ja ihmiset siirtyvät jokottain vegeiksi.
Kun vegejen määrä nousee, niin lihan kulutus laskee.
Kun lihan kysyntä laskee, niin lihan hinta laskee
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100411
Kun vegejen määrä nousee, niin lihan kulutus laskee.
Kun lihan kysyntä laskee, niin lihan hinta laskee
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-100411
Vastaukset 5
Vanhimmat
laskee. Jokainen syö entiseen tapaan, mutta ehkä ostaa tiettyjä osia.
Toivottavasti tuottajillekin maksetaan korotuksesta jonkin verran, koska hehän tekevät työn ja kasvattavat eläimiä. Heillehän maksetaan jotain alle 2 euroa lihakilolta.
Pariloitu vasikan filepihvi, päälle gillivoinappi, suolaa ja pippuria.
Haudutettu karjalanpaisti, keitetyt perunat ja lanttulaatikkoa.
Possunkyljykset kermakastikkeessa, valkosipuliperunat.
Lankkupihvi, höyrytettyä parsaa ja bearnaisekastiketta.
Ei IKINÄ vegaaniksi !
Kun kasvisten kysyntä nousee, niin sen hinta myös nousee niukkuuden kasvaessa. Ja kun hinta nousee sen kysyntä myäs laskee.
Eivät nämä asiat ole joko-tai. Ihmisen ruokavalio syntyy kasviksista ja eläinperäisistä proteiineista. Sitäpaisi eri kansojen ruokavalio vaihtelee suuresti. Intiassa ja useissa muissa Aasian ylikansoittuneissa valtioissa syödään paljon kasvispitoista ruokaa, koska eläinproteiinia ei enää ole riittävästi saatavilla väestön kasvaessa ja viljelykseen kelpaavan maa-alan pienentyessä. Tästä ravinnon yksipuolisuudesta - siis ei pelkästään kasvisravinnon syönnistä - seuraavat osin myös nälänhätä ja puutostaudit.
Monissa maailman maissa ei taasen ole riittävästi kasviksia tarjolla, kuivuuden tai muun aiheuttamana. Seurauksena ovat monet puutostaudit sielläkin.
Tuntuu siltä, että tämän palstan kirjoittelu on usein kuin jostain roolileikistä, missä akuankkatasoiset pelaajat ovat laatineet maailmalleen säännöt ja pelin saa aina mukamas seivattua ajoissa.
Ei saa eikö voi. Mustavalkoinen selviytymisajattelu johtaa siihen, että kaikkia käytössä olevia keinoja selviytyä ei käytetä - eikä silloin myöskään selviydytä. Ei elämä ole ideologia eikä ainakaan mitään peliä.
Muun muassa maidon, ihan ja kananmunien hinta pidetään erillaisten tukien avulla keinotekoisesti, veronmaksajien kustannuksella, paljon alhaisempana kuin mitä todelliset tuotantokustannukset edellyttävät. Näinollen myös kasvissyöjät sponssaavat verorahoillaan lihansyöjille halvemmat mätöt. Kaikki ruoka pitäisi valmistaa ja myydä ilman keplottelua tukiaisilla ja poliittisella lobbauksella, jolloin myös ohjattaisiin syömään ekologisesti kestävämmin. Kasvisproteiinin tuottaminen olisi silloin huomattavasti edullisempaa kuin eläinproteiinin. Paljonko luulette kasvisproteiinien valmistajien saavan tukiaisia?
Kyllä suurimmat maatalouden tuen saajat löytyvät kasvinviljelystä.
Vuonna 2009 eniten tukea – 26 miljoonaa euroa – sai Sucros, jolle annettiin sokerintuotannon rakennemuutostukea, sillä Sucros lopetti kokonaan Salon tehtaansa. Muita vuoden 2009 suurimpia tuensaajia ovat Valio, Suomen Sokeri, Danisco, Suo Oy ja HK Ruokatalo.
Valtion turve-energiayhtiö Vapon tytäryhtiö Suo Oy sai vuonna 2004 ruokohelpipelloilleen tukea maan suurimman tukisumman, yli 1,2 miljoonaa euroa. Jokioisten Kartanot oli vuonna 2004 Suomen eniten maataloustukea saanut viljatila 473 000 euron tukipotilla.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 €[24]. Seuraavaksi suurimmat tuet 2007 olivat puolta pienemmät: runsaat 600 000 € saivat Mustakosken Puutarha ja ilmajokelainen Sikana Oy.
Yksityishenkilöistä eniten tukea v. 2007 saivat Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä, kukin yli 600 000 euroa. Hieman alle 600 000 € vuonna 2007 saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalta ja Ikaalisten Luomu. Vuonna 2009 yli puolen miljoonan euron tukiin pääsivät yritysten ohella vihtiläinen viljelijä Niko Ahlqvist ja hollolainen Matti Vuorinen. 500 suurinta tuensaajaa saivat vuonna 2007 vähintään 191 000 € mieheen