläpitäen ei yksinkertaisesti aika riittäisi. Lukio kyllä antaa kohtalaiset pohjat jonkun matikan osalta esim. tekniikan tai kielten opiskeluun yliopistotasolla, mutta ei esimerkiksi juuri kulttuurialan.Yhtälaillahan itsenikin piti venyä pitkään fysiikkaan, pitkään kemiaan, pitkään matiikkaan ja pitkään saksaan. "Ylimääräisiä "opintoja tulisi edellyttää myös kulttuurialan ihmisiltä.
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Yhtälaillahan itsenikin piti venyä pitkään fysiikkaan, pitkään kemiaan, pitkään matiikkaan ja pitkään saksaan. "Ylimääräisiä "opintoja tulisi edellyttää myös kulttuurialan ihmisiltä.
>>"Ylimääräisiä "opintoja tulisi edellyttää myös kulttuurialan ihmisiltä.
- Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
Nyt vaadin kyllä jonkin sortin linkkiä, ennen kuin alan nielemään tuota väitettäsi. Ensinnäkin, ammattikoulussa lopputyölle on varattu aikaa aivan liian vähän mihinkään diplomityön/gradun laajuisen tekemiseen. Lukemani huippuarvosanoin arvostellutkaan ammattikorkean opinnäytetyöt eivät ole olleet lähdeviittauksiltaan yliopistotasoisia. Ja yliopistotasoisilla tarkoitan nyt niitä graduja arvosanoilla C - L ja diplomitöitä arvosanoilla 3 - 5.
Toisekseen, keskimääräinen ammattikoululainen osaa alansa vieraskielisen sanaston aivan liian heikosti pystyäkseen itsenäisesti etsimään tieteellisiä artikkeleita ja lukemaan alan vieraskielisiä teoksia.
Uskon tuon väitteesi yliopistotasoisista ammattikoulun lopputöistä kyllä ainostaan, jos laitat linkin mielestäsi yliopistotasoiseen lopputyöhön.Amisten lopputöitä ei ikävä kyllä julkaista netissä. Toisekseen, millaiset valmiudet sinulla on arvioida humanistisen tai kulttuurialan opinnäytetöitä?
Voin tosin linkittää AMK- ja yliopistotason lopputöihin ja graduihin ja voit ihan itsekseni miettiä, miten ne mielestäsi eroavat tasoltaan. - Perusteekkari
Näin näreet kirjoitti:
Amisten lopputöitä ei ikävä kyllä julkaista netissä. Toisekseen, millaiset valmiudet sinulla on arvioida humanistisen tai kulttuurialan opinnäytetöitä?
Voin tosin linkittää AMK- ja yliopistotason lopputöihin ja graduihin ja voit ihan itsekseni miettiä, miten ne mielestäsi eroavat tasoltaan.No jos unohdetaan vaihteeksi se kulttuuriala, ja puhutaan vaihteeksi vaikka näistä vähän kylmemmäksi mielletyistä aloista. Iso osa työntekijöistä kuitenkin työllistyy tavalla tai toisella teollisuuteen tai teollisuuspalveluihin.
Esimerkiksi kauppakorkean ja merkonomien lopputöiden vertaaminen on mielestäni edelleenkin huono vitsi. Esimerkiksi pelkkä kansantaloustieteen todistusten ymmärtäminenkin on jo ammattikoulupohjaiselle haaste. Minä en vaan tajua, miten vaikkapa lähihoitajan pohjatiedoilla voi repiä kasaan lääketieteen opiskelijan lisensiaatintyötä vastaavan tekeleen. Entä opetetaanko ammattikoulussa vaikkapa sähkötekniikassa tarvittavia matemaattisia menetelmiä (ja en tarkoita nyt mitään U = R*I -kaavoja)?
No otetaanpa esimerkiksi nyt aivan konkreettisesti oma alani. Hyvää diplomityötä vastaavan lopputyön tekeminen vaatii ainakin seuraavia:
- lukion pitkä matematiikka teknilliset perusmatikat, kuten differentiaaliyhtälöt
- lukion pitkä fysiikka, lukion pitkä kemia
- yliopisto-opintoja termodynamiikasta ja fysikaalisesta kemiasta
- kokemusta laboratoriotyöskentelystä ja mittalaitteista (mm. kenttäpyyhkäisyelektronimikroskooppi)
- perusymmärrys siirtoilmiöistä (liikkeen-, lämmön- ja aineensiirto)
- syvempää tietämystä kiinteän materiaalin rakenteesta
- syvempää tietämystä korkeiden lämpötilojen termodynamiikasta, sulamis- ja jäähtymisilmiöistä sekä hapettumisesta ja pelkistymisestä
- teollisuustalouden peruskäsitteistön ja laskentamenetelmien ymmärtäminen
- vähintään lukion englannin Magna-tasoinen osaaminen
- termodynamiikkaohjelmistojen käyttökokemus
- Matlab-laskentaohjelmiston käyttökokemus
- sujuvasti luonnistuva excel-laskenta
- kattavat perusteet kemiallisesta prosessitekniikasta
Mikään noista ei ammatillisen koulutuksen kohdalla yksinkertaisesti täyty. Luonnontieteisiin perustuvissa tieteissä ei vaan ole mahdollista edes tajuta gradua/diplomityötä ilman kattavia pohjatietoja. - Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
No jos unohdetaan vaihteeksi se kulttuuriala, ja puhutaan vaihteeksi vaikka näistä vähän kylmemmäksi mielletyistä aloista. Iso osa työntekijöistä kuitenkin työllistyy tavalla tai toisella teollisuuteen tai teollisuuspalveluihin.
Esimerkiksi kauppakorkean ja merkonomien lopputöiden vertaaminen on mielestäni edelleenkin huono vitsi. Esimerkiksi pelkkä kansantaloustieteen todistusten ymmärtäminenkin on jo ammattikoulupohjaiselle haaste. Minä en vaan tajua, miten vaikkapa lähihoitajan pohjatiedoilla voi repiä kasaan lääketieteen opiskelijan lisensiaatintyötä vastaavan tekeleen. Entä opetetaanko ammattikoulussa vaikkapa sähkötekniikassa tarvittavia matemaattisia menetelmiä (ja en tarkoita nyt mitään U = R*I -kaavoja)?
No otetaanpa esimerkiksi nyt aivan konkreettisesti oma alani. Hyvää diplomityötä vastaavan lopputyön tekeminen vaatii ainakin seuraavia:
- lukion pitkä matematiikka teknilliset perusmatikat, kuten differentiaaliyhtälöt
- lukion pitkä fysiikka, lukion pitkä kemia
- yliopisto-opintoja termodynamiikasta ja fysikaalisesta kemiasta
- kokemusta laboratoriotyöskentelystä ja mittalaitteista (mm. kenttäpyyhkäisyelektronimikroskooppi)
- perusymmärrys siirtoilmiöistä (liikkeen-, lämmön- ja aineensiirto)
- syvempää tietämystä kiinteän materiaalin rakenteesta
- syvempää tietämystä korkeiden lämpötilojen termodynamiikasta, sulamis- ja jäähtymisilmiöistä sekä hapettumisesta ja pelkistymisestä
- teollisuustalouden peruskäsitteistön ja laskentamenetelmien ymmärtäminen
- vähintään lukion englannin Magna-tasoinen osaaminen
- termodynamiikkaohjelmistojen käyttökokemus
- Matlab-laskentaohjelmiston käyttökokemus
- sujuvasti luonnistuva excel-laskenta
- kattavat perusteet kemiallisesta prosessitekniikasta
Mikään noista ei ammatillisen koulutuksen kohdalla yksinkertaisesti täyty. Luonnontieteisiin perustuvissa tieteissä ei vaan ole mahdollista edes tajuta gradua/diplomityötä ilman kattavia pohjatietoja.>>Iso osa työntekijöistä kuitenkin työllistyy tavalla tai toisella teollisuuteen tai teollisuuspalveluihin.>Luonnontieteisiin perustuvissa tieteissä ei vaan ole mahdollista edes tajuta gradua/diplomityötä ilman kattavia pohjatietoja.>- lukion pitkä matematiikka teknilliset perusmatikat, kuten differentiaaliyhtälöt
- lukion pitkä fysiikka, lukion pitkä kemia jne.jne. - Näin näreet
Perusteekkari kirjoitti:
No jos unohdetaan vaihteeksi se kulttuuriala, ja puhutaan vaihteeksi vaikka näistä vähän kylmemmäksi mielletyistä aloista. Iso osa työntekijöistä kuitenkin työllistyy tavalla tai toisella teollisuuteen tai teollisuuspalveluihin.
Esimerkiksi kauppakorkean ja merkonomien lopputöiden vertaaminen on mielestäni edelleenkin huono vitsi. Esimerkiksi pelkkä kansantaloustieteen todistusten ymmärtäminenkin on jo ammattikoulupohjaiselle haaste. Minä en vaan tajua, miten vaikkapa lähihoitajan pohjatiedoilla voi repiä kasaan lääketieteen opiskelijan lisensiaatintyötä vastaavan tekeleen. Entä opetetaanko ammattikoulussa vaikkapa sähkötekniikassa tarvittavia matemaattisia menetelmiä (ja en tarkoita nyt mitään U = R*I -kaavoja)?
No otetaanpa esimerkiksi nyt aivan konkreettisesti oma alani. Hyvää diplomityötä vastaavan lopputyön tekeminen vaatii ainakin seuraavia:
- lukion pitkä matematiikka teknilliset perusmatikat, kuten differentiaaliyhtälöt
- lukion pitkä fysiikka, lukion pitkä kemia
- yliopisto-opintoja termodynamiikasta ja fysikaalisesta kemiasta
- kokemusta laboratoriotyöskentelystä ja mittalaitteista (mm. kenttäpyyhkäisyelektronimikroskooppi)
- perusymmärrys siirtoilmiöistä (liikkeen-, lämmön- ja aineensiirto)
- syvempää tietämystä kiinteän materiaalin rakenteesta
- syvempää tietämystä korkeiden lämpötilojen termodynamiikasta, sulamis- ja jäähtymisilmiöistä sekä hapettumisesta ja pelkistymisestä
- teollisuustalouden peruskäsitteistön ja laskentamenetelmien ymmärtäminen
- vähintään lukion englannin Magna-tasoinen osaaminen
- termodynamiikkaohjelmistojen käyttökokemus
- Matlab-laskentaohjelmiston käyttökokemus
- sujuvasti luonnistuva excel-laskenta
- kattavat perusteet kemiallisesta prosessitekniikasta
Mikään noista ei ammatillisen koulutuksen kohdalla yksinkertaisesti täyty. Luonnontieteisiin perustuvissa tieteissä ei vaan ole mahdollista edes tajuta gradua/diplomityötä ilman kattavia pohjatietoja.Ylitsepääsemättömän vaikeaa...?
http://www.acoustics.hut.fi/research/cat/psychoac/
http://lib.tkk.fi/Diss/2010/isbn9789526030746/
https://oa.doria.fi/handle/10024/63273
https://oa.doria.fi/handle/10024/61765
https://oa.doria.fi/handle/10024/52519
https://oa.doria.fi/handle/10024/42760
Ihan hyviä opinnäytetöitä, joihin on kiintoisaa tutustua - ja joita kyllä ymmärtää ilman, että lukijan on itsensä oltava saman alan asiantuntija. - salamallapääsee22
Perusteekkari kirjoitti:
No jos unohdetaan vaihteeksi se kulttuuriala, ja puhutaan vaihteeksi vaikka näistä vähän kylmemmäksi mielletyistä aloista. Iso osa työntekijöistä kuitenkin työllistyy tavalla tai toisella teollisuuteen tai teollisuuspalveluihin.
Esimerkiksi kauppakorkean ja merkonomien lopputöiden vertaaminen on mielestäni edelleenkin huono vitsi. Esimerkiksi pelkkä kansantaloustieteen todistusten ymmärtäminenkin on jo ammattikoulupohjaiselle haaste. Minä en vaan tajua, miten vaikkapa lähihoitajan pohjatiedoilla voi repiä kasaan lääketieteen opiskelijan lisensiaatintyötä vastaavan tekeleen. Entä opetetaanko ammattikoulussa vaikkapa sähkötekniikassa tarvittavia matemaattisia menetelmiä (ja en tarkoita nyt mitään U = R*I -kaavoja)?
No otetaanpa esimerkiksi nyt aivan konkreettisesti oma alani. Hyvää diplomityötä vastaavan lopputyön tekeminen vaatii ainakin seuraavia:
- lukion pitkä matematiikka teknilliset perusmatikat, kuten differentiaaliyhtälöt
- lukion pitkä fysiikka, lukion pitkä kemia
- yliopisto-opintoja termodynamiikasta ja fysikaalisesta kemiasta
- kokemusta laboratoriotyöskentelystä ja mittalaitteista (mm. kenttäpyyhkäisyelektronimikroskooppi)
- perusymmärrys siirtoilmiöistä (liikkeen-, lämmön- ja aineensiirto)
- syvempää tietämystä kiinteän materiaalin rakenteesta
- syvempää tietämystä korkeiden lämpötilojen termodynamiikasta, sulamis- ja jäähtymisilmiöistä sekä hapettumisesta ja pelkistymisestä
- teollisuustalouden peruskäsitteistön ja laskentamenetelmien ymmärtäminen
- vähintään lukion englannin Magna-tasoinen osaaminen
- termodynamiikkaohjelmistojen käyttökokemus
- Matlab-laskentaohjelmiston käyttökokemus
- sujuvasti luonnistuva excel-laskenta
- kattavat perusteet kemiallisesta prosessitekniikasta
Mikään noista ei ammatillisen koulutuksen kohdalla yksinkertaisesti täyty. Luonnontieteisiin perustuvissa tieteissä ei vaan ole mahdollista edes tajuta gradua/diplomityötä ilman kattavia pohjatietoja.Hetki sitten katselin 15-vuotta vanhoja opintojani ja kävin noista suurimman osan jo ammattikoulun laborantin perustutkinto linjalla :D. Aloitin nyt opiskelut pidemmälle työn oheella. Nykylaborantin tietoja en osaa sanoa, onko heillä millainen koulutus, sen mitä olen nähnyt niin melko heikkoa on verrattuna siihen mitä koulutusta itse sain opiskeluaikana. Toisin sanoen, olen tullut siihen tulokseen, että ammattioppilaitosten koulutustaso on laskenut vuosien varrella, kuin lehmän häntä..
- maunosaarenpää
Perusteekkari kirjoitti:
Kulttuuriala, toisin kuin luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka, onkin ilkeästi sanoen ala, jolle ei tarvitse mitään pohjatietoja...
Ei tarvitse esimerkiksi tänne oikikseenkaan. Siltikään en tiedä yhtä ainoaa amista omalta vuosikurssiltani.
Jos lukiosta on jotain apua ollut, on se se, että on oppinut lukemaan. Mitään oikiksen asioita oikeasti liippaavaa kurssia kun ainakaan oma lukioni ei tarjonnut. Yhteiskuntaopin lakitiedon kurssikaan ei oikein sovi. - maunoahtisaari
Näin näreet kirjoitti:
>>Pelkkä amis sopii, jos haluaa olla työssä suorittavassa ammatissa, esim. kampaaja, kokki yms. Mut pelkän amiksen papereilla on aika vaikee päästä yliopistoon, koska yliopistossa vaaditaan jo vähän enemmän.>Yliopistoissa opetetaan ajattelemaan, ammattikorkeassa tekemään työtä.>Eli yliopisto painottuu enemmän tutkimuksen puolelle ja ammattikorkeassa hyödynnetään näitä tutkimustuloksia työelämää varten.
Rankasti eri mieltä, mitä olen noita opinnäytetöitä lukenut. Oikeastaan MPKK on ainoa laitos, jossa "gradusta" voisi käyttää nimeä opinnäytetyö. Mutta siinä laitoksessa ei toisaalta juuri mitään akateemisuutta olekaan, vaan taitaa olla ainoastaan statuksen vuoksi yliopistotasoinen. Kukahan lie lobannut.
Mutta omalta alaltani jos vertaa jotain oikeustradenomin läpyskää oikeaan oikiksen graduun, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Samoin toisaalta on tulevilla työtehtävillä. Niillä oik. trad. papereilla kun ei itsenäisesti ihan oikeasti ratkaista yhtää ainoata keissiä. Siinä missä oikkarit työllistyvät esimerkiksi asianajajiksi ja vaikkapa tuomareiksi, oikeustradenomit tyytyvät asianajosihteerin tai tuomioistuimen kansliahenkiläkunnan hommiin, eivätkä siitä oikeastaan korkeammalle voikaan ponnistaa (omalla alallaan) vaikka olisivat kuinka lahjakkaita. Vaikea kuvitella, että amiksessa mitään kovin kummoista saisivat aikaan, kun AMK:kin opinnäytetyöt ovat jääneet tuolle tasolle.
Palkoistakin täällä joku puhui. Esimerkiksi asianajajan keskipalkka taitaa pyöriä siellä 6500€ hujakoilla. Uskaltaisin väittää, että asianajosihteeri ei saa useimmissa toimistoissa puoltakaan tuosta. Muun lakimieskunnan keskipalkka oli muistaakseni reilu 5500€/kk. Julkisella vähemmän, mutta yksityisellä puolella pyöritään samoissa luvuissa asianajajien kanssa.
Tai sitten voi verrata lääkäreitä sairaanhoitajiin. Hurjimmat alkupalkat lääkäreillehän ovat sellaista luokkaa, johon sairaanhoitaja oman alan hommissa ei koskaan pääse. Ei vaikka kuinka olisi osastonhoitsu.
- YOLO
Paskaa kaikki pitäkää paskanne , tärkeintä on olla rahaa tuhlattavana silloin kun ei ole vastuuta . eli Jos sen sais päättää niin 0-18v Ois Endless young money cash money
- yeah
Amis --> AMK --> üliopisto, tuossa on meikän urapolku.
Toki jos oisin menny lukioon ja sieltä yliopistoon olisin jo valmistunut. - kyssä aloittajalle!
Mun mielestä millään amistutkinnolla ei ikinä minnekään yliopistoon pitäisi päästäkään, koska muistaakseni ainakin minun aikoinani jokainen juustopääkin pääsi yläasteen jälkeen amikseen ja harvan niistä ahkeruus varmaan olisi riittänyt edes keskinkertaisesti lukion käymiseenkään, mutta minäpä kysynkin nyt sinulta vastakysymyksen siitä, että pärjäisikö ylipistokandi- tai maisteritutkinnon suorittanut amiksessa? Olen itse nimittäin kiinnostunut mahdollisesti hakeutumaan datanomikoulutukseen amikseen ja kysyn siitä, että mitä erityistaitoja se vaatii? Ymmärrän, etä akateeminen koulutus ei auta.
Mitä erityistaitoja vaaditaan amistasolla datanomiksi haluavalta ummikolta? Kuinka paljon pitää ennalta tietää tietokoneista; tietokoneet kiinnostavat minua siksi, että asia, mistä vähiten ymmärrän, ja aina olen ollut kiinnostunut älyllisistä haasteista. Haluaisin oppia tietämään, mistä tietotekniikassa on kyse, jotta minua ei aina pelottaisi kaikki atk:n liittyvät asiat. Onko datanomikoulutus aikuisille jotakin yläastetason p*skaa, missä pitää sietää möykkääviä teinejä ja missä ei luokassa kukaan tajua ottaa edes takkia tai lippistä päästään; jos niin, en ikinä halua minnekään sikapaikkaan. Olen kuullut ammattikorkeakouluista, ja puistattaa.
Voisko perustavasti älykäs tietotekniikkaummikko sinusta oppia atk:ta auttavasti, tullakseen datanomiksi? Jos pohjakoulutus on teoreettinen akateminen täysin toiselta alalta. Minä aidosti en veetuile, vaan kysyn vilpittömästi. - 4+4+
Jos koulutukseen pääsee peruskoulupohjalta, niin eipä siinä kovin kaksisia taitoja edellytetä.
Datanomikoulutus tulee tuntumaan täysin turhalta, jos pohjalla on akateeminen tutkinto.- kysyin ketjussa...
En tiedä. Konkretia laajan teoriaosaamisen ohella voisi olla mielenkiintoista. Oletan kirjoituksesi olleen minun tekstiini ( en toki tiedä??). Kuten kerroin omassa ketjuun osaa ottamassani tekstissä, on koulutukseni täysin toiselta alalta. Datanomikoulutukseen hakeutuminen ja tietotokoneet kiehtovat minua nyt juuri siksi, että aina asia mistä vähiten ymmärrän, on ollut elämässäni kiehtovin älyllinen haaste. Ainoa mitä pelkään on siinä että jos hakisin amikseen, että kun ei todellakaan enää kestäisi mitään yläaste- tai lukiotyylin aneemista ulkoluku-karttakeppi-kirjatankkausta. No pitää ottaa selvää aikuiskoulutuksesta.:)
Eipä usko, että datanomikoulutus turha. Luulen, että esimerkisi kauppatieteilijät, yhteiskuntatieteilijöt ja humanististen alojen maisterit vois tehdä paljon sillä koulutuksella. Tosin kaksi vuotta se vissiin veisi, ja luultavasti joutuisi käymään koulun työn ohessa.
- 3423243234
mun suunnitelma o se et meen amiksee sähköasentajalinjalle , ja sitte valmistun sieltä varmaanki kahes vuodessa . sitte meen yliopistoon jenkkeihin ja teen lääkäri asianajaja tutkinnon samassa . tuun takas suomeen ja työskentelen puoliks lääkärinä ja puoliks lakimiehen .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.315516- 363731
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833293- 112575
- 292162
- 122087
- 1631886
- 141378
- 1051362
- 1371164