Elämäntapa, optinen laajakaista ja meteorologia

Optinen laajakaista on elämäntapakysymys. Osa aktiviteeteista on aina ollut sääriippuvaisia, mutta internetin käyttö ei ole ollut yksi sellainen. Joskus sää on sen verran läpinäkymätön ettei optinen datalinkki toimi. Mutta silloin kun toimii, nopeus voi olla gigabitti sekunnissa lasereilla(ehkä kallis?) ja 10 megabittiä LED- ja keskityslinssi-pohjaisella RONJA linkillä. Monta RONJA-vastaanotinta metrien etäisyydellä toisistaan ja myös eri aallonpituuksilla, voi mahdollistaa 100 megabittiä/s , mutta ken tietää onko se halvempi kuin laser-linkki...
Teleoperaattorin RONJA-lähettimessä voi olla yhden kohdistuslinssin takana polttotasolla satoja ledejä lähettämässä yksilöllistä lähetystään, joista ledeistä suurin osa asiakkaista voi vastaanottaa vain yhtä ja jokunen taloyhtiö on varannut muutaman ledin jaettuun yhteyteensä kun vastaanottimia on eri puolilla kerrostalon kattoa.

Gigabitti vastaa suunnilleen kovalevyn nopeutta.

Kukaan ei osaa arvata kuinka monelle olisi hyvä kauppa se jos nettiyhteys olisi toimintavalmis vain 70 prosenttia ajasta, mutta toimiessaan toimisi huippunopeasti. Tai jos huonolla säällä on vain 100 kb/s varayhteys. Kuinka suurta elämäntavan muutosta se kullekin vaatisi, jos vaatisi? Offline-browserit kuten httrack voi auttaa huomattavasti.

Tiedetäänkö edes miten näkyvyydet jakautuu ajan suhteen? Onko näkyvyyksiä tilastoitu muuten kuin laivaliikennettä varten? Yleensä näkyy 10 km päähän, usein 50km päähän, jonkinlaisessa räntäsateessa 2km päähän ja sumussa 70 metrin päähän. Joskus veden ylle muodostuu paikallinen sumu.

Pitäisi selvittää mikä on kullekin etäisyydelle katkoksien mediaanipituus, keskipituus, ennätyspituus ja osuus ajasta?

Kuulutan kaikkia päiväkirjaa pitäviä katsomaan kartasta muutaman, päivittäin linjalla olevan kaukaisen paikan etäisyydet ja kirjaamaan joka päivä mitkä niistä ovat näkyvillä. Näin muodostuu näkyvyystilasto. Parempi jos merkinnät tehdään standardimuotoiseen tiedostoon, jotta kaikkien merkinnät voi yhdistää ohjelmalla. Mille taholle tämä kuuluu? Periaatteessa olisi mahdollista virittää nettikamera ikkunalaudalle automatisoitua tilastointia varten.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvyyksiin?

hakusanoja wikipediaan tai muualle: free space optics , RONJA, heliograph , heliografi (puolijohteisiin perustuvalla sulkimella)
0211
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Puutuuletin9 kirjoitti:

Optinen laajakaista on elämäntapakysymys. Osa aktiviteeteista on aina ollut sääriippuvaisia, mutta internetin käyttö ei ole ollut yksi sellainen. Joskus sää on sen verran läpinäkymätön ettei optinen datalinkki toimi. Mutta silloin kun toimii, nopeus voi olla gigabitti sekunnissa lasereilla(ehkä kallis?) ja 10 megabittiä LED- ja keskityslinssi-pohjaisella RONJA linkillä. Monta RONJA-vastaanotinta metrien etäisyydellä toisistaan ja myös eri aallonpituuksilla, voi mahdollistaa 100 megabittiä/s , mutta ken tietää onko se halvempi kuin laser-linkki...
Teleoperaattorin RONJA-lähettimessä voi olla yhden kohdistuslinssin takana polttotasolla satoja ledejä lähettämässä yksilöllistä lähetystään, joista ledeistä suurin osa asiakkaista voi vastaanottaa vain yhtä ja jokunen taloyhtiö on varannut muutaman ledin jaettuun yhteyteensä kun vastaanottimia on eri puolilla kerrostalon kattoa.

Gigabitti vastaa suunnilleen kovalevyn nopeutta.

Kukaan ei osaa arvata kuinka monelle olisi hyvä kauppa se jos nettiyhteys olisi toimintavalmis vain 70 prosenttia ajasta, mutta toimiessaan toimisi huippunopeasti. Tai jos huonolla säällä on vain 100 kb/s varayhteys. Kuinka suurta elämäntavan muutosta se kullekin vaatisi, jos vaatisi? Offline-browserit kuten httrack voi auttaa huomattavasti.

Tiedetäänkö edes miten näkyvyydet jakautuu ajan suhteen? Onko näkyvyyksiä tilastoitu muuten kuin laivaliikennettä varten? Yleensä näkyy 10 km päähän, usein 50km päähän, jonkinlaisessa räntäsateessa 2km päähän ja sumussa 70 metrin päähän. Joskus veden ylle muodostuu paikallinen sumu.

Pitäisi selvittää mikä on kullekin etäisyydelle katkoksien mediaanipituus, keskipituus, ennätyspituus ja osuus ajasta?

Kuulutan kaikkia päiväkirjaa pitäviä katsomaan kartasta muutaman, päivittäin linjalla olevan kaukaisen paikan etäisyydet ja kirjaamaan joka päivä mitkä niistä ovat näkyvillä. Näin muodostuu näkyvyystilasto. Parempi jos merkinnät tehdään standardimuotoiseen tiedostoon, jotta kaikkien merkinnät voi yhdistää ohjelmalla. Mille taholle tämä kuuluu? Periaatteessa olisi mahdollista virittää nettikamera ikkunalaudalle automatisoitua tilastointia varten.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvyyksiin?

hakusanoja wikipediaan tai muualle: free space optics , RONJA, heliograph , heliografi (puolijohteisiin perustuvalla sulkimella)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu