Vesi toimii todella voimakkaana ilmaston viilentäjänä ja lämmön tasaajana. Olen kirjoitellut Araljärven alueen muutoksista esimerkkinä ja olen kirjoitellut myös Amazonien sademetsistä esimerkkinä. Otetaanpa vielä pari.
"Ranskan Polynesiassa vallitsee trooppinen ilmasto. Kuuminta ja kuivinta on marraskuusta huhtikuuhun. Keskilämpötila on kuitenkin vuoden ympäri noin 25 astetta, lämpötilaero näihin kuukausiin nähden johtuu tuulisuudesta. Lämpötila ei juuri koskaan laske alle 20 asteen ja on vain harvoin yli 30 asteen."
Araljärven alueella ennen voimakasta kuivumista kosteus lauhdutti mikroilmaston tasaannuttaen lämpötilaeroja. Saman saa aikaan suuret kosteat metsät.
Maan pinnan suihkuvirtaukset johtuvat vesisateen ansiosta ilman lämpötilan romahtamisesta, jonka ansiosta painavampi kylmä ilma syöksyy kohti maata ja maan pinnalla kyseinen ilmavirta muuntuu sivuttaissuuntaiseksi.
Jos ei kajottaisi niin voimakkaasti Maapallon omaan jäähdytysjärjestelmään, mitään ongelmaa ei olisi lämpenemisen suhteen. Ja viilennettyä saadaan kyllä suuriakin alueita, jos sumutetaan vettä järjettömiä määriä ilmaan. Mikä lienee aika epätodennäköistä, että sellaista tultaisiin tekemään.
"Ranskan Polynesiassa vallitsee trooppinen ilmasto. Kuuminta ja kuivinta on marraskuusta huhtikuuhun. Keskilämpötila on kuitenkin vuoden ympäri noin 25 astetta, lämpötilaero näihin kuukausiin nähden johtuu tuulisuudesta. Lämpötila ei juuri koskaan laske alle 20 asteen ja on vain harvoin yli 30 asteen."
Araljärven alueella ennen voimakasta kuivumista kosteus lauhdutti mikroilmaston tasaannuttaen lämpötilaeroja. Saman saa aikaan suuret kosteat metsät.
Maan pinnan suihkuvirtaukset johtuvat vesisateen ansiosta ilman lämpötilan romahtamisesta, jonka ansiosta painavampi kylmä ilma syöksyy kohti maata ja maan pinnalla kyseinen ilmavirta muuntuu sivuttaissuuntaiseksi.
Jos ei kajottaisi niin voimakkaasti Maapallon omaan jäähdytysjärjestelmään, mitään ongelmaa ei olisi lämpenemisen suhteen. Ja viilennettyä saadaan kyllä suuriakin alueita, jos sumutetaan vettä järjettömiä määriä ilmaan. Mikä lienee aika epätodennäköistä, että sellaista tultaisiin tekemään.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Parvekkeen kasteleminen pudottaa iltapäivällä kymmenessä minuutissa kymmenen asteen lämpötilan putoamisen. Sade kesäpäivänä pudottaa helposti kuusi astetta lämpötilaa ja enemmänkin, jos se sade kastelisi parvekkeen, jonka rakenteet ei tietenkään viilene pysyessään kuivana.
Ja pilvien merkitys sekään ei ole aivan vähäinen. Jokainen tasan tarkkaan tietää, ettei pilvisenä päivänä ole ollenkaan niin lämmintä kuin pilvettömänä päivänä. Yleensä... Kesäisen hellepäivän jälkeen tulee iltapäivällä ukkoskuuro haihtuneesta kosteudesta. Jos kuitenkin hellejakso jatkuu maa-alueella viikkoja ja kaiken aikaa ilmavirtaus käy samalta suunnalta, ei maassa ole kosteutta joka haihtuisi.
kosteus sitten pahentaa helteen tukaluutta?
http://www.fmi.fi/tuotteet/kauppa_18.html
Kostea ilma hidastaa nesteen, eli hien haihtumista iholta.
Ja haihtuminen viilentää ihoa.
Eli ilman kyllästäminen vesihöyryllä ei viilennäkään?
Miksi yksinkertaisesta asiasta pitää tehdä niin vaikea? Kuumalla säällä kosteuden lisääntyminen lisää kuumuuden tunnetta. Kylmällä säällä kosteuden lisääntyminen lisää kylmyyden tunnetta.
Eikä tällä ole yhtään mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.
Mitä maaperälle tapahtuu, jos sitä kastellaan jatkuvasti? Entä pohjavedelle?
Tyhmä! Etkö todella ymmärrä, että haihtuminen sitoo todella paljo energiaa?
Ilmankos olet niin pöljä komentoidessasi ilmastoasioita, kun perusasiat on ihan hukassa. Voi reppanaa.
veden "sumuttamisesta" ilmaan viilentämistarkoituksessa ei toimisi.
Sumutettavan veden pitäisi nimittäin olla höyrystettyä, jotta se saataisiin leviämään laajalle alueelle ja pysymään ilmassa. Ja vesihöyryhän on "jo haihdutettua vettä". Pelkkä ilman vesihöyrypitoisuuden kasvattaminen ei viilentäisi mitään.
Päivisin pilvisyys viilentää ilmaa, koska se estää auringon säteilyä lämmittämästä. Öisin käy toisin, jolloin pilvisyys lämmittää ilmaa estämällä infrapinasäteilyä pääsemästä avaruuteen.
Niin? Mikä tämän estäisi?
Aika pirusti saat katsella helteillä, että se maan pilaa. Saati pohjaveden. Tiedän kyllä että on alueita jossa on sadetettu saadakseen pohjavettä lisää ja jossa on pilattu koko pohjavesi alue tällä toiminnalla. Mutta kun pointtina on haihduttaa se vesi määrä, niin sillä ei ole vastaavaa vaikutusta kuin maaperän liottaminen päivästä toiseen.
Vesihöyry ei haihdu.
Sumutettu vesi laajentuisi höyryksi ja sitoisi energian ilmasta. Myöhemmin iltapäivällä mitä luultavammin kyseinen kosteus tiivistyisi ja sataisi vähintään osittain jossain päin takaisin maahan, jolloin sade vaihteeksi madaltaisi lämpötilaa hyvin voimakkaasti. Saattaisipa aiheuttaa syöksyvirtauksenkin. Juuri sillä viilentävällä vaikutuksellaan.
Samalla kun vesisade viilentää ilmaa, se viilentää myös maanpinnan jonka ansiosta maa ei hohkaa lämpöä pitkälle iltaan.
Ja veden höyrystyminen on yksi vaihe veden viilentävästä vaikutuksesta. Vesi toimii erittäin voimakkaasti energian kuljettimena niin noustessaan ylöspäin ja toisaaltaan tullessaan takaisin maahan. Lisäksi se nostattaa tuulia, jolloin haihtuminen ja lämmön ja energian siirtyminen voimistuu.
Tiivistyminen luovuttaa energiaa. Siis vesi kuljettaa energiaa ylemmäs ja toisaaltaan tulessaan alaspäin hyvin nopeasti vedessä on vähemmän energiaa kuin alemmissa kerroksissa, jolloin se sitoo taas energiaa alempien kerrosten ilmasta ja maasta.
Sumu ei toimisi viilentäjänä, koska se vaatii 100% suhteellisen kosteuden. Eli viilentävää haihtumista ei tapahtuisi. Kaiken lisäksi se heikentäisi näkyvyyttä, eikä olisi käytännöllinen ratkaisu senkään takia.
Kun maata kastellaan maasta otetulla vedellä (joet, järvet, pohjavedet), veden haihduttua maaperän suolaisuus pikkuhiljaa kasvaa, kunnes siitä tulee viljelykelvotonta. Mikäli kasteluvesi on otettu pohjavedestä, vaarana on pohjaveden pinnan lasku, ellei taivaalta tule vettä sitä kompensoimaan. Toisaalta eipä silloin tarvi kastellakkaan. Suomessahan tämä ei ole ongelma, mutta monissa muissa maissa sekä maaperän suolaantuminen että pohjaveden lasku on vaikea ongelma. Suolaantuneen maaperän palautuminen luomuna on monisatavuotinen prosessi ja antropogeenisesti parannettuna järkyttävän kallista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Soil_salinity
Siis sun mielestä sumu ei jo pelkästään itsessään estäisi auringon valon pääsemisen maanpinnalle? Ja sumu on pieniä vesipisaroita, ei kaasua.
Varmaan kaikki muutkin on sun kanssa samaa mieltä, että esimerkiksi pilven alla on aivan yhtä lämmintä kuin pilvettömän taivaan alla keskellä päivää? Ja toisaaltaan... Hellepäivänä ei koskaan esiinny sumua. Se haihtuu välittömästi kaasuksi.
Koetahan päättää minkä viilentävän vaikutuksen puolesta haluat argumentoida: haihtumisen vai auringonvalon estymisen.
Auttaisi myös, jos lukisit esitetyt vastakommentit. Tällä palstalla on valitettavan yleistä se, että vastakommentteja ei joko lueta, ne sivuutetaan kokonaan, tai sitten ne unohdetaan heti kun ne on luettu.
"Hellepäivänä ei koskaan esiinny sumua. Se haihtuu välittömästi kaasuksi."
Siksi hellepäivät ovatkin niin kovin viileitä, eikös niin. Vihjeeksi, että jos kasvatat ilmankosteutta hellepäivänä, se tekee helteestä entistä tukalampaa.
Aloittajan lainausmerkkeihin sijoittama tekstinpätkä on suora kopio suomenkielisen Wikin artikkelista "Ranskan Polynesia":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_Polynesia
Koska aloittaja ei antanut lähdeviitettä, on kyseessä plagiointi, mikä tarkoittaa mm:
"[...] toisen esittämän tuotannon siteeraamista ilman lähdemerkintää."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Plagiointi
Laittakaa lähdemerkinnät aina lainauksiinne. Ei sen URL:n kopiointi ole sen työläämpää kuin itse tekstin.
Sen lainaukseksi, eikö totta?
Pelkät lainausmerkit eivät riitä. Ilman viittausta alkuperäiseen lähteeseen, on kyseessä aina plagiointi, ellei teksti sitten ole omaa. Lainausmerkit kun eivät kerro kenen tekstiä on lainattu.
Kirjoitit: "Olen kirjoitellut [...] ja olen kirjoitellut myös [...]. Otetaanpa vielä pari."
Tästä voi saada sen väärinkäsityksen, että tätä seuraava lainaus olisi omaa, aiemmin kirjoittamaasi, tekstiä. Mutta sepä olikin Wikistä kopioitua.
Olet sekoittanut suihkuvirtauksen ja syöksyvirtauksen keskenään.
Suihkuvirtaukset (jet stream) ovat putkimaisia ilmavirtauksia, jotka tapahtuvat troposfäärin yläosissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suihkuvirtaus
Syöksyvirtaukset (downburst) sen sijaan ovat voimakkaita kylmiä ilmavirtauksia, jotka laskevat sade- tai ukkospilvistä maanpintaa kohti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Syöksyvirtaus
Joku oikosulku sanojen suhteen...
Tarkoitin todellakin syöksyvirtausta, en suihkuvirtausta.
samaa luokkaa luokkaa kuin yhdyskunta jätteiden laukaisemine ayrinkoon vain 100euro maksavalla kerta käyttöisellä raketilla johon mahtuisi rekka-autollinen jätettä , tälläisä laukaisu alustoja olisi sitten joka kunnassa tarpeellinen määrä. Menetelmä olisi myös hyvä tapa päästä eroon radioaktiiivisesta jäteestä . Myös kuun asuttaminen olisi helppoa tälläisellä kerta käyttöisellä raketilla. Sitä voisi käyttää merien luomiseen kuuhun.