Suistamon kauneimmat alueet

mutantit käyneet Suistamolla? millainen paikallistuntemus heillä ja muillakin palautuksen vastustajilla on Suistamon pitäjästä?

"Kaikki tämä keljuilu aiheuttaa vastareaktion, ryssäviha kasvaa."

Ryssäviha ei alunperinkään syntyessään 1800-luvulla ollut vastareaktio mihinkään, ellei sitten siihen miten hyvin Venäjä perustamaansa Suomen valtiota ja kansakuntaa kohteli. Mitä enemmän Venäjä Suomelle antoi, sitä enemmän suomalaiset alkoivat Venäjältä vaatia, unohtaen lopulta kokonaan kuuluvansa Venäjään, ikään kuin v. 1809 olisi tapahtunut jokin Suomen ja Venäjän välinen sopimus, jonka Suomi saattaisi oman mielensä mukaan purkaa, vaikka tosiasiassa v. 1809 Venäjä oli valloittanut Ruotsilta joukon sen itäisiä läänejä ja muodostanut niistä Suomen, joka aikaisemmin oli ollut pelkkä maantieteellinen käsite eikä niin muodoin minkäänlainen valtiollinen suure. Venäjällä ei ollut mitään juridisia velvoitteita voittomaataan kohtaan. Minkä suomalaiset saivat, oli Venäjän lahjoittamaa. Venäjän keisari suostui Suomessa perustuslailliseksi suuriruhtinaaksi, mutta huomattakoon että perustuslaki jota hän sitoutui vapaaehtoisesti noudattamaan ei juurikaan rajoittanut hänen valtaansa, koska kyseessä oli Ruotsin itsevaltaisen kuningas Kustaa III:n perustuslaki, nimenomaan säätyvallan rajoittamiseksi säädetty.

Venäjän suuren monikansallisen valtakunnan raja-alueiden yhtenäistämistoimet 1900-luvun alussa - ne joita suomalaiset nimittävät "sortokausiksi" - tapahtuivat laillisissa puitteissa ja olivat lisäksi täysin ymmärrettäviä sekä keisarikunnan turvallisuusintressien (Saksan uhka) että aikakauden yleisen valtiolaitoksen modernisaation kannalta. Suomen kansallinen olemassaolo ei ollut uhattuna. Venäjän hallitus oli valmis suostumaan moniin kompromisseihin suomalaisten kanssa, jotta rajamaa pysyisi rauhallisena. Suomen erityisasema tunnustettiin ja sitä yritettiin kunnioittaa loppuun saakka. Suomalaiset vastasivat sovinnoneleisiin ryssävihalla ja terroritoiminnalla, attentaateilla ja "aktivismilla", jossa suomalaiset - niin porvarit kuin sosialistitkin - toimivat yhteistyössä venäläisten anarkistien, sosiaalivallankumouksellisten ja bolševikkien kanssa.

Mitä tapahtuikaan Suomelle sen jälkeen kun vihattu keisarivalta - jonka kukistumista suomalaiset porvaritkin juhlivat punainen nauha vaatteissaan - vihdoin poistui? Seurasi bolševikkidiktatuuri Venäjällä, sisällissota Suomessa, Venäjän kaupan loppuminen (minkä takia Suomi kehittyi niin hitaasti 1920- ja 1930-luvulla), kommunistivaara, lapualaisterrori, talvisota, jatkosota. Vasta idänsuhteiden normalisoituessa vv. 1944-1948 Suomi alkoi päästä jaloilleen. Keisarikunnan ja sitä seuranneen väliaikaisen hallituksen kukistuminen ja Venäjän vallan loppuminen Suomessa v. 1917 oli toisin sanoen katastrofi, josta Suomi ei toipunut kokonaiseen sukupolveen. Traagista tässä on se, että ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina Venäjä ja Suomi olivat kumpikin sekä rauhoittumassa (Stolypin pani Venäjällä kuriin vallankumouksellisia; Suomessa "aktivistien" terrori heikkeni) että kehittymässä nopeaa vauhtia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Niin kuin sisällissota todisti, Suomi ei vielä v. 1917 ollut kypsä itsenäisyyteen, eroon Venäjästä, joka ylläpiti järjestystä Suomessa (maassa jossa poliittisesta väkivallasta oli vuosisadan vaihteessa kehittynyt maan tapa, luonnolliseksi nähty keino ratkaista asiat). Jos sota ja vallankumous eivät olisi tuhonneet vanhaa Venäjää, Suomi olisi vielä pitkään kukoistanut sen osana ja oikean ajan koittaessa saavuttanut itsenäisyyden lopulta rauhanomaisesti, niin kuin Norja erosi Ruotsista v. 1905. Väkivalta kuitenkin voitti.

Nuorena ja epäkypsänä kansana suomalaiset eivät pystyneet ottamaan vastuuta sisällissodastaan, punaisesta ja valkoisesta terroristaan, joten venäläisistä tehtiin syntipukkeja ja ryssävihasta kansallinen uskonto. Vasta kaksi sotaa, joissa Suomen Tartossa v. 1920 keinottelema valtioalue silvottiin, pakottivat suomalaiset muuttamaan kurssia. Suomalainen ryssäviha ei enää v:n 1944 jälkeen julkisesti kohdistunut Neuvostoliittoon, mutta kylläkin edelleen keisarilliseen Venäjään. Ironista kyllä bolševikki-Leniniä kiitettiin yya-Suomessa itsenäisyydestä, mutta samaan aikaan tsaarinajan "sortokausien" myytin annettiin jäädä elämään. Neuvostoliiton hajottua suomalaisten käsityksissä lopullisesti sekaantuivat keisarillinen, neuvostoaikainen ja nykyinen Venäjä - monille vain yhtä ja samaa "ryssää", vihattavaa "inhaa itää" ja "ikuista perivihollista". Eivät kaikki suomalaiset onneksi näin myyttisesti ajattele, ei kenties edes enemmistö, mutta kuitenkin useat, ja russofobiaa Suomessa levittävät länsimieliset tahot käyttävät näitä vihaajia hyväkseen.

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

mutantit käyneet Suistamolla? millainen paikallistuntemus heillä ja muillakin palautuksen vastustajilla on Suistamon pitäjästä?

tunnetuin nähtävyys on nykyisellään Kollasjoen taistelukenttä. Edellisen kerran käydessäni siellä oli neljä muistomerkkiä. Kollasjoella kaatuneen veteraanin poika oli pystyttänyt muistomerkin isänsä kunniaksi.(N62.01747-E 31.90496). Kollaanmäen pohjoislaidassa pisteessä 184,2 löytyy venäläisten virallinen muistomerkki. (N 62.01624- E 31.89994). Saman mäen etelälaidasta löytyy suomalainen jatkosodan aikainen kenttähautausmaa minne on haudattu Talvisodassa kaatuneita ja jatkosodan alussa löytyneitä suomalaisia sotilaita. ( N 62.01500 - E 31.90071). Kollasjoen sillan itäpuolella ja Suvilahteen johtavan tien eteläpuolella löytyy venäläisten pieni kenttähautausmaa.
( N62.01679- E 31.90810 ). Onko sinulla tarkkaa tietoa minnekkä saksalaiset hautasivat omat kaatuneensa 1941 kesällä. Sekin kenttähautausmaa pitäisi löytyä jostain Loimolan läheltä.

Toivottavasti sinä olet nyt se ensimmäinen palauttelija joka myös tuntee Raja-Karjalaa ja haluaa myös neuvoa hyviä matkavinkkejä.

Ps. Koordinaatit ovat WGS84:n mukaisia.

Koroljov kirjoitti:

"Kaikki tämä keljuilu aiheuttaa vastareaktion, ryssäviha kasvaa."

Ryssäviha ei alunperinkään syntyessään 1800-luvulla ollut vastareaktio mihinkään, ellei sitten siihen miten hyvin Venäjä perustamaansa Suomen valtiota ja kansakuntaa kohteli. Mitä enemmän Venäjä Suomelle antoi, sitä enemmän suomalaiset alkoivat Venäjältä vaatia, unohtaen lopulta kokonaan kuuluvansa Venäjään, ikään kuin v. 1809 olisi tapahtunut jokin Suomen ja Venäjän välinen sopimus, jonka Suomi saattaisi oman mielensä mukaan purkaa, vaikka tosiasiassa v. 1809 Venäjä oli valloittanut Ruotsilta joukon sen itäisiä läänejä ja muodostanut niistä Suomen, joka aikaisemmin oli ollut pelkkä maantieteellinen käsite eikä niin muodoin minkäänlainen valtiollinen suure. Venäjällä ei ollut mitään juridisia velvoitteita voittomaataan kohtaan. Minkä suomalaiset saivat, oli Venäjän lahjoittamaa. Venäjän keisari suostui Suomessa perustuslailliseksi suuriruhtinaaksi, mutta huomattakoon että perustuslaki jota hän sitoutui vapaaehtoisesti noudattamaan ei juurikaan rajoittanut hänen valtaansa, koska kyseessä oli Ruotsin itsevaltaisen kuningas Kustaa III:n perustuslaki, nimenomaan säätyvallan rajoittamiseksi säädetty.

Venäjän suuren monikansallisen valtakunnan raja-alueiden yhtenäistämistoimet 1900-luvun alussa - ne joita suomalaiset nimittävät "sortokausiksi" - tapahtuivat laillisissa puitteissa ja olivat lisäksi täysin ymmärrettäviä sekä keisarikunnan turvallisuusintressien (Saksan uhka) että aikakauden yleisen valtiolaitoksen modernisaation kannalta. Suomen kansallinen olemassaolo ei ollut uhattuna. Venäjän hallitus oli valmis suostumaan moniin kompromisseihin suomalaisten kanssa, jotta rajamaa pysyisi rauhallisena. Suomen erityisasema tunnustettiin ja sitä yritettiin kunnioittaa loppuun saakka. Suomalaiset vastasivat sovinnoneleisiin ryssävihalla ja terroritoiminnalla, attentaateilla ja "aktivismilla", jossa suomalaiset - niin porvarit kuin sosialistitkin - toimivat yhteistyössä venäläisten anarkistien, sosiaalivallankumouksellisten ja bolševikkien kanssa.

Mitä tapahtuikaan Suomelle sen jälkeen kun vihattu keisarivalta - jonka kukistumista suomalaiset porvaritkin juhlivat punainen nauha vaatteissaan - vihdoin poistui? Seurasi bolševikkidiktatuuri Venäjällä, sisällissota Suomessa, Venäjän kaupan loppuminen (minkä takia Suomi kehittyi niin hitaasti 1920- ja 1930-luvulla), kommunistivaara, lapualaisterrori, talvisota, jatkosota. Vasta idänsuhteiden normalisoituessa vv. 1944-1948 Suomi alkoi päästä jaloilleen. Keisarikunnan ja sitä seuranneen väliaikaisen hallituksen kukistuminen ja Venäjän vallan loppuminen Suomessa v. 1917 oli toisin sanoen katastrofi, josta Suomi ei toipunut kokonaiseen sukupolveen. Traagista tässä on se, että ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina Venäjä ja Suomi olivat kumpikin sekä rauhoittumassa (Stolypin pani Venäjällä kuriin vallankumouksellisia; Suomessa "aktivistien" terrori heikkeni) että kehittymässä nopeaa vauhtia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Niin kuin sisällissota todisti, Suomi ei vielä v. 1917 ollut kypsä itsenäisyyteen, eroon Venäjästä, joka ylläpiti järjestystä Suomessa (maassa jossa poliittisesta väkivallasta oli vuosisadan vaihteessa kehittynyt maan tapa, luonnolliseksi nähty keino ratkaista asiat). Jos sota ja vallankumous eivät olisi tuhonneet vanhaa Venäjää, Suomi olisi vielä pitkään kukoistanut sen osana ja oikean ajan koittaessa saavuttanut itsenäisyyden lopulta rauhanomaisesti, niin kuin Norja erosi Ruotsista v. 1905. Väkivalta kuitenkin voitti.

Nuorena ja epäkypsänä kansana suomalaiset eivät pystyneet ottamaan vastuuta sisällissodastaan, punaisesta ja valkoisesta terroristaan, joten venäläisistä tehtiin syntipukkeja ja ryssävihasta kansallinen uskonto. Vasta kaksi sotaa, joissa Suomen Tartossa v. 1920 keinottelema valtioalue silvottiin, pakottivat suomalaiset muuttamaan kurssia. Suomalainen ryssäviha ei enää v:n 1944 jälkeen julkisesti kohdistunut Neuvostoliittoon, mutta kylläkin edelleen keisarilliseen Venäjään. Ironista kyllä bolševikki-Leniniä kiitettiin yya-Suomessa itsenäisyydestä, mutta samaan aikaan tsaarinajan "sortokausien" myytin annettiin jäädä elämään. Neuvostoliiton hajottua suomalaisten käsityksissä lopullisesti sekaantuivat keisarillinen, neuvostoaikainen ja nykyinen Venäjä - monille vain yhtä ja samaa "ryssää", vihattavaa "inhaa itää" ja "ikuista perivihollista". Eivät kaikki suomalaiset onneksi näin myyttisesti ajattele, ei kenties edes enemmistö, mutta kuitenkin useat, ja russofobiaa Suomessa levittävät länsimieliset tahot käyttävät näitä vihaajia hyväkseen.

Lue lisää

suomalaisten maanpetoksellisen toiminnan, Nim. Jääkäriliikkeen. Jääkäriliikkeellä oli suuri merkitys Suomessa syntyvälle kumouksellisuudelle. (Punainen ja Valkoinen terrori sekä sisällissota)

86 vuotta elänyt kirjoitti:

suomalaisten maanpetoksellisen toiminnan, Nim. Jääkäriliikkeen. Jääkäriliikkeellä oli suuri merkitys Suomessa syntyvälle kumouksellisuudelle. (Punainen ja Valkoinen terrori sekä sisällissota)

Lue lisää

Suistamon pitäjän kauneimmat paikat.

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Suistamon pitäjän kauneimmat paikat.

ole enää "kauniita paikkoja" Tai voisi olla jos joku siivoaisi koko pitäjän. Ei taida vapaaehtoisia löytyä ?

Suistamolla kirjoitti:

ole enää "kauniita paikkoja" Tai voisi olla jos joku siivoaisi koko pitäjän. Ei taida vapaaehtoisia löytyä ?

olet käynyt Suistamon pitäjässa?

Suistamolla kirjoitti:

ole enää "kauniita paikkoja" Tai voisi olla jos joku siivoaisi koko pitäjän. Ei taida vapaaehtoisia löytyä ?

Loimolan,Uuksu tai Jänisjärven rantoja tai lähes koskemattomia Shemeikan korpea.

Suistamolla syntynyt kirjoitti:

olet käynyt Suistamon pitäjässa?

Mutta Viipurissa, Kirvussa, Jääskessä, Muolaalla ja Tverin Karjalassa olen käynyt. Valokuvia on aika paljon Suistamosta, Suojärveltä ja Salmista. Isäukko oli ennen sotia siellä kansakakolutyömailla putkiasentajien "nokkana" ja kuvasi maisemia ja kertoi silloisista olosuhteista siellä. Kyllä sen venäläisen maisema-kulttuurin havaitsi ilman henkilökohtaista käyntiä paikan päällä, Suistamon alueella.
Helisevä-järvi Kirvussa oli hieno ja siisti maisemallisestikin, vaikka oli keskellä asutusta. Tietkin menetteli, vaikka siltarummut ja ojat olivat mitä olivat. Ladalla mentiin, kun mersulla ei uskaltanut lähteä moiseen ralliin. Kierrettiin myös Talvisodan taistelupaikat. Terntilä, Kirvesmäki ja Taipale (Laatokan ranta) Kävimme myös Viljam Pylkäksen kotipihalla. Talo oli vielä pystyssä silloin (2000)
Minulla ei ole sukusiteitä Karjalaan. Olin liikkeellä vain uteliaisuudesta. Turistina. Mielestäni osa Laatokkaa ja Terijoki pitäisi saada Suomen ja Venäjän yhteisomistukseen. Samoin Käkisalmi ja Sortavala. Ehkä niin joskus käykin, kuka tietää.

kiertänyt kirjoitti:

Loimolan,Uuksu tai Jänisjärven rantoja tai lähes koskemattomia Shemeikan korpea.

Voisiko saada tarkempia tietoja näistä kauneimmista Suistamon pitäjän alueella olevista paikoista?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Voisiko saada tarkempia tietoja näistä kauneimmista Suistamon pitäjän alueella olevista paikoista?

silmässä.Me voisimme ottaa esimerkiksi Shemeikan kylän vieressä sijainnut Ruotausjärvi.

katsojan kirjoitti:

silmässä.Me voisimme ottaa esimerkiksi Shemeikan kylän vieressä sijainnut Ruotausjärvi.

Onko se Ruotausjärvi kadonnut?
mitä sen tilalla on nyt koska kirjoitat sanamuodon sijainnut !!!!
Oletko käynyt aivan paikanpäällä Shemeikassa ja Ruotausjärvellä? mistä tiedät että paikka on kaunis jos et ole käynyt koko Ruotausjärven rannalla?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Onko se Ruotausjärvi kadonnut?
mitä sen tilalla on nyt koska kirjoitat sanamuodon sijainnut !!!!
Oletko käynyt aivan paikanpäällä Shemeikassa ja Ruotausjärvellä? mistä tiedät että paikka on kaunis jos et ole käynyt koko Ruotausjärven rannalla?

Lue lisää

niillä seuduilla. Ruotausjärvi ja sen koillispuolella Korpiselässä sijaitseva Vieksinkijärvi tai saatikka hiukan itään päin oleva Suojärven Korpijärvi on kauneinta Karjalaa. Ja täydessä luonnontilassa.

kesälomani kirjoitti:

niillä seuduilla. Ruotausjärvi ja sen koillispuolella Korpiselässä sijaitseva Vieksinkijärvi tai saatikka hiukan itään päin oleva Suojärven Korpijärvi on kauneinta Karjalaa. Ja täydessä luonnontilassa.

Lue lisää

Kun menet Shemeikkaan Ruotausjärven pohjoispään suunnasta järven itäpuolitse niin montako tienristeystä on ennen Shemeikan kylää ja millainen tieura on Matalan Ruotausjärven ja Ison Ruotausjärven väliseen kahlaamopaikkaan?
Montako siltaa on kyseisellä välillä, missä ne ovat ja millaiset purot ne sillat ylittävät?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Kun menet Shemeikkaan Ruotausjärven pohjoispään suunnasta järven itäpuolitse niin montako tienristeystä on ennen Shemeikan kylää ja millainen tieura on Matalan Ruotausjärven ja Ison Ruotausjärven väliseen kahlaamopaikkaan?
Montako siltaa on kyseisellä välillä, missä ne ovat ja millaiset purot ne sillat ylittävät?

Lue lisää

Shemeikkaan Paperosta Kivi ja Korpijärvien kautta. Oletko sinä koskaan ajanut sitä Kivijärven ja Aittokosken (Nykyinen Venäjän Vegarus.) väliä Salojärven länsireunaa.

kulkenut kirjoitti:

Shemeikkaan Paperosta Kivi ja Korpijärvien kautta. Oletko sinä koskaan ajanut sitä Kivijärven ja Aittokosken (Nykyinen Venäjän Vegarus.) väliä Salojärven länsireunaa.

vastauksesi perusteella et ole koskaan käynyt Shemeikassa etkä myöskään Ruotausjärvellä.
Pelkkä karttojen katseleminen ei auta tositilanteessa vaan ainoastaan paikanpäällä käyminen antaa tarkan kuvan alueen maisemista, varsinkaan kun sinulla ei ole riittävän tarkkoja karttoja esim. Shemeikasta ja Ruotausjärveltä joiden perusteella voisit kertoa millaisia maisemia sieltä löytyy.
Yrityksesi oli kuitenkin hyvä ja saat täydet pisteet siitä että tiedät kuitenkin Suistamolta löytyvän luonnonkauniita ja puhtaita paikkoja, yritä silti päästä käymään henkilökohtaisesti niitä katsomassa.
T. Leppäsyrjän poika

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

vastauksesi perusteella et ole koskaan käynyt Shemeikassa etkä myöskään Ruotausjärvellä.
Pelkkä karttojen katseleminen ei auta tositilanteessa vaan ainoastaan paikanpäällä käyminen antaa tarkan kuvan alueen maisemista, varsinkaan kun sinulla ei ole riittävän tarkkoja karttoja esim. Shemeikasta ja Ruotausjärveltä joiden perusteella voisit kertoa millaisia maisemia sieltä löytyy.
Yrityksesi oli kuitenkin hyvä ja saat täydet pisteet siitä että tiedät kuitenkin Suistamolta löytyvän luonnonkauniita ja puhtaita paikkoja, yritä silti päästä käymään henkilökohtaisesti niitä katsomassa.
T. Leppäsyrjän poika

Lue lisää

painamaan etkä osaa käyttää muuta kuin vanhoja ja piintyneitä kulkuneuvoja. Ägläjärven ja Hietajärven välistä lähtevä tie joka vie Vieksinkijärven ja Ruotausjärven pohjoispuolitse kääntyen etelään Ruotausjärven jälkeen ja joka johtaa Vegarusjärven länsipuolitse Loimolaan ei suinkaan ole ainoa reitti Shemeikkaan. Puhumattakaan Ruotausjärven itäpuolitse Shemeikan kautta Kontroon vievä kinttupolku.

Minä olen pitänyt tukikohtaa Korpijärvellä ja kulkenut sieltä veneellä Vieksinkijärvellä ja lähimpänä Shemeikkaa Suurella Varislammella. Siitähän ei ole montaa sataa metriä kävellä Shemeikkaan. Ilman että tarvitsee nostaa venettä maihin pääset Salonjärvellä Aittojoen ja Vuonteleenjokien suuhun. Idässä ensimmäinen este on Annantehtaan pato Karatsalmessa.

Olen jopa käynyt veneellä tutustumassa Juho Pössin Talvisodassa johtaman sissikomppanian (1./ErP10) tukikohtaan Heinälammilla. (N 62.23733-E 31.97301 ) Vaikkakin sinne laiskimmat pääsevät myös autolla Kivijärvi- Agläjärvi maantieltä.

tuo ikä kirjoitti:

painamaan etkä osaa käyttää muuta kuin vanhoja ja piintyneitä kulkuneuvoja. Ägläjärven ja Hietajärven välistä lähtevä tie joka vie Vieksinkijärven ja Ruotausjärven pohjoispuolitse kääntyen etelään Ruotausjärven jälkeen ja joka johtaa Vegarusjärven länsipuolitse Loimolaan ei suinkaan ole ainoa reitti Shemeikkaan. Puhumattakaan Ruotausjärven itäpuolitse Shemeikan kautta Kontroon vievä kinttupolku.

Minä olen pitänyt tukikohtaa Korpijärvellä ja kulkenut sieltä veneellä Vieksinkijärvellä ja lähimpänä Shemeikkaa Suurella Varislammella. Siitähän ei ole montaa sataa metriä kävellä Shemeikkaan. Ilman että tarvitsee nostaa venettä maihin pääset Salonjärvellä Aittojoen ja Vuonteleenjokien suuhun. Idässä ensimmäinen este on Annantehtaan pato Karatsalmessa.

Olen jopa käynyt veneellä tutustumassa Juho Pössin Talvisodassa johtaman sissikomppanian (1./ErP10) tukikohtaan Heinälammilla. (N 62.23733-E 31.97301 ) Vaikkakin sinne laiskimmat pääsevät myös autolla Kivijärvi- Agläjärvi maantieltä.

Lue lisää

on Ruotavusjärven ja Matalan Ruotavusjärven välikohdasta suoraan Kontron pohjoispuolelle?
Millaisella veneellä olet "kulkenut" Korpijärveltä Vieksinkiin ja Suurelle Varisjärvelle ja milloin se on tapahtunut?
Millaisen pohjois-etelä suunnassa olevan tien ylität Suuren Varislammen ja Shemeikan välillä?
Montako puutonta aukeaa on Shemeikan kylässä?
Millaisesta maastokohdasta Ruotavusjärven koillispään kohdalta eroaa tie Shemeikkaan?

Mikä on kaunein paikka kesäaikana Suistamon pitäjässä jos pitäisi valita vain yksi?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

on Ruotavusjärven ja Matalan Ruotavusjärven välikohdasta suoraan Kontron pohjoispuolelle?
Millaisella veneellä olet "kulkenut" Korpijärveltä Vieksinkiin ja Suurelle Varisjärvelle ja milloin se on tapahtunut?
Millaisen pohjois-etelä suunnassa olevan tien ylität Suuren Varislammen ja Shemeikan välillä?
Montako puutonta aukeaa on Shemeikan kylässä?
Millaisesta maastokohdasta Ruotavusjärven koillispään kohdalta eroaa tie Shemeikkaan?

Mikä on kaunein paikka kesäaikana Suistamon pitäjässä jos pitäisi valita vain yksi?

Lue lisää

väli on aukkoa ja Varislammen länsi ja eteläpuoli. Ruotausjärven ja Kontron väliä en ole koskaan kulkenut joten siitä en osaa sanoa mitään.Koska minä tein molemmat reissuni 2000-luvun alussa Shemeikkaan, niin maisema on saattanut kovasti muuttua. Muistaakseni se Ruotausjärvelle menevä tienhaara oli hiekkakangasta ja haarautui heti kun se Ägläjärveltä tuleva tie kääntyi etelään.( Tiehän tekee lyhyen mutkan suoraan etelään ennen kuin jatkaa länteen Ruotausjärven kiertäen) Kumiveneellä ja peräprutkulla siellä kuljettiin.


Kuten jo aikaisemmin sanoinkin, niin kauneus on katsojan silmässä. Uuksujärvi on yksi hyvä vaihtoehto tai sitten jokin pieni hiekkapohjainen korpijärvi jonka nimeä en osaa sanoa.

” Mikä on kaunein paikka kesäaikana Suistamon pitäjässä jos pitäisi valita vain yksi?”

Ruotausjärven kirjoitti:

väli on aukkoa ja Varislammen länsi ja eteläpuoli. Ruotausjärven ja Kontron väliä en ole koskaan kulkenut joten siitä en osaa sanoa mitään.Koska minä tein molemmat reissuni 2000-luvun alussa Shemeikkaan, niin maisema on saattanut kovasti muuttua. Muistaakseni se Ruotausjärvelle menevä tienhaara oli hiekkakangasta ja haarautui heti kun se Ägläjärveltä tuleva tie kääntyi etelään.( Tiehän tekee lyhyen mutkan suoraan etelään ennen kuin jatkaa länteen Ruotausjärven kiertäen) Kumiveneellä ja peräprutkulla siellä kuljettiin.


Kuten jo aikaisemmin sanoinkin, niin kauneus on katsojan silmässä. Uuksujärvi on yksi hyvä vaihtoehto tai sitten jokin pieni hiekkapohjainen korpijärvi jonka nimeä en osaa sanoa.

” Mikä on kaunein paikka kesäaikana Suistamon pitäjässä jos pitäisi valita vain yksi?”

Lue lisää

Väitit kulkeneesi Shemeikkaan ainoastaan Suuren Varislammen kautta, silti tiedät tienristeyksen paikan pohjoisesta päin tullessa!!!!
Yrititkö etsiä paikkaa kartasta ja tulkita maisemaa sen perusteella?
Suuren Varislammen ja Shemeikan välinen alue ei ole nyt aukeaa maastoa, eikä ole ollut v.2000.
Korpijärveltä et pääse perämoottorilla Suurelle Varislammelle, se onnistuu vain melomalla ja nostelemalla vene poikittaispuiden ylitse ( on hidasta ).
Et vastannut myöskään millaisen pohjois-etelä suunnassa olevan tien ylitit Suuren Varislammen ja Shemeikan välillä, et tietenkään kun et ole koskaan sitä tietä ylittänytkään.
Mitä paikkaa tarkoitat Uuksunjärvellä? nimeä paikka tarkemmin.

Niuvanniemi ei ole Suistamolla.
Kirjoitit väärälle palstalle, yritä uudelleen muualle, kyllä se oikea palsta vielä löytyy.

Apukoulun opettaja kirjoitti:

Niuvanniemi ei ole Suistamolla.
Kirjoitit väärälle palstalle, yritä uudelleen muualle, kyllä se oikea palsta vielä löytyy.

Suistamolla ei ole kuule mitään! Suomalaiset ja etunenässä karjalaiset poltti ja hävitti sen kesällä 1944. Vain paskaa ja raunioita, sekä rojukasoja. Venäläiset kai on niitä jotenkin peranneet.
Kyllä minä maksan sulle menolipun sinne jos jäät kitisemään juuri siihen Suostamon lyllyvälle suolle.

oit8öl kirjoitti:

Suistamolla ei ole kuule mitään! Suomalaiset ja etunenässä karjalaiset poltti ja hävitti sen kesällä 1944. Vain paskaa ja raunioita, sekä rojukasoja. Venäläiset kai on niitä jotenkin peranneet.
Kyllä minä maksan sulle menolipun sinne jos jäät kitisemään juuri siihen Suostamon lyllyvälle suolle.

Lue lisää

Suistamon pitäjä

Suistamon pitäjä sijaitsi Laatokan-Karjalassa, Salmin kihlakunnassa, naapureinaan Impilahden, Salmin, Suojärven, Korpiselän, Soanlahden, Ruskealan ja Harlun pitäjät. Suistamon pitäjä oli pisimmästä kohdastaan noin 50 kilometriä pitkä ja leveyttä sillä oli 47 km:ä. Lähimpään kaupunkiin, Sortavalaan, oli Suistamon kirkonkylästä matkaa 45 km:ä. Maasto oli vaihtelevaa ja maaperässä tavattiin useita mineraaleja kuten dolomiittikalkkikiveä, rikkikiisua ja järvimalmia. Maaperä tarjosi hyvän kasvualustan niin metsille kuin viljelyksillekin. Pitäjässä oli laajoja korpia, rämeitä ja soita.

Suurimmat järvet olivat Suistamonjärvi, Uuksujärvi, Muuannonjärvi, Äimäjärvi, Saranjärvi ja Loimolanjärvi, joista vedet laskivat samannimisiä laskujokia pitkin joko tulivuoren aukkoon syntyneeseen Jänisjärveen, toiset Uuksun vesistöjen, sekä koilliskulman vedet Suojärven kautta Laatokkaan. Uuksunjoen Ruhkassa, Roikonkoskella, Sarkajoen Homilassa ja Palomyllyllä, Suistamonjoen Ulmalahdessa sekä Veljakkajoen Tubissa ja Jalovaarassa olivat kosket, joiden voimaa käytettiin myllyissä ja sahalaitoksissa. Ulmalahdessa oli sähkölaitos, josta saatiin sähkövirta kunnan omille laitoksille ja kirkonkylän taloihin. Suistamon luonto oli kaunista ja siellä viihtyivät monet harvinaiset kasvit esim. vuorijalava, lehmus, kuusama ja monet muut, joita tavattiin etupäässä Laatokan rannikoilla. Jalovaaran Riuttavaaralla lentelivät myöskin Laatokan-Karjalan perhosharvinaisuudet.

ei karjalainen kirjoitti:

Suistamon pitäjä

Suistamon pitäjä sijaitsi Laatokan-Karjalassa, Salmin kihlakunnassa, naapureinaan Impilahden, Salmin, Suojärven, Korpiselän, Soanlahden, Ruskealan ja Harlun pitäjät. Suistamon pitäjä oli pisimmästä kohdastaan noin 50 kilometriä pitkä ja leveyttä sillä oli 47 km:ä. Lähimpään kaupunkiin, Sortavalaan, oli Suistamon kirkonkylästä matkaa 45 km:ä. Maasto oli vaihtelevaa ja maaperässä tavattiin useita mineraaleja kuten dolomiittikalkkikiveä, rikkikiisua ja järvimalmia. Maaperä tarjosi hyvän kasvualustan niin metsille kuin viljelyksillekin. Pitäjässä oli laajoja korpia, rämeitä ja soita.

Suurimmat järvet olivat Suistamonjärvi, Uuksujärvi, Muuannonjärvi, Äimäjärvi, Saranjärvi ja Loimolanjärvi, joista vedet laskivat samannimisiä laskujokia pitkin joko tulivuoren aukkoon syntyneeseen Jänisjärveen, toiset Uuksun vesistöjen, sekä koilliskulman vedet Suojärven kautta Laatokkaan. Uuksunjoen Ruhkassa, Roikonkoskella, Sarkajoen Homilassa ja Palomyllyllä, Suistamonjoen Ulmalahdessa sekä Veljakkajoen Tubissa ja Jalovaarassa olivat kosket, joiden voimaa käytettiin myllyissä ja sahalaitoksissa. Ulmalahdessa oli sähkölaitos, josta saatiin sähkövirta kunnan omille laitoksille ja kirkonkylän taloihin. Suistamon luonto oli kaunista ja siellä viihtyivät monet harvinaiset kasvit esim. vuorijalava, lehmus, kuusama ja monet muut, joita tavattiin etupäässä Laatokan rannikoilla. Jalovaaran Riuttavaaralla lentelivät myöskin Laatokan-Karjalan perhosharvinaisuudet.

Lue lisää

Sanamuoto pitäisi olla ---- ON----
kaikki järvet, joet, kosket ja luonto ovat vielä paikoillaan

NE EIVÄT OLE SUISTAMOLTA HÄVINNEET MIHINKÄÄN

ainoastaan osan rakennuksista ja rakennelmista ovat ryssät tuhonneet tai antaneet hoidon puutteessa tuhoutua.

Impilahden nettisivuilla on käytetty oikeaa sanamuotoa ::: ON

Suistamon priha kirjoitti:

Sanamuoto pitäisi olla ---- ON----
kaikki järvet, joet, kosket ja luonto ovat vielä paikoillaan

NE EIVÄT OLE SUISTAMOLTA HÄVINNEET MIHINKÄÄN

ainoastaan osan rakennuksista ja rakennelmista ovat ryssät tuhonneet tai antaneet hoidon puutteessa tuhoutua.

Impilahden nettisivuilla on käytetty oikeaa sanamuotoa ::: ON

Lue lisää

käyttää aikamuotoa on, koska ne maisemat eivät ole sitä mitä ne o l i v a t
ennen sotia Suomaaisten omistuksessa.

oli on oikein kirjoitti:

käyttää aikamuotoa on, koska ne maisemat eivät ole sitä mitä ne o l i v a t
ennen sotia Suomaaisten omistuksessa.

piti olla "suomalaisten omistuksessa".

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Väitit kulkeneesi Shemeikkaan ainoastaan Suuren Varislammen kautta, silti tiedät tienristeyksen paikan pohjoisesta päin tullessa!!!!
Yrititkö etsiä paikkaa kartasta ja tulkita maisemaa sen perusteella?
Suuren Varislammen ja Shemeikan välinen alue ei ole nyt aukeaa maastoa, eikä ole ollut v.2000.
Korpijärveltä et pääse perämoottorilla Suurelle Varislammelle, se onnistuu vain melomalla ja nostelemalla vene poikittaispuiden ylitse ( on hidasta ).
Et vastannut myöskään millaisen pohjois-etelä suunnassa olevan tien ylitit Suuren Varislammen ja Shemeikan välillä, et tietenkään kun et ole koskaan sitä tietä ylittänytkään.
Mitä paikkaa tarkoitat Uuksunjärvellä? nimeä paikka tarkemmin.

Lue lisää

ei ole aukkona, mutta Varislammin etelä ja lounaispuolelta löytyy isot hakkuualueet. Mustalammista Ruotausjärveen virtaavan puron pohjoispuoli oli aukkona.
Käydessäni 2001 ja 2002 kesällä päivän reissun Озеро Руотаусъярви , niin sitä ehtii paljon kävelemään ympäristössäkin. Tämä sinun kaipaama tienristeys oli ennen sotia nimeltään Isokangas.
Ajettuasi noin 10-12 km Loimolasta Pitkärannan suuntaan, niin näet vasemmalla puolen vanhan tiilisen kansakoulun. Noin sata metriä siitä lounaaseen saavut Salmensillalle. Vasemmalle aukeaa Uuksujärvi ja oikealle Salmenjärvi. Uuksujärvessä oleva Nujukansaari joka onkin itse asiassa niemi voisi olla hyvä mökinpaikka.

kyläalue kirjoitti:

ei ole aukkona, mutta Varislammin etelä ja lounaispuolelta löytyy isot hakkuualueet. Mustalammista Ruotausjärveen virtaavan puron pohjoispuoli oli aukkona.
Käydessäni 2001 ja 2002 kesällä päivän reissun Озеро Руотаусъярви , niin sitä ehtii paljon kävelemään ympäristössäkin. Tämä sinun kaipaama tienristeys oli ennen sotia nimeltään Isokangas.
Ajettuasi noin 10-12 km Loimolasta Pitkärannan suuntaan, niin näet vasemmalla puolen vanhan tiilisen kansakoulun. Noin sata metriä siitä lounaaseen saavut Salmensillalle. Vasemmalle aukeaa Uuksujärvi ja oikealle Salmenjärvi. Uuksujärvessä oleva Nujukansaari joka onkin itse asiassa niemi voisi olla hyvä mökinpaikka.

Lue lisää

Mitä Nujukansaaren niemestä löytyi ja pääseekö saareen länsipuolen kautta kahlaamalla ilman venettä?
Millainen katto ja seinät on Salmensillan kansakoulussa nykyisin?
Onko Shemeikan kylä täysin metsän peitossa ja mikä on puuston keskipituus?
Missä sijaitsee Isokankaan tienristeys ja miten leveä tie on ollut siinä kesällä v.1939?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Mitä Nujukansaaren niemestä löytyi ja pääseekö saareen länsipuolen kautta kahlaamalla ilman venettä?
Millainen katto ja seinät on Salmensillan kansakoulussa nykyisin?
Onko Shemeikan kylä täysin metsän peitossa ja mikä on puuston keskipituus?
Missä sijaitsee Isokankaan tienristeys ja miten leveä tie on ollut siinä kesällä v.1939?

Lue lisää

olevalle lepopaikalle olen pysähtynyt muutaman kerran tupakalle. Vaalea tiilirakennus jonka katon kuntoa en muista.

”Millainen katto ja seinät on Salmensillan kansakoulussa nykyisin? ”

Nujukansaarta olen ihaillut ainoastaan Salmensillalta, mutta ymmärtääkseni saaren ainoa rakennus on ollut partiolaisten leirikeskus joka valmistui alkukesästä 1939.

”Mitä Nujukansaaren niemestä löytyi ja pääseekö saareen länsipuolen kautta kahlaamalla ilman venettä? ”

Ristisalmelta tuli heikko ”kärrypolku” Shemeikan ja Kontron kautta Loimolaan ja Isokankaalta siitä haarautui polku Vieksinkijärven länsilaidalla sijainneeseen yksittäistalohon. Isokangas sijaitsee noin kolme kilometriä Shemeikasta Ristisalmen suuntaan.

”Missä sijaitsee Isokankaan tienristeys ja miten leveä tie on ollut siinä kesällä v.1939?”

http://kuvablogi.com/nayta/2014420/

”Onko Shemeikan kylä täysin metsän peitossa ja mikä on puuston keskipituus? ”

meistä ei ole käynyt sinun kotimökilläsi. Hyvin sinä kuitenkin tunnut tuntevan "kotikontusi".

käydessäni Salmensillan kansakoulu oli pystyssä vaikkakin huonossa kunnossa. Onko se purettu sen jälkeen.

Ihan aidosti pyydän sinulta ettet jatka tuota tyhmää bolsevikkilitanniaa.

Meitä on monia jotka kulkevat ja katsovat Karjalaa ilman sukusiteitä.

Haluatko sinä että Karjalakeskustelussa on loppujen lopuksi jäljellä ainoastaan hullunkiiltoinen äärioikeisto ja nämä Krookilan pissakakkapojat.

Eihän siinä etteikö teidänkaltainen paskasakki olisi ansainnut toisiaan, mutta ongelmana on se , että pesuveden mukana menee myös lapsi.(KARJALA)

putipuhtaaksi 30-luvun ja 90-luvun laman yhteydessä. Pankit ryöstivät ja Hallitus Eduskunta siunasi.

ryöstettiin kirjoitti:

putipuhtaaksi 30-luvun ja 90-luvun laman yhteydessä. Pankit ryöstivät ja Hallitus Eduskunta siunasi.

Eipä valitettavasti jäänyt viimeiseksi kerraksi.
Suurimpia viimeaikaisia vastaavia prosesseja oli -90 luvun lama, joka kaikille ei ole päättynyt vieläkään.
Lieneekö seuraava kierros jo menossa?

Mutta asiaan: Tarkoitatko että yksi vääryys tekee toisesta oikeutetun?

myöhemminkin kirjoitti:

Eipä valitettavasti jäänyt viimeiseksi kerraksi.
Suurimpia viimeaikaisia vastaavia prosesseja oli -90 luvun lama, joka kaikille ei ole päättynyt vieläkään.
Lieneekö seuraava kierros jo menossa?

Mutta asiaan: Tarkoitatko että yksi vääryys tekee toisesta oikeutetun?

Lue lisää

Väitätkö että neuvostobolshevikkikommunistit eivät ole syyllistyneet yhteenkään rikokseen?
Olivatko suomensukuiset Neuvosto-Karjalassa asuneet ihmiset tehneet sellaisia rikoksia että neuvostobolshevikkikommunistit olivat oikeutettuja pahoinpitelemään, kiduttamaan, syrjimään, kiusaamaan, rikkomaan ihmisoikeuksia, murhaamaan, varastamaan, ryöstämään, painostamaan, uhkailemaan, valehtelemaan ja tappamaan suomensukuisia?
Jos minä tulen sinun lähelle ja lyön sinua otsaasi niin sinä et tee rikosilmoitusta minusta, menikö se niin??????

myöhemminkin kirjoitti:

Eipä valitettavasti jäänyt viimeiseksi kerraksi.
Suurimpia viimeaikaisia vastaavia prosesseja oli -90 luvun lama, joka kaikille ei ole päättynyt vieläkään.
Lieneekö seuraava kierros jo menossa?

Mutta asiaan: Tarkoitatko että yksi vääryys tekee toisesta oikeutetun?

Lue lisää

riippumatta kuka sen tekee. Usein miten vääryyteen syyllistyy taho joka katsoo itsellänsä olevan legitiimejä intressejä tai oikeuksia mistä joku "vähäväkisempi" taho tuomittaisiin rikosoikeudelliseen vastuuseen. Valta sokaisee vallankäyttäjän ja täydellinen kontrolloimaton valta sokaisee täydellisesti.

Eli tarkoitin sanoa ettei Karjalan luovutus suinkaan ollut se ainoa tapaus mikä on aiheuttanut ongelmia ja tragedioita ihmisten elämään. Ja jos vielä muistetaan ,että luovutetun alueen menetykset maatalousväestölle ainakin pyrittiin korvaamaan siinä mitassa kuin köyhä ja pitkän sodan rasittama valtio pystyi.

30-luvun ja 90-luvun lamassa putipuhtaiksi ryöstetyt ihmisen jätettiin täysin oman onnensa varaan ja heitettiin syrjään kuin vanha rukkanen ilman, että ryöstön suorittajalle olisi koitunut minkäänlaista vastuuta tuhotuista ihmiskohtaloista.

"Mutta asiaan: Tarkoitatko että yksi vääryys tekee toisesta oikeutetun? "

vääryys kirjoitti:

riippumatta kuka sen tekee. Usein miten vääryyteen syyllistyy taho joka katsoo itsellänsä olevan legitiimejä intressejä tai oikeuksia mistä joku "vähäväkisempi" taho tuomittaisiin rikosoikeudelliseen vastuuseen. Valta sokaisee vallankäyttäjän ja täydellinen kontrolloimaton valta sokaisee täydellisesti.

Eli tarkoitin sanoa ettei Karjalan luovutus suinkaan ollut se ainoa tapaus mikä on aiheuttanut ongelmia ja tragedioita ihmisten elämään. Ja jos vielä muistetaan ,että luovutetun alueen menetykset maatalousväestölle ainakin pyrittiin korvaamaan siinä mitassa kuin köyhä ja pitkän sodan rasittama valtio pystyi.

30-luvun ja 90-luvun lamassa putipuhtaiksi ryöstetyt ihmisen jätettiin täysin oman onnensa varaan ja heitettiin syrjään kuin vanha rukkanen ilman, että ryöstön suorittajalle olisi koitunut minkäänlaista vastuuta tuhotuista ihmiskohtaloista.

"Mutta asiaan: Tarkoitatko että yksi vääryys tekee toisesta oikeutetun? "

Lue lisää

sitä kun neuvostobolshevikit toteuttivat hirmuhallintoaan Neuvosto-Karjalassa suomensukuisia kohtaan?
Millaiset korvaukset Neuvostoliitto maksoi suomalaiselle maatalousväestölle ? ? ? ? ?

Menshevikki kirjoitti:

sitä kun neuvostobolshevikit toteuttivat hirmuhallintoaan Neuvosto-Karjalassa suomensukuisia kohtaan?
Millaiset korvaukset Neuvostoliitto maksoi suomalaiselle maatalousväestölle ? ? ? ? ?

Lue lisää

Löytyykö Suistamon pitäjästä vielä kauniita paikkoja?
Onhan Suistamo pinta-alaltaan melko laaja pitäjä?

Menshevikki kirjoitti:

sitä kun neuvostobolshevikit toteuttivat hirmuhallintoaan Neuvosto-Karjalassa suomensukuisia kohtaan?
Millaiset korvaukset Neuvostoliitto maksoi suomalaiselle maatalousväestölle ? ? ? ? ?

Lue lisää

apteekissa ja kysyä seuraavaa lääkettä.REMO-WAX. Se sulattaa vaikut korvista, mutta ei kylläkään paranna ymmärrystä.(Se on hiukan kuin viagra. Parantaa sairaita mutta ei herätä kuolleista)

"sitä kun neuvostobolshevikit toteuttivat hirmuhallintoaan Neuvosto-Karjalassa suomensukuisia kohtaan?
Millaiset korvaukset Neuvostoliitto maksoi suomalaiselle maatalousväestölle ? ? ? ? ? "

kaikki TOLLOT raja-aidan molemmin puolin. Nykyisellään paras lähde Raja-Karjalan matkailuun ja tutustumiseen on seuraava.

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3844

”maksoivat korvauksia suomensukuisille ja suomalaisille?

Onko tarkkaa tietoa?”

(Välillä tuntuu, että nuo bolsevikkihöpöttäjät ja letkumutantit ovatkin "saman äidin" lapsia.)

kerääntyneet kirjoitti:

kaikki TOLLOT raja-aidan molemmin puolin. Nykyisellään paras lähde Raja-Karjalan matkailuun ja tutustumiseen on seuraava.

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3844

”maksoivat korvauksia suomensukuisille ja suomalaisille?

Onko tarkkaa tietoa?”

(Välillä tuntuu, että nuo bolsevikkihöpöttäjät ja letkumutantit ovatkin "saman äidin" lapsia.)

Lue lisää

jo vyötärön alapuolen asiantuntijoiden käytössä.

Mansilan uko kirjoitti:

jo vyötärön alapuolen asiantuntijoiden käytössä.

Suistamon pitäjän kauneimpia paikkoja?
pitäisihän niitä löytyä lisää, onhan se Suistamo laaja pitäjä.

Mistähän syystä suurinosa vyötärön alapuolen asiantuntijakirjoittajista ei tunne esim. Suistamon ja Neuvostoliiton T O D E L L I S TA historiaa ja ei myöskään yhtään neuvostobolshevikkikommunistien tekemiä rikoksia?

Huomautus:
oikea kirjoitusmuoto on Bolshevikit

mutta niitä Suistamon kauneimpia paikkoja,

kirjoita yhtäpitkä lista näistä paikoista niin saat kunniamerkin.

Suistamon pitäjässä ei ole kirjoittamiasi paikkoja,
yritä taas uudelleen paremmalla onnella.
T. Apukoulun opettaja joka yrittää kasvattaa edustuskelpoisia Suomen kansalaisia, täytyy myöntää että kyllä se joskus on todella vaikeaa, VARSINKIN SINUN KOHDALLA.
Mutta yritys on kyllä hyvä.

Tuollaisia paikkoja ei ole Suistamolla,yritä taas uudelleen,
ehkä ne sieltä vielä löytyvät kun pääset apukoulun toiselle luokalle.

Se vie ainakin kolme vuotta, mutta kun olet tarpeeksi sitkeä niin eiköhän se onnistu.

Suistamon paikka:

Ruhkankoski
Muuantojärvi
Salmensilta
Suistamojärven kaakkoisranta

Terovaara kirjoitti:

Suistamon paikka:

Ruhkankoski
Muuantojärvi
Salmensilta
Suistamojärven kaakkoisranta

Nujakanniemi
Loimolanjärvi
toinen Salmensilta
Suistamon ortodoksinen kirkko

Suistamon palautuksen vastustajat keksivät varmaankin vielä lisää

Terovaara 2 kirjoitti:

Nujakanniemi
Loimolanjärvi
toinen Salmensilta
Suistamon ortodoksinen kirkko

Suistamon palautuksen vastustajat keksivät varmaankin vielä lisää

Suistamon pitäjän rumimmat paikat?

Palautuksen vastustajat HOI !

Palautksen vastustaj kirjoitti:

tunnetuin nähtävyys on nykyisellään Kollasjoen taistelukenttä. Edellisen kerran käydessäni siellä oli neljä muistomerkkiä. Kollasjoella kaatuneen veteraanin poika oli pystyttänyt muistomerkin isänsä kunniaksi.(N62.01747-E 31.90496). Kollaanmäen pohjoislaidassa pisteessä 184,2 löytyy venäläisten virallinen muistomerkki. (N 62.01624- E 31.89994). Saman mäen etelälaidasta löytyy suomalainen jatkosodan aikainen kenttähautausmaa minne on haudattu Talvisodassa kaatuneita ja jatkosodan alussa löytyneitä suomalaisia sotilaita. ( N 62.01500 - E 31.90071). Kollasjoen sillan itäpuolella ja Suvilahteen johtavan tien eteläpuolella löytyy venäläisten pieni kenttähautausmaa.
( N62.01679- E 31.90810 ). Onko sinulla tarkkaa tietoa minnekkä saksalaiset hautasivat omat kaatuneensa 1941 kesällä. Sekin kenttähautausmaa pitäisi löytyä jostain Loimolan läheltä.

Toivottavasti sinä olet nyt se ensimmäinen palauttelija joka myös tuntee Raja-Karjalaa ja haluaa myös neuvoa hyviä matkavinkkejä.

Ps. Koordinaatit ovat WGS84:n mukaisia.

Lue lisää

jos jotakin kiinnostaa niin tiedän paikan johon saksalaiset hautasivat kaatuneensa Loimolassa

loimola 2 kirjoitti:

jos jotakin kiinnostaa niin tiedän paikan johon saksalaiset hautasivat kaatuneensa Loimolassa

pitää salaisuutena. Jos se tulee julkisuuteen, niin militarian kerääjät alkavat miinaharavoineen kaivaa "muistotavaraa" haudoista. Kaikki eivät ymmärrä hautarauhan päälle.

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Suistamon pitäjän rumimmat paikat?

Palautuksen vastustajat HOI !

Eivätkö palautuksen vastustajat keksi yhtään kaunista tai rumaa paikkaa Suistamolla?

Mansilan uko kirjoitti:

jo vyötärön alapuolen asiantuntijoiden käytössä.

Mutta ihan uteliaisuuttani kysyn. Onko sinulla jotain sukuyhteyksiä Manssilan kylään tai Salmiin? Olen matkaillut niillä tienoilla jonkun verran, vaikka olen aivan ummikko savolainen.
Ihan mielenkiintoisia seutuja ne ovat aivan historiansakin puolesta. Tavallaan seutujen historia on ollut "suurennuslasin alla" meille suomalaisille ainakin talvisodasta alkaen.

olevan.... kirjoitti:

Mutta ihan uteliaisuuttani kysyn. Onko sinulla jotain sukuyhteyksiä Manssilan kylään tai Salmiin? Olen matkaillut niillä tienoilla jonkun verran, vaikka olen aivan ummikko savolainen.
Ihan mielenkiintoisia seutuja ne ovat aivan historiansakin puolesta. Tavallaan seutujen historia on ollut "suurennuslasin alla" meille suomalaisille ainakin talvisodasta alkaen.

Lue lisää

Suistamolla lienee muitakin kauniita paikkoja joita ryssärosvot ei ole ehtineet sotkemaan.
Palautuksen vastustajilta lienee tuskin tarpeen kysyä koska heiltä puuttuu tietoa, hehän eivät ole Suistamolla koskaan käyneetkään?

Olisivatko Salmensillat, joita on kaksi, kauneimpia paikkoja?

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

Suistamolla lienee muitakin kauniita paikkoja joita ryssärosvot ei ole ehtineet sotkemaan.
Palautuksen vastustajilta lienee tuskin tarpeen kysyä koska heiltä puuttuu tietoa, hehän eivät ole Suistamolla koskaan käyneetkään?

Olisivatko Salmensillat, joita on kaksi, kauneimpia paikkoja?

Lue lisää

itsellesi tyypilliseen tapaan suhteitasi Raja-Karjala-foorumiin, niin sieltä olisi ollut saatavissa se paras tieto Suistamon tilanteesta ennen ja jälkeen sotia.

Vahinko, että tuo sinun luonteesi on niin vaikea, että ainoaksi mahdollisuudeksi keskustella Suistamosta jäävät nuo pissakakkapojat.

Toisaalta koska jokaisessa asiassa on myös se myönteinen puoli, niin voinemme todeta, että henkiseltä tasoltaan kaksi hyvin samankaltaista ryhmää on löytänyt toisensa.

katkaissut kirjoitti:

itsellesi tyypilliseen tapaan suhteitasi Raja-Karjala-foorumiin, niin sieltä olisi ollut saatavissa se paras tieto Suistamon tilanteesta ennen ja jälkeen sotia.

Vahinko, että tuo sinun luonteesi on niin vaikea, että ainoaksi mahdollisuudeksi keskustella Suistamosta jäävät nuo pissakakkapojat.

Toisaalta koska jokaisessa asiassa on myös se myönteinen puoli, niin voinemme todeta, että henkiseltä tasoltaan kaksi hyvin samankaltaista ryhmää on löytänyt toisensa.

Lue lisää

en ole koskaan kirjoittanut Raja karjalan foorumille, olisiko päässäsi jotakin vikaa kun kirjoittelet päättömiä höpötyksiä.
Minun tasoni on aivan toiselta planeetalta, yritä sinä pysyä siellä omalla foorumillasi jos et pysty vastaamaan kysymyksiini.
Lienetkö koskaan käynytkään Suistamolla? minä sentään olen asunut Leppäsyrjän kylässä reilut 5 vuotta ja omistan talon siellä tällä hetkellä.

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

en ole koskaan kirjoittanut Raja karjalan foorumille, olisiko päässäsi jotakin vikaa kun kirjoittelet päättömiä höpötyksiä.
Minun tasoni on aivan toiselta planeetalta, yritä sinä pysyä siellä omalla foorumillasi jos et pysty vastaamaan kysymyksiini.
Lienetkö koskaan käynytkään Suistamolla? minä sentään olen asunut Leppäsyrjän kylässä reilut 5 vuotta ja omistan talon siellä tällä hetkellä.

Lue lisää

Yksi Käsnäselässä ja toinen Leppäsyrjässä. Viime vuonna sinä ostit koko Orusjärven kylän tai ainakin kaikki Ponkkolanjärven rantatontit.

Hiukan kylläkin sinun uskottavuuttasi rajoittava tekijä on se ettei Venäjän valtio salli suomalaisten omistaa rajavyöhykkeellä maata tai kiinteistöjä.

Sekin ihmetyttää ettei sinulla ole pääsyä Raja-Karjala foorumille. Sanoisin, että se on nykyisellään Suistamolaisille vähintäin yhtä tärkeä tietojenvaihtopaikka kuin Salmifoorumi salmilaisille ennen kuin JuhaH sai sen suljetuksi häiriköinnillään.

tuntuu riittävän. kirjoitti:

Yksi Käsnäselässä ja toinen Leppäsyrjässä. Viime vuonna sinä ostit koko Orusjärven kylän tai ainakin kaikki Ponkkolanjärven rantatontit.

Hiukan kylläkin sinun uskottavuuttasi rajoittava tekijä on se ettei Venäjän valtio salli suomalaisten omistaa rajavyöhykkeellä maata tai kiinteistöjä.

Sekin ihmetyttää ettei sinulla ole pääsyä Raja-Karjala foorumille. Sanoisin, että se on nykyisellään Suistamolaisille vähintäin yhtä tärkeä tietojenvaihtopaikka kuin Salmifoorumi salmilaisille ennen kuin JuhaH sai sen suljetuksi häiriköinnillään.

Lue lisää

En tunne kyseistä henkilöä eikä mistään nimihakemistosta löydy sellaista nimeä, voisiko hän asua esim. Salmin Käsnäselässä jonka vuoksi nykyiset Suomen nimirekisterit eivät tunne häntä?
Minulla ei ole mitään omaisuutta Orusjärvellä eikä Käsnäselässä koska en ole koskaan niissä paikoissa käynytkään!!! miksi sitten olisin ostanut sokkona niistä paikoista tontteja.
Salmi Säätiön nettisivuja olen katsellut myös muutamia vuosia sitten jolloin keskustelupalsta oli vielä käytössä, kysyin muutamalta Salmin keskustelupalstalle kirjoittelijalta mikä oli syynä sivujen katoamiseen ja sain vastaukseksi että joku hävitti sivujen arvokkaat keskustelutiedot ja osasyyllinen siihen oli Raija Pyöli joka ei hyväksy Salmin alueiden palautusasiaa vaan on myötämielinen sille että Venäjällä on oikeus omistaa salmilaisilta ryöstetty omaisuus, toinen vastaavan tason mielipide on Kari Pössillä joka ilmeisesti pilkkaa sukulaisensa Mannerheimristin ritari Juho Pössin ajatelmia.
Itse en ole kovin kiinnostunut Salmin asiosta vaan minua kiinnostaa enemmän Suistamo ja erityisesti Leppäsyrjä.
Raja-Karjalan foorumille ei minulle ole asetettu mitään estoja mutta en ole sinne koskaan kirjoitellut kun ei ole ollut mitään tarvetta, sinä voit hoitaa minunkin puolesta sinne kirjoittelut kuten IP osoitteestasi on huomattavissa, sillä samasta osoitteestasi näyttävät tulevan tänne ja Raja-Karjalan sivuille ilmestyvät tekstit.
Voisin jukaista IP osoitteesi numeron ja nimen jolle osoite on rekisteröity, mutta Suomen laki voi tuomita minut rikoksesta joten en sitä sitten julkaise, on kiinnostavaa tietää kuitenkin virallinen nimesi.

Leppäsyrjän poika kirjoitti:

En tunne kyseistä henkilöä eikä mistään nimihakemistosta löydy sellaista nimeä, voisiko hän asua esim. Salmin Käsnäselässä jonka vuoksi nykyiset Suomen nimirekisterit eivät tunne häntä?
Minulla ei ole mitään omaisuutta Orusjärvellä eikä Käsnäselässä koska en ole koskaan niissä paikoissa käynytkään!!! miksi sitten olisin ostanut sokkona niistä paikoista tontteja.
Salmi Säätiön nettisivuja olen katsellut myös muutamia vuosia sitten jolloin keskustelupalsta oli vielä käytössä, kysyin muutamalta Salmin keskustelupalstalle kirjoittelijalta mikä oli syynä sivujen katoamiseen ja sain vastaukseksi että joku hävitti sivujen arvokkaat keskustelutiedot ja osasyyllinen siihen oli Raija Pyöli joka ei hyväksy Salmin alueiden palautusasiaa vaan on myötämielinen sille että Venäjällä on oikeus omistaa salmilaisilta ryöstetty omaisuus, toinen vastaavan tason mielipide on Kari Pössillä joka ilmeisesti pilkkaa sukulaisensa Mannerheimristin ritari Juho Pössin ajatelmia.
Itse en ole kovin kiinnostunut Salmin asiosta vaan minua kiinnostaa enemmän Suistamo ja erityisesti Leppäsyrjä.
Raja-Karjalan foorumille ei minulle ole asetettu mitään estoja mutta en ole sinne koskaan kirjoitellut kun ei ole ollut mitään tarvetta, sinä voit hoitaa minunkin puolesta sinne kirjoittelut kuten IP osoitteestasi on huomattavissa, sillä samasta osoitteestasi näyttävät tulevan tänne ja Raja-Karjalan sivuille ilmestyvät tekstit.
Voisin jukaista IP osoitteesi numeron ja nimen jolle osoite on rekisteröity, mutta Suomen laki voi tuomita minut rikoksesta joten en sitä sitten julkaise, on kiinnostavaa tietää kuitenkin virallinen nimesi.

Lue lisää

ihmislehmistä olivat lähinnä huvittavia.

Nyt kyllä puheet minun IP-osoitteesta menee jo säälittävän puolelle.

Sinä näet pikku-ukkoja ja minun ip-osoitteen Raja-Karjalafoorumissa vaikka minä en ole koskaan edes rekisteröitynyt tai kirjoittanut sinne.

Päällysjärven kirjoitti:

ihmislehmistä olivat lähinnä huvittavia.

Nyt kyllä puheet minun IP-osoitteesta menee jo säälittävän puolelle.

Sinä näet pikku-ukkoja ja minun ip-osoitteen Raja-Karjalafoorumissa vaikka minä en ole koskaan edes rekisteröitynyt tai kirjoittanut sinne.

Lue lisää

Olen menossa ensi keväänä Suistamolle ja minua kiinnostaa tietää mistä sieltä löytyisi hienoja valokuvauksellisia paikkoja.
Onko tietoa?

Päällysjärven kirjoitti:

ihmislehmistä olivat lähinnä huvittavia.

Nyt kyllä puheet minun IP-osoitteesta menee jo säälittävän puolelle.

Sinä näet pikku-ukkoja ja minun ip-osoitteen Raja-Karjalafoorumissa vaikka minä en ole koskaan edes rekisteröitynyt tai kirjoittanut sinne.

Lue lisää

Kannattaako vai vastustaako edellisen kirjoittaja nykyrajan ja Tarton rauhan rajan alueiden palautusta lainvoimaisille suomalaisille omistajille?

Taitava tietokoneenkäyttäjä kyllä näkee mistä IP osoitteesta on kirjoitus lähtenyt.

Perustelut.

Jokke J. kirjoitti:

Kannattaako vai vastustaako edellisen kirjoittaja nykyrajan ja Tarton rauhan rajan alueiden palautusta lainvoimaisille suomalaisille omistajille?

Taitava tietokoneenkäyttäjä kyllä näkee mistä IP osoitteesta on kirjoitus lähtenyt.

Perustelut.

Lue lisää

Löytyykö ja mistä?

matkakuvaaja kirjoitti:

Löytyykö ja mistä?

mistä sieltä löytyy kauniita valokuvauksellisia paikkoja?

Koroljov kirjoitti:

"Kaikki tämä keljuilu aiheuttaa vastareaktion, ryssäviha kasvaa."

Ryssäviha ei alunperinkään syntyessään 1800-luvulla ollut vastareaktio mihinkään, ellei sitten siihen miten hyvin Venäjä perustamaansa Suomen valtiota ja kansakuntaa kohteli. Mitä enemmän Venäjä Suomelle antoi, sitä enemmän suomalaiset alkoivat Venäjältä vaatia, unohtaen lopulta kokonaan kuuluvansa Venäjään, ikään kuin v. 1809 olisi tapahtunut jokin Suomen ja Venäjän välinen sopimus, jonka Suomi saattaisi oman mielensä mukaan purkaa, vaikka tosiasiassa v. 1809 Venäjä oli valloittanut Ruotsilta joukon sen itäisiä läänejä ja muodostanut niistä Suomen, joka aikaisemmin oli ollut pelkkä maantieteellinen käsite eikä niin muodoin minkäänlainen valtiollinen suure. Venäjällä ei ollut mitään juridisia velvoitteita voittomaataan kohtaan. Minkä suomalaiset saivat, oli Venäjän lahjoittamaa. Venäjän keisari suostui Suomessa perustuslailliseksi suuriruhtinaaksi, mutta huomattakoon että perustuslaki jota hän sitoutui vapaaehtoisesti noudattamaan ei juurikaan rajoittanut hänen valtaansa, koska kyseessä oli Ruotsin itsevaltaisen kuningas Kustaa III:n perustuslaki, nimenomaan säätyvallan rajoittamiseksi säädetty.

Venäjän suuren monikansallisen valtakunnan raja-alueiden yhtenäistämistoimet 1900-luvun alussa - ne joita suomalaiset nimittävät "sortokausiksi" - tapahtuivat laillisissa puitteissa ja olivat lisäksi täysin ymmärrettäviä sekä keisarikunnan turvallisuusintressien (Saksan uhka) että aikakauden yleisen valtiolaitoksen modernisaation kannalta. Suomen kansallinen olemassaolo ei ollut uhattuna. Venäjän hallitus oli valmis suostumaan moniin kompromisseihin suomalaisten kanssa, jotta rajamaa pysyisi rauhallisena. Suomen erityisasema tunnustettiin ja sitä yritettiin kunnioittaa loppuun saakka. Suomalaiset vastasivat sovinnoneleisiin ryssävihalla ja terroritoiminnalla, attentaateilla ja "aktivismilla", jossa suomalaiset - niin porvarit kuin sosialistitkin - toimivat yhteistyössä venäläisten anarkistien, sosiaalivallankumouksellisten ja bolševikkien kanssa.

Mitä tapahtuikaan Suomelle sen jälkeen kun vihattu keisarivalta - jonka kukistumista suomalaiset porvaritkin juhlivat punainen nauha vaatteissaan - vihdoin poistui? Seurasi bolševikkidiktatuuri Venäjällä, sisällissota Suomessa, Venäjän kaupan loppuminen (minkä takia Suomi kehittyi niin hitaasti 1920- ja 1930-luvulla), kommunistivaara, lapualaisterrori, talvisota, jatkosota. Vasta idänsuhteiden normalisoituessa vv. 1944-1948 Suomi alkoi päästä jaloilleen. Keisarikunnan ja sitä seuranneen väliaikaisen hallituksen kukistuminen ja Venäjän vallan loppuminen Suomessa v. 1917 oli toisin sanoen katastrofi, josta Suomi ei toipunut kokonaiseen sukupolveen. Traagista tässä on se, että ensimmäistä maailmansotaa edeltävinä vuosina Venäjä ja Suomi olivat kumpikin sekä rauhoittumassa (Stolypin pani Venäjällä kuriin vallankumouksellisia; Suomessa "aktivistien" terrori heikkeni) että kehittymässä nopeaa vauhtia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Niin kuin sisällissota todisti, Suomi ei vielä v. 1917 ollut kypsä itsenäisyyteen, eroon Venäjästä, joka ylläpiti järjestystä Suomessa (maassa jossa poliittisesta väkivallasta oli vuosisadan vaihteessa kehittynyt maan tapa, luonnolliseksi nähty keino ratkaista asiat). Jos sota ja vallankumous eivät olisi tuhonneet vanhaa Venäjää, Suomi olisi vielä pitkään kukoistanut sen osana ja oikean ajan koittaessa saavuttanut itsenäisyyden lopulta rauhanomaisesti, niin kuin Norja erosi Ruotsista v. 1905. Väkivalta kuitenkin voitti.

Nuorena ja epäkypsänä kansana suomalaiset eivät pystyneet ottamaan vastuuta sisällissodastaan, punaisesta ja valkoisesta terroristaan, joten venäläisistä tehtiin syntipukkeja ja ryssävihasta kansallinen uskonto. Vasta kaksi sotaa, joissa Suomen Tartossa v. 1920 keinottelema valtioalue silvottiin, pakottivat suomalaiset muuttamaan kurssia. Suomalainen ryssäviha ei enää v:n 1944 jälkeen julkisesti kohdistunut Neuvostoliittoon, mutta kylläkin edelleen keisarilliseen Venäjään. Ironista kyllä bolševikki-Leniniä kiitettiin yya-Suomessa itsenäisyydestä, mutta samaan aikaan tsaarinajan "sortokausien" myytin annettiin jäädä elämään. Neuvostoliiton hajottua suomalaisten käsityksissä lopullisesti sekaantuivat keisarillinen, neuvostoaikainen ja nykyinen Venäjä - monille vain yhtä ja samaa "ryssää", vihattavaa "inhaa itää" ja "ikuista perivihollista". Eivät kaikki suomalaiset onneksi näin myyttisesti ajattele, ei kenties edes enemmistö, mutta kuitenkin useat, ja russofobiaa Suomessa levittävät länsimieliset tahot käyttävät näitä vihaajia hyväkseen.

Lue lisää

Olipa hienoa lukea kerrankin asiaa ja täyttä faktaa, näinhän se on mennyt. Nykyisin ei juurikaan saa oikeanlaista tietoa menneestä, kun vääristellään ja mustamaalataan ilman minkäänlaista tositietoa. Meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja jatkaa hyvää naapurisuhdetta.