Oletettavasti tietokoneohjatun auton ohjelmistossa on abstraktiotaso, joka muodostaa vähintään 2 kameran kuvan perusteella 3d-mallia. Eli se 3d-malli menee ylemmälle tasolle. Voiko tämä 3d-mallin anto olla täysin yksisuuntainen, eli auton ohjaamispäätöksistä vastaavat tasot eivät lähetä esim. pyyntöjä tulkita jotain kohtaa kuva-alassa 3d-malliksi? Päinvastaisessa tapauksessa eli kun 3d-mallia syötetään 3d-opengl näytönohjaimelle kuvan muodostamista varten, se open-gl näytönohjain ei tietääkseni lähetä mitään toiseen suuntaan.
Kaksisuuntaisuus antaisi mahdollisuuksia tehokkuuteen ja pienempään tietokoneeseen, mutta lisäisi mutkikkuutta.
Sitä 3d-mallia voi käyttää sekä normaaliin auton ajamiseen, että navigointiin, eli vähintään 2 eri prosessia tai prosessorin ydintä tai mitä lie, voi käyttää sitä eri tarkoituksiin.
Ylempi taso voi 3d-mallin perusteella tunnistaa liikennemerkin paikan ja pyytää alemmalta tasolta 2d-kuvan lähettääkseen sen hahmontunnistusprosessille, tai tasojen välinen yksisuuntaisuus säilyttäen 3d malliin voi sisältyä liikennemerkkien paikat sen jälkeen kun niiden 2d-esitykset on käytetty hahmontunnistuksessa jotta voidaan antaa liikennemerkin koodi 3d-mallin osana.
Miten olisi tällainen luokkarakenne?:
On 1 yliluokka 3d-objekteille, ja siitä periytetään 5 aliluokkaa: välitön ympäristö (korkeintaan 2 km asti), tie, autot, kevyt liikenne ja liikennemerkit.
Nostosillan avaus vaatisi päivityksiä ainoaan välitön_ympäristö-olioon tai ainoaan tie-olioon ja auton oven avaus johonkin auto-olioon.
Liikennemerkkiluokasta olisi periytetty aliluokka jokaiselle liikennemerkille.
Tai on joku kuvauskieli jolla voi kuvata liikennemerkin merkityksen ja kaikkien liikennemerkkien merkitys on luettu liikennemerkki-luokan luokkafunktiolla luokkamuuttujiin (ehkä vector vectorissa) erillisestä tekstitiedostosta. Liikennemerkki-olioiden jäsenmuuttujana oleva lueteltu tyyppi (enumerated type) tai int-tyypin koodi kuvaa liikennemerkin tyyppiä.
Tai koko 3d-dataa tulkitseva olio lukee liikennemerkkien merkitykset tektitiedostosta rakentajafunktiollaan ja katsoo joka päätössyklillä (ehkä 10kpl per sekunti) onko tietyllä koodilla olevaa liikennemerkkiä tietyllä alueella.
Nämä ovat karkeita luonnostelmia. Toivottavasti tämä kertoo edes sen miten sitä ohjelmistoa ei pidä suunnitella. Luultavasti on lukemattomia eri tapoja toteuttaa nämä asiat mitkä oli aiheena.
Asiallisia kommentteja, kiitos.
.
Kaksisuuntaisuus antaisi mahdollisuuksia tehokkuuteen ja pienempään tietokoneeseen, mutta lisäisi mutkikkuutta.
Sitä 3d-mallia voi käyttää sekä normaaliin auton ajamiseen, että navigointiin, eli vähintään 2 eri prosessia tai prosessorin ydintä tai mitä lie, voi käyttää sitä eri tarkoituksiin.
Ylempi taso voi 3d-mallin perusteella tunnistaa liikennemerkin paikan ja pyytää alemmalta tasolta 2d-kuvan lähettääkseen sen hahmontunnistusprosessille, tai tasojen välinen yksisuuntaisuus säilyttäen 3d malliin voi sisältyä liikennemerkkien paikat sen jälkeen kun niiden 2d-esitykset on käytetty hahmontunnistuksessa jotta voidaan antaa liikennemerkin koodi 3d-mallin osana.
Miten olisi tällainen luokkarakenne?:
On 1 yliluokka 3d-objekteille, ja siitä periytetään 5 aliluokkaa: välitön ympäristö (korkeintaan 2 km asti), tie, autot, kevyt liikenne ja liikennemerkit.
Nostosillan avaus vaatisi päivityksiä ainoaan välitön_ympäristö-olioon tai ainoaan tie-olioon ja auton oven avaus johonkin auto-olioon.
Liikennemerkkiluokasta olisi periytetty aliluokka jokaiselle liikennemerkille.
Tai on joku kuvauskieli jolla voi kuvata liikennemerkin merkityksen ja kaikkien liikennemerkkien merkitys on luettu liikennemerkki-luokan luokkafunktiolla luokkamuuttujiin (ehkä vector vectorissa) erillisestä tekstitiedostosta. Liikennemerkki-olioiden jäsenmuuttujana oleva lueteltu tyyppi (enumerated type) tai int-tyypin koodi kuvaa liikennemerkin tyyppiä.
Tai koko 3d-dataa tulkitseva olio lukee liikennemerkkien merkitykset tektitiedostosta rakentajafunktiollaan ja katsoo joka päätössyklillä (ehkä 10kpl per sekunti) onko tietyllä koodilla olevaa liikennemerkkiä tietyllä alueella.
Nämä ovat karkeita luonnostelmia. Toivottavasti tämä kertoo edes sen miten sitä ohjelmistoa ei pidä suunnitella. Luultavasti on lukemattomia eri tapoja toteuttaa nämä asiat mitkä oli aiheena.
Asiallisia kommentteja, kiitos.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Autonomiseen autoon tarvitaan poikkeuksien käsittelyn malli / poikkeusformaatti, joka mahdollistaa sen, että useita samanaikaisia poikkeuksia voidaan huomioida erillisillä kapseloiduilla poikkeuskäsittelijöillä siten, että erillisten poikkeusten huomiointi on jotenkin yhteensovitettua. En ole varma, että c :n vakio poikkeussyntaksi riittää tähän.
Pienelle määrälle samanaikaisten poikkeusten yhdistelmiä voi tehdä erikoistuksen, jonkinlaisen yhdistelmä-poikkeuskäsittelijän joka käsittelee / huomioi metapoikkeusta / yhdistelmäpoikkeusta.
Esimerkki poikkeusten yhdistelmästä:
Eri abstraktiotasoilta heitetään poikkeuksia tai asetetaan poikkeuslippuja kyllä-asentoon eli bool-tyypin muuttujia arvoon 1.
1.Radiosta tulee digitaalinen viesti joka kertoo tien sulkemisesta. Tämä aiheuttaa poikkeuksen ylimpiin kuuluvalla abstraktiotasolla.
2.Sitten yksi rengas puhkeaa. Tämä huomataan alemmalla tasolla.
3,Sitten yksi ajovalo sammuu ja tämä huomataan alimmalla abstraktiotasolla eli kuvan prosessoinnissa.
Tuo oli niin mielivaltainen yhdistelmä, että tuskin sille kannattaa tehdä erikoistusta.