AGW:n ansiosta Suomen mittaushistoriasta löytyy kaksi tapausta, jolloin yöllä on ollut pakkasta, mutta päivällä on ollut hellettä.
http://ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/suurin_lampomuutos_vrkssa.gif
Kuten huomata saattaa, Oulaisissa on ollut vuonna 4. elokuuta 1982 yöllä -2,3 astetta pakkasta, mutta päivällä ollaan päästy 25,0 asteeseen, eli hellelukemiin. Toisessa tapauksessa Oulaisissa on ollut 15. toukokuuta 1992 yöllä -1,9 astetta pakkasta, mutta päivällä 25,2 asteen verran AGW hellettä.
Mitenkäs, jos noina pakkasöinä olisi satanut lunta, mutta päivällä olisi ollut kuitenkin noin lämmin? Olisiko silloin yöllä satanutta lunta laskettu päivän helteistä huolimatta takatalveksi tai ensilumeksi?
AGW etenee.
http://ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/suurin_lampomuutos_vrkssa.gif
Kuten huomata saattaa, Oulaisissa on ollut vuonna 4. elokuuta 1982 yöllä -2,3 astetta pakkasta, mutta päivällä ollaan päästy 25,0 asteeseen, eli hellelukemiin. Toisessa tapauksessa Oulaisissa on ollut 15. toukokuuta 1992 yöllä -1,9 astetta pakkasta, mutta päivällä 25,2 asteen verran AGW hellettä.
Mitenkäs, jos noina pakkasöinä olisi satanut lunta, mutta päivällä olisi ollut kuitenkin noin lämmin? Olisiko silloin yöllä satanutta lunta laskettu päivän helteistä huolimatta takatalveksi tai ensilumeksi?
AGW etenee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
koska AGW alkoi vasta myöhemmin.
Tuolloin elettiin ajallisesti jääkausiuhkan jälkeistä aikaa, AGW ei ollut vielä vakiintunut..
Vasta 2000 luvun sään ääri-ilmiöt lasketaan AGW ääri-ilmiöiksi, koska ilmasto ei lämmennytkään AGW
teorioiden mukaisesti, piti keksiä sään ääri-ilmiöt todistamaan AGW,stä.
Äärimmäinen sää-ääri ilmiö on ilmiönä vasta muutamia vuosia vanha ääri-ilmiö.