Vaikka olemme täällä usein todenneet, että urheilu ja hyvä kielenkäyttö harvoin osuvat samoihin yhteyksiin, niin minua ryhtyi askarruttamaan selostajien käyttämä termi "aidattu ratakierros". Laitumen, pellon tai vastaavan aitaaminen tarkoittaa, että kohteen ympärille rakennetaan aita.
Vaikka en yleisurheilusta paljon ymmärräkään, niin minulle on tullut käsitys, että aitajuoksussa aidat sijoitetaan radan poikkisuuntaan, eikä suinkaan radan ympärille. Siten ratakierros ei suinkaan ole aidattu, vaan aidoitettu.
Mitä mieltä muut kielen tai urheilun spesialistit lienevät asiasta?
Vaikka en yleisurheilusta paljon ymmärräkään, niin minulle on tullut käsitys, että aitajuoksussa aidat sijoitetaan radan poikkisuuntaan, eikä suinkaan radan ympärille. Siten ratakierros ei suinkaan ole aidattu, vaan aidoitettu.
Mitä mieltä muut kielen tai urheilun spesialistit lienevät asiasta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta samoin on eroa esimerkiksi sanoilla rajata/rajoittaa, perua/peruuttaa. Kaikissa suositaan lyhyempää muotoa, jolle siis tulee useampia merkityksiä.
Vielä en ole kuitenkaan huomannut, että esimerkiksi sivuaminen olisi myös sivuuttamista vaikkapa liikenteessä. - Siitäpä tuli mieleeni, että monet lähtevät aamulla sängystään tohveleilla suoraan liikenteeseen.
Karkaa nyt aloituksen aitauskysymysten ulkopuolelle, mutta karatkoon!
Minä kävin autokouluni aikaan, jolloin autoissa oli vielä peruutusvaihde ja autoa opeteltiin peruuttamaan. Inssiajoni ajoin onnistuneesti 18-vuotispäivänäni, viidettä vuosikymmentä sitten, kuorma-autolla.
Sitten jossakin välissä joku viisas sanoa päräytti, ettei autoa voi peruuttaa, autoliikkeeseen tehdyn tilauksen korkeintaan. Tuo sanaseppo kehotti peräyttämään autoa! Aika moni uskoikin.
Havaintojen mukaan tuo muoti on jo mennyt ohi ja autoa on taas lupa peruuttaa niin kuin menneinä vuosikymmeninä tehtiin.
Löytyykö tältä palstalta väkeä, joka yhä löytää autoistaan peräytysvaihteen ja käyttää sitä peräyttämiseen?
>> Havaintojen mukaan tuo muoti on jo mennyt ohi ja autoa on taas lupa peruuttaa niin kuin menneinä vuosikymmeninä tehtiin.
Perua, peruuttaa, peräytyä - peräyttää-verbi näyttäisi tosiaan olevan nykyään vapaana, mutta niin on moni muukin sana.
Puheet perutaan ja vierailu peruutetaan, muuten nämä ovat liki samaa kumoamista. Autokin peruutetaan, vaikka peräyttäminen voisikin olla loogisempaa.
Käytännössä asiaa ei voi enää suosituksin muuttaa, se muuttuu jos muuttuu itsestään. Tietysti voisi tässäkin olla kaksi koulukuntaa, ja autokoulujen opetuksessa käytettäisiin "virallista" peräyttää-muotoa. Kaikessa ei pidä mukautua mediankielen ja kielenkäytöstään ei niin tarkkojen ihmisjoukkojen käytäntöihin. Siitä kyllä seuraa normien ja yleisen käyttökielen etääntymistä yhä enemmän toisistaan. Mutta käyttökielikään ei ole yhtenäistä.
Kiitos tuosta 1920- ja 1930-luvun autokirjallisuutta koskevasta valistuksesta, mielenkiintoista!
>Löytyykö tältä palstalta väkeä, jonka mielestä armeija
>taaksepäin liikkuessaan ei peräydy vaan peruuntuu?
Itselläni on (isävainaan peruina) aika kattava valikoima viime sotiemme jälkeisen ajan sotakirjallisuutta. Noissa kirjoissa tuntuu perääntyminen olevan yleinen termi – ei niinkään peräytyminen eikä peruuntuminen. Eikös historiassamme puhuta yleisestikin jatkosodan perääntymisvaiheesta?
Olisikohan koko jatkosota saatu peruuntumaan, jos remmissä olisivat olleet erilaiset poliitikot? (En kysy tätä moittiakseni enkä kiittääkseni senaikaisen valtiojohtomme toimia.)
Aitajuoksu on suhteellisen uusi urheilulaji. Liikunnallinen kansamme on harrastanut sitä ennen jo vuosisatojen ajan aittajuoksua (yöjuoksua). Monet lajin mestareista ovat menestyneet mukavasti myös syrjähypyssä.
Mitä tuohon poikkisuuntaan tulee, niin Meänmaassa eli Tornionjokilaaksossa on tunnettu kauankin laji sellainen kuin poikkinainti. Sen yhteyttä edellisiin sopii arvailla.