Tiedemiehet ateisteja?

Kuka sellaista muka salaa. Ateismi, teismi, agnostisuus ovat tutkijoiden henkilökohtaisia uskomuksia. Ne eivät määritä tiedettä eivätkä tieteen tekemistä. Samoista lähtökohdista pitää sekä teistisen, että ateistisen tutkijan päästä samoihin tuloksiin, tai muuten toinen tekee huonoa tiedettä.
Tieteellä ja uskonnollisella uskolla ei ole yhteistä rajapintaa. Niitä ei pidä sekoittaa toisiinsa.

Veronmaksajilla, jotka suurimmaksi osaksi länsimaissa ovat kristittyjä, on oikeus tietää ketkä tiedemiehet ovat paatuneita ateisteja. Jos eivät suostu kertomaan olkoot ilman valtion tukea. Pyytäkööt hengenheimolaisiltaan rahaa.

Tiedemiehet ja "tiedemiehet". Nykyään yliopistot on täytetty erilaisilla apuraha tutkijoilla ja huuhaa-akateemikoilla joiden huseerausta ei tule sekoittaa vakavaan tieteeseen tai tiedemiehiin. Nämä apurahatutkijat ovat nollatutkimusta tekeviä huijareita jotka vain odottavat seuraavat palkkapäivää meidän veronmaksajien piikkiiin

Käytännössä kaikki merkittävät tiedemiehet ovat olleet joko agnostikkoja (Dawrin, Einstein) tai uskovaisia (Newton, Heisenberg, Paul, Schrödinger), vakaumuksellisia ateisteja ei ole juurikaan ollut heidän keskuudessaan

Sinänsä minua ei kyllä haittaa jos osoittautuisi että ateistejakin on tieteessä, mutta mistä ihmeestä ihmisille on jäänyt sellainen kuva että tiedemiehet olisivat ateisteja?

Toivottavasti ovat ateisteja, koska itse en ainakaan luottaisi sellaisen ihmisen "tieteeseen", joka tosissaan uskoo esimerkiksi joulupukkiin, jumalaan tai menninkäisiin.

Käsittääkseni ateistilla tarkoitetaan "jumalankieltäjää", näin ainakin uskovaisten piirissä. Pitäisikö siis erikseen kieltää jotakin sellaista jonka olemassaolosta ei edes ole esitetty mitään uskottavia objektiivisia todisteita?

Ajattelutavassa on vikaa. Eihän Jumalan olemassaolo voi olla mikään objektiivinen lähtökohta, ainakaan tiedemiehelle. Mikä se sellainen tiedemies on joka ilman tieteellisesti kestäviä perusteluja omaksuu ammatillisen toimintansa pohjaksi jonkin uskonnollisen frameworkin!

Jumala voi olla olemassa, sitä en tiedä, eikä se minusta edes ole varsinainen poitti. Pointti on siinä mitä perusoletuksia voidaan perustellusti tehdä. Oleellista minusta tässä on se että voiko tiedemies perustaa ammatillisen työnsä uskonnolliselle ajatusmallille. Voiko objektiivisuuteen pyrkivässä tieteessä lähteä puhtaasti uskonnolliselta pohjalta.

ei ole mitään uutta auringon alla. Lähestulkoon kaikki tiedetään jo, eli eläinlajit ja ihmiset...... ne kun ovat kaikkialla samanlaisia. Sitä ei vielä tarkalleen tiedetä, miten ihmiset ovat maapallolle levittäytyneet, jota voi nykyään kai lukea geeneistä. Sen takia geenitutkimuksiin pyydetään tavisten lupaa sairaaloissa jne. Vituttaa kun ei tiedä, mitä kaikkea tieteilijät pitävät omana tietonaan.
Toisekseen, tietämystä avaruudesta laajennetaan kokoajan, eli tietotekniikan kehittelyä sinne kiitos, ei ihmisiin.
Eniten huolestuttaa ihmisten ahneus ja oman maapallon pilaaminen saasteisiin jne. En ymmärrä miksei ylin porras muuta jo mieltään.
Taide on sitten se, mikä viihdyttää ihmisiä täällä kun kerran eletään. Musikaaliset ja taitavan taidemaalarin aivot ovat kyllä ihmeelliset laskimet, soittimet ja kyvyt.

Jossain oli joskus tutkimus jonka mukaan uskonnollisuus riippui tieteenalasta, muistaakseni prosentit meni jotenkin näin

Jumalaan uskoo
Biologeista 5%
Tähtitieteilijöistä 10%
Matemaatikoista 20%

Eli biologit olivat kaikkein vähiten uskovia, ehkä sen takia että kun tieto biologiasta lisääntyy usko jumalaan vähentyy, jumalalle ei biologiassa ole sijaa, koska organismit ovat vain evoluution synnyttämiä monimutkaisia koneita.