Kun Kim Fallström asiasta näin sfnet.keskustelu.avaruus-palstalla esitti, OLIN NÄKEVINÄNI että menee, mutta kun uudestaan olen kuviota katsonut, en ole enää niin varma. Pistin tämän jutun fysiikka-palstallekin, mutta SE taisi mennä väärään ryhmään.
Jos oletetaan esim. 30 asteen ja siis noin 30 päivän parallaksinmittausjakso(joka tulos on kerrottava lopuksi noin 180/30:lla jotta verrattaisiin koko parallaksihalkaisijaan), eikö se taustatähti siitä huolimatta ole liikkunut, ihan sen verran, kuin oli päiviä parallaksissa. En oikeastaan ENÄÄ kykene näkemään, miten tuo sama mittausaika sinänsä kykenisi nollamaan taustatähden liikettä..
Kertokaa, jos kykenette näkemään, itse jo unohdin miten SE oli nähtävissä!
Tarkennuksena tähän, että EIHÄN ME ITSE olla sen mittausjänteen suunnassa, vaan katsomme tilannetta jotenkin sivumpaa!
Ja jos ihmettelette, mitä merkitystä tällä on mihinkään, niin kerron, että parallaksilla käytänössä arvioidaan LÄHES KAIKKI tähtietäisyydet, joten virheet siinä ALGORYTMISSÄ tekisivät karmeita virheitä tähtien mittauksiin, ja sellaista siis epäilen tapahtuneen.
Jos oletetaan esim. 30 asteen ja siis noin 30 päivän parallaksinmittausjakso(joka tulos on kerrottava lopuksi noin 180/30:lla jotta verrattaisiin koko parallaksihalkaisijaan), eikö se taustatähti siitä huolimatta ole liikkunut, ihan sen verran, kuin oli päiviä parallaksissa. En oikeastaan ENÄÄ kykene näkemään, miten tuo sama mittausaika sinänsä kykenisi nollamaan taustatähden liikettä..
Kertokaa, jos kykenette näkemään, itse jo unohdin miten SE oli nähtävissä!
Tarkennuksena tähän, että EIHÄN ME ITSE olla sen mittausjänteen suunnassa, vaan katsomme tilannetta jotenkin sivumpaa!
Ja jos ihmettelette, mitä merkitystä tällä on mihinkään, niin kerron, että parallaksilla käytänössä arvioidaan LÄHES KAIKKI tähtietäisyydet, joten virheet siinä ALGORYTMISSÄ tekisivät karmeita virheitä tähtien mittauksiin, ja sellaista siis epäilen tapahtuneen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Epäilet siis geometrian alkeita virheellisiksi?
Ensinnä. Vain aivan lähimpien tähtien etäisyys on arvioitavissa parallaksilla.
Piirrähän tilanne paperille ylhäältä katsottuna. Maapallo kiertää lähes ympyrärataa. Parallaksi pitäisi mitata radan ääripäistä niin, että mittauspisteiden välinen suora on suorassa kulmassa tähteen nähden. Radan epämääräisten pisteiden välinen matka korreloi parallaksiin suhteessa sinilausekkeeseen. Jos otat 30 pv jostain epämääräisestä radan kohdasta, parallaksi voi muutella nollan ja oikean arvon välillä. Pääsääntöisesti tulos on liian pieni etäisyyteen nähden.
Siis taustatähti liikkuu ihan saman ympyrän kuin se "edustatähti" eli mitattava tähti.
Ja jos rataa katsoo suoraan - (90-astetta sivuihin verrattuna) parallaksia täytyy syntyä jo heti, mikäli taustatähti on selkeästi kauempana kuin edustatähti.
Siis MOLEMMAT tekevät sen parallaksiympyrän, mutta monissakin netin linkeissä usein näytetään, että vain edustatähti tekee SEN ympyrän. TOKI, jos tähti on äärimmäisen kaukana, joku kefeidi tai kebardi vai mikä s e nyt oli, niin silloin tietysti voidaan verrata taustatähden parallaksi lähes nollaksi.
Siis etäisyyskulmaa ei saada oikein ilman että vähennetään taustatähden parallaksi edustatähden parallaksista, ja se vaatii "kuorinumeron" tietämistä, mitä tuolla jatkossa olen selvittänyt.
Kaavat näette linkistä: http://personal.inet.fi/koulu/karppi/JOHDANTO.doc
Se on parimegainen, eikä sisällä mitään virusta, jos sen downloudaatte...
Siis ei ihan heti tekstin alussa vaan luvussa 5.
Teksti on vielä melko ronkeloa, ja laskuvirheitä saattaa esiintyä, ja jos löydette, voisitte kertoa.
Se, että ajattelin asiaa GEOSENTRISESTI!
Jos piirrätte maa ympyrän ja sitten ne kulmat edusta- ja taustatähteen, molemmilla on kulmansa, ja ne pitää vähentää toisistaan???!
Paitsi niin, ehkä silloin, jos otetaan se kulma mittauspäivämääräksi suoraan???!
EN vieläkään näe, miten se auttaa asiaan, ettekö voi tosiaan auttaa???!
Tähtien parallaksit ovat niin pieniä että niitä mitatessa ei ole varaa tyytyä mihinkään muuhun kuin suurimpaan arvoon. Se merkitsee että mittaukset täytyy tehdä puolen vuoden välein. Silloinkin kaikkein suurimmatkin parallaksit ovat samaa luokkaa kuin mitä ns. seeing on Suomessa kaikkein parhaimmillaan, eli noin kulmasekunti. Eli Suomesta suurimpienkin parallaksien mittaus on aika vaikeaa, ellei mahdotonta.
Jos taustatähti sattuisi olemaan SAMALLA etäisyydellä kuin mitattava tähti, ei parallaksi nähtäisi luonnollisesti ollenkaan. Mutta ei se taustatähden parallaksi nolla ole muutakuin silloin, kun tähti on äärettömän kaukana, jolloin sitä ei näkyisi ollenkaan.
Piirtäkääpä kuva, ja ihmetelkää, kuinka paljon kaukaisen tähden pienemmältä näyttävä kulma voi vaikuttaa mittaukseen... Olen asiaa laskeskellutkin ja itseasiassa tähtikuoren numeron saa selville, kun vertaa käsivarrellaan: 33/66, jolloin toisella tähtikuorella ja 1cm/66cm jolloin 66:lla kuorella...
Tähän asti okei? Jos sulla on muun mittainen käsi, vertaile sillä arvolla...
Siis se tähtikuoren numero: Jos yhtä kirkkaat tähdet ovat esim. 16 cm:n päässä toisistaan ja käsi on 64 cm on se 4. tähtikuorella.
Tiedättehän, että ikosaedri määrittää tähtien sijoittumiseen 3D-universiumissa, olettaen, ettei kyseessä olisi kuitenkin paljon "kiekkomaisempi" galaksimme. 12 kpl 66 cm:n pätkää siis 66 cm kädellä ja 60-asteen päässä toisistaan ja keskipisteestä.(ja kaksi 72-asteen kulmissa 5-kulmiota ja päällä ja alla kärjet vielä)
Niinkuin joku jo totesi, ei sitä muuten saa...
Korjaan laskelmiani, jopa siihen 2megaiseen tekstiini...
Olen katsellut sitä parllaksikuvaa ja todella: Mittauspäivämäärän valitseminen suoraan edusta- ja taustaähden kulmasta tuottaa melko tarkkaan koko parallaksin suuruuden, ja parallaksi on silloin vain 1. edusta- ja taustatähdenkulma vähennettynä siitä seuraavasta ajankohdasta.
Eikä ole tarpeen ottaa "kaukaista" tähteä, vaan samakirkkauksinen, jolloin parallaksin pitäisi olla melko suuri.
Ilmakehän aiheuttama taittumis-ilmiö voi kummitella tähtien paikan havainnoinnissa!