Jos on kuva ko. galaksista, niin galaksin omat yksittäiset tähdet eivät näy eihän? Andromedan edessä on Linnunradan omia tähtiä ja Andromedan takana on lisää galakseja? Andromedasta näkyy vain tähtijoukkoja yms. ???
Andromedasta on havaittu supernova vuonna 1885. Pystytäänkö Hubblella näkemään Andromedan yksittäisiä tähtiä? Tai amatöörivehkeillä?
Andromedasta on havaittu supernova vuonna 1885. Pystytäänkö Hubblella näkemään Andromedan yksittäisiä tähtiä? Tai amatöörivehkeillä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Käsittääkseni Andomedan ison galaksin M31 "tavallisia" tähtiä on kuvissa erotettu erillisinä suurilla teleskoopeilla yli 50 vuoden ajan. Ainakaan vanhimmat kuvat eivät kuitenkaan liene kovin hyvälaatuisia, joten vähemmän lie niitä julkaistu.
Hubble-avaruuskaukoputki uskoakseni pystyy siihen hyvinkin, mutta se ei enää ole eturivin tiedettä, joten muut kohteet on priorisoitu korkeammalle Hubblen täyteen buukatussa aikataulussa.
Amatoorivehkeillä? Keskiverto amatöörivehkeillä ei luullakseni pysty erottamaan normaaleja tähtiä M31:stä, mutta uskon että se on mahdollisen rajoissa jos panostus riittää. Suurimmat amatööriteleskoopit lähentelevät metrin suuruusluokkaa ja jos olosuhteet ovat erinomaiset ja muukin kalusto tip-top, niin kenties?
putkissa, mutta jos pitäisi nähdä Apollorojuja Kuun pinnalta, niin alkaa itku, että niitä ei voi mitenkään nähdä millään laitteella, koska ne ovat niin kaukana ja liian pieniä.
Galaksin tähdet ovat keskimäärin toisistaan jonkin verran kauempana kuin Apollo-aluksen Kuuhun jääneen osan osaset.
niin tottahan siellä pyörisi kameroita kuvaamassa. Sinne kun on niin helppo lähettää satelliitteja. Kiertorata voisi olla kymmeniä kilometrejä, eikä niinkuin Maassa satoja kilometrejä. Eikä olisi pilvet ja ilmakehät välissä. Siellä vaan ei ole mitään sellaista, mitä ei näkisi jo Maasta käsin putkella.
mistään suuruusluokista, vaan avaruuskulmasta ja etäisyydestä.
http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/google_satelliitti_aloitti_huipputarkkoja_kuvia_maasta
.
Parikymmentä vuotta sitten oli yleinen uskomus että mahtava Kiinan muuri on ainoa ihmisen rakentama esine jonka voisi nähdä Kuusta. Mutta eipä näe sitäkään.
Niinpä vaan ovat Apollo-aluksen selvästi toisistaan erottuvien osien välinen etäisyys Kuun etäisyydellä ja tähtien keskimääräinen etäisyys lähimmässä vieraassa galaksissa eri suuruusluokkaa. Tämä valkenee jo pienellä laskennalla.
M31 etäisyys luokkaa 2,5 milj. valovuotta ja tähtien keskietäisyys luokkaa 5 valovuotta
Kuun keskietäisyys noin 380.000 km ja Apollo-aluksen selvästi toisistaan erottuvat osat luokkaa 0,001 km
Tähdille 5 : 2.500.000 eli 1 : 500.000
Apollolle 1 : 380.000.000
Eli jonkin verran eri suuruusluokkaa, noin 3 magnitudia, eli pyöreästi 1000-kertainen ero. Arvaa kumman hyväksi :-)
"Radan korkeus on noin 670 kilometriä, ja sieltä käsin satelliitti voi ottaa erittäin tarkkoja kuvia. Kuvien resoluutio on parhaimmillaan 41 senttimetriä."
Tuosta tulee siis 41 : 67.000.000 eli noin 1 : 1.600.000
... joka on edelleen aivan eri suuruusluokkaa kuin Apollo-aluksen selvästi toisistaan erottuvat osat Kuun etäisyydellä.
Sitäkö että Kuuta kiertävän satelliitin etäisyys pitäisi olla jotain 380000 km, että se voisi ottaa kuvan Apolloromuista?
Luettelepa noin yhtäkkiä mitä sellaisia satelliitteja Kuuta nyt kiertää jotka voisivat sellaisia kuvia ottaa?
Jos ne Apollorojut oikeasti olisivat siellä, niin varmasti siellä kiertäisi joku kamera niitä kuvaamassa, tai olisi ainakin käynyt kuvaamassa. Täysin paskapuhetta, ettei tekniikka riittäisi.
niitä satelliitteja pitäisi siellä olle kuvaamassa, että sinun kaltaisesi tollot saataisiin tajuamaan, että kuussa on käyty?
Älä naurata - ei maksa vaivaa! Idiooteille ja hulluille ei mikään todiste riitä.
Eron voi kääntää päinvastaiseksi galaksien "syvyys" maasta katsoen. Se on suurimmillaan silloin, kun näemme galaksin juuri sivusuunnasta ja sen keskustan kohdalla.
Onhan ne kuvattu. Niistä kuvista valitettiin, ettei niistä näy juuri mitään ja ovat varmaan väärennettyjä. Jos pikseli on parhaimmillaankin n 40 cm, eipä taida kuuauto kovinkaan terävänä näkyä.
Tietenkin tekniikka riittäisi jos olisi olemassa sellainen _tarve_ ja sen tyydyttämiseen oltaisiin halukkaita käyttämään satoja miljoonia euroja. Useimmilla ihmisillä ei kuitenkaan ole mitään tarvetta epäillä miehitettyjen kuulentojen todellisuutta, joten eipä tarvita sellaista kallista kuvausmissiotakaan.
Ei se ole mikään tieteellinen polttava kysymys että "olivatko Apollo-lennot todellisia?". Kaikki normaalit ihmiset tietävät että olivat. Niille lopuille ihmisille perusongelma on se että he eivät halua uskoa miehitettyihin kuulentoihin.
Tuo perusongelma ei heiltä poistuisi yhtään mihinkään vaikka suurin ylimääräisin kustannuksin tuotettaisiinkin kuvia Apollo-alusten laskeutuspaikoilta. Kun nuo kuulentojen vastustajat nimenomaan haluavat kieltää kuulentojen todellisuuden, niin miksi ihmeessä muutama pikseli Kuun pinnan kuvassa saisi heidät täysin kääntämään kelkkansa. Ei tietenkään. He jatkaisivat samalla linjalla loputtomiin.
Joten turha on lähteä sille tielle. He ovat tieteen ulkopuolella ja pysyvät siellä, koska ovat itse niin valinneet. Kun he eivät halua itseään auttaa niin marginalisoitukoot sitten vaan vapaasti omaan tahtiinsa. Se on heidän oma valintansa.
en viitsi näiden uskovaisten uskontoon puuttua, mutta tuolla edellä joku selitti näistä pikseleistä jotain. Esitti sellaista että naapurigalaksin tähdet voidaan nähdä putkilla erikseen, koska ne ovat jotain 5 valovuotta toisistaan. Kysyisinkin joltain joka oikeasti jotain tajuaa, että miten se on mahdollista? Eikös galaksi ole hitonmoinen kasa tähtiä, jotka ovat täältä katsoen toinen toisensa edessä ja takana. Tätäkin omaa Linnunrataa kun katselee kiikareilla, niin mitä enemmän suurentaa, niin sen puurommaksi näkymä menee. Kun näkymä on pelkkää puuroa, niin sen takaa ei sitten enää voikkaan nähdä mitään.
vaikeuksia ymmärtää lukemaasi tekstiä?
Huom. kommentoimasi kirjoittaja perusteli varsin hyvin näkemyksensä. Mutta jos äly tai tieteiden perusteiden tuntemus ei sinulla riitä, niin hassultahan se sitten sinusta näyttää!
oletko hullu?
Sietäisi katsoa peiliin. Ja sen jälkeen voitkin hakeutua hoitoon.
Galaksin tähdet ovat normaalisti toisistaan suhteellisen kaukana suhteessa tähden halkaisijaan. On hyvin epätodennäköistä että galaksin tähdet olisivat kirjaimellisesti "täältä katsoen toinen toisensa edessä ja takana". Lähimmistä galakseista pystyy erottamaan erillisiä tähtiä hyvällä kaukoputkella, tämä on fakta, joka käy ymmärrettäväksi juuri edellä esitetyn kaltaisilla laskutoimituksilla. Ei ole mystiikkaa.
Se että Linnunrata näyttää valopuurolta kiikareilla kertoo siitä että noilla kiikareilla läheskään kaikki Linnunradan tähdet eivät erotu erillisinä tähtinä. Ei kuitenkaan tarvita kovin ihmeellistä kaukoputkea kun kaikki näkökentässä olevat Linnunradan tähdet erottaa erillisinä tähtinä. Tämä ei tietenkään todista sitä ettäkö kaikki himmeätkin tähdet näkyisivät kuvassa.
Tähtien valopuurona näkyminen lakkaa tietyn kynnyksen jälkeen koska Linnunrata ei ole äärettömän suuri. Riittävä suurennus ja erotuskyky tähän kuitenkin tarvitaan ja näillä alueilla kiikarit eivät erikoisesti loista.
"Tätäkin omaa Linnunrataa kun katselee kiikareilla, niin mitä enemmän suurentaa, niin sen puurommaksi näkymä menee."
Kiikareiden erotuskyky ja suurennus eivät riitä. Osa siitä valopuurosta ei ole tähtiä, mutta paremmalla erotuskyvyllä valopuuron sisältämät tähdet näkisi erillisinä. Kiikari ei kuitenkaan ole tarkoitettu sellaiseen.
"Kun näkymä on pelkkää puuroa, niin sen takaa ei sitten enää voikkaan nähdä mitään."
Paikoitellen ei oikein voikaan. Linnunradan kiekko peittää paljon galakseja näkyvistä. Niinpä galakseja onkin mielekkäintä etsiä Linnunradan napojen suunnalta jossa galaksi kiekko ei ole tiellä.
Jos Linnunrata koostuisi pelkästään tähdistä eikä kaasua ja pölyä olisi kiekon tasossa ollenkaan, niin galaksit näkisi Linnunradan läpi kaikista suunnista sillä tähdet ovat hyvin pieniä suhteessa tähtien väliseen etäisyyteen.
"Eikös galaksi ole hitonmoinen kasa tähtiä"
On, Linnunradassa on 500 miljardia tähteä. Jos ne pannaan yhteen linnunradan läpimitan (100 000 valovuotta) mittaiseen suoraan jonoon niin tulee yksi tähti per pari miljoonaa kilometriä. Auringon läpimitta on 1.4 milj km. Tähtiähän on eri kokoisia, mutta todennäköisesti ne mahtuisivat jonoon linnunradan kokoiselle alueelle koskettamatta tai peittämättä toisiaan. Kun ne ovat hajallaan kolmessa ulottuvuudessa niin kyllä se aika harva kasa on.
Tiedot wikipediasta.
auot siinä päätäsi kahjo?
Tuossa tulikin jo muutama asiallinen vastaus, kiitos heille.
on todella vakuuttavaa argumentointia! :-))
galaksin etäisyys on voitu arvioida seuraamalla tietyn tyyppisiä muuttuvia tähtiä, jolla tähden kirkkaudella ja kirkkausvaihtelun jaksolla on tietty suhde.
Tuohon voi vaikka pistää hakusanaksi Andromeda (tai M31) ja zoomaa suuremmaksi niin näkee yhyvin vaikkapa sinisten kirkkaiden tähtien ryhmiä:
http://www.google.com/sky/