Väite kuareotuvasta tilasta on kässiih heelutteluva tieteellisesti ajatellen.
Väite kuareotuvasta tilasta kun ee kerro tieteellisesti ajatelle' yhtääm mittään.
Ihteesijassa tieteellisesti ajatellen kuaretuvan tilan käsite oh harhaattanut tiejeyhteesön sopulillaamoo luulemaa' ettee kolomiulotteene' immeenen voe ymmärtee valon taepumista, koska olisj olemassa muka joku mystinen kuareotuva tila jota ee voe ymmärtee nej.
Nevton kehitti omam paenovoemateorijansa ilima' arvaeluja siitä mikä paenovoeman sua aekaan.
Myös Einstee' olis voenut kehittee omam matemaattisen teorijansa iliman kuareotuvan tilan käsitettä.
Tämä on tieteellineV VAKTA, jota suuri' osa ee ymmärrä.
Mitev vyssiikka olisj kehittynyt sinum mielestäsj jos Einsteen ee olisj arvaellut minkä tähev valo taepuu.
Hä' olisj kehittänyt matemaattisen teorijansa jonka mukkaav valo taepuu ja kuh häneltä olis kysytty, minkä tähev valo taepuu, hä' olisj vastannut, e' ala arvaelemmaan.
On tieteellineV VAKTA että Einsteen tempas hatustaan kuareotuvan tilan käsitteen.
Kysseesen käsitteeh hatusta tempaesuun ee tarvittu mittääm muuta kum mielikuvitusta.
Kun kuareotuvan tilan käsitettä pohtii syvällisesti, huomaa ettie se kerro mistääm mittään.
Yootupessa om paljov vitejoeta joessa kuula etenöö pintoo pitkij joka paenuu montulle.
Ikkäänkui' alapuolella olisj joku iso massa joka muka vettää kuulaa alaspäin nej.
Mutta hetkinen. kysseesellä pinnam montulle paenumisella yritettään selittee vetävee voemata ja vetävä voema muka vettee kuuloo alaspäin ja sua pinnam paenumaam montulle.
Tässähäv vyysikko kusettaa ite ihteesä luulemaa' että vetävä voema muka osataan selittee.
Ihmisellä on tarve selittee asijoeta joeta hän ee ymmärrä.
Jumalilla ja kuaretuvilla tilloella.
kaeken kaekkijaan kässiih heelutteluva ku' asijaa tarkastelloo syvällisemmin.
O' aeka kysseenallaestoo kuareotuvan tilan käsite.
.
Väite kuareotuvasta tilasta kun ee kerro tieteellisesti ajatelle' yhtääm mittään.
Ihteesijassa tieteellisesti ajatellen kuaretuvan tilan käsite oh harhaattanut tiejeyhteesön sopulillaamoo luulemaa' ettee kolomiulotteene' immeenen voe ymmärtee valon taepumista, koska olisj olemassa muka joku mystinen kuareotuva tila jota ee voe ymmärtee nej.
Nevton kehitti omam paenovoemateorijansa ilima' arvaeluja siitä mikä paenovoeman sua aekaan.
Myös Einstee' olis voenut kehittee omam matemaattisen teorijansa iliman kuareotuvan tilan käsitettä.
Tämä on tieteellineV VAKTA, jota suuri' osa ee ymmärrä.
Mitev vyssiikka olisj kehittynyt sinum mielestäsj jos Einsteen ee olisj arvaellut minkä tähev valo taepuu.
Hä' olisj kehittänyt matemaattisen teorijansa jonka mukkaav valo taepuu ja kuh häneltä olis kysytty, minkä tähev valo taepuu, hä' olisj vastannut, e' ala arvaelemmaan.
On tieteellineV VAKTA että Einsteen tempas hatustaan kuareotuvan tilan käsitteen.
Kysseesen käsitteeh hatusta tempaesuun ee tarvittu mittääm muuta kum mielikuvitusta.
Kun kuareotuvan tilan käsitettä pohtii syvällisesti, huomaa ettie se kerro mistääm mittään.
Yootupessa om paljov vitejoeta joessa kuula etenöö pintoo pitkij joka paenuu montulle.
Ikkäänkui' alapuolella olisj joku iso massa joka muka vettää kuulaa alaspäin nej.
Mutta hetkinen. kysseesellä pinnam montulle paenumisella yritettään selittee vetävee voemata ja vetävä voema muka vettee kuuloo alaspäin ja sua pinnam paenumaam montulle.
Tässähäv vyysikko kusettaa ite ihteesä luulemaa' että vetävä voema muka osataan selittee.
Ihmisellä on tarve selittee asijoeta joeta hän ee ymmärrä.
Jumalilla ja kuaretuvilla tilloella.
kaeken kaekkijaan kässiih heelutteluva ku' asijaa tarkastelloo syvällisemmin.
O' aeka kysseenallaestoo kuareotuvan tilan käsite.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä termejä näistä kaavoista voi muuttaa niin, että ne kuvaisivat muutoksen jälkeenkin havaittavaa todellisuutta.
F = G x m1 x m2 / r^2
G(ik) = 8 pii GT(ik)
Sinä kun Newtonista ja Einsteinista puhut kuin leivästä, niin tämähn on sinulle selvää pässinlihaa.