Kummallinen ongelma..

Hei!

En ollenkaan tiedä onkohan tässä jotain psykologista ongelmaa takana, tai onko muilla asiasta kokemuksia, mutta minulla on seuraava kummallinen ongelma:

Omaan kuvamuistin, todella hyvän sellaisen.
Muistan pienimmätkin asiat ja vaikka ikää on jo 20 vuotta muistan vielä tarhakavereitteni kasvot ja osaan heidät nimetäkin.
Koulussani olleet n.350 oppilasta muistan kaikki kasvoilta ja suurimman osan nimistäkin, vaikka ala ja ylä-asteista on jo aikaa, tämä on inhottavaa, koska muistan sellaisten henkilöiden kasvot joiden kasvoja en haluaisi muistaa.

Esimerkkejä voisin kertoa satoja, mutta mennään itse asiaan..

Eli nyt päästään siihen ongelmaan:
Minä en muista omia kasvojani.

Tämä varmaan kuullostaa kummalliselta mutta olen vakavissani, ja minun täytyy mennä peilin eteen muistaakseni miltä näytän.
Nyt vasta tulin ajatelleeksi että takana voisi olla joku psykologinen juttu ja haluaisin tietää mikä..
Olen kauan luullut että muilla ihmisillä on sama juttu, mutta kun asia tuli jotain kautta puheeksi todellakin hämmästyin.

Eli olen ongelmani kanssa todellakin yksin..
Onkos kellään tietoa mistä ongelmani voisi kertoa, tai onkos joku joskus kuullut moisesta.
Toivoisin myös että joku psykologiaa harrastava tai sitä työkseen tekevä vastaisi.
Kiitos jo etukäteen vastauksistanne, ja hyvää kesänodotusta myös.

T: Hämmästynyt kummastunut
2512
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Voi kun sulle vastaisi joku joka olisi kokenut samaa tai osaisi jotenkin valottaa asiaa.

Minulle ihan uusi juttu, mutta kuulostaa todella erikoiselta. Ihan kuin olisi jotain tekemistä autismin kanssa?

Tai voisi olla joku synnynnäinen, neurologinen hahmotushäiriö kuten pikkuisella kummipojallani (4 v.): hän ei esim. lainkaan tunnista omaa äitiään, kun tällä on silmälasit päässä!

Toivottavasti saat tietoa tueksesi. Kyse tuskin on mistään vaarallisesta, jokin synnynnäinen häiriö.

Äänestä

Hupsista, huomasin viestisi vasta nyt... Toivottavasti vastauksestani vielä on jotain iloa, vaikka se tulee näin myöhään...

No, joka tapauksessa... Tiettyjen aivoalueiden toimintahäiriöistä voi johtua hyvinkin kapea-alaisia hahmotus- ja muistihäiriöitä. Esimerkiksi "prosopagnosiasta" kärsivä henkilö ei pysty näköaistin perusteella tunnistamaan muiden kasvoja, mutta muuten hänen havaitsemisensa on täysin normaalia. Tällainen henkilö ei välttämättä pysty kasvojen perusteella tunnistamaan edes vaimoaan tai lapsiaan, mutta saattaa hyvinkin tunnistaa heidät äänen tai vaatteiden perusteella.

Sinun ongelmasi on tietenkin aivan erilainen, mutta halusin tällä esimerkilläni vain hieman valottaa sitä, kuinka kapea-alaisia ongelmia aivojen toimintahäiriöt ja vauriot voivat aiheuttaa. Kysymyksessä saattaisi mahdollisesti olla joku aivojen toimintaan liittyvä ongelma, mutta saadaksesi varmuuden sinun kannattaa hakeutua asiantuntijan tutkimuksiin. Parhaimmin sinua ongelmassasi pystyy auttamaan neuropsykologi, joita työskentelee mm. sairaaloiden neurologisilla poliklinikoilla. Lisäksi monista kaupungeista löytyy myös yksityisvastaanottoa pitäviä neuropsykologeja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hämmästynyt kirjoitti:

Hei!

En ollenkaan tiedä onkohan tässä jotain psykologista ongelmaa takana, tai onko muilla asiasta kokemuksia, mutta minulla on seuraava kummallinen ongelma:

Omaan kuvamuistin, todella hyvän sellaisen.
Muistan pienimmätkin asiat ja vaikka ikää on jo 20 vuotta muistan vielä tarhakavereitteni kasvot ja osaan heidät nimetäkin.
Koulussani olleet n.350 oppilasta muistan kaikki kasvoilta ja suurimman osan nimistäkin, vaikka ala ja ylä-asteista on jo aikaa, tämä on inhottavaa, koska muistan sellaisten henkilöiden kasvot joiden kasvoja en haluaisi muistaa.

Esimerkkejä voisin kertoa satoja, mutta mennään itse asiaan..

Eli nyt päästään siihen ongelmaan:
Minä en muista omia kasvojani.

Tämä varmaan kuullostaa kummalliselta mutta olen vakavissani, ja minun täytyy mennä peilin eteen muistaakseni miltä näytän.
Nyt vasta tulin ajatelleeksi että takana voisi olla joku psykologinen juttu ja haluaisin tietää mikä..
Olen kauan luullut että muilla ihmisillä on sama juttu, mutta kun asia tuli jotain kautta puheeksi todellakin hämmästyin.

Eli olen ongelmani kanssa todellakin yksin..
Onkos kellään tietoa mistä ongelmani voisi kertoa, tai onkos joku joskus kuullut moisesta.
Toivoisin myös että joku psykologiaa harrastava tai sitä työkseen tekevä vastaisi.
Kiitos jo etukäteen vastauksistanne, ja hyvää kesänodotusta myös.

T: Hämmästynyt kummastunut

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu