Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Energiansäästölamput

    http://www.uusisuomi.fi/raha/101076-lehti-sahkolaskut-rajahtavat-pian-kasiin-–-”tolkuton-korotus”?cmp=suosituimmat
    26545
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 26

    Vanhimmat

    "Kun eurooppalaiset kotitaloudet siirtyvät energiatehokkaampien valaistusmenetelmien käyttöön, ne säästävät energiaa ja auttavat omalta osaltaan EU:ta saavuttamaan ilmastonsuojelutavoitteensa."

    http://ec.europa.eu/energy/lumen/index_fi.htm

    Äänestä

    • Ei säästä direktiivien mukainen energialamppu energiaa,
      tästä on ollut ja varmaan tulee olemaan keskustelua maailman tappiin.

      Kumpaa itse uskoisit, hippiä vai sähkäriä?

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Ei säästä direktiivien mukainen energialamppu energiaa,
      tästä on ollut ja varmaan tulee olemaan keskustelua maailman tappiin.

      Kumpaa itse uskoisit, hippiä vai sähkäriä?

      Yritä nyt pelle tajuta, että tuokin riippuu sijainnista. Meillä napapiirillä energiansäästölamppujen hyöty on pienempi kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Suurin osa maailman ihmisistä asuu alueilla, joissa asuntoja ei tarvi lämmittää vaan viilentää, ja siellä energiansäästölamppujen säästö jopa tuplautuu, kun ilmastointilaitteiden ei tarvi poistaa kaiken muun kuumuuden lisäksi myös valaistuksen hukkalämpöä asunnoista.

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Ei säästä direktiivien mukainen energialamppu energiaa,
      tästä on ollut ja varmaan tulee olemaan keskustelua maailman tappiin.

      Kumpaa itse uskoisit, hippiä vai sähkäriä?

      Uskoisin LED-lamppujen puolesta puhujaa, en ketään muuta.

      Jokainen edes vähänkin alaa seurannut tietää että ne tulevat korvaamaan nykyiset viritelmät.

      Roskapopulismia vähä-älyisten taholta toki riittää aina, se kuuluu asiaan.

      Äänestä

    • v a k kirjoitti:

      Uskoisin LED-lamppujen puolesta puhujaa, en ketään muuta.

      Jokainen edes vähänkin alaa seurannut tietää että ne tulevat korvaamaan nykyiset viritelmät.

      Roskapopulismia vähä-älyisten taholta toki riittää aina, se kuuluu asiaan.

      LED on tietyin rajoituksin pop, ainakin oma sähkömittari tykkää, alkaa olla kohtuullisen kattava valikoimakin saatavilla,
      toivottavasti edes niiden hakkurivirtalähteille vihdoinkin saataisiin EU:n myötä hävinneet sähköturvallisuuskeskuksen määrittelemät perustellut ehdot loistehon, radiohäiriöiden ja ihan melunkin, lähinnä ultraäänien suodatuksen suhteen.

      On nimittäin herkkäkorvaiselle aika karua kuunneltavaa nykyasunnoissa kuuluva melkoinen mekkala, kiinassa kasattuja nokian "laatu"laturikötöstyksiä myöten.

      Äänestä

    • sivistetään hörhöä kirjoitti:

      Yritä nyt pelle tajuta, että tuokin riippuu sijainnista. Meillä napapiirillä energiansäästölamppujen hyöty on pienempi kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Suurin osa maailman ihmisistä asuu alueilla, joissa asuntoja ei tarvi lämmittää vaan viilentää, ja siellä energiansäästölamppujen säästö jopa tuplautuu, kun ilmastointilaitteiden ei tarvi poistaa kaiken muun kuumuuden lisäksi myös valaistuksen hukkalämpöä asunnoista.

      Kumpaa itse uskoisit, hippiä vai sähkäriä?
      Sitten yrität pinnistää oikein kovasti siellä pääkopassasi, ja ehkä joskus vielä tajuat, että nuo eivät ole millään tavalla vastakkaisia.

      Äänestä

    • mm56 kirjoitti:

      Kumpaa itse uskoisit, hippiä vai sähkäriä?
      Sitten yrität pinnistää oikein kovasti siellä pääkopassasi, ja ehkä joskus vielä tajuat, että nuo eivät ole millään tavalla vastakkaisia.

      Miksi olet noin lapsellinen?

      Äänestä

    • sivistetään hörhöä kirjoitti:

      Yritä nyt pelle tajuta, että tuokin riippuu sijainnista. Meillä napapiirillä energiansäästölamppujen hyöty on pienempi kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Suurin osa maailman ihmisistä asuu alueilla, joissa asuntoja ei tarvi lämmittää vaan viilentää, ja siellä energiansäästölamppujen säästö jopa tuplautuu, kun ilmastointilaitteiden ei tarvi poistaa kaiken muun kuumuuden lisäksi myös valaistuksen hukkalämpöä asunnoista.

      Ei riipu edes sijainnista, et nyt vain tiedä vaihtosähkötekniikasta riittävästi,

      energiansäätölamput eivät säästä energiaa kun kaikki tekijät otetaan huomioon, tuo mainitsemasi ja niin valmistus kuin kierrätyskin.

      Lamppujen kyljessä ilmoitettu teho on hatusta tempaistu valoteho eikä suinkaan lampun sähköverkosta ottama pätöteho, saatikka näennäisteho,
      todellinen energiantarvehan on näennäisteho joka energialampuissa on keskimäärin noin 2 jopa 3 kertainen ilmoitettuun nähden, siksi näennäisteho koska osa sähköstä vaihesiirron takia ei kykene tekemään työtä,
      mm. tyypillinen 25W hehkulamppua vastaava 9W pienloistelamppu ottaa verkosta pätövirtaa noin 70mA, tekee 230VAC jännitteellä noin 16W, kun lisätään loistehokomponentti, cos fii tyypillisesti alle 0.8, saadaan todelliseksi tehontarpeeksi parinkymmenen watin luokkaa ja tämä on karu totuus,
      tässä lamppusiirtymäriitissä kohti ledejä olemme lamppuvalmistajien kusetuslobbauksen uhreja.

      Tästä "ylimääräisestä" energiastahan vain osa pyörittää sähkömittariasi koska se ei mittaa loistehoa, joten keski- ja eteläeuroopassa asuvana saat toki hieman säästöä sähkölaskuusi lyhyellä aikajänteellä,
      mutta tämä loissähköenergiakin kuitenkin täytyy tuottaa, siksi siirtomaksuille on valtavia korotuspaineita koska sellaisen sähkön tarve kasvaa jota ei mitata eli tuotantoa pitää lisätä, lisäksi tämä hyödyksi menemätön energia vaatii sähköverkkojen vahvistamista.

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Ei riipu edes sijainnista, et nyt vain tiedä vaihtosähkötekniikasta riittävästi,

      energiansäätölamput eivät säästä energiaa kun kaikki tekijät otetaan huomioon, tuo mainitsemasi ja niin valmistus kuin kierrätyskin.

      Lamppujen kyljessä ilmoitettu teho on hatusta tempaistu valoteho eikä suinkaan lampun sähköverkosta ottama pätöteho, saatikka näennäisteho,
      todellinen energiantarvehan on näennäisteho joka energialampuissa on keskimäärin noin 2 jopa 3 kertainen ilmoitettuun nähden, siksi näennäisteho koska osa sähköstä vaihesiirron takia ei kykene tekemään työtä,
      mm. tyypillinen 25W hehkulamppua vastaava 9W pienloistelamppu ottaa verkosta pätövirtaa noin 70mA, tekee 230VAC jännitteellä noin 16W, kun lisätään loistehokomponentti, cos fii tyypillisesti alle 0.8, saadaan todelliseksi tehontarpeeksi parinkymmenen watin luokkaa ja tämä on karu totuus,
      tässä lamppusiirtymäriitissä kohti ledejä olemme lamppuvalmistajien kusetuslobbauksen uhreja.

      Tästä "ylimääräisestä" energiastahan vain osa pyörittää sähkömittariasi koska se ei mittaa loistehoa, joten keski- ja eteläeuroopassa asuvana saat toki hieman säästöä sähkölaskuusi lyhyellä aikajänteellä,
      mutta tämä loissähköenergiakin kuitenkin täytyy tuottaa, siksi siirtomaksuille on valtavia korotuspaineita koska sellaisen sähkön tarve kasvaa jota ei mitata eli tuotantoa pitää lisätä, lisäksi tämä hyödyksi menemätön energia vaatii sähköverkkojen vahvistamista.

      Aivan järjetöntä tuo valehtelusi ja hörhöilysi.

      Äänestä

    • no huh huh hoijaa kirjoitti:

      Aivan järjetöntä tuo valehtelusi ja hörhöilysi.

      Kuule hohheli. Ehkä olisi parempi kun jättäisit kommentoimatta kun et asiasta mitään ymmärrä. Toisen syyttäminen valehtelijaksi vaatisi perustelut, mutta ethän sinä siihen pysty kun olet tässäkin asiassa pihalla kuin lumiukkko. Joten lopeta tuo solvaaminen.

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Ei riipu edes sijainnista, et nyt vain tiedä vaihtosähkötekniikasta riittävästi,

      energiansäätölamput eivät säästä energiaa kun kaikki tekijät otetaan huomioon, tuo mainitsemasi ja niin valmistus kuin kierrätyskin.

      Lamppujen kyljessä ilmoitettu teho on hatusta tempaistu valoteho eikä suinkaan lampun sähköverkosta ottama pätöteho, saatikka näennäisteho,
      todellinen energiantarvehan on näennäisteho joka energialampuissa on keskimäärin noin 2 jopa 3 kertainen ilmoitettuun nähden, siksi näennäisteho koska osa sähköstä vaihesiirron takia ei kykene tekemään työtä,
      mm. tyypillinen 25W hehkulamppua vastaava 9W pienloistelamppu ottaa verkosta pätövirtaa noin 70mA, tekee 230VAC jännitteellä noin 16W, kun lisätään loistehokomponentti, cos fii tyypillisesti alle 0.8, saadaan todelliseksi tehontarpeeksi parinkymmenen watin luokkaa ja tämä on karu totuus,
      tässä lamppusiirtymäriitissä kohti ledejä olemme lamppuvalmistajien kusetuslobbauksen uhreja.

      Tästä "ylimääräisestä" energiastahan vain osa pyörittää sähkömittariasi koska se ei mittaa loistehoa, joten keski- ja eteläeuroopassa asuvana saat toki hieman säästöä sähkölaskuusi lyhyellä aikajänteellä,
      mutta tämä loissähköenergiakin kuitenkin täytyy tuottaa, siksi siirtomaksuille on valtavia korotuspaineita koska sellaisen sähkön tarve kasvaa jota ei mitata eli tuotantoa pitää lisätä, lisäksi tämä hyödyksi menemätön energia vaatii sähköverkkojen vahvistamista.

      anteeksi sekoitin piässäni luvun tyypilliseen vaihesiirtokompensoituun valaisimeen,
      siis tyypillisesti kompensoimattomassa hakkurissa cos fii 0.4

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      LED on tietyin rajoituksin pop, ainakin oma sähkömittari tykkää, alkaa olla kohtuullisen kattava valikoimakin saatavilla,
      toivottavasti edes niiden hakkurivirtalähteille vihdoinkin saataisiin EU:n myötä hävinneet sähköturvallisuuskeskuksen määrittelemät perustellut ehdot loistehon, radiohäiriöiden ja ihan melunkin, lähinnä ultraäänien suodatuksen suhteen.

      On nimittäin herkkäkorvaiselle aika karua kuunneltavaa nykyasunnoissa kuuluva melkoinen mekkala, kiinassa kasattuja nokian "laatu"laturikötöstyksiä myöten.

      Voivoi tuota hohhelia. Sekaantuu kaikkeen,ymmärrys nolla.

      Äänestä

    • no huh huh hoijaa kirjoitti:

      Aivan järjetöntä tuo valehtelusi ja hörhöilysi.

      En minä voi sille asialle mitään että lampun kyljessä ilmoitetaan pelkkä valoteho elikkäs ainoastaan se teho joka osallistuu kaasupurkaukseen ja täten valontuottoon, kokonaissähkötehon sijaan.

      Se on tosiasia että anargialampuissa ei tyypillisesti ole mitään kompensointia koska sitä ei vaadita ja tämä lisäkulutus ei mittariasi pyöritä joten asiakas ei sitä osaa vaatiakaan,
      kompensointikonkan asennushan nimittäin nostaisi valmistuskustannuksia.

      kompensoimattomuus karkeasti puolittaa virtalähteen optimaalisen hyötysuhteen koska se onkin lähes optimaalinen induktiivinen kuorma.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho

      vaikkapa tuolta voit opiskella asiaa

      http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/STEK_VAIHTOSÄHKÖPIIRI.pdf

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      anteeksi sekoitin piässäni luvun tyypilliseen vaihesiirtokompensoituun valaisimeen,
      siis tyypillisesti kompensoimattomassa hakkurissa cos fii 0.4

      No ei mikään ihme:

      Pilkkukahden heikko laskupää
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9306420

      Tämänkertainen laskelmasi on todennäköisesti yhtä pielessä kuin nuo aikaisemmatkin.

      Äänestä

    • muki1 kirjoitti:

      Kuule hohheli. Ehkä olisi parempi kun jättäisit kommentoimatta kun et asiasta mitään ymmärrä. Toisen syyttäminen valehtelijaksi vaatisi perustelut, mutta ethän sinä siihen pysty kun olet tässäkin asiassa pihalla kuin lumiukkko. Joten lopeta tuo solvaaminen.

      Kuule pelle. Se on ihan täysin varma asia, että energiansäästölamput säästävät energiaa. Sitä faktaa ei muuta se, jos joku pilkkukaks tunnetusti heikolla ja denialistisella laskupäällään laskeskelee jotain huuhaata. Eikä sekään, että joku sähköalan hemmo yrittää vedättää jotain siirtohintoja ylöspäin aivan naurettavilla perusteilla.

      Äänestä

    • pilkkukaks on pelle kirjoitti:

      No ei mikään ihme:

      Pilkkukahden heikko laskupää
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9306420

      Tämänkertainen laskelmasi on todennäköisesti yhtä pielessä kuin nuo aikaisemmatkin.

      Yritin etsiskellä tiedotteita asiasta, poimintoja jostain "chili"harrastajien keskustelusta

      -18W valaisin kuluttaa mitattuna ja kompensoimattomana n.80VAC ja kompensoituna n.26VAC

      Mittasin 36W valaisimen ottotehoiksi 95VAC ja kun kytkin rinnalle 6uF konkan, putosi kulutus 45VAC. Itse putki ottaa n.36W ja kuristin lämpenee n. 10W teholla.

      loisteputkivalaisinta ei tarvi kompensoida, jos elektronisen kuristimen tai valaisimen tyyppikilpeen on leimattu Cos fii arvoksi esim 0.95(hyötysuhde lähes yksi=ei aiheuta merkittävästi loistehoa)


      -Mutta mutta, ei kai loistehoa laskuteta yksityisasiakkailta? Yritykset ja teollisuus sitten erikseen.


      -Eikös normaalit yleismittarit mittaa vain pätötehoa? Eli ei kai niihin mittarin lukemiin näy loistehon osuus. Eri asia sitten jos on käytössä jotkut erikoissysteemit?
      loistehoa ei mitata eikä laskuteta kotitalouksilta. Joten siinä mielessä missään tapauksessa ei kannata alkaa kompensoimaan.


      -2kpl 18W valaisimia, joilla molemmilla oma kuristin ja molempien kuristimiin leimattuna cos fii = 0,35 .
      Laitoin yleismittarin Amp AC alueelle ja kytkin mittarin tulevan vaihejohdon(ruskea) kanssa sarjaan ja mittasin kytkennän ottavan 0,75 Amp = 0,75A x 230V = 172W. Jätin yleismittarin kytketyksi ja otin töpselin seinästä. Kokeilin eri kokoisia moottirikäynnistys konkkia(mittarin jälkeen ennen kuristinta, nollan ja vaiheen välille) ja luin yleismittarista valaisimen verkosta ottaman virran. Lopulta kun olin kytkenyt molempien 18W valaisimien rinnalle 6uF konkan yht. 12uF, putosi valaisimen verkosta ottama virta 0,25Amp jolloin valaisimien yhteensä ottama teho siis putosi-> 0,25A x 230V = 57,5W.

      -jos lamput tarvitsevat tietyn tehon, ottavat ne sen pätötehona, ja riippuen piirissä olevasta induktanssista sen lisäksi tarvittavan määrän loistehoa. Eli kompensoimalla kuorma, tuotetaan kuorman tarvitsema loisteho siinä kondensaattorissa, ja verkosta otetaan vähemmän (tai ei ollenkaan) loistehoa. Tällöin virtakin pienenee.

      -Nimenomaan juuri näin. Loistehon siirto kuormittaa johtoa/verkkoa periaatteessa ihan turhaan. Lisäksi, koska verkkokin on pääasiassa induktiivinen, kasvattaa loistehokuormitus jännitetteenalenemaa kertaluokkaa enemmän kuin pätötehon siirto. Eli jos verkko on "heikko" eli kaukana jakelumuuntajasta, notkuttaa loistehon siirto jännitettä paljon enemmän kuin pätöteho.


      -Soittivat mulle paikalliselta energialaitokselta, kun olin tiedustellut sähköpostilla tätä loistehon kompensoinnin tarvetta. Elikkä asia oli niinkuin jo edellinen kirjoittaja totesi, eli loistehosta ei yksityisen sähkönkuluttajan tarvi maksaa.
      Turhaan hötkyilin kun kehotin kaikkia kompensoimaan loistehon, ei oo tarpeen...





      Niin että tuokin sähkönsäästöhomma kiinnosti justiinsa niin kauan kuin luulivat rahaakin säästävänsä. ;)

      Aika selvästi käy ilmi että esim. loisteputkissa ei ilmoiteta kokonaissähkötehoa vaan vain se osuus joka yritetään muuttaa valoksi, tämä kyllä sitten tapahtuu melko suurella hyötysuhteella verrattuna hehkulampuun.

      Näistä juttujen laskennallisista, sinänsä oikeista laskelmista ei voi saada täyttä varmuutta tuntematta käytetyn mittarin ominaisuuksia, suuntaa-antavia kuitenkin ovat ehdottomasti.
      jokin sellainen mittarimalli se kuitenkin on ollut mikä huomioi myös loistehon,
      muuten se ei olisi reagoinut kytkennän muutoksiin.

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Yritin etsiskellä tiedotteita asiasta, poimintoja jostain "chili"harrastajien keskustelusta

      -18W valaisin kuluttaa mitattuna ja kompensoimattomana n.80VAC ja kompensoituna n.26VAC

      Mittasin 36W valaisimen ottotehoiksi 95VAC ja kun kytkin rinnalle 6uF konkan, putosi kulutus 45VAC. Itse putki ottaa n.36W ja kuristin lämpenee n. 10W teholla.

      loisteputkivalaisinta ei tarvi kompensoida, jos elektronisen kuristimen tai valaisimen tyyppikilpeen on leimattu Cos fii arvoksi esim 0.95(hyötysuhde lähes yksi=ei aiheuta merkittävästi loistehoa)


      -Mutta mutta, ei kai loistehoa laskuteta yksityisasiakkailta? Yritykset ja teollisuus sitten erikseen.


      -Eikös normaalit yleismittarit mittaa vain pätötehoa? Eli ei kai niihin mittarin lukemiin näy loistehon osuus. Eri asia sitten jos on käytössä jotkut erikoissysteemit?
      loistehoa ei mitata eikä laskuteta kotitalouksilta. Joten siinä mielessä missään tapauksessa ei kannata alkaa kompensoimaan.


      -2kpl 18W valaisimia, joilla molemmilla oma kuristin ja molempien kuristimiin leimattuna cos fii = 0,35 .
      Laitoin yleismittarin Amp AC alueelle ja kytkin mittarin tulevan vaihejohdon(ruskea) kanssa sarjaan ja mittasin kytkennän ottavan 0,75 Amp = 0,75A x 230V = 172W. Jätin yleismittarin kytketyksi ja otin töpselin seinästä. Kokeilin eri kokoisia moottirikäynnistys konkkia(mittarin jälkeen ennen kuristinta, nollan ja vaiheen välille) ja luin yleismittarista valaisimen verkosta ottaman virran. Lopulta kun olin kytkenyt molempien 18W valaisimien rinnalle 6uF konkan yht. 12uF, putosi valaisimen verkosta ottama virta 0,25Amp jolloin valaisimien yhteensä ottama teho siis putosi-> 0,25A x 230V = 57,5W.

      -jos lamput tarvitsevat tietyn tehon, ottavat ne sen pätötehona, ja riippuen piirissä olevasta induktanssista sen lisäksi tarvittavan määrän loistehoa. Eli kompensoimalla kuorma, tuotetaan kuorman tarvitsema loisteho siinä kondensaattorissa, ja verkosta otetaan vähemmän (tai ei ollenkaan) loistehoa. Tällöin virtakin pienenee.

      -Nimenomaan juuri näin. Loistehon siirto kuormittaa johtoa/verkkoa periaatteessa ihan turhaan. Lisäksi, koska verkkokin on pääasiassa induktiivinen, kasvattaa loistehokuormitus jännitetteenalenemaa kertaluokkaa enemmän kuin pätötehon siirto. Eli jos verkko on "heikko" eli kaukana jakelumuuntajasta, notkuttaa loistehon siirto jännitettä paljon enemmän kuin pätöteho.


      -Soittivat mulle paikalliselta energialaitokselta, kun olin tiedustellut sähköpostilla tätä loistehon kompensoinnin tarvetta. Elikkä asia oli niinkuin jo edellinen kirjoittaja totesi, eli loistehosta ei yksityisen sähkönkuluttajan tarvi maksaa.
      Turhaan hötkyilin kun kehotin kaikkia kompensoimaan loistehon, ei oo tarpeen...





      Niin että tuokin sähkönsäästöhomma kiinnosti justiinsa niin kauan kuin luulivat rahaakin säästävänsä. ;)

      Aika selvästi käy ilmi että esim. loisteputkissa ei ilmoiteta kokonaissähkötehoa vaan vain se osuus joka yritetään muuttaa valoksi, tämä kyllä sitten tapahtuu melko suurella hyötysuhteella verrattuna hehkulampuun.

      Näistä juttujen laskennallisista, sinänsä oikeista laskelmista ei voi saada täyttä varmuutta tuntematta käytetyn mittarin ominaisuuksia, suuntaa-antavia kuitenkin ovat ehdottomasti.
      jokin sellainen mittarimalli se kuitenkin on ollut mikä huomioi myös loistehon,
      muuten se ei olisi reagoinut kytkennän muutoksiin.

      Nooh, löytyhän aiheesta yks yliopistotutkimuskin, noi mun mutulla heitellyt aikasemmat hyötysuhdekertoimet meni näköjään keskimäärin ihan ok, just niinku kiinan kuivuus ja pakistanin sade ;)

      http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/Kontturi%20&%20%C3%85lander.pdf

      "5.1.2 Yksittäisten lamppujen mittaustulosten analysointi
      Kaikissa mitatuissa energiansäästölampuissa havaittiin kohtalaisen matalat tehokertoimet
      sekä huomattavaa virran säröytymistä. Lamppujen tehokertoimet
      olivat tehosta ja valmistajasta riippumatta samalla tasolla, noin 0,6 – 0,67. Kaikki
      mittauksessa olleet energiansäästölamput siis ottavat verkosta loistehoa suurin
      piirtein samalla suhteella ilmoitettuun pätötehoon nähden."

      Usean talon käytännön mittauksissa vortumin avustamana nui särökomponentit ajoittain pudotti hyötysuhdekertoimen niinkin alas kuin 0.5


      höhö, taulukosta käy ilmi että tyypilinen 7W energialamppu ottaa jo pelkästään loistehoa 9wattia ja koska tollasen hyötysuhteeksi on saatu 60-67% on ton 7W oltava jokin "huuhaaluku" pelkästään loisteosan tehontarpeesta, elikkäs lamppu pyörittää mittariasi noin 11W voimalla, eli lyhyellä tähtäimellä tuosta joudut maksamaan,

      lisäksi tulee toki toi 9varin loisteho, elikkäs 7W energiansäästölamppu kuluttaa noin 20VAC ja se vastaa lähimmäs 25W hehkulamppua, eikä siis unohdeta nuita lisääntyneitä valmistus- ja kierrätysenergioita joita tarvitaan,

      niin että kukas nyt taas valehtelikaan ja missä piileskelee energiansäästölamppujen maailman pelastava huima energiansäästö???

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Yritin etsiskellä tiedotteita asiasta, poimintoja jostain "chili"harrastajien keskustelusta

      -18W valaisin kuluttaa mitattuna ja kompensoimattomana n.80VAC ja kompensoituna n.26VAC

      Mittasin 36W valaisimen ottotehoiksi 95VAC ja kun kytkin rinnalle 6uF konkan, putosi kulutus 45VAC. Itse putki ottaa n.36W ja kuristin lämpenee n. 10W teholla.

      loisteputkivalaisinta ei tarvi kompensoida, jos elektronisen kuristimen tai valaisimen tyyppikilpeen on leimattu Cos fii arvoksi esim 0.95(hyötysuhde lähes yksi=ei aiheuta merkittävästi loistehoa)


      -Mutta mutta, ei kai loistehoa laskuteta yksityisasiakkailta? Yritykset ja teollisuus sitten erikseen.


      -Eikös normaalit yleismittarit mittaa vain pätötehoa? Eli ei kai niihin mittarin lukemiin näy loistehon osuus. Eri asia sitten jos on käytössä jotkut erikoissysteemit?
      loistehoa ei mitata eikä laskuteta kotitalouksilta. Joten siinä mielessä missään tapauksessa ei kannata alkaa kompensoimaan.


      -2kpl 18W valaisimia, joilla molemmilla oma kuristin ja molempien kuristimiin leimattuna cos fii = 0,35 .
      Laitoin yleismittarin Amp AC alueelle ja kytkin mittarin tulevan vaihejohdon(ruskea) kanssa sarjaan ja mittasin kytkennän ottavan 0,75 Amp = 0,75A x 230V = 172W. Jätin yleismittarin kytketyksi ja otin töpselin seinästä. Kokeilin eri kokoisia moottirikäynnistys konkkia(mittarin jälkeen ennen kuristinta, nollan ja vaiheen välille) ja luin yleismittarista valaisimen verkosta ottaman virran. Lopulta kun olin kytkenyt molempien 18W valaisimien rinnalle 6uF konkan yht. 12uF, putosi valaisimen verkosta ottama virta 0,25Amp jolloin valaisimien yhteensä ottama teho siis putosi-> 0,25A x 230V = 57,5W.

      -jos lamput tarvitsevat tietyn tehon, ottavat ne sen pätötehona, ja riippuen piirissä olevasta induktanssista sen lisäksi tarvittavan määrän loistehoa. Eli kompensoimalla kuorma, tuotetaan kuorman tarvitsema loisteho siinä kondensaattorissa, ja verkosta otetaan vähemmän (tai ei ollenkaan) loistehoa. Tällöin virtakin pienenee.

      -Nimenomaan juuri näin. Loistehon siirto kuormittaa johtoa/verkkoa periaatteessa ihan turhaan. Lisäksi, koska verkkokin on pääasiassa induktiivinen, kasvattaa loistehokuormitus jännitetteenalenemaa kertaluokkaa enemmän kuin pätötehon siirto. Eli jos verkko on "heikko" eli kaukana jakelumuuntajasta, notkuttaa loistehon siirto jännitettä paljon enemmän kuin pätöteho.


      -Soittivat mulle paikalliselta energialaitokselta, kun olin tiedustellut sähköpostilla tätä loistehon kompensoinnin tarvetta. Elikkä asia oli niinkuin jo edellinen kirjoittaja totesi, eli loistehosta ei yksityisen sähkönkuluttajan tarvi maksaa.
      Turhaan hötkyilin kun kehotin kaikkia kompensoimaan loistehon, ei oo tarpeen...





      Niin että tuokin sähkönsäästöhomma kiinnosti justiinsa niin kauan kuin luulivat rahaakin säästävänsä. ;)

      Aika selvästi käy ilmi että esim. loisteputkissa ei ilmoiteta kokonaissähkötehoa vaan vain se osuus joka yritetään muuttaa valoksi, tämä kyllä sitten tapahtuu melko suurella hyötysuhteella verrattuna hehkulampuun.

      Näistä juttujen laskennallisista, sinänsä oikeista laskelmista ei voi saada täyttä varmuutta tuntematta käytetyn mittarin ominaisuuksia, suuntaa-antavia kuitenkin ovat ehdottomasti.
      jokin sellainen mittarimalli se kuitenkin on ollut mikä huomioi myös loistehon,
      muuten se ei olisi reagoinut kytkennän muutoksiin.

      Yleismittari mittaa virtaa tai jännitettä, voihan ne kertoa niin saa tehon, mutta tulos sisältänee sekä lois ja pätötehon, kun ei vaiheista tule tietoa. Tehollisavo yleismittarissa
      tarkoittaa taas että true RMS mittari mittaa aaltomuodosta riippumattoman jännitteen
      teholloisen arvon.
      Talvella oli kerkustelu loislampuista, siellä olei hyvä linkki lamppujen ongelmiin.
      Loislamppujen yleistyessä sähköntarjoaien täytyy alkaa kompensoimaan loistehoa,
      eikä ne vissiin ole päättäneet missä se tapahtuu. Jos se tehdään esim kerrostaloittain mustaakseni kustannukset olisi n. 5000€ talo. Eli asia joka laskelmissa loislampun edillisuudesta
      oli "unohdettu". Tai sittem muuntopiireittäin, ikäänkuin sähklasku ei jo nyt olisi
      tarpeeksi suuri
      Noita kompensaattoreita on ollut kytössä ties kuinka kauan esim teollisuushalleissa joissa palvon loislamppuvalaistusta. kerran ihmetellyt yhdellä koululla, se oli n. pakastimen kokonan laatikko, jossa vilkkui oikein valoja. Voisi kuvitella että härdelli oli aktiivinen ja vaihteli
      konkkia kulutustarpeen mukaan, kun siinä kuulosti kontaktoreiden paukkuvan.
      Eli kaipa tuossakin saavutettu "säästö" sähkölaskussa näkyy lopulta vaikka siirtomaksun kasvuna.

      Äänestä

    • ,2 kirjoitti:

      Nooh, löytyhän aiheesta yks yliopistotutkimuskin, noi mun mutulla heitellyt aikasemmat hyötysuhdekertoimet meni näköjään keskimäärin ihan ok, just niinku kiinan kuivuus ja pakistanin sade ;)

      http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/Kontturi%20&%20%C3%85lander.pdf

      "5.1.2 Yksittäisten lamppujen mittaustulosten analysointi
      Kaikissa mitatuissa energiansäästölampuissa havaittiin kohtalaisen matalat tehokertoimet
      sekä huomattavaa virran säröytymistä. Lamppujen tehokertoimet
      olivat tehosta ja valmistajasta riippumatta samalla tasolla, noin 0,6 – 0,67. Kaikki
      mittauksessa olleet energiansäästölamput siis ottavat verkosta loistehoa suurin
      piirtein samalla suhteella ilmoitettuun pätötehoon nähden."

      Usean talon käytännön mittauksissa vortumin avustamana nui särökomponentit ajoittain pudotti hyötysuhdekertoimen niinkin alas kuin 0.5


      höhö, taulukosta käy ilmi että tyypilinen 7W energialamppu ottaa jo pelkästään loistehoa 9wattia ja koska tollasen hyötysuhteeksi on saatu 60-67% on ton 7W oltava jokin "huuhaaluku" pelkästään loisteosan tehontarpeesta, elikkäs lamppu pyörittää mittariasi noin 11W voimalla, eli lyhyellä tähtäimellä tuosta joudut maksamaan,

      lisäksi tulee toki toi 9varin loisteho, elikkäs 7W energiansäästölamppu kuluttaa noin 20VAC ja se vastaa lähimmäs 25W hehkulamppua, eikä siis unohdeta nuita lisääntyneitä valmistus- ja kierrätysenergioita joita tarvitaan,

      niin että kukas nyt taas valehtelikaan ja missä piileskelee energiansäästölamppujen maailman pelastava huima energiansäästö???

      Pohdintaa tutkimukseen liittyen:

      "Suomessakin keskustelussa ollut hehkulamppujen myynnin rajoittaminen tai
      jopa kieltäminen, vähentäisi kotien energiankulutusta, mutta vastaavasti sähköverkkoon
      aiheutuvat ongelmat synnyttäisivät kustannuksia muille tahoille. Vastuun
      jakaminen tuleekin olemaan yksi haasteista, joka tulevaisuudessa on ratkaistava.
      Suurin ongelma lienee häiriöiden todennettavuus, koska nykyisin sähkön
      laatua pienjännitepuolella ei juurikaan valvota.
      Energiansäästölamppujen markkinointi on luonut tuotteesta kuvan, jonka mukaan
      se olisi lähes täydellinen ratkaisu valaistuslähteeksi. Lukuisat eri tahot
      viestittävät energiansäästölamppujen erinomaisuudesta, mutta esimerkiksi
      puutteiksi ei mainita kuin hidas syttyminen tai heikko kylmänkestävyys. Vaikka
      pakkausmerkinnöistä käykin ilmi, että energiansäästölamput ovat ongelmajätettä,
      kuluttajat eivät välttämättä asiaa tiedosta, koska ne samaistetaan helposti
      hehkulamppuihin. Kuluttajan pitäisi saada realistinen kuva tuotteesta, eikä olla
      vain myyjän tai valmistajan markkinoinnin kautta tulevan tiedon varassa."

      Äänestä

    • Sähköteurastaja kirjoitti:

      Yleismittari mittaa virtaa tai jännitettä, voihan ne kertoa niin saa tehon, mutta tulos sisältänee sekä lois ja pätötehon, kun ei vaiheista tule tietoa. Tehollisavo yleismittarissa
      tarkoittaa taas että true RMS mittari mittaa aaltomuodosta riippumattoman jännitteen
      teholloisen arvon.
      Talvella oli kerkustelu loislampuista, siellä olei hyvä linkki lamppujen ongelmiin.
      Loislamppujen yleistyessä sähköntarjoaien täytyy alkaa kompensoimaan loistehoa,
      eikä ne vissiin ole päättäneet missä se tapahtuu. Jos se tehdään esim kerrostaloittain mustaakseni kustannukset olisi n. 5000€ talo. Eli asia joka laskelmissa loislampun edillisuudesta
      oli "unohdettu". Tai sittem muuntopiireittäin, ikäänkuin sähklasku ei jo nyt olisi
      tarpeeksi suuri
      Noita kompensaattoreita on ollut kytössä ties kuinka kauan esim teollisuushalleissa joissa palvon loislamppuvalaistusta. kerran ihmetellyt yhdellä koululla, se oli n. pakastimen kokonan laatikko, jossa vilkkui oikein valoja. Voisi kuvitella että härdelli oli aktiivinen ja vaihteli
      konkkia kulutustarpeen mukaan, kun siinä kuulosti kontaktoreiden paukkuvan.
      Eli kaipa tuossakin saavutettu "säästö" sähkölaskussa näkyy lopulta vaikka siirtomaksun kasvuna.

      Mjuu, teollisuudenkin loisteho on rajoitettu 20%, pätö vai näennäistehosta, en muista,
      noh kuitenkin, nuit aktiivitsydeemitkin melkein maksaa ittensä joskus takasin jos toi 20% raja muuten jatkuvasti ylittyis, kads kun sähkölaitos laskuttaa loistehosta vitusti.

      Olen ollut kesälomatuurarina 20 vuotta sitten yhen hakelämpövoimalan sähköntuattovalvomossa,
      tuota omakotiasujienkin loistehoa varten piti polttaa aika vitusti risuja.

      Ja kun ja jos toi hinnottelu edelleen on prosentuaalinen, jos loisenergia menee pikkasen yli,
      kannattaa halliin jättää läjä resistiivistä kuormaa, vaikkapa rakennuspuhaltimia huutamaan notta otetun loisenergian suhteellinen osuus putoaa alle rajan, tulee halvemmaks hiukan tuhlata sähköö,
      tiiä sitten onko hinnottelu vielä nykyjään nuin.

      Äänestä

    • Sähköteurastaja kirjoitti:

      Yleismittari mittaa virtaa tai jännitettä, voihan ne kertoa niin saa tehon, mutta tulos sisältänee sekä lois ja pätötehon, kun ei vaiheista tule tietoa. Tehollisavo yleismittarissa
      tarkoittaa taas että true RMS mittari mittaa aaltomuodosta riippumattoman jännitteen
      teholloisen arvon.
      Talvella oli kerkustelu loislampuista, siellä olei hyvä linkki lamppujen ongelmiin.
      Loislamppujen yleistyessä sähköntarjoaien täytyy alkaa kompensoimaan loistehoa,
      eikä ne vissiin ole päättäneet missä se tapahtuu. Jos se tehdään esim kerrostaloittain mustaakseni kustannukset olisi n. 5000€ talo. Eli asia joka laskelmissa loislampun edillisuudesta
      oli "unohdettu". Tai sittem muuntopiireittäin, ikäänkuin sähklasku ei jo nyt olisi
      tarpeeksi suuri
      Noita kompensaattoreita on ollut kytössä ties kuinka kauan esim teollisuushalleissa joissa palvon loislamppuvalaistusta. kerran ihmetellyt yhdellä koululla, se oli n. pakastimen kokonan laatikko, jossa vilkkui oikein valoja. Voisi kuvitella että härdelli oli aktiivinen ja vaihteli
      konkkia kulutustarpeen mukaan, kun siinä kuulosti kontaktoreiden paukkuvan.
      Eli kaipa tuossakin saavutettu "säästö" sähkölaskussa näkyy lopulta vaikka siirtomaksun kasvuna.

      "Yleismittari mittaa virtaa tai jännitettä, voihan ne kertoa niin saa tehon, mutta tulos sisältänee sekä lois ja pätötehon, kun ei vaiheista tule tietoa. Tehollisavo yleismittarissa
      tarkoittaa taas että true RMS mittari mittaa aaltomuodosta riippumattoman jännitteen
      teholloisen arvon."

      Juu, nuissa jutuissa ei käynyt ilmi että ottaako mittari ton vaihesiirron huomioon vai huomiotta, tuloksista päätellen jätti huomiotta ja näinollen mittas näennäistehon.

      Sen takia se vissiin luulikin että sähkölaskunsa nousee ilman kompensaatiota, kun ei hokannut että kämpän sähkömittari kyttää vaan pätötehoa.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ...ihanan kallista! kirjoitti:

    http://www.uusisuomi.fi/raha/101076-lehti-sahkolaskut-rajahtavat-pian-kasiin-–-”tolkuton-korotus”?cmp=suosituimmat

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu