Olen joskus ymmärtänyt että informaatiota ei voi välittää valoa nopeammin. Siis jso vaikka morsettelisi kaukaiselle tähdelle niin se viesti sitten kulkee sinne valonnopeudella ja jos kulkisi nopeammin niin olisiko se sitten ikäänkuin perillä ennen kuin se lähetettiin. No jokatapauksessa olen miettinyt että entä jos on tosi jäykkä kappale. Kun sitä työntää toisesta päästä niin samaan aikaan toinen pää liikahtaa, jos se ei siis mitenkään puristu kasaan tms.
Eli jos vaikka vetäisi pitkän tikun tähdeltä toiselle ja sitä tökittäisiin toisesta päästä, niin eikö se toinen pää liikahtaisi silloni heti? jos siis se ei puristuisi mitenkään kasaan? itseasiassa sillä pituudella ole mitään väliä, jos siis pöydällä olisi viivain ja sitä liikuttaisi, niin eikö se toinen pää liikahda samaan aikaan kuin toinenkin ja näin ollen edes valo ei siinä ajassa olisi ehtinyt sitä viivaimen matkaa taittamaan?
Eli jos vaikka vetäisi pitkän tikun tähdeltä toiselle ja sitä tökittäisiin toisesta päästä, niin eikö se toinen pää liikahtaisi silloni heti? jos siis se ei puristuisi mitenkään kasaan? itseasiassa sillä pituudella ole mitään väliä, jos siis pöydällä olisi viivain ja sitä liikuttaisi, niin eikö se toinen pää liikahda samaan aikaan kuin toinenkin ja näin ollen edes valo ei siinä ajassa olisi ehtinyt sitä viivaimen matkaa taittamaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei ole olemassakaan, joka ei antais edes vähäsen periksi... eli et pysty ylittämään valonnopeutta.
Tavallaan vielä jos se viivain tms. jäykkä kappale, on samaan aikaan lähtöpisteessä ja siellä minne matkasi eli maalissa, niin silloin liikahdettuaan se niinkuin olevinaan lähti, mutta olikin jo perillä :)
Valo, joka oli jo perillä lähtiessään... mutta mitä sillä valolla tarkoitetaan? Tai energialla, jos se on joka paikassa yhtä aikaa?
olemme saman kaikkeudellisen liikkeen matkassa, myötäillen sitä.
miettiä vaikka tuolla: http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4221
Sykäys kulkee selvästi alle valonnopeuden, koska "kiinteää" ainetta ei ole. Molekyylien tai atomien väliset "joustovoimat" aiheuttavat liikkeen hitauden. Impulssi ei taida teräksessäkään kulkea kuin joitain tuhansia metrejä sekunnissa.
Impulssi kulkee kiinteässä aineessa äänennopeudella eli tavallisimmissa metalleissa nopeudella 5 km/s.
Äänennopeus materiaalissa nousee, kun materiaalin jäykkyys (kimmomoduuli) kasvaa ja tiheys pienenee. Esimerkiksi timantissa äänennopeus on 12 km/s.
alle c:n.
Ai se menee noin. kiitos hyvistä vastauksista. no entä kun ajatellaan vaikka jotain alkeishiukkasta, siis alle tuollaisen makrotason?. kun se liikkuu niin ilmeisesti sen "alku" ja "loppu" kohta liikkuu samanaikaisesti? vaikka se matka onkin pieni, niin miten siinä sitten käy tuon valonnopeuden ylittämisen kanssa?
no ehkä tämä on sitten folosofista pohdintaa, mutta minua oikeasti kiinnostaa. koska tavallaan sne kappaleen koko on epäolennaista. niin että jos unohdetaan tuo ettei jäykkää kappaletta ole, niin eikö jossain kohtaan tule vastaan hiukkanen jota ei voi jakaa ja siinä ei voida ajatella impulssin etenemisellä olevan mitään nopeutta? kun ei kerran ole enää molekyylejä jotka sitä välittäisi.
Jopa neutronitähdellä , joka on ehkä kiinteintä, mitä voidaan kuvitella (jos ei hypoteettisiä kvarkkitähtiä ole) on sama ongelma. Neutronitkaan eivät ole biljardipalloja. Voiman välittyminen liittyy silloin vahvoihin (tai heikkoihin?) ydinvoimiin. Neutonista toiseen voima voi välittyä korkeintaan nopeudella C.
Jos taas tarkoitat yhtä perushiukkasta, niin sen paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää kuin Heissenbergin epämääräisyysteorian rajoissa. Tässä vielä yleinen suhtis ja kvanttimekaniikka kulkevat käsi kädesä ja antavat yhtäpitäviä ennusteita. (Tai ainakin luulen. En ole asiantuntija) C:n ylittäminen ei taida olla millään vippaskonstilla mahdollista.