Tai kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä?
Onko adhd:lla ja psykoosilla mitään yhteistä?
adhd
5776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saman verran kuin vesirokolla ja jalkasilsalla: molemmat ovat häiriöitä, jotka saattavat joskus esiintyä jopa yhtä aikaa samalla ihmisellä....
No se ADHD:hän on psykiatrien ÄÄNESTYKSISSÄ keksitty juttu. Täyttä potaskaa siis koko juttu kaiken kaikkiaan! Ei mitään tieteellisesti todistettavaa ole edes löytynyt tästä ADHD:stä. Jo on seki huuhaata
ADHD on tosiaan keskitty juttu. Nimitys vaan sellaisille oireille, joille ei ole keksitty muuta selitystä.. Vaikka ovatkin ihan tavallisia oireita, kun vaan ihmiset puhuisivat enemmän ja selvittäisivät asioitansa niin ne oireetkin häviäisivät
Kuinka ADHD-oireet saataisiin häviämään pelkästään asioiden selvittelyllä ja puhumisella? Kaipaisin hieman tarkennusta...
Add/Adhd- diagnoosille on tieteelliset perusteet. Poikkeava käyttäytyminen aivojen poikkeavasta fysiologiasta ja joskus myös EEG:ssa näkyy häikkää otsalohkossa.
ADHD/ADD:n "oireita" saattavat olla luki- tai puhehäiriö, hahmotusvaikeudet, poissaolokohtaukset, muistikatkokset, järjestelykyvyn puuttuminen, ylireagointi äänille, valolle, melulle jne.
Mira, millä tavalla nämä ratkaistaan keskustelun avulla?
Niin. Eiköhän tästä helposti pysty päättelemään, ettei kyseessä ole "keksitty" juttu vaan todellinen neurologinen häiriö.
Entä kuinka sitten hyperaktiivinen rauhoittuisi puhumalla asioistaan? Ongelmahan on se, ettei hyperaktiivinen juuri muuta teekään kuin puhuu asioistaan ja selvittelee niitä, ratkoo muiden ja koko maailman ongelmia yhtä aikaa!
Ms/Mr ADHD ei välttämättä itse edes koe olevansa poikkeava ennen kuin muut siitä hänelle huomauttavat. Hän ei nimenomaan itse edes halua "parantua" vaan nauttii täysin siemauksin elämästään, joka saattaa pahastikin risoa läheisiään.
Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, sillä itselläni ON ADHD, samoin isälläni ja isän puolen suvulla. Tätini sanoi kerran minulle, että suvussamme on yleisesti "aivohäiriötä" ja hän itse kärsi siitä, ettei koskaan saanut sanottua sitä mitä tarkoitti, vaan puhe tuli aina "väärinpäin". Hän kyllä aloittikin kertomuksensa aina sen lopusta..
Itse kärsin lievästä "änkytyksestä", enkä pysty kertomaan toisille edes lyhyehköä tapahtumasarjaa/tarinaa/päivän tapahtumia loogisesti ilman lunttilappua. Kuitenkin pystyn vaikka millaiseen suoritukseen paperilla!
Enkä voi sille mitään, että luennoilla istuessani käy aina niin, etten voi istua heiluttelematta koko ajan jatkoja tai sormia, kommentoimatta vähän väliä vierustovereilleni jne. Niin vain tapahtuu vaikka kuinka yritän olla aloillani;)