Kummalla jännitteellä tavallinen 230v AC hehkulamppu palaa kirkkaammin? Minun järjen mukaan 230 V tasajännitteellä , koska jännite on koko ajan nimellisjännitteessään ja vaihtojännitteellä (50Hz) se nollautuu 100 kertaa sekunnissa.
230V vaihto vai 230V tasa?
Hydroheikki
12697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
230 on tehollisarvo. Se vastaa ihan tarkkaan tasasähvön arvoja.
Sinimuotoisen vaihtosähkön huippuarvo on neliöjuuri 2 kertaa tehollisarvo. (noin 1,4 *)
Eli 230 x 1,4 = 322 volttia
Jos tasasuuntaa 230 vaihtosähkön, ja kytkee rinnalle riittävän ison kondensaattorin,
hehkulamppu voi olla jonkin aikaa kirkas.
Tehollisarvon voi ajatella siten, että yli 230 voltin alueilla täytetään nollautumiskohdat.
Vastukseen tai hehkulamppuun se antaa 230 voltin tasasähköä vastaavan tehon.
Energiansäästölamppu palaa 230 voltin tasasähköllä himmeämmin,
koska sen kondensaattorin jännite ei nouse 320 volttiin.
Moni kodin elektroniikkalaite toimisi laajasti tasasähköllä, kun niissä on tasasuunnin ja hakkuri.
Katkaisimien kyky katkaista tasavirtaa ei riittäne, valokaari voi jäädä palamaan.
Perinteinen loistelamppuvalaisin käräyttäisi sulakkeen tai kuristimen,
jos siihen syötettäisiin yli 200 voltin tasasähköä.
Kuristimet ja muuntajat toimivat vain vaihtosähköllä.
Kyse on hehkulampun langan kuumuudesta. Vaihtovirralla lämpötila hieman väpättää, mutta ei niin paljon, että sen silmällä huomaisi. 100 W lamppu on 100 W lamppu kummallakin jännitteellä, eli valo on yhtä kirkas.
jos tasasuuntaa 3-vaiheisen 230v joka vaiheen , ja summaa sen hehkulamppuun? Toimiiko ja reagoiko hehkulangan vastus samalla lailla tähän kuin 1-vaiheiseen 230 V vaihtojännitteeseen?
Minulta tyhmä kysymys: Miten summaat 3-vaihevirran vaiheet samaan lamppuun tekemättä oikosulkua? Saa opastaa!
Eihän se 230 V lamppu kestä sitä paljon korkeampaa jännitettä (muistaakseni noin 380V) joka tuosta tulee.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Full-wave_rectifier3.png
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/6f/3_phase_rectification_2.png
generaattori on tähtikytketty, miinuspotentiaalinhan (kai) voi ottaa tähden keskeltä, käsittääkseni silloin riittää kolme ylimmäistä diodia. Vai olenko (taas) metsässä?
kokoaaltotasasuuntaajasta saa kaksinkertaisen tehon, pienemmän rippelin eikä generaattorin käämeissä kulje tasavirtaa, joka aiheuttaa napojen kyllästymisen.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Half-wave_rectifier3.png
Tasasähkö on silloin kuoppaisempaa ja siinä on enemmän yliaaltoja mukana.
tapauksessa ,http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Half-wave_rectifier3.png Vai http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Full-wave_rectifier3.png
Nih?
Tuossa edellä on koko asia selitetty jo kahteen kertaan.
Taivutetaan nyt vielä kerran:
Kolmivaiheisesta jännitteestä saa kolmella diodilla kolme pulssia jakson aikana.
Kuudella diodilla saa kuusi pulssia jakson aikana.
Edellistä kutsutaan puoliaaltotasasuuntaajaksi, jälkimmäistä kokoaaltotasasuuntaajaksi.