Minulla on sellainen psykosomaattinen vaiva että uudessa ympäristössä aivojeni sympaattinen hermosto aktivoituu. (ns. taistele/pakene -hermosto). Tämä aiheuttaa tahdosta riippumattoman ummetuksen. Hätä kyllä iskee mutta mikään ei liiku kun mieli panee vastaan. Pelkästään motorisella tahdonvoimalla saa harvemmin mitään aikaan.
Kun asuin kotona, ongelmaa ei ollut. Lukiossa ei tarvinnut käydä vessassa, koska illaksi sai mennä kotiin. Armeijassa homma ei sujunut ja lääkäri laittoi minut kotiin - vasten tahtoani. Hän perusteli päätöstään sillä että "armeijassa sun pitää käydä vessassa silloin kuin sanotaan, ei silloin kun sinulle sopii" Mikä oli ihan hyvin perusteltu. Yritin myös käyttää jotain lääkkeitä mutta ei ne auttaneet, tätä vaivaa ei voi hoitaa lääkkeillä.
Jatkoin elämääni ja muutin opiskelemaan. Uudessa kaupungissa ja uudessa asunnossa ei mikään sujunut edelleenkään. Koitin vieläkin lääkkeitä, ripulilla sai jotain ulos mutta silti suoli oli ihan tukossa. Lopuksi keksin suolihuuhtelun. Sillä pärjäsin noin viikon, kunnes alkoi tuntumaan siltä että ulostemassa jää suolihuuhtelun ulottuamttomiin jumiin. Viikonloppuisin kävin kotona tyhjentämässä suolta. Vähitellen uudessa paikassa suoli alkoi tottumaan, ja kahden viikon kuluttua muuttamisesta suoli alkoi toimimaan kuten kotonakin.
Nyt tahtoisin yrittää armeijaa uudelleen. En pysty elämään loppuelämääni siinä ajatuksessa että minusta tuli C-mies ujon kakan takia. En usko että totun inttiin yhtä nopeasti kuin omaan yksiööni, jossa saan olla rauhassa. Lisäksi sielläkin on niin vaihteleva toimintaympäristö, välillä metsässä jne.
Onko kellään minkäänlaisia neuvoja, vai täytyykö odottaa vaivan häviämistä itsellään. Vai pitäisikö lähteä koittamaan inttiä että jospa suoli lähtisi toimimaan hetken totuttelun jälkeen. Tosin jos totuttelussa menee vähintään 2 viikkoa tarvitsen jonkin satavarman kikan miten suoli tyhjenee. Peräruisketta en ole kokeillut.
Loppuun vielä korostan, että tätä koko ikävyyttä hallinnoi alitajuinen, autonominen hermosto. Vaikka itsestäni tilanne ei tuntuisi mitenkään uudelta, pelottavalta, stressaavalta tai uhkaavalta, silti suoleni toimii näin. Tietoisesti en ole jännittäjä, vaan varsin reipas.
Kun asuin kotona, ongelmaa ei ollut. Lukiossa ei tarvinnut käydä vessassa, koska illaksi sai mennä kotiin. Armeijassa homma ei sujunut ja lääkäri laittoi minut kotiin - vasten tahtoani. Hän perusteli päätöstään sillä että "armeijassa sun pitää käydä vessassa silloin kuin sanotaan, ei silloin kun sinulle sopii" Mikä oli ihan hyvin perusteltu. Yritin myös käyttää jotain lääkkeitä mutta ei ne auttaneet, tätä vaivaa ei voi hoitaa lääkkeillä.
Jatkoin elämääni ja muutin opiskelemaan. Uudessa kaupungissa ja uudessa asunnossa ei mikään sujunut edelleenkään. Koitin vieläkin lääkkeitä, ripulilla sai jotain ulos mutta silti suoli oli ihan tukossa. Lopuksi keksin suolihuuhtelun. Sillä pärjäsin noin viikon, kunnes alkoi tuntumaan siltä että ulostemassa jää suolihuuhtelun ulottuamttomiin jumiin. Viikonloppuisin kävin kotona tyhjentämässä suolta. Vähitellen uudessa paikassa suoli alkoi tottumaan, ja kahden viikon kuluttua muuttamisesta suoli alkoi toimimaan kuten kotonakin.
Nyt tahtoisin yrittää armeijaa uudelleen. En pysty elämään loppuelämääni siinä ajatuksessa että minusta tuli C-mies ujon kakan takia. En usko että totun inttiin yhtä nopeasti kuin omaan yksiööni, jossa saan olla rauhassa. Lisäksi sielläkin on niin vaihteleva toimintaympäristö, välillä metsässä jne.
Onko kellään minkäänlaisia neuvoja, vai täytyykö odottaa vaivan häviämistä itsellään. Vai pitäisikö lähteä koittamaan inttiä että jospa suoli lähtisi toimimaan hetken totuttelun jälkeen. Tosin jos totuttelussa menee vähintään 2 viikkoa tarvitsen jonkin satavarman kikan miten suoli tyhjenee. Peräruisketta en ole kokeillut.
Loppuun vielä korostan, että tätä koko ikävyyttä hallinnoi alitajuinen, autonominen hermosto. Vaikka itsestäni tilanne ei tuntuisi mitenkään uudelta, pelottavalta, stressaavalta tai uhkaavalta, silti suoleni toimii näin. Tietoisesti en ole jännittäjä, vaan varsin reipas.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikset ole kokeillut peräruisketta? Metalax tai Microlax laittaa peräsuolen supistelemaan niin, ettet voi sitä itse mitenkää estää ja työntää ulosteen ulos. Kyllä toimii vaikeimmissakin ummetustiloissa esim. pitkäaikaisilla vuodepotilailla tai halvaantuneilla, joilla ei omaa ulostusrefleksiä ole.
Itse kärsin täysin vastakkaisesta vaivasta: tietyissä stressaavissa tilanteissa hermostoni aktivoituu niin, että hiki lentää ja suolisto haluaa tyhjentyä sillä paikalla. Se on sitten tosi mukavaa, kun ei siltä seisomalta pääsekään juoksemaan vessaan. Siinä sitten seisot hikeä valuen, maha möyryten ja kakkaa pidätellen.