Byrokraattien KASTE- ohjelman visioita ja tuloksia

KASTE KOSKE:e

Lasten , nuorten ja perheiden tukiohjelmaksi itseään mainostava Kaste- projekti etsii uusia kumppanuuksia lastensuojeluun. Ajattelin, että viimeinkin mukaan otetaan myös lastensuojelutoimien kohteet ja kokemusasiantuntijat; vanhemmat, nuoret ja lapset mutta ei suinkaan.
KASTE- kumppanuutta haetaan järjestöistä, päivähoidosta, nuorisopsykiatriasta ja toisista ls- koneiston sisällä toimivista .Esim. ESSHP:n osallistujina oli perhekotiäitejä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, lastensuojelun perhetyöntekijä ja lastensuojelulaitoksen eri tehtävissä toimivia työntekijöitä ja lasten-ja nuorisopsykiatrian tehtävissä toimivia.

KASTE uskoo kokoustamiseen; oman työskentelyn mallintamisiin, lisäbyrokraattien nimittämiseen ,powerpoint-esityksiin ja kehittäminen- käsitteeseen.

Hanke on hyvin viranomaislähtöinen ja tähtää viranomaisyhteistyön parantamiseen.
Aikaan on saatu jo iso läjä paperia ja kokouksia, joiden pääasiallinen anti on omien kelvottomien työprosessien idealistinen yleisesittely ja tunnetuksitekeminen sekä eri byrokraattien paikanmääritykset yhteistyöprosesseissa.

Yksi tavoitteista on kuulemma" perhehoidon eri osapuolia osallistava, kokonaisvaltainen tukityöprosessi "johon kuuluu:
-Sijaisperheen kokonaisvaltainen tukeminen sijoituksen alussa
-Sijaisperheen omien ja sijoitettujen lasten mukanaolo; lasten vertaisryhmät, Pesäpuu ry ja
Perhehoitoliitto ry
- Biologisten vanhempien vertaistukiryhmät; JaVaMa -malli, Voikukka-projektimalli, Voikukkaprojekti ( tässä kohdin KASTE ohjelma visioi rehellisesti; kyse todellakin on sijaishuollon perhehoidon tukityöstä)

Mitä tästä miljoonilla euroilla rahoitetusta KASTE prosessista syntyi?

-Malli moniammatillisesti toteutetusta kehittävästä koulutuksesta ja perhehoidon tukipaletti.

http://www.lskl.fi/files/427/Jaana_Kemppainen.pdf
http://www.lskl.fi/turku_2010/ohjelma_ja_esitykset/torstai_14.10./lasten_nuorten_ja_perheiden_kaste-ohjelman_visio_ja_tuloksia/

84

768

    Vastaukset

    • Osa lastensuojelulla rahastavista projekteista on niin läpimätiä ja julkiröyhkeitä toteutuneita salaliittoja, ettei mitään salaliittoteorioita enää tarvita.

      Samat toimijat( rahastajat) ja puutteet vuodesta toiseen. Kestovirheenä lasten, nuorten ja vanhempien kuulemisen ja aitojen vaikutusmahdollisuuksien sivuuttaminen. Oikeusturvasta puhumattakaan.

      Ainoastaan rahoituksen tarve ja määrä lisääntyy.
      Kunnon byrokraatti osaa pitää huolen kasvavista kuluvirroista ja rahoituksesta.
      Edellisvuoden budjetti täytyy aina ylittää eikä saavutetuista eduista luovuta.

      • KASTE- ohjelman mukaan:
        "Päivähoidossa ja lastensuojelussa todettu tarve säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan kolmikanta yhteistyöhön (perhe, päivähoito ja lastensuojelu).
        - Tärkeää aikuisten keskinäinen yhteistyö.
        - Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja prosessin eteneminen: päivähoidon osuuden kirkastaminen ja yhteistyö. Varhainen vastuun ottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus.
        -Kumppanuussopimusten käyttöönotto; ensimmäisenä;päivähoito-neuvola-lastensuojelu -kumppanuussopimus "


      • Lue ja kauhistu kirjoitti:

        KASTE- ohjelman mukaan:
        "Päivähoidossa ja lastensuojelussa todettu tarve säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan kolmikanta yhteistyöhön (perhe, päivähoito ja lastensuojelu).
        - Tärkeää aikuisten keskinäinen yhteistyö.
        - Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja prosessin eteneminen: päivähoidon osuuden kirkastaminen ja yhteistyö. Varhainen vastuun ottaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus.
        -Kumppanuussopimusten käyttöönotto; ensimmäisenä;päivähoito-neuvola-lastensuojelu -kumppanuussopimus "

        Olisi kiva tehdä lastensuojeluprosessin mallinnus asiakasnäkökulmasta. Lukemattomia
        avunhakua kuvaavia nuolia koulun, terveydenhuollon ja kotipalvelun suuntaan, joista ei mitään vastausta vanhemmalle, ainoastaan satoja pikkunuolia viranomaisten kesken kunnes ilmianto lastensuojeluun. Sen jälkeen lastensuojelusta nuoli huostaan ja iso nuoli paperin marginaaliin ja reunan yli, tilastojen ja yhteiskunnan ulkopuolelle.


      • Kaaviot kuntoon kirjoitti:

        Olisi kiva tehdä lastensuojeluprosessin mallinnus asiakasnäkökulmasta. Lukemattomia
        avunhakua kuvaavia nuolia koulun, terveydenhuollon ja kotipalvelun suuntaan, joista ei mitään vastausta vanhemmalle, ainoastaan satoja pikkunuolia viranomaisten kesken kunnes ilmianto lastensuojeluun. Sen jälkeen lastensuojelusta nuoli huostaan ja iso nuoli paperin marginaaliin ja reunan yli, tilastojen ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

        Tämän keskustelun aloittaja, AP!

        Kirjoitat niin hyvin ja osuvasti, että syntyi heti kysymys: Kuinka tiedät noin hyvin?

        Kirjoittamasi on totta.

        Olen itse henkilökohtaisesti mukana Kaste-hankkeessa, josta en ole vielä kirjoittanut, koska kerään vielä tietoja. Lienee aika varmaa, että lennän hankkeesta ulos, jos rupean sitä ruotimaan julkisesti. Sillä minulla _ON_ sanottavaa.

        Sen haluan nyt sanoa, että kaikkeen paskaan se sosiaali- ja terveysministeriö rahojaan syöttää... Eipä kyllä kasvata veronmaksajien motivaatiota.


      • Kaaviot kuntoon kirjoitti:

        Olisi kiva tehdä lastensuojeluprosessin mallinnus asiakasnäkökulmasta. Lukemattomia
        avunhakua kuvaavia nuolia koulun, terveydenhuollon ja kotipalvelun suuntaan, joista ei mitään vastausta vanhemmalle, ainoastaan satoja pikkunuolia viranomaisten kesken kunnes ilmianto lastensuojeluun. Sen jälkeen lastensuojelusta nuoli huostaan ja iso nuoli paperin marginaaliin ja reunan yli, tilastojen ja yhteiskunnan ulkopuolelle.

        Taas uusi suomennettava käsite lastensuojelun sanoilla , käsitteillä ja kirjauksilla kikkailevasta keinotodellisuudesta.
        Kasvatuskumppanuus= ilmiantosuhde/ toveruus

        Kasvatuskumppanuus ei siis liity mitenkään vanhempien tukemiseen vaan nimenomaan heidän syrjäyttämiseensä kasvattajuudesta. Kasvatuskumppanuutta on vain lastensuojelun ja lastensuojelun viralliseen ilmiantoketjuun kuuluvien " tovereiden" välillä.

        Lastensuojelun mielestä toimivinta kasvatuskumppanuutta on kun kumppani päivähoidosta ilmiantaa lapsen kumppanille lastensuojeluun , joka puolestaan siirtää lapsen kasvatettavaksi sijaishuollon kumppaneille.


      • Kummakimppa kirjoitti:

        Taas uusi suomennettava käsite lastensuojelun sanoilla , käsitteillä ja kirjauksilla kikkailevasta keinotodellisuudesta.
        Kasvatuskumppanuus= ilmiantosuhde/ toveruus

        Kasvatuskumppanuus ei siis liity mitenkään vanhempien tukemiseen vaan nimenomaan heidän syrjäyttämiseensä kasvattajuudesta. Kasvatuskumppanuutta on vain lastensuojelun ja lastensuojelun viralliseen ilmiantoketjuun kuuluvien " tovereiden" välillä.

        Lastensuojelun mielestä toimivinta kasvatuskumppanuutta on kun kumppani päivähoidosta ilmiantaa lapsen kumppanille lastensuojeluun , joka puolestaan siirtää lapsen kasvatettavaksi sijaishuollon kumppaneille.

        tästä kirjoituksia Iltalehden nettikeskusteluun? Kiellättekö, vai haluatteko itse kirjoittaa sinne?
        Ehkä tuo projektissa mukana olevan kirjoitus on paempi jättää tänne, mutta muut.


      • Luvan kysyjä? kirjoitti:

        tästä kirjoituksia Iltalehden nettikeskusteluun? Kiellättekö, vai haluatteko itse kirjoittaa sinne?
        Ehkä tuo projektissa mukana olevan kirjoitus on paempi jättää tänne, mutta muut.

        Saa siirtää t AP


      • Luvan kysyjä? kirjoitti:

        tästä kirjoituksia Iltalehden nettikeskusteluun? Kiellättekö, vai haluatteko itse kirjoittaa sinne?
        Ehkä tuo projektissa mukana olevan kirjoitus on paempi jättää tänne, mutta muut.

        Kyllä minunkin, joka olen ihan nesteessä, anteeksi Kasteessa, kirjoituksiani voi julkaista tuossa muodossa. Ei minua voi tuosta tunnistaa. Enhän kirjoita vielä mitään yksityiskohtaista. Siis vielä.

        Mutta annan kyllä luudan lakaista, kun pääsen vauhtiin. Nyt mennään sordiinolla. Pitää kuulostella ensin, mitä rouvilla on sanottavaa... (Hankkeessa on muuten mukana miespuolisia rouviakin.)

        Mikä keskustelu on käynnissä Iltalehdessä? Linkki?


      • Kummakimppa kirjoitti:

        Taas uusi suomennettava käsite lastensuojelun sanoilla , käsitteillä ja kirjauksilla kikkailevasta keinotodellisuudesta.
        Kasvatuskumppanuus= ilmiantosuhde/ toveruus

        Kasvatuskumppanuus ei siis liity mitenkään vanhempien tukemiseen vaan nimenomaan heidän syrjäyttämiseensä kasvattajuudesta. Kasvatuskumppanuutta on vain lastensuojelun ja lastensuojelun viralliseen ilmiantoketjuun kuuluvien " tovereiden" välillä.

        Lastensuojelun mielestä toimivinta kasvatuskumppanuutta on kun kumppani päivähoidosta ilmiantaa lapsen kumppanille lastensuojeluun , joka puolestaan siirtää lapsen kasvatettavaksi sijaishuollon kumppaneille.

        Terminä kasvatuskumppanuus kuuluu vanhaan kunnon hevonpaskabingoon! Mikä ihmeen kumppanuus se jossa toinen osapuoli määrittelee kumppanuuden ehdot? Normielämässä itse kukin valitsee kumppaninsa ja keskustelee hänen kanssaan.

        KASTE ohjelma, kuten useimmat muutkin, hallinnon kehittämiseen tähtäävät hankkeet ovat tehty konsulttien ja virkamiesten työllistämistä varten. Onkohan tässäkään hankkeessa kukaan koskaan kysynyt "asiakkaan" mielipidettä ja kehitysajatuksia?


    • "- Biologisten vanhempien vertaistukiryhmät; JaVaMa -malli, Voikukka-projektimalli, Voikukkaprojekti ( tässä kohdin KASTE ohjelma visioi rehellisesti; kyse todellakin on sijaishuollon perhehoidon tukityöstä)"

      Siis valehdellaanko tässä nyt taas kirkkain otsin, todellisuudessa lapsen omien vanhempien edustajuutta ei ole projektissa mukana ollenkaan?

      • Mikäli oikein ymmärsin, juuri näin. Jotakin vanhempien asiakasraatia kai puuhataan päivähoitoon mutta sen vaikutusmahdollisuuksista en tiedä. Ketjuun lainatut otteet koskivat Itä- ja Keski-Suomen ohjelman( Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa, hallinnoija Jyväskylän kaupunki) visioita ja tuloksia.

        Rahaa KASTE- ohjelma on saanut ihan kivasti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on saatu peräti 22, 6 miljoonaa euroa.
        "Avustuksia myönnetty yhteensä 46,8 milj. euroa
        Avustukset on kohdennettu seuraavasti:
        – Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen 22,6 milj. – Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 15,8 milj.
        – Terveyden edistäminen 4,3 milj. – Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinv. 2,7 milj.
        – Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen 1,4 milj.

        Vuosina 2010 ja 2011 painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen
        Jatkossakin kaikissa hankkeissa tulee olla asiakas-, henkilöstö-ja palvelurakenteiden uudistamisen ja palvelujen vaikuttavuuden ja tehostamisen näkökulmat

        Itä-ja Keski-Suomeen myönnetyt valtionavustukset vuosina 2008 ja 2009
        3 (3)
        – Vetovoimainen ja terveyttäedistäväterveydenhuolto (VeTe-hanke) 2,7 milj. euroa(hallinnoija Pohjois-Savon shp, mukana 5 shp)
        – Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa(hallinnoija Jyväskylän kaupunki)

        http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=319339&name=DLFE-8961.pdf




      • Mikäli oikein ymmärsin, juuri näin. Jotakin vanhempien asiakasraatia kai puuhataan päivähoitoon mutta sen vaikutusmahdollisuuksista en tiedä. Ketjuun lainatut otteet koskivat Itä- ja Keski-Suomen ohjelman( Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa, hallinnoija Jyväskylän kaupunki) visioita ja tuloksia.

        Rahaa KASTE- ohjelma on saanut ihan kivasti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on saatu peräti 22, 6 miljoonaa euroa.
        "Avustuksia myönnetty yhteensä 46,8 milj. euroa
        Avustukset on kohdennettu seuraavasti:
        – Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen 22,6 milj. – Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 15,8 milj.
        – Terveyden edistäminen 4,3 milj. – Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinv. 2,7 milj.
        – Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen 1,4 milj.

        Vuosina 2010 ja 2011 painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen
        Jatkossakin kaikissa hankkeissa tulee olla asiakas-, henkilöstö-ja palvelurakenteiden uudistamisen ja palvelujen vaikuttavuuden ja tehostamisen näkökulmat

        Itä-ja Keski-Suomeen myönnetyt valtionavustukset vuosina 2008 ja 2009
        3 (3)
        – Vetovoimainen ja terveyttäedistäväterveydenhuolto (VeTe-hanke) 2,7 milj. euroa(hallinnoija Pohjois-Savon shp, mukana 5 shp)
        – Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa(hallinnoija Jyväskylän kaupunki)

        http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=319339&name=DLFE-8961.pdf




      • Kenen tieto? kirjoitti:

        Mikäli oikein ymmärsin, juuri näin. Jotakin vanhempien asiakasraatia kai puuhataan päivähoitoon mutta sen vaikutusmahdollisuuksista en tiedä. Ketjuun lainatut otteet koskivat Itä- ja Keski-Suomen ohjelman( Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa, hallinnoija Jyväskylän kaupunki) visioita ja tuloksia.

        Rahaa KASTE- ohjelma on saanut ihan kivasti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen on saatu peräti 22, 6 miljoonaa euroa.
        "Avustuksia myönnetty yhteensä 46,8 milj. euroa
        Avustukset on kohdennettu seuraavasti:
        – Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen 22,6 milj. – Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 15,8 milj.
        – Terveyden edistäminen 4,3 milj. – Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinv. 2,7 milj.
        – Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen 1,4 milj.

        Vuosina 2010 ja 2011 painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen
        Jatkossakin kaikissa hankkeissa tulee olla asiakas-, henkilöstö-ja palvelurakenteiden uudistamisen ja palvelujen vaikuttavuuden ja tehostamisen näkökulmat

        Itä-ja Keski-Suomeen myönnetyt valtionavustukset vuosina 2008 ja 2009
        3 (3)
        – Vetovoimainen ja terveyttäedistäväterveydenhuolto (VeTe-hanke) 2,7 milj. euroa(hallinnoija Pohjois-Savon shp, mukana 5 shp)
        – Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä-ja Keski-Suomessa 2,4 milj. euroa(hallinnoija Jyväskylän kaupunki)

        http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=319339&name=DLFE-8961.pdf



        Yksi lukemisen arvoinen KASTE- asiantuntijan puheenvuoro:
        http://www.lskl.fi/files/426/Jukka_Makela.pdf


      • Ei syrjäyttämiselle kirjoitti:

        Yksi lukemisen arvoinen KASTE- asiantuntijan puheenvuoro:
        http://www.lskl.fi/files/426/Jukka_Makela.pdf

        Suurimmalla osalla KASTE- kehittäjistä on trendikäs ja yksisilmäinen ratkaisu perheiden ongelmiin:
        pitää löytää lisää sijaisperheitä, jonne köyhien lapset huostataan kalliin laitoshoidon sijaan!

        Tämäkö on sitä uutta, luovaa ja rohkeaa lastensuojelun visiointia?


      • Ei syrjäyttämiselle kirjoitti:

        Yksi lukemisen arvoinen KASTE- asiantuntijan puheenvuoro:
        http://www.lskl.fi/files/426/Jukka_Makela.pdf

        Eipä ole luottamista tähänkään mieheen vaikka yhden asiallisen puheenvuoron onkin onnistunut saamaan aikaiseksi. Kuulu MIM-puoskaroinnin kehittäjä. Siis tämä videointiin perustuva vanhemmuusarviointi, missä yleensä tarkistamattomilla negatiivisilla ennakkotiedoilla varustetut puoskarit arvioivat videoitua vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Ja löytävät runsaasti ennakkotietojensa mukaisia ja kollegoiden toivomia häiriöitä ja virheitä.

        Näin mies mainostaa itseään Theraplayn nettisivuilla
        "Nyt olen Instituutin sertifioima kouluttaja / työnohjaaja ja järjestän mahdollisuuksieni mukaan kursseja sekä MIM-arvioinnista että (yhdessä yhdistyksen muiden terapeuttien kanssa) Theraplaysta. Toimin osa-aikaisesti HYKSissä, jossa koordinoin Theraplay-työtä sekä omassa yrityksessäni Theraplace Finlandissa, jossa teen arviointi- ja terapiatyötä sekä yksilöllistä- ja ryhmätyönohjausta."


      • Systeemin mies kirjoitti:

        Eipä ole luottamista tähänkään mieheen vaikka yhden asiallisen puheenvuoron onkin onnistunut saamaan aikaiseksi. Kuulu MIM-puoskaroinnin kehittäjä. Siis tämä videointiin perustuva vanhemmuusarviointi, missä yleensä tarkistamattomilla negatiivisilla ennakkotiedoilla varustetut puoskarit arvioivat videoitua vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Ja löytävät runsaasti ennakkotietojensa mukaisia ja kollegoiden toivomia häiriöitä ja virheitä.

        Näin mies mainostaa itseään Theraplayn nettisivuilla
        "Nyt olen Instituutin sertifioima kouluttaja / työnohjaaja ja järjestän mahdollisuuksieni mukaan kursseja sekä MIM-arvioinnista että (yhdessä yhdistyksen muiden terapeuttien kanssa) Theraplaysta. Toimin osa-aikaisesti HYKSissä, jossa koordinoin Theraplay-työtä sekä omassa yrityksessäni Theraplace Finlandissa, jossa teen arviointi- ja terapiatyötä sekä yksilöllistä- ja ryhmätyönohjausta."

        Vieläkö ne kuvaukset on laillisia???
        Niissä se luottamus viimeistään lähtee täysin tervejärkisimmältäkin tyypiltä.
        Ois kyllä tarpeen saada tietää KAIKKI yksityiskohdat porukoiden seläntakaisista mutinoista että mitä noista filmauksista oikein puhutaan. -Onko mahdollisesti joku "tietäjä" joka ei edes tunne perhettä, joka on katsovinaan "faktaa" syynätessäänfilmejä? -Ja onko se samanlaista kuin mitä perhetyö harrastaa livenä kodeissa ja kirjaa sitten Raamattuihinsa näkemyksiään "kyvyttömistä" vanhemmista?


      • sairasta Y Ä K kirjoitti:

        Vieläkö ne kuvaukset on laillisia???
        Niissä se luottamus viimeistään lähtee täysin tervejärkisimmältäkin tyypiltä.
        Ois kyllä tarpeen saada tietää KAIKKI yksityiskohdat porukoiden seläntakaisista mutinoista että mitä noista filmauksista oikein puhutaan. -Onko mahdollisesti joku "tietäjä" joka ei edes tunne perhettä, joka on katsovinaan "faktaa" syynätessäänfilmejä? -Ja onko se samanlaista kuin mitä perhetyö harrastaa livenä kodeissa ja kirjaa sitten Raamattuihinsa näkemyksiään "kyvyttömistä" vanhemmista?

        Sosiaalibyrokraatit ovat saaneet käydä niin kauan veronmaksajien kukkaroilla ilman mitään selitys- tai tilitysvelvollisuutta, että heiltä on päässyt unohtumaan oman työnsä tarkoitus.

        Se ei ole omanedunvalvonta tai toisten byrokraattien kanssa kaveeraus vaan asiakaspalvelu.

        Työnantaja on siis asiakas, jota pitäisi palvella ja jonka pitäisi lain mukaan saada hyvää ja asiallaista kohtelua, jopa palvelua.

        Taitaa olla kestämätön ajatus monelle byrokraatille, jotka mielummin tekisivät kumppanuus- ja palvelusopimuksia vain toisten byrokraattien kanssa.


      • sairasta Y Ä K kirjoitti:

        Vieläkö ne kuvaukset on laillisia???
        Niissä se luottamus viimeistään lähtee täysin tervejärkisimmältäkin tyypiltä.
        Ois kyllä tarpeen saada tietää KAIKKI yksityiskohdat porukoiden seläntakaisista mutinoista että mitä noista filmauksista oikein puhutaan. -Onko mahdollisesti joku "tietäjä" joka ei edes tunne perhettä, joka on katsovinaan "faktaa" syynätessäänfilmejä? -Ja onko se samanlaista kuin mitä perhetyö harrastaa livenä kodeissa ja kirjaa sitten Raamattuihinsa näkemyksiään "kyvyttömistä" vanhemmista?

        on käytetty, ehkä käytetään vielkäkin, insestitutkimuksissa.


      • 22+4+6 kirjoitti:

        on käytetty, ehkä käytetään vielkäkin, insestitutkimuksissa.

        Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteistyötä kehittämässä-
        otteita pilotin tuloksista. Lukekaa ja kauhistukaa:

        "Päivähoidon työntekijät kokivat, että hankkeen myötä on nyt helpompi ottaa lastensuojelun
        sosiaalityöntekijöihin yhteyttä. Työntekijöiden mielestä yhteistyössä on menty eteenpäin ja
        se on aidosti parantunut. Hankkeessa mukana olleet työntekijät olivatkin rohkaisseet myös
        muita työtovereitaan yhteydenottoihin. Hankkeen kautta oli saatu myös konsultaatioapua.
        Toimivana käytäntönä nähtiin hankkeessa luotu toimintamalli, jossa muun muassa
        tarkennetaan, missä vaiheessa mihinkin tahoon otetaan yhteyttä. Hyvänä nähtiin myös se,
        että päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelmalomake saatiin päivitettyä.
        Haastatteluissa tuli esille toive
        lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osallistumisesta päiväkodeissa pidettäviin
        vanhempainiltoihin. Tämän arvioitiin hälventävän vanhempien lastensuojeluun
        kohdistumia ennakkoluuloja. Olisi tärkeää, että vanhemmille tulisi heti selväksi, että
        lastensuojelun on yksi tärkeimmistä päivähoidon yhteistyökumppaneista. Ihanteena
        pidettiin yhteisen toimintamallin luomista koko kaupungin alueelle.
        Ideoita yhteistyön kehittämiseen tuli runsaasti. Yhtenä alueena oli ajanmukaisen
        tiedonkulun kehittäminen. Tämä voisi sisältää lastensuojelulain perusasioihin tutustumista
        kaikkien päiväkotien työtekijäryhmien kohdalla ja päiväkodeille annettavaa perustietoa
        lastensuojelusta ja avohuollon tukitoimista.
        Päivähoidon työntekijät kokivat yhteistyön lastensuojelun ja päivähoidon välillä
        aidosti kehittyneen hankkeen aikana. Kynnys yhteydenottoon oli madaltunut ja hankkeessa
        oli luotu konkreettiset työskentelyvälineet päivittämällä yhteistyölomake ja kehittämällä
        toimintamalli. Yhteistyötä kuormittavaksi tekijäksi nähtiin puolestaan työntekijöiden
        vaihtuvuus, jota koettiin tapahtuvan enemmän lastensuojelussa."
        http://www.koskeverkko.fi/public/download.aspx?ID=26766&GUID={46DF1160-D72B-4A43-8E8D-47F70447D742}


      • Karmeaa!! kirjoitti:

        Lastensuojelun, perhetyön ja päivähoidon yhteistyötä kehittämässä-
        otteita pilotin tuloksista. Lukekaa ja kauhistukaa:

        "Päivähoidon työntekijät kokivat, että hankkeen myötä on nyt helpompi ottaa lastensuojelun
        sosiaalityöntekijöihin yhteyttä. Työntekijöiden mielestä yhteistyössä on menty eteenpäin ja
        se on aidosti parantunut. Hankkeessa mukana olleet työntekijät olivatkin rohkaisseet myös
        muita työtovereitaan yhteydenottoihin. Hankkeen kautta oli saatu myös konsultaatioapua.
        Toimivana käytäntönä nähtiin hankkeessa luotu toimintamalli, jossa muun muassa
        tarkennetaan, missä vaiheessa mihinkin tahoon otetaan yhteyttä. Hyvänä nähtiin myös se,
        että päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelmalomake saatiin päivitettyä.
        Haastatteluissa tuli esille toive
        lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osallistumisesta päiväkodeissa pidettäviin
        vanhempainiltoihin. Tämän arvioitiin hälventävän vanhempien lastensuojeluun
        kohdistumia ennakkoluuloja. Olisi tärkeää, että vanhemmille tulisi heti selväksi, että
        lastensuojelun on yksi tärkeimmistä päivähoidon yhteistyökumppaneista. Ihanteena
        pidettiin yhteisen toimintamallin luomista koko kaupungin alueelle.
        Ideoita yhteistyön kehittämiseen tuli runsaasti. Yhtenä alueena oli ajanmukaisen
        tiedonkulun kehittäminen. Tämä voisi sisältää lastensuojelulain perusasioihin tutustumista
        kaikkien päiväkotien työtekijäryhmien kohdalla ja päiväkodeille annettavaa perustietoa
        lastensuojelusta ja avohuollon tukitoimista.
        Päivähoidon työntekijät kokivat yhteistyön lastensuojelun ja päivähoidon välillä
        aidosti kehittyneen hankkeen aikana. Kynnys yhteydenottoon oli madaltunut ja hankkeessa
        oli luotu konkreettiset työskentelyvälineet päivittämällä yhteistyölomake ja kehittämällä
        toimintamalli. Yhteistyötä kuormittavaksi tekijäksi nähtiin puolestaan työntekijöiden
        vaihtuvuus, jota koettiin tapahtuvan enemmän lastensuojelussa."
        http://www.koskeverkko.fi/public/download.aspx?ID=26766&GUID={46DF1160-D72B-4A43-8E8D-47F70447D742}

        Tämä viesti sopisi paremmin tähän ketjuun:
        Miksi Eteläisen Suomen KASTE- hankkeet Tukevasti verkossa ja Tukevasti alkuun kuulostavat perheitä aidosti tukevilta ja innovatiivisilta kun taas Itä- ja Keski-Suomen KASTE korostaa VARPUA ja sijaishuollon näkokulmia?
        Vastaus löytynee osallistujaluettelosta.

        "Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet.
        Kuopion yliopistollinen sairaala, alueen sairaanhoitopiirit, sosiaalialan osaamiskeskukset (ISO ja
        Koske), maakuntaliitot, Stakes ja sen Jyväskylän alueyksikkö, Lapsiasiavaltuutetun toimisto/STM,
        Jyväskylän yliopisto (mm. Niilo Mäki -instituutti, Perhetutkimuskeskus, Terveyden edistämisen
        tutkimuskeskus, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden laitosten yksiköt), Joensuun yliopisto, Kuopion
        yliopisto, alueen ammattikorkeakoulu- ja oppilaitosverkosto sekä muut kehittämishankkeet. Lisäksi
        yhteistyökumppaneita ovat keskeiset järjestöt ja kolmannen sektorin toimijot, kuten Mannerheimin
        Lastensuojeluliiton Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piiri ry:t, Pelastakaa Lapset
        ry, Pesäpuu ry, Perhehoitoliitto ry, Ensi- ja turvakoti ry, SOS-lapsikylä ry, Ammatillisten perhekotien
        liitto ry, Sininauhaliitto ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Suomen monikkoperheet ry,
        seurakunnat sekä yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut, Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä. Järjestökentällä tehtävä monialainen kehittämistyö kytketään
        tiiviisti kehittämishankkeeseen. "

        Keskeisiä toimijoita ovat siis mm.
        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE luottaa vanhaan toimimattomaksi osoittautuneeseen kontrolliin innovaatioiden sijaan. Ei ihme, että Jyväskylä ja Kuopio ovat huostatilastojen huipulla.


      • alueko ratkaisee? kirjoitti:

        Tämä viesti sopisi paremmin tähän ketjuun:
        Miksi Eteläisen Suomen KASTE- hankkeet Tukevasti verkossa ja Tukevasti alkuun kuulostavat perheitä aidosti tukevilta ja innovatiivisilta kun taas Itä- ja Keski-Suomen KASTE korostaa VARPUA ja sijaishuollon näkokulmia?
        Vastaus löytynee osallistujaluettelosta.

        "Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet.
        Kuopion yliopistollinen sairaala, alueen sairaanhoitopiirit, sosiaalialan osaamiskeskukset (ISO ja
        Koske), maakuntaliitot, Stakes ja sen Jyväskylän alueyksikkö, Lapsiasiavaltuutetun toimisto/STM,
        Jyväskylän yliopisto (mm. Niilo Mäki -instituutti, Perhetutkimuskeskus, Terveyden edistämisen
        tutkimuskeskus, yhteiskunta- ja kasvatustieteiden laitosten yksiköt), Joensuun yliopisto, Kuopion
        yliopisto, alueen ammattikorkeakoulu- ja oppilaitosverkosto sekä muut kehittämishankkeet. Lisäksi
        yhteistyökumppaneita ovat keskeiset järjestöt ja kolmannen sektorin toimijot, kuten Mannerheimin
        Lastensuojeluliiton Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piiri ry:t, Pelastakaa Lapset
        ry, Pesäpuu ry, Perhehoitoliitto ry, Ensi- ja turvakoti ry, SOS-lapsikylä ry, Ammatillisten perhekotien
        liitto ry, Sininauhaliitto ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Suomen monikkoperheet ry,
        seurakunnat sekä yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut, Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä. Järjestökentällä tehtävä monialainen kehittämistyö kytketään
        tiiviisti kehittämishankkeeseen. "

        Keskeisiä toimijoita ovat siis mm.
        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE luottaa vanhaan toimimattomaksi osoittautuneeseen kontrolliin innovaatioiden sijaan. Ei ihme, että Jyväskylä ja Kuopio ovat huostatilastojen huipulla.

        Pienkoti Auraan vietiin tuttavaperheen lapsi. Jyväskylän kaupungin lastensuojelu mellasti ja hillui tuossa tuttavaperheessä, minkä ikinä ilkesi.

        http://www.pienkotiaura.com/

        Pienkoti Aura pitää yllä huolellisesti valittua imagoaan lastensuojelun "laatupalveluna". Yritys antaa mielellään ymmärtää, että asiantuntemusta löytyy.

        Aura on eräs Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen lastensuojelun tolkuttomuuksista ja kohtuuttomuuksista hyötyjistä. Kuuluu ns. "liigaan". Rahaa sataa.

        Ai niin, pienkoti Aura taitaa olla vieläpä perhetyön tarjoaja. Sieltä saa tilata perhetyöntekijöitä.


      • Pienkoti Aura kirjoitti:

        Pienkoti Auraan vietiin tuttavaperheen lapsi. Jyväskylän kaupungin lastensuojelu mellasti ja hillui tuossa tuttavaperheessä, minkä ikinä ilkesi.

        http://www.pienkotiaura.com/

        Pienkoti Aura pitää yllä huolellisesti valittua imagoaan lastensuojelun "laatupalveluna". Yritys antaa mielellään ymmärtää, että asiantuntemusta löytyy.

        Aura on eräs Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen lastensuojelun tolkuttomuuksista ja kohtuuttomuuksista hyötyjistä. Kuuluu ns. "liigaan". Rahaa sataa.

        Ai niin, pienkoti Aura taitaa olla vieläpä perhetyön tarjoaja. Sieltä saa tilata perhetyöntekijöitä.

        ...lastenkodista/perhekodista, niin tietysti puutetta löytyy. Siinä määrin, että huoli herää. On niin kaukana se kotipalvelujen terve aika, kun perhe tiesi milloin tarvitaan käytännön apua tai milloin voisi kysellä perhelomia lasten kanssa. Ne oli hyviä aikoja.


      • ja rahaa menee... kirjoitti:

        ...lastenkodista/perhekodista, niin tietysti puutetta löytyy. Siinä määrin, että huoli herää. On niin kaukana se kotipalvelujen terve aika, kun perhe tiesi milloin tarvitaan käytännön apua tai milloin voisi kysellä perhelomia lasten kanssa. Ne oli hyviä aikoja.

        Silmiinpistävää Itä- ja Keski-Suomen KATSE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.

        Demokratian sääntöjen mukaan myös asianosaisilla eli tässä tapauksessa riskiryhmiksi leimatuilla pitäisi myös olla edustus kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Mihin unohtuivat Naisunioni, Yksinhuoltajien liitto, Pienperheyhdistys, Asperger- ja ADHD-liitot, maahanmuuttajien, sateenkaariperheiden ja työttömien edustus tai biologisten vanhempien järjestöt esim. Sukupuu, Pesue jne?

        Vaikuttavin perheiden tukitoiminta on paikallista ja helposti saavutettavaa, lähtee perheiden omista aloitteista ja tarpeista ja jää yleensä elämään kun ulkopuolinen rahoitus lakkaa. Kutsuttiinko mukaan myös vanhempien omat ja kaupunginosayhdistykset?
        Pelkkä kokouskutsukaan ei vielä riitä. Olennaisinta byrokraatti- ja kontrollinäkökulmaan tottuneille olisi kyky katsoa ja prosessoida asioita toisin.


      • on riski kirjoitti:

        Silmiinpistävää Itä- ja Keski-Suomen KATSE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.

        Demokratian sääntöjen mukaan myös asianosaisilla eli tässä tapauksessa riskiryhmiksi leimatuilla pitäisi myös olla edustus kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Mihin unohtuivat Naisunioni, Yksinhuoltajien liitto, Pienperheyhdistys, Asperger- ja ADHD-liitot, maahanmuuttajien, sateenkaariperheiden ja työttömien edustus tai biologisten vanhempien järjestöt esim. Sukupuu, Pesue jne?

        Vaikuttavin perheiden tukitoiminta on paikallista ja helposti saavutettavaa, lähtee perheiden omista aloitteista ja tarpeista ja jää yleensä elämään kun ulkopuolinen rahoitus lakkaa. Kutsuttiinko mukaan myös vanhempien omat ja kaupunginosayhdistykset?
        Pelkkä kokouskutsukaan ei vielä riitä. Olennaisinta byrokraatti- ja kontrollinäkökulmaan tottuneille olisi kyky katsoa ja prosessoida asioita toisin.

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE:en vinoutunut osallistujapohja
        Silmiinpistävää Itä- ja Keski-Suomen KASTE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.

        Demokratian sääntöjen mukaan myös asianosaisilla eli tässä tapauksessa riskiryhmiksi leimatuilla pitäisi myös olla edustus kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Mihin unohtuivat Naisunioni, Yksinhuoltajien liitto, Pienperheyhdistys, Asperger- ja ADHD-liitot, maahanmuuttajien, sateenkaariperheiden ja työttömien edustus tai biologisten vanhempien järjestöt esim. Sukupuu, Pesue jne?

        Vaikuttavin perheiden tukitoiminta on paikallista ja helposti saavutettavaa, lähtee perheiden omista aloitteista ja tarpeista ja jää yleensä elämään kun ulkopuolinen rahoitus lakkaa. Kutsuttiinko mukaan myös vanhempien omat ja kaupunginosayhdistykset?
        Pelkkä kokouskutsukaan ei vielä riitä. Olennaisinta byrokraatti- ja kontrollinäkökulmaan tottuneille olisi kyky katsoa ja prosessoida asioita toisin.


      • on riski kirjoitti:

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE:en vinoutunut osallistujapohja
        Silmiinpistävää Itä- ja Keski-Suomen KASTE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.

        Demokratian sääntöjen mukaan myös asianosaisilla eli tässä tapauksessa riskiryhmiksi leimatuilla pitäisi myös olla edustus kaikessa itseään koskevassa päätöksenteossa. Mihin unohtuivat Naisunioni, Yksinhuoltajien liitto, Pienperheyhdistys, Asperger- ja ADHD-liitot, maahanmuuttajien, sateenkaariperheiden ja työttömien edustus tai biologisten vanhempien järjestöt esim. Sukupuu, Pesue jne?

        Vaikuttavin perheiden tukitoiminta on paikallista ja helposti saavutettavaa, lähtee perheiden omista aloitteista ja tarpeista ja jää yleensä elämään kun ulkopuolinen rahoitus lakkaa. Kutsuttiinko mukaan myös vanhempien omat ja kaupunginosayhdistykset?
        Pelkkä kokouskutsukaan ei vielä riitä. Olennaisinta byrokraatti- ja kontrollinäkökulmaan tottuneille olisi kyky katsoa ja prosessoida asioita toisin.

        Yhdestä asiasta asiantuntijaksi itsensä nimittänyt voi olla varma. Suomessa hän pääsee aina uudestaan asiantuntijaksi vaikka olisi kuinka epäeettinen tai väärässä tai miten tolkutonta tuhoa asiantuntijuudellaan aiheuttanut.

        Pelkään pahoin, että kun lastensuojelun kupla on puhjennut, tulemme törmäämään kaikkiin allaolevissa ketjuissa esiteltyihin asiantuntijoihin joissain irvokkaissa asiantuntijatehtävissä ja uusioviroissa. Vain oma röyhkeys on rajana siinä millaisen tittelin kehtaa itselleen keksiä. Nykyisetkin tittelit ovat aina paksuja ainakin asiantuntijoiden toimien kohteiden kannalta katsottuina.

        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433


      • Irvokasta touhua kirjoitti:

        Yhdestä asiasta asiantuntijaksi itsensä nimittänyt voi olla varma. Suomessa hän pääsee aina uudestaan asiantuntijaksi vaikka olisi kuinka epäeettinen tai väärässä tai miten tolkutonta tuhoa asiantuntijuudellaan aiheuttanut.

        Pelkään pahoin, että kun lastensuojelun kupla on puhjennut, tulemme törmäämään kaikkiin allaolevissa ketjuissa esiteltyihin asiantuntijoihin joissain irvokkaissa asiantuntijatehtävissä ja uusioviroissa. Vain oma röyhkeys on rajana siinä millaisen tittelin kehtaa itselleen keksiä. Nykyisetkin tittelit ovat aina paksuja ainakin asiantuntijoiden toimien kohteiden kannalta katsottuina.

        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433

        Sosiaalityön johtaja Tiina Mankonen toimii perheiden, nuorten ja lasten palveluja parantamaan pyrkivän KASTE- hankkeen asiantuntijatehtävissä. Mankonen on kuluneena kesänä tehnyt Saarikassa päätöksen siitä, ettei Saarikka lähde purkamaan kuuluisaa turhaa huostaaanottoa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813

        http://sakathky.fi/Public/default.aspx?contentid=27790&nodeid=25952

        Mankonen teki päätöksen ällistyttävän nopeasti, sillä hänen johtamansa sosiaalityöntekijän Kati Kurkipuron tekemä selvityskin oli vielä kesken. Mankonen ei ehtinyt paneutua edes Kurkipuron keräämään aineistoon. Se kuulemma harmitti itseään Kurkipuroakin. Hän oli ilmeisesti itsekin pitänyt selvitystyötään tärkeänä ja tehnyt sitä innostuneesti.

        Tiina Mankonen, siinäpä meillä KASTE-asiantuntija !


      • Katse KASTE:een kirjoitti:

        Sosiaalityön johtaja Tiina Mankonen toimii perheiden, nuorten ja lasten palveluja parantamaan pyrkivän KASTE- hankkeen asiantuntijatehtävissä. Mankonen on kuluneena kesänä tehnyt Saarikassa päätöksen siitä, ettei Saarikka lähde purkamaan kuuluisaa turhaa huostaaanottoa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813

        http://sakathky.fi/Public/default.aspx?contentid=27790&nodeid=25952

        Mankonen teki päätöksen ällistyttävän nopeasti, sillä hänen johtamansa sosiaalityöntekijän Kati Kurkipuron tekemä selvityskin oli vielä kesken. Mankonen ei ehtinyt paneutua edes Kurkipuron keräämään aineistoon. Se kuulemma harmitti itseään Kurkipuroakin. Hän oli ilmeisesti itsekin pitänyt selvitystyötään tärkeänä ja tehnyt sitä innostuneesti.

        Tiina Mankonen, siinäpä meillä KASTE-asiantuntija !

        Tiina Mankonen, siinäpä meillä KASTE-asiantuntija !

        http://www.koskeverkko.fi/public/download.aspx?ID=27330&GUID={DAD637FD-B80D-4DC0-8500-900FCB27909E}

        Hän luennoi lastensuojelun laatupäivillä ongelmia ehkäisevän työn rakentumisesta Saarikassa.

        Saarikassa asiantuntijuutta löytyisi pikemminkin vanhempien oikeusturvan ehkäisevän työn rakentamisessa.
        Siihen ei löysän lastensuojelulain ja hallinto-oikeusmenettelyn aikoina tarvita kuin epämääräinen huoli tai tekaistu syytös.


      • Anna mun kaikki... kirjoitti:

        Tiina Mankonen, siinäpä meillä KASTE-asiantuntija !

        http://www.koskeverkko.fi/public/download.aspx?ID=27330&GUID={DAD637FD-B80D-4DC0-8500-900FCB27909E}

        Hän luennoi lastensuojelun laatupäivillä ongelmia ehkäisevän työn rakentumisesta Saarikassa.

        Saarikassa asiantuntijuutta löytyisi pikemminkin vanhempien oikeusturvan ehkäisevän työn rakentamisessa.
        Siihen ei löysän lastensuojelulain ja hallinto-oikeusmenettelyn aikoina tarvita kuin epämääräinen huoli tai tekaistu syytös.

        Nm. rahan haaskausta.

        Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi hankkeesta.
        Onko sinulla havaintoja kehittämiskelpoisista ideoista tai positiivisista tuloksista hankkeen tiimoilta?

        Kerro havaintosi vai onko hedelmällinenkin kritiikki kiellettyä?


      • AP kirjoitti:

        Nm. rahan haaskausta.

        Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi hankkeesta.
        Onko sinulla havaintoja kehittämiskelpoisista ideoista tai positiivisista tuloksista hankkeen tiimoilta?

        Kerro havaintosi vai onko hedelmällinenkin kritiikki kiellettyä?

        "Rahan haaskausta" taisi olla minun käyttämäni nimimerkki tässä ketjussa...

        Niin, siis... Olen mukana kehittämishankkeessa, joka on äsken käynnistynyt. Mutta näyttäisi järjestäjille tulleen kiire, sillä myönnetyt rahat eivät olisi pian enää tarjolla, ne pitää käyttää dead lineen mennessä.

        Olen paahtanut tulemaan ilman mitään sensuuria, olen laukonut niin selvällä suomella kuin mahdollista, että mitkä kaikki asiat mättävät lastensuojelussa. Minusta vaikuttaa, että kyllä mukana olevien virkamiesten korvat kestävät sen, mitä puhun. Ja minähän puhun, herran jestas sentään.... ;D

        Mutta mulle on syntynyt myös vaikutelma, että esiin nostamani ongelmat eivät liity suoraan näihin hankkeen virkamiehiin. Siksi he niin hyvin kestävät tulikivenkatkuisen ja erittäin uudistushenkisen palautteeni.

        Olen jo nyt vakuuttunut, että hankkeen sisällä antamani palaute menee siis KUUROILLE KORVILLE. Ei minun ideoistani kukaan oikeasti välitä, ei välitä, koska ei ole tarvis. Pakko. Siksi toiminta julkisuudessa ja suora kriittinen palaute ITSE HANKKEESTAKIN on tosi tärkeää!


      • AP kirjoitti:

        Nm. rahan haaskausta.

        Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi hankkeesta.
        Onko sinulla havaintoja kehittämiskelpoisista ideoista tai positiivisista tuloksista hankkeen tiimoilta?

        Kerro havaintosi vai onko hedelmällinenkin kritiikki kiellettyä?

        Meidän mukana olevien kansalaisten odotetaan tuovan projektiin ideoita; lähtökohtaisesti niitä ei projektilla ajatellakaan olevan tässä kehittämishankkeessa, jossa minä häärin.

        Meidän seuraava monituntinen tapaamisemme on tulossa pian. Tässä kuussa. Hienoon hotelliin mennään, kuten viime kerrallakin, mikä oli projektin aloitustilaisuus. Hotellista saamme suuren kokoustilan ja sitten syömään seisovaan pöytään. Viimeksi meillä oli myös yksityisiä kansalaisen kuulemisia yksittäisissä hotellihuoneissa, joissa kukin kansalainen sai kertoa, mikä järjestelmässä mättää.

        Tai mulle kyllä syntyi vaikutelma, ettei kritiikin tarvinnut eikä ehkä odotettukaan olevan kovin hienoa ja tarkkaa. Jotenkin sellainen järjestelmän tarkastelu loisti poissaolollaan.

        Hankkeessamme pyörii about yhtä paljon väkeä osaamiskeskuksesta kuin meitä ulkopuolisia kansalaisiakin.

        Olen esittänyt oikein lujan kehittämislistan lastensuojelusta. Minulla oli eniten ideoita, joillakin ei ollut juuri lainkaan. Edustan ainoana porukassa lastensuojelua. Muut kansalaiset eivät siitä puhu, mutta kuuntelivat kyllä kiinnostuneena vuodatustani lastensuojelun nykymeiningistä. Muutama taisi vähän järkyttyäkin.

        Ai niin, olen jonkin verran saanut hankkeen rouvilta palautetta siitä, että perheasiamiehen tehtävä voisi olla hyvä lisä palveluissa. Niin tietysti, tuotahan tietysti hankkeessa haetaan, että saatais vain lisää virkoja perustettua..... ;D


      • Kuuroille korville kirjoitti:

        Meidän mukana olevien kansalaisten odotetaan tuovan projektiin ideoita; lähtökohtaisesti niitä ei projektilla ajatellakaan olevan tässä kehittämishankkeessa, jossa minä häärin.

        Meidän seuraava monituntinen tapaamisemme on tulossa pian. Tässä kuussa. Hienoon hotelliin mennään, kuten viime kerrallakin, mikä oli projektin aloitustilaisuus. Hotellista saamme suuren kokoustilan ja sitten syömään seisovaan pöytään. Viimeksi meillä oli myös yksityisiä kansalaisen kuulemisia yksittäisissä hotellihuoneissa, joissa kukin kansalainen sai kertoa, mikä järjestelmässä mättää.

        Tai mulle kyllä syntyi vaikutelma, ettei kritiikin tarvinnut eikä ehkä odotettukaan olevan kovin hienoa ja tarkkaa. Jotenkin sellainen järjestelmän tarkastelu loisti poissaolollaan.

        Hankkeessamme pyörii about yhtä paljon väkeä osaamiskeskuksesta kuin meitä ulkopuolisia kansalaisiakin.

        Olen esittänyt oikein lujan kehittämislistan lastensuojelusta. Minulla oli eniten ideoita, joillakin ei ollut juuri lainkaan. Edustan ainoana porukassa lastensuojelua. Muut kansalaiset eivät siitä puhu, mutta kuuntelivat kyllä kiinnostuneena vuodatustani lastensuojelun nykymeiningistä. Muutama taisi vähän järkyttyäkin.

        Ai niin, olen jonkin verran saanut hankkeen rouvilta palautetta siitä, että perheasiamiehen tehtävä voisi olla hyvä lisä palveluissa. Niin tietysti, tuotahan tietysti hankkeessa haetaan, että saatais vain lisää virkoja perustettua..... ;D

        ylipäätään lapsen taikka ihmisen psyykeestä?? Lapsen perusturvasta? Että ko turva voidaan taata vain vanhempien vakailla oloilla (mistä yhteiskunnan on otettava vastuu, ei mahdollisesti vähätuloisten tai työttömäksi joutuvien vanhempien). Että noi em jutut on olleet jo kautta aikojen ihan lakisääteisiä.

        Eli tämä tämänkertainen hanke on keksitty, tää "KASTE", mutta jutunjuurta vielä kaivataan...kenties "täytteeksi" johonkin mikä on jo juonittu?

        Mikä se "osaamiskeskus" oikein on? Siitä kuulee koko ajan puhuttavan. "Osaaminen" (huoh)

        Montakohan 3 tunnin kotipalvelvelukäyntiä yksi perhe saisi kuukaudessa hankkeeseen käytettävillä rahoilla? Kotipalvelutyöntekijätkin olisi jo olemassa eikä siis tarvitsis pystyttää usia virkoja. Tai henkilökohtaista kouluavustajaa tms...

        Voisitkohan reippaasti ehdottaa että voisiko jokainen perhe saada oman lakimiehen? Sellasen ihka oikean, joka pitää huolen, että perheen oikeusturva toteutuu:D


      • ¤¤¤-¤¤¤-¤¤¤ kirjoitti:

        ylipäätään lapsen taikka ihmisen psyykeestä?? Lapsen perusturvasta? Että ko turva voidaan taata vain vanhempien vakailla oloilla (mistä yhteiskunnan on otettava vastuu, ei mahdollisesti vähätuloisten tai työttömäksi joutuvien vanhempien). Että noi em jutut on olleet jo kautta aikojen ihan lakisääteisiä.

        Eli tämä tämänkertainen hanke on keksitty, tää "KASTE", mutta jutunjuurta vielä kaivataan...kenties "täytteeksi" johonkin mikä on jo juonittu?

        Mikä se "osaamiskeskus" oikein on? Siitä kuulee koko ajan puhuttavan. "Osaaminen" (huoh)

        Montakohan 3 tunnin kotipalvelvelukäyntiä yksi perhe saisi kuukaudessa hankkeeseen käytettävillä rahoilla? Kotipalvelutyöntekijätkin olisi jo olemassa eikä siis tarvitsis pystyttää usia virkoja. Tai henkilökohtaista kouluavustajaa tms...

        Voisitkohan reippaasti ehdottaa että voisiko jokainen perhe saada oman lakimiehen? Sellasen ihka oikean, joka pitää huolen, että perheen oikeusturva toteutuu:D

        "Voisitkohan reippaasti ehdottaa että voisiko jokainen perhe saada oman lakimiehen? Sellasen ihka oikean, joka pitää huolen, että perheen oikeusturva toteutuu:D"

        No, voisin tietysti!


      • Kuuroille korville kirjoitti:

        "Voisitkohan reippaasti ehdottaa että voisiko jokainen perhe saada oman lakimiehen? Sellasen ihka oikean, joka pitää huolen, että perheen oikeusturva toteutuu:D"

        No, voisin tietysti!

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.
        Arvataanpa mitä hankkeen " tulokset" ovat kun mukana ovat:
        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433

        Veikkaisin, että KASTE- hankkeen tulos on, että em. järjestöjen kalliita palveluja tarvitaan lisää.
        Ensin Merikratos, KOSKE ja Pesäpuu kouluttavat kaikki mahdolliset lasten kanssa työskentelevät tahot LS- ja ilmiantomyönteisiksi . Merikratos ja kunta järjestävät perheisiin perhetyöntekijät urkkimaan ja keksimään huolenaiheita. KOSKE, Merikratos ja Ensi- ja Turvakoti arvioivat ja huoliluokittavat lapset ja vanhemmat Pesäpuu ry:n kuulustelumenetelmillä . Pelastakaa Lapset tarjoaa edunvalvojat vanhempien puheoikeuden viemiseksi ja KOSKE:n ja Merikratoksen moniammatillinen työryhmä ja sosiaalityöntekijät passittavat lapset Ammatillisten Perhekotien liiton, Perhehoitoliiton ja Perhehoidon Kumppanit OY:n kalliseen hoivaan PeLa:n juristien tukemana. Vanhempia autetaan hyväksymään viranomaismielivalta ja -rahastus JaVaMa ja Voikukkia ryhmissä ja kiukkuisimpia tyynnyttelevät Merikratoksen potilas- ja sosiaaliasiamiehet.
        Ja valtakunnassa kaikki hyvin sanoo Rousu.


      • oksennus!! kirjoitti:

        Itä- ja Keski-Suomen KASTE:ssa on byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien, huostaintoilijoiden ja psykiatrian yliedustus.
        Arvataanpa mitä hankkeen " tulokset" ovat kun mukana ovat:
        KOSKE
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8899538#comment-43536680
        Pelastakaa Lapset ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
        Pesäpuu ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8955541#comment-46266287
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
        Perhehoitoliitto ry,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9083007#comment-44185471
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010_10_01_archive.html
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

        Ensi- ja turvakoti ry,
        http://www.knuutilaki.net/node/11
        http://www.knuutilaki.net/node/27
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search?q=ensi- ja turvakoti

        Ammatillisten perhekotien liitto ry,
        http://kaisaruokamo.blogspot.com/search/label/perhekoti

        yksityiset palveluntuottajat (Merikratos Lastensuojelupalvelut,
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8938958
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8948741#comment-43399293
        Pienkoti Aura,
        Viola ry. ja heidän etujärjestönsä
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9130130#comment-44483433

        Veikkaisin, että KASTE- hankkeen tulos on, että em. järjestöjen kalliita palveluja tarvitaan lisää.
        Ensin Merikratos, KOSKE ja Pesäpuu kouluttavat kaikki mahdolliset lasten kanssa työskentelevät tahot LS- ja ilmiantomyönteisiksi . Merikratos ja kunta järjestävät perheisiin perhetyöntekijät urkkimaan ja keksimään huolenaiheita. KOSKE, Merikratos ja Ensi- ja Turvakoti arvioivat ja huoliluokittavat lapset ja vanhemmat Pesäpuu ry:n kuulustelumenetelmillä . Pelastakaa Lapset tarjoaa edunvalvojat vanhempien puheoikeuden viemiseksi ja KOSKE:n ja Merikratoksen moniammatillinen työryhmä ja sosiaalityöntekijät passittavat lapset Ammatillisten Perhekotien liiton, Perhehoitoliiton ja Perhehoidon Kumppanit OY:n kalliseen hoivaan PeLa:n juristien tukemana. Vanhempia autetaan hyväksymään viranomaismielivalta ja -rahastus JaVaMa ja Voikukkia ryhmissä ja kiukkuisimpia tyynnyttelevät Merikratoksen potilas- ja sosiaaliasiamiehet.
        Ja valtakunnassa kaikki hyvin sanoo Rousu.

        mikään muu ei auta lapsia kuin rahahanojen sulkeminen näiltä rouvilta
        Rahahanat kiinni valtio, kunnat ja RAY!


    • Itä- ja keski-Suomen KASTE- ohjelma sai 2008-2010 yli 4 miljoonaa euroa rahaa lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Keskeisten odotettujen vaikutusten piti olla:

      1) Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen vakiintuminen työmuodoiksi perus-, ehkäisevissä ja korjaavissa palveluissa ja erityispalveluiden vähentyminen.

      -Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän kääntyminen laskuun ja perhehoidossa olevien lasten suhteellisen osuuden kasvu.

      -Laadukkaat ja vaikuttavat sijaishuollon palvelut, joita on arvioitu.

      2) Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi, osallisuus ja integroituminen yhteiskuntaan ovat kasvaneet, syrjäytyminen on vähentynyt ja terveyserot pienentyneet. Lasten ja perheiden asema on vahvistunut alueella.

      -Lasten ja perheiden osallisuutta on vahvistettu ja osallistavia välineitä on kehitetty ja pilotoitu

      Olisi kiinnostavaa tietää, miten em. 4 miljoonalla eurolla rahoitetut tavoitteet ovat toteutuneet Keski- Suomen osalta.

      Mistä löytäisin selvityksen? Kun näin paljon rahaa on saatu nimenomaan lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen, joku on varmaankin haastatellut lastensuojelupalvelujen kohteet eli asiakkaat ja arvioinut puolueettomasti ja asiakaslähtöisesti myös sijaishuollon palvelut saadun rahoituksen ehtojen ja tavoitteiden mukaisesti. Mistä löytyy tutkimuksia ja näyttöjä ? Vinkatkaa!

    • Todella kiinnostavaa olisi tietää tuloksista ?

      Vai onko toteutunut tuo edellä oleva järkyttävä visio/ajatus, että näitä järjestöjen kalliita palveluita tarvitaan aina vain lisää, siis työllistämään "itseään"lisää ?

      Lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita on siis kehitetty ja lapsiperheet ovat saaneet tarvitsemaansa tukea. Lapsiperheiden elämänlaatu paranee ja nuo kalliit ostopalvelut tulevat tavallaan tuota kautta tarpeettomiksi.

    • Tässä näyte toteutuneista KASTE- kasvatuskumppanuuksien tuloksista ja lastensuojelun osaamiskeskus Jyväskylän erityisosaamisesta:

      "Ovikello soi varttia vailla kahdeksan aamulla. Vihreän puutalon kuistilla seisoi kuusi poliisia ja sosiaalityöntekijä.
      Viranomaisten siviiliautot olivat parkissa vaajakoskelaisen talon vieressä.
      Maija Leikman oli laittamassa nelivuotiaalle pojalleen aamiaista. Perheen isä Matti Leikman avasi oven..
      Äidin mielessä välähti, että hänen vanhin poikansa on joutunut onnettomuuteen. Ei ollut.

      Poliisit veivät Matin mukanaan ja ilmoittivat, että myös Maijan täytyy lähteä kuulusteluihin. Maijalla oli päässään papilijotit.
      Poliisi seurasi vessaan, kun hän oli ottamassa niitä pois.
      -En voi lähteä mihinkään, minulla on lapset täällä, Maija Leikman sanoi.
      -Heistä pidetään huolta poliisi vastasi.

      Mattia ja Maijaa epäiltiin nelivuotiaan poikansa pahoinpitelystä.

      Leikmanin poika ei ollut päiväkodin helpon lapsi. Hän sai raivokohtauksia, joiden vuoksi henkilökunta kääri hänet mattoon rauhoittumaan ja sulki koppiin.
      Ongelmat alkoivat pojan siirryttyä perhepäivähoidosta kunnalliseen. Hän sai apua vaikeuksiinsa lastenpsykiatrilta.
      Maaliskuisena päivänä poika oli sanonut päiväkodissa, että jos hän on tuhma hän saa piiskaa. Päiväunien aikana lastentarhan opettaja oli huomannut lapsessa naarmuja. Kun isä myöhemmin kysyi, poika ei tiennyt mitä piiskan antaminen tarkoittaa.

      Perhe ei koskaan aikaisemmin joutunut asioimaan poliisin kanssa.
      Onneksi vanhemmat kuitenkin tajusivat soittaa asianajotoimistoon.
      Asianajaja Mikko Tuomi käski vanhempia viemään lapsen välittömästi lääkärintarkastukseen,
      Lääkäri löysi lähinnä ihottuman aiheuttamia aiheuttamia jälkiä.
      Hän neuvoi ottamaan valokuvan lapsesta.Leikmanit eivät tiedä miten heidän olisi käynyt, ellei poikaa olisi saatu heti lääkäriin.

      Poika palasi päiväkotiin lastensuojeluilmoituksen tekemistä seuranneella viikolla. Seuraavan viikon perhe oli talvilomalla. Silloin tulivat poliisit.
      Lapset otettiin huostaan.

      Matti ja Maija vietiin poliisisasemalla eri selleihin. Välillä heidät haettiin kuultavaksi, välillä laitettiin taas putkaan.Poliisi epäili kumpaakin pahoinpitelystä. Isä koki heti alusta, että kuulustelijat pitivät heitä alusta alkaen lapsenhakkaajina.

      Ennen putkaan joutumista vanhemmat olivat yrittäneet todistaa syyttömyytensä lähettämällä pojan lääkärintodistuksen ja valokuvat kaupungin lastensuojeluun. Ne eivät päätyneet koskaan poliisille asti."

      Tässäkin sopassa mukana hääri myös lastensuojelun edunvalvoja, joita Pelastakaa Lapset ry kouluttaa. Olisi kiva tietää mikä hänen panoksensa oli perheen piinaamisessa. Kertokaa Leikmanit!

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9418649

      http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-piina-lapsen-pahoinpitelyepäilyistä/673604

      Tässä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (KOSKE), Jyväskylän kaupungin , KASTE- hankkeen ja THL:n byrokratian ja propagandan tuotoksia:

      http://www.lskl.fi/files/362/Kemppainen_Jaana.pdf
      http://www.lskl.fi/files/427/Jaana_Kemppainen.pdf
      Tässä viranomaisliturgiaosuus:
      "Päivähoidossa ja lastensuojelussa todettu tarve säännölliseen, tavoitteellisempaan ja systemaattisempaan kolmikanta yhteistyöhön
      (perhe, päivähoito ja lastensuojelu). Työskentelyprosesseja ja työmuotoja on kehitetty esim. päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyömallilla.
      Lastensuojelun ja päivähoidon toimintamallin kehittämisellä on luotu puitteet tavoitteelliselle ja säännölliselle yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana ovat moniammatillisen kasvatuskumppanuuden arvot ; kunnioitus, kuuleminen, luottamus ja dialogisuus sekä perhettä kunnioittavat eettiset periaatteet. Yhteistyössä yhdistyy vanhempien oman lapsensa tuntemus ja tieto lapsen tarpeista sekä ammattilaisten havaintoihin perustuva tieto ja asiantuntemus. "

      Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ( KOSKE), lastensuojelun ja KASTE- hankkeen TODELLISIA TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ JA LAPSIVAIKUTUKSIA voi tutkia esim. täällä:

      http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/08/suojaa-lapsesi-karstulalta.html
      http://kaisaruokamo.blogspot.com/2009/08/aggressiivinen-joukko-hyokkaa.html
      http://kaisaruokamo.blogspot.com/2010/03/pieni-asperger-poika-ei-saa-hoitoa.html
      http://www.knuutilaki.net/node/29
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9294813
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/8901295
      http://www.knuutilaki.net/node/27
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9418649
      Keksittekö lukijat missä kohdin nuo kunnioitus, kuuleminen, luottamus ja dialogisuus sekä perhettä kunnioittavat eettiset periaatteet toteutuvat?
      Tai miten perhettä mahtoi auttaa "moniammatillinen yhteistyö" tai lastensuojelun "edunvalvoja", joka hääri mukana sekoilussa?

      • Tuo vanhempien syyttömyyttä puoltavien todisteiden "katoaminen" on niin tyypillistä lastensuojelussa. Samoin yritykset lavastaa perheille lastensuojelun hätiköidyt ja ylimitoitetut toimet oikeuttavia ongelmia. Tavallista on, että vanhemmat pakotetaan tarpeettomiin tutkimuksiin esim. a-klinikalle tai mielenterveystoimistoon mutta näiden tutkimusten tuloksia ei koskaan merkitä asiakaspapereihin , mikäli lastensuojelun kaipaamaa vikaa esim. päihde- tai mt- ongelmaa ei löydy.
        Sen sijaan ,että merkittäisiin, että väkivalta- ,päihde- tai mt- ongelmaa ei ole havaittu, sosiaalityöntekijä kirjaakin papereihin että "asiakkaalla säännöllinen hoitokontakti mielenterveystoimistoon / päihdeklinikalle". Tällä vihjailevalla merkinnällä on sitten helpompi vakuuttaa hallinto- oikeus vanhempien "ongelmaisuudesta" ja lapsen sijaisbisnekseen siirron tarpeellisuudesta.

        Asiakkaalla ei tietenkään ole oikeus korjata näitä merkintöjä, jotka seuraavat perhettä ja joista koituu kiusaa koko perheelle jopa seuraavan 75 vuoden ajan.
        Lyön vetoa, että em. tapauksessakin pojan turhaa sijoitusta tullaan vielä käyttämään häntä vastaan aikuisena, muka todisteena pojan puutteellisesta kyvystä vanhemmuuteen.

        Varsinaista perheiden hiljentämisen ja nöyryyttämisen kasvatuskumppanuutta byrokraattien kesken. Tanakasti valtion sponsoroimana. Ja saadampa nähdä, että byrokraatit kirjaavat tällaiset nöyryytykset KASTE- loppuraporteissa vieläpä vanhempien hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteiskuntaan integroitumisen tukemiseksi.


    • Lisää KASTE- kasvatuskumppanuuden "tuloksia":

      Vääryyden oikaisu on vaikeaa sosiaalitoimessa

      "Terveydenhuolto oikaisee väärät tiedot pyynnöstä, sosiaalihuolto ei.
      Haapasen perheen papereissa elää epäilyjä, jotka on osoitettu vääriksi.

      Pihassa on leikkimökki ja mökin edessä postilaatikko. Siinä on kaksi nimeä ja osoite, mutta postin meno perille takkuaa: vastaanottajat kävivät laatikolla keväällä.

      Laatikko kuuluu kahdelle lapselle, jotka otettiin huostaan alle kouluikäisinä kaksi vuotta sitten ja sijoitettiin satojen kilometrien päähän.

      Tuvassa istuu neljä aikuista: lasten vanhemmat Maija ja Timo Haapanen sekä tukihenkilöt Pentti Peiponen ja Helen Moisio. He yrittävät saada oikaistua sosiaalitoimen perheestä kirjaamia tietoja. Se on osoittautunut mutkikkaaksi.

      "Osoitimme 102 kohtaa, jotka olivat perättömiä tai vääriä", Timo Haapanen sanoo. Yksi tunnustettiin aiheettomaksi, mutta se palasi papereihin kesällä.

      "Salassapitovelvollisuuden taakse vetäydytään", Peiponen huomauttaa.

      Todistuksetkaan eivät aina riitä. Äidistä on pyydetty kaksi lausuntoa mielenterveystoimistosta, mutta niitä ei uskota. Isästäkin pyydettiin, mutta toimisto ei pitänyt sitä aiheellisena.

      Apua ei ole tullut kuntia valvovasta aluehallintovirastostakaan. Yhteen kanteluun vastattiin, että kantelijan pitää oikaista asia itse. Tuoreimpaan ei ole vielä ratkaisua. Monen odotus on kestänyt yli vuoden, Moisio kertoo.

      Kuntalaisen mahdollisuus tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja vaihtelee. Terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus nähdä tietonsa ja korjata virheet, mutta sosiaalihuollon asiakas voi tarvita siihen tietosuojavaltuutettua.

      Potilaslaki määrää tekemään muutokset, mutta sosiaalihuoltoon kertyneet tiedot katsotaan henkilörekisteriksi. Omien tietojensa katsomista ja muuttamista pitää anoa kunnalta, joka voi suostua tai olla suostumatta.

      Kieltäytymisestä pitäisi antaa todistus, jonka kanssa lähdetään tietosuojavaltuutetun toimistoon. Moni ei lähde: toimisto ratkaisee vain muutamia sosiaalihuollon asioita vuosittain. Haapaset kuulivat mahdollisuudesta HS:ltä.

      Eriarvoisuus korostuu, kun kunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalveluja.

      "Yleisellä tasolla on mietitty, pitäisikö asiakkaan aseman yhdentyä, kun palvelut yhdentyvät", kertoo sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pekka Järvinen.

      "Konkreettisia toimia ei ole vireillä. Asia voi tulla ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluessa."

      Haapasten kotikunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa viiden kunnan yhteiseltä Peruspalveluliikelaitos Saarikalta. Siellä mahdollisuus tarkistaa tietonsa vaihtelee palvelualueelta toiselle. Lain vaatimaa tietosuojavastaavaa ei ole vielä nimetty.

      Tuvassa kuuluu huokaisu.

      "Papereita on mappikaupalla", Maija Haapanen sanoo. "Niissä arvostellaan minua. Se sattuu kovasti."

      Perheen yhdistämisen puolesta kerättiin kunnassa kaksi adressia, mutta huostaanoton vahvistanut hallinto-oikeus piti asian tuomista julkisuuteen raskauttavana.

      Vanhemmat hakivat syksyllä huostaanoton purkua. Kielteinen päätös tuli heinäkuussa. Perusteissa mainittiin myös kertaalleen papereista poistettu tieto, joka on epävirallisesti myönnetty keksityksi. Perhe on valittanut tästäkin päätöksestä.

      "Ilman ystäviä, kyläläisiä ja Jumalaa emme olisi jaksaneet", Maija Haapanen sanoo.

      -Päivi Repo, HS

      TAUSTA
      Vyöry lähti väsymyksestä

      Haapasista tuli lastensuojelun asiakkaita, kun äiti kertoi terveyskeskuskäynnin päätteeksi olevansa väsynyt. Hän hoiti lasten lisäksi lypsykarjaa. Lasten isä kävi kaksivuorotöissä.

      Terveyskeskus teki lastensuojeluilmoituksen ja kunta tarjosi tukitoimia. Perhe ei halunnut niitä, koska karja lopetettiin ja isä jäi työttömäksi. Sitten lapset haluttiin päiväkotiin, mutta perhe vastusti: maaseudulla oli tapana hoitaa lapset itse.

      Vyöry lähti liikkeelle, vaikka myöhemmin on todettu epävirallisesti, ettei lastensuojeluilmoitusta olisi pitänyt tehdä. Perhettä on vuosien varrella epäilty eri asioista. Yliopistosairaala ei löytänyt hyväksikäyttöä. Vanhemmilta ei todettu mielenterveysongelmia. Päihteitä ja väkivaltaa ei ole epäilty, mutta perheen vahva usko Jumalaan on noteerattu.

      Lapset otettiin huostaan kiireellisesti päiväkodista ja hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton. Perheen ja tukihenkilöiden mukaan käsittelyssä ei kuultu perhettä tukevia todistajia.

      Lapset ovat jo toisessa sijoituspaikassa. He eivät pääse kotilomille, ja tapaamisia rajoitetaan. Tukiryhmän mielestä lapsia on alettu vieraannuttaa vanhemmista.

      Perhe puhuu puhelimessa viikoittain, ja kerran kuussa vanhemmat matkustavat tapaamaan lapsia. Lasten on todettu tarvitsevan terapiaa, ja ainakin osa tarpeesta aiheutui lastensuojelutoimista.

      -Päivi Repo, HS

    • KASTE- rahoilla tuettiin ainakin erittäin kyseenalaista ja valtaisia oikeusturvaongelmia kuhisevaa lastensuojelun edunvalvonta- hanketta, jonka ongelmista hankejärjestöt eivät mainitse mitään.

      Ongelma nro 1. Edunvalvontahankejärjestöt vahvasti mukana lapsibisneksessä.

      Suurin osa edunvalvontahankkeen perustajista on tullut tunnetuksi huostaanottomyönteisinä lapsibisnestoimijoina ja lastensuojelun asiakasperheidenL oikeusturvan romuttajina, jotka eivät nauti lastensuojeluperheiden luottamusta.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/8901295
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9797805

      Ongelma nro 2. Edunvalvojan epäeettiset ja kaksinaismoralistiset määräytymisperusteet

      Lapsen vanhempi voidaan syrjäyttää lastensa valvonnasta ja hänen puheoikeutensa voidaan viedä erittäin hatarin ja mitättömin perustein. Kasvatusvastuun ja puheoikeuden vientiin riittää sosiaalityöntekijän oletus tai epäily vanhemman" puolueellisuudesta" tai "lojaliteettiristiriidasta" Kumma kyllä, edunvalvojana toimiva lastensuojelun työntekijä katsotaan vapaaksi puolueellisuudesta ja lojaliteettiristiriidoista.

      Ongelma nro 3. Edunvalvoja estona ja kostona sananvapaudelle.

      Laki antaa yksiselitteisesti mahdollisuuden rangaista lastensuojeluperhettä, mikäli tämä tuo usein laittoman ( esim. hoidollisin perustein tehdyn) huostaanottotapauksensa julkisuuteen. Vanhemmilta, joilla ei ole lastensuojelun prosesseissa minkäänlaista oikeusturvaa ,puolueetonta tuomioistuinta eikä toimivia laillisia valitusteitä halutaan siis viedä ainoa vaikutusmahdollisuus eli tapauksestaan kertominen. Huomatkaa, että pelkästään EPÄILY mediajulkisuudesta on syy siirtää päätösvalta vanhemmilta edunvalvojalle. Lastensuojelukoneisto, joka on tukkinut perheiltä kaikki valitustiet ymmärtää julkisuuden kirot ja saa laillisesti viedä perheiltä ainoan toimivan vaikutuskanavan.

      Ongelma nro 4. Edunvalvojiksi hakeutuvat vain koneiston edustajat

      Edunvalvojiksi hakeutuvat pääasiassa lastensuojelun sosiaalityöntekijät, joita ei voi missään tapauksessa pitää riippumattomina henkilöinä vaan vahvasti puolueellisina toimijoina sekä suhteessa perheeseen, kollegoihin, sijaishuoltoon että hallinto-oikeuteen.

      Ongelma nro 5. Edunvalvojien koulutus ja kouluttajien asennevammat ja psykomyytit

      Kouluttajina Pelastakaa Lapset ry:n edunvalvoja- hankkeessa toimivat biologisia vanhempia halveksivista asenteistaan kuuluisa Päivi “ sinun lapsesti eivät ole sinun” Sinko Palmeniasta ja Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä.Ja RAY rahoittaa!"

      On erittäin huolestuttavaa, suorastaan pöyristyttävää, että Päivi Sinko kouluttaa lastensuojelun edunvalvojia, joita todennäköisesti käytetään juuri AS-lasten tahdonvastaisissa ja liian usein myös ( enimmäkseen) laittomissa ja turhissa huostaanotoissa. Ei ole vaikea uskoa, että J.P. Roos on oikeassa varoittaessaan, että Pelastakaa Lapset ry:n edunvalvoja- hankkeen tarkoitus on eristää perheet lapsistaan pysyvästi.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900

      • Ongelma nro 6. Edunvalvojan selkiytymätön työnkuva puolueellisena lastensuojelukoneiston jatkeena

        Pahimmillaan esim. AS- lapsen laittomassa huostaanottotapauksessa häärii muka puolueettomana edunvalvojana sama lastensuojelun työntekijä, joka on ajanut perheen ahdinkoon ja voi nyt edunvalvojan ominaisuudessa vaikuttaa esim. kuka lapselle tulee asianajajaksi ja sabotoida niin asiakasdokumentointia, tutkintaa kuin oikeudenkäyntiä rangaistuksetta mielin määrin.

        Ongelma nro 7. Edunvalvojina toimivien puolueellisuus ja jääviys

        Jääviys ja puolueellisuus jää edunvalvojana toimivan, yleensä entisen tai nykyisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän oman harkinnan varaan. Samoin kuin työn eettisyyden, laillisuuden , tarpeellisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi.

        Ongelma nro 8. Edunvalvonta- hanke- ei puolueetonta arviontia tai seurantaa

        Edunvalvojahankkeessa ei ole puolueetonta arviointia, seurantaa eikä valvontaa vaan edunvalvojat itse arvioivat oman työnsä laatua.
        Ymmärtävä (itse)arviointi kyllä hyväksyy byrokratian byrokratian vuoksi ja rahaa saadaan hassattua mm. "tulosten tunnistamisen mahdollistamiseen".

        Ongelma nro 9. Edunvalvonnan tutkimattomat hyödyt ja kulut

        Lapsen äänen kuulemiseen pyrkivän edunvalvoja-hankkeen hyötyä lapsille ei tietenkään kysytä lapsilta itseltään vaan edunvalvojina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat itse arvioida miten heidän toimintansa lapsia hyödyttää!

        Ongelma nro 10. Edunvalvoja ottaa syyttömältä oikeudet pois insestiepäilyissä
        Lasta puolustavan vanhemman oikeudet vaarassa perheen sisäisen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä
        Hallituksen esityksessä 222/2010 liittyen erityisesti perheen sisäisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyihin ei lainkaan oteta huomioon niitä tilanteita, joissa lapsen yksi vanhempi tai huoltaja on esittänyt viranomaisille epäilyn toisen vanhemman tai huoltajan syyllistymisestä lapseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen.
        Jos esitys tulee hyväksytyksi nykyisessä muodossaan, lastaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä puolustava vanhempi menettää oikeuden puhua lapsensa puolensa. Hän voi vaikuttaa rikosasian tutkimiseen korkeintaan edunvalvojan kautta, jos edunvalvoja suostuu ottamaan huomioon hänen toiveensa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9386257


      • No, koneiston etu! kirjoitti:

        Ongelma nro 6. Edunvalvojan selkiytymätön työnkuva puolueellisena lastensuojelukoneiston jatkeena

        Pahimmillaan esim. AS- lapsen laittomassa huostaanottotapauksessa häärii muka puolueettomana edunvalvojana sama lastensuojelun työntekijä, joka on ajanut perheen ahdinkoon ja voi nyt edunvalvojan ominaisuudessa vaikuttaa esim. kuka lapselle tulee asianajajaksi ja sabotoida niin asiakasdokumentointia, tutkintaa kuin oikeudenkäyntiä rangaistuksetta mielin määrin.

        Ongelma nro 7. Edunvalvojina toimivien puolueellisuus ja jääviys

        Jääviys ja puolueellisuus jää edunvalvojana toimivan, yleensä entisen tai nykyisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän oman harkinnan varaan. Samoin kuin työn eettisyyden, laillisuuden , tarpeellisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi.

        Ongelma nro 8. Edunvalvonta- hanke- ei puolueetonta arviontia tai seurantaa

        Edunvalvojahankkeessa ei ole puolueetonta arviointia, seurantaa eikä valvontaa vaan edunvalvojat itse arvioivat oman työnsä laatua.
        Ymmärtävä (itse)arviointi kyllä hyväksyy byrokratian byrokratian vuoksi ja rahaa saadaan hassattua mm. "tulosten tunnistamisen mahdollistamiseen".

        Ongelma nro 9. Edunvalvonnan tutkimattomat hyödyt ja kulut

        Lapsen äänen kuulemiseen pyrkivän edunvalvoja-hankkeen hyötyä lapsille ei tietenkään kysytä lapsilta itseltään vaan edunvalvojina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat itse arvioida miten heidän toimintansa lapsia hyödyttää!

        Ongelma nro 10. Edunvalvoja ottaa syyttömältä oikeudet pois insestiepäilyissä
        Lasta puolustavan vanhemman oikeudet vaarassa perheen sisäisen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä
        Hallituksen esityksessä 222/2010 liittyen erityisesti perheen sisäisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyihin ei lainkaan oteta huomioon niitä tilanteita, joissa lapsen yksi vanhempi tai huoltaja on esittänyt viranomaisille epäilyn toisen vanhemman tai huoltajan syyllistymisestä lapseen kohdistuneeseen seksuaalirikokseen.
        Jos esitys tulee hyväksytyksi nykyisessä muodossaan, lastaan seksuaaliselta hyväksikäytöltä puolustava vanhempi menettää oikeuden puhua lapsensa puolensa. Hän voi vaikuttaa rikosasian tutkimiseen korkeintaan edunvalvojan kautta, jos edunvalvoja suostuu ottamaan huomioon hänen toiveensa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9386257

        KASTE - .hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishanke.

        Tässä löytyy kisätietoa.

        Lue Tiedotteet. Lakiuudistukset, Esitteet.

        Katso Kaste filmi you tubessa

        http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste
        ----


    • Lukekaa ihmeessä Lapset ja perheet Kaste loppuraportti 2008- 2010 niin saatte käsityksen millaisia miinoja lapsiperheille viritellään. Erittäin paljastava teksti lastensuojelun asenteellisuudesta ja rakenteellisesta väkivallasta!

      Lapset ja perheet Kaste loppuraportti on järkyttävää ja huolestuttavaa luettavaa perheiden kannalta. KASTE kiihkoaa lisääntyvän kontrollin, varhaisen puuttumisen, puuttujien yhteistyön ja moniammatillisten ryhmien, riskien määrittelyn, seulonnan, valvonnan ja sijaishuollon kehittämisen ja sijaishuoltoon panostamisen autuutta. Byrokraattisen jargonin ja kehityskiiman keskellä perhekin mainitaan muutamaan otteeseen, jopa perheterapia mutta se tarkoittaakin
      nuorisopsykiatrian, koulun ja lastensuojelun yhteistyön kehittämistä
      "Hanke toimi Keski-Suomessa koollekutsujana suunniteltaessa vuonna 2011 toimintansa aloittavaa MDFT (Multidimensional Familytherapy eli monimuotoinen perheterapia) – työryhmää. Tuleva MDFT- työryhmä muodostuu lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian ammattilaisista, jotka ovat Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöitä. "

      -Varhaista puuttumista on vakiinnutettu kuntiin.Vuosina 2009 – 2010 Kasvatuskumppanuus-kouluttajakoulutuksia on kohdennettu Itä- ja Keski-Suomen alueella painotetusti varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen henkilöstölle kannustaen kutsumaan mukaan prosessikoulutuksiin monialaisesti yhteistyökumppaneita.
      - lastensuojelun edunvalvonnan juurrutus
      - Sijoita kotiin valintatyökalu
      Valintatyökalulla pyritään löytämään lapselle hänen tarpeitaan vastaava sijaisperhe ja perheille varmistamaan tarvittava tuki.
      - Sijaishuollon resurssikeskus Etelä- Savoon
      -Valtakunnallista yhteistyötä tehtiin sijaisperheiden rekrytoinnin kehittämisessä
      Perhehoitoliitto ry:n Ajoissa kotiin -rekrytointikampanjan kanssa. Rekrytointikampanjaan luotiin uutta ilmettä ylimaakunnallisena ja valtakunnallisena yhteistyönä.
      -Lyhytaikaista perhehoitoa kehitettiin hankkeen, Mattilan perhetukikodin, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön ja Pelastakaa lapset ry:n yhteistyönä.
      -Uusille sijaisperheille ja heidän lapsilleen kehitettiin perhehoidon intensiivisen tuen malli, jossa yhdistyy vertaistuki, työnohjauksellinen asioiden käsittely sekä sijaisperheen kokonaisvaltainen huomioiminen. (www.koskeverkko.fi/kslapsetjaperheet
      -”Voimavaroja ja vertaistukea lastensuojelun perhehoitoon-
      Pilottikoulutus” Joensuun seudun kuntien perhehoitajille alkoi 1.9.2009 ja päättyi
      toukokuussa 2010.
      - Sijaishuollossa toimivien yhteistyön kehittäminen
      -Monissa hankkeen kehittämissä työmuodoissa kehittäjäkumppaneina olivat kuntien ja järjestöjen henkilöstö, yksityiset palveluntuottajat ja sijaisvanhemmat, jotka olivat keskeisessä asemassa antamassa palautetta ja välittämässä kehittämistoiveita ja -ideoita.
      -Ryhmän jäsenet (lastensuojelun sosiaalityöntekijät,
      lastensuojelun perhetyöntekijä, perhekotiäidit, lastenkotien työntekijät,
      lastensuojelulaitosten erityistyöntekijät, lastenkodin johtaja ja lasten- ja nuorisopsykiatrian työntekijät) kokivat saaneensa konkreettisia työvälineitä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Alueelle syntyi verkosto, jossa vahvistetaan monipuolisia yhteistyömalleja.
      -Hanke on vahvistanut työntekijöiden ja toimijoiden osaamista laajasti sekä substanssialueilla että yhteistyön ja varhaisen puuttumisen teemoissa esim. varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen,kasvatuskumppanuuden, huolen puheeksi ottamisen ja dialogisen verkostotyön menetelmiin.Koulutusteemat ja koulutukselliset työkokoukset ovat kytkeytyneet hankkeen kehittämisteemoihin ja ne on raportoitu maksatusraporteissa.
      - Maakuntiin on perustettu monialaisia tiimejä, joiden yhteistyörakenteet luotiin hankkeen aikana. Tiimit / työryhmät toimivat pysyvinä alueellisina kehittämisen verkostoina.

      • Tahatonta ja irvokasta komiikkaa edustaa raportin osio:

        2.4 Hankkeen aikana saavutetut odottamattomat tulokset

        "Kuorosodan voitto: kuoron johtaja Ilkka Alanko oli valinnut lahjoituskohteeksi Lasten ja nuorten sairauksien klinikkaryhmän nuorisopsykiatrian klinikan. Ylilääkäri Marjatta Mannonen kohdensi lahjoituksen nuorisopsykiatrian Kotisairaalatoiminnan kehittämiseen.
        - Pohjois-Karjalan radio osoitti suurta kiinnostuta vertaisryhmätoiminnasta. Radioon oli kuitenkin vaikea saada ryhmänohjaajia tai ryhmään osallistuneita. Koordinaattori oli radiohaastatteluissa ja välitti tietoa vertaisryhmätoiminnasta.
        - Valtakunnalliseen perhehoidon kehittämisyhteistyöhön löytyi uusia kumppaneita, nimettiin uusia kehittämissisältöjä ja kehittäminen eteni konkreettisemmalle tasolle.
        - Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä totesi: Moniammatillisessa vuoropuhelussa yhdistyvä monialainen tietämys on parasta antia, mitä konsultaatioon tuovat saavat asiakastapauksiensa hoitamiseen. Sen sijaan, että luotettaisiin siihen, että ryhmä koottaisiin kunkin tapauksen ympärille vain niiden alojen asiantuntijoista, joiden alaa asiakastapaus on lastensuojelun lisäksi.
        - Kohtaamiset ja vuoropuhelu ovat käynnistäneet odottamatonta yhteistyötä: esim. kunnan perhetyöntekijöiden ja saman kunnan alueella sijaitsevan lastensuojelun kuntoutuskodin henkilöstön välille.
        - Huoli puheeksi koulutus valittiin Kuopion kaupungin vakituiseksi koulutukseksi kaupungin koulutusohjelmaan.
        - MDFT - toimintamallin käynnistäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä.
        - Useat yhteydenotot ja tutustumiskäynnit Kotisairaalatoimintaan Lastenpsykiatrian klinikkaan eri sairaanhoitopiireistä.
        - Vertaisuuden voima yllättää aina uudelleen: Avoimissakin tuki- ja sijaisperheiden vertaistapaamisissa tapahtuu yllättävän avointa jakamista ja kohtaamista ja osallistujat kertovat saavansa tapaamisista voimaa arkeensa.
        - Yllättävä tulos se että miten antoisaa on ollut se, että miten eri lähtökohdista tulleina hanketyöntekijöinä olemme löytäneet yhteiset tavoitteet siihen miten kehittämistyötä tehdään konkreettisesti työtä lapsen ja perheen hyväksi. "
        Lapset ja perheet Kaste loppuraportti 2008- 2010 , sivu 30.


    • Raportista saa käsityksen, että perheellä tarkoitetaan yksinomaan sijaisperhettä ja lapsen ja vanhempien hyvinvoinnilla perhekotiyrittäjien ja sijaisvanhempien ja heidän lastensa hyvinvointia. Kasvatuskumppanuus puolestaan tarkoittaa vain byrokraattien yhteistyötä itsensä ja kollegoiden työllistämiseksi ja biologisten vanhempien ja lasten sivuuttamiseksi. Ai niin, jossain kohdassa ehdotettiin biologisten vanhempienkin mukaanottamista mutta vain lapsen sijaishuoltoon siirtämisen prosessien "nivelkohtiin".

      Tähän avoimen väkivaltaiseen auttamisen ja lapsen edun kaapuun kätkeytyneeseen perheiden oikeusturvan romutukseen saadaan uppoamaan kymmeniä miljoonia euroja ja jatkoakin on vielä luvassa. Projekti on jo saanut lisärahoitusta ja sitä tulee saamaan myös kyseenalainen lastensuojelun edunvalvontaprojekti lapsiasiavaltuutettu Aulan tuella.

      Sote-aloilla työskentelee jo joka 7. suomalainen ja tuntuu, että lastensuojelun lahkolaisten ainoa päämäärä on rahastaa perheiden seulonnalla, luokittelulla, leimaamisella ja valvonnalla. Riskeiksi leimatuille lapsille ja perheille synnytetään veronmaksajien varoin valtavat eristämisen , tutkinnan, valvonnan ja varastoinnin markkinat, joiden laillisuutta tai laatua ei tietenkään valvo kukaan.

      Länsimaisia oikeusperiaatteita kunnioittavien perheiden on tullut aika myydä omaisuutensa ja muuttaa muualle. Jätetään nämä länsimaisia instituutioita ja oikeusperiaatteita työkseen halventavat ja romuttavat teinihysteerikot ja omahyväiset rouvat kyttäämään toinen toisiaan moniammatilliseen virastovaltioonsa ja miettimään kuka maksaa heidän eläkkeensä. Nämä kyylät tulevat vielä paljon kalliimmaksi kansantaloudelle kuin sisällissota, jonka uusintaa he muuten avoimesti ajavat!

    • Hankkeessa oli kaksi erityisen tärkeää tavoitetta, joista toinen ( nro 4) peruuntui ja toinen ( nro 2) toteutettiin vain osittain, rajattuna ja ikäänkuin päälleliimattuna erityisprojektina:

      2) Lisätä lasten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
      palvelujärjestelmässä ja

      4) Seurata lasten ja perheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vaikutusta lastensuojelun kustannuksiin taloudellisella arvioinnilla.

      Tavoite numero 2 toteutettiin osittain ja puutteellisesti. Asiakkaiden mukaanotto ja asiakaspalautemahdollisuus tulisi jo olla järjestelmällinen osa kaikkia perheiden palveluita eikä mikään kosmeettinen erityisprojekti.

      Tavoitteen nro 4 saavuttamiseksi kirjatut toimenpiteet oli hankkeen suunnitteluvaiheessa keväällä 2008 suunniteltu toteutettavan hankkeen, Stakesin Jyväskylän toimipisteen ja Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Jokaisen osapuolen tuomalla panoksella hankesuunnitelmaan kirjattu toimenpide: Kuntien käyttöön tuotetaan
      laskentamalli, jolla voidaan seurata ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden vaikutusta lastensuojelun kustannuksiin, olisi voitu toteuttaa. Marraskuun 2008 – syyskuun 2009 välinen aika odotettiin sosiaali- ja terveysministeriön linjausta siitä, mikä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rooli Kaste-hankkeissa ja erityisesti, mitä asiantuntijapalvelua Kaste-hanke voi ostaa THL:lta. Syksyllä 2009 selvisi, ettei hanke voi ostaa tässä asiantuntemusta THL:lta. Tällöin THL:n yhteistyöhön kytketty
      yliopistoyhteistyötarjous raukesi myös. Toteutuessaan kyse olisi ollut yhteistyöstä, ei hankkeen arvioinnista. Hankkeella ei yksin ollut näitä toimenpiteitä mahdollisuus toteuttaa. KTL:n ja Stakesin fuusioituminen hidasti osaltaan neuvottelujen käymistä. Aikaa kului ja hankkeelle maksettavan valtionavustuksen jaksotuksen seurauksena lokakuun 2009
      jälkeen käytettävissä olevat kustannukset pienenivät oleellisesti. "

      • Perhetutkimuksia suoritetaan useissa eri yliopistoissa.

        Kokonaan toinen kysymys on sitten keitä ja millä asenteilla nämä opiskelijat tekevät tutkimuksiaan.

        Myös oikeuspoliittinen tutkimuslaitoa suorittaa määrättyjä tutkimuksia ja ovat hyvin asenteellisia ja tuottavat feministisiä titkimuksia "tilaustyänä", kten perheväkivalta, lasten hyväksikäyttö jne.

        Jos pollisin tietton tuli muistaakseni vuonna 1995 1200 perhe-parisuhdeväkivaltatapausta, joista n 1000 kohdistui naisiin ja n. 200 miehiin luvut kasvoivatkin vuosi vuodelta.
        Ensin oli 1000 nisuhria, seuraavaksi Profeministien tukimus uutisoi, että tapauksia olikin 285.000. Seuraavaksi luku kasvoi vuonna 2007 jo 550.000:een.

        Poliisin tietoon tulee raiskauksia vuodessa noin 450. Seuraavaksi luku olikin jo 10.000 ja seuraavaksi luku olikin 15.000 naista raiskataan joka vuosi ja 45.000 naista kokee seksuaalista häirintää.

        Ilmeisesti yliopistot saavat sitä enemmän tutkimusrahaa, mitä hurjempia lukuja esitetään.

        Linkki Jyväskylän Yliopiston Koodinoivaan tutkimukseen sekä Helsingin Joensuun, Tampereen Turun ja Åbo Akademin perhetutkimusyliopistoihin.

        Selaa sivuja ja tutustu "Yliopistothutkimuksiin".

        Netistä löytyy kritiikkiä haulla > naistutkimus uusiksi


    • Mitenkäs se lastensuojelupravda menikään? Koulutetut perhetyön- ja sosiaalityöntekijät sekä KASTE- yhteistyö huoli puheeksi- koulutuksineen ja kasvatuskumppanuussopimuksineen muka vähentävät huostaanottoja.. Kuopiossa on runsaasti näitä kaikkia ja huostat räjähdysmäisessä kasvussa. Heh, heh.

      KASTE- ohjelman visio:

      "Itä- ja keski-Suomen KASTE- ohjelma sai 2008-2010 yli 4 miljoonaa euroa rahaa lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen. Keskeisten odotettujen vaikutusten piti olla:

      1) Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen vakiintuminen työmuodoiksi perus-, ehkäisevissä ja korjaavissa palveluissa ja erityispalveluiden vähentyminen.

      -Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän kääntyminen laskuun ja perhehoidossa olevien lasten suhteellisen osuuden kasvu.

      -Laadukkaat ja vaikuttavat sijaishuollon palvelut, joita on arvioitu.

      2) Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi, osallisuus ja integroituminen yhteiskuntaan ovat kasvaneet, syrjäytyminen on vähentynyt ja terveyserot pienentyneet. Lasten ja perheiden asema on vahvistunut alueella.

      -Lasten ja perheiden osallisuutta on vahvistettu ja osallistavia välineitä on kehitetty ja pilotoitu "

      ... ja KASTE- ohjelman tulos:

      '"Huostaanotot kovassa kasvussa
      Kuopio palkkaa lastenneuvoloiden avuksi perhetyöntekijöitä
      Kuopion kaupunki pyrkii kiinni huostaanottojen räjähdysmäiseen kasvuun palkkaamalla seitsemän perhetyöntekijää, jotka työskentelevät lastenneuvoloiden tukena ja jalkautuvat koteihin.

      Uusi toimintatapa on testataan kahden vuoden kokeilussa, jonka jälkeen valtuutetut miettivät sen vakinaistamismahdollisuuden.

      Huostaanotettujen määrä kasvaa Suomessa lähes viidellä prosentilla joka vuosi. Suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisinä.

      YLE-uutisten selvityksen mukaan Kuopiossa ilmoituksia tuli tammi-kesäkuun aikana yli 40 prosenttia vuoden takaista enemmän."

    • Kaste- hanke on onnistunut ajamaan ja vahvistamaan sijaishuollon etuja ja markkinoimaan kritiikittömästi runsaasti oikeusturvaongelmia sisältäviä ja eettisesti kyseenalaisia huoli- puheeksi- , verkostotyö- ja kasvatuskumppanuus koulutuksia.
      Mitä konkreettista miljoonilla saatiin aikaan? Siis muuta kuin projektilaisten suojatyöpaikkojen, syömisten , matkojen, seminaarien ja hotellikulujen rahoitusta? Projektihan mainostaa kehittävänsä nimenomaan lasten ja perheiden hyvinvointipalveluja. Siis kaikkien lasten ja perheiden.

      "Raportista saa käsityksen, että perheellä tarkoitetaan yksinomaan sijaisperhettä ja lapsen ja vanhempien hyvinvoinnilla perhekotiyrittäjien ja sijaisvanhempien ja heidän lastensa hyvinvointia. Kasvatuskumppanuus puolestaan tarkoittaa vain byrokraattien yhteistyötä itsensä ja kollegoiden työllistämiseksi ja biologisten vanhempien ja lasten sivuuttamiseksi.
      Riskeiksi leimatuille lapsille ja perheille synnytetään veronmaksajien varoin valtavat eristämisen , tutkinnan, valvonnan ja varastoinnin markkinat, joiden laillisuutta tai laatua ei tietenkään valvo kukaan. "

      • Miksen löydä mistään uutiskirjeitä Kaste- hankkeesta tältä vuodelta?
        PIstäkää vinkkiä ja linkkiä!


      • 2011 Kaste kirjoitti:

        Miksen löydä mistään uutiskirjeitä Kaste- hankkeesta tältä vuodelta?
        PIstäkää vinkkiä ja linkkiä!

        Hyvä varoitus varhaisen leimaamisen( lue: varhainen tuki tai varhainen puuttuminen) vaaroista sosiaalityön professori Mirja Satkalta:
        "Varhaisen puuttumisen ideologian kanssa samassa paketissa on markkinoitu lapsen yhteiskunnallisista yhteyksistään irrottavaa, yksilöllistä ihmiskuvaa. Samalla on jätetty jäähyväiset sodan jälkeen vakiintuneille sosiaalisten ongelmien yhteiskunnallisille selitysmalleille.
        Uudessa kulttuurissa on muodikasta käsittää lasten ongelmat hänen yksilöllisiin ominaisuuksiinsa tai perheolosuhteisiinsa liittyviksi. Vanhanaikaista on muistuttaa sosiaalisten tekijöiden olemassaolosta.
        Toistaiseksi "varpu" on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi siirtää julkista vastuuta lasten hyvinvoinnista perheille, lähiyhteisöille, järjestöille ja paikallisille toimijoille. Puuttumisesta on tullut ameeba, joka sopeutuu notkeasti eri olosuhteisiin ja toteuttaa monia päämääriä. Siksi piilee vaara, että toimijat puhuvat toistensa ohi ja varhainen puuttuminen kääntyy varhaiseksi leimaamiseksi, johon koko yhteisö osallistuu. Riskiyksilöksi leimautumisella on haitallisia seurauksia lapsen identiteetille sekä nyt että tulevaisuudessa.
        Varhaisen puuttumisen merkittävä ongelma on, että puuttumisen perusteena tulisi aina olla luotettavaan tutkimustietoon nojaava riskiarvio. Tietoa, jolla yksilön käyttäytymistä voidaan ennustaa pitävästi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän, ei sosiaalisten ongelmien osalta läheskään aina ole. Siksi puuttumisvaade asettaa lapsen kanssa työskentelevälle mahdottoman tehtävän. Moni puuttuu varmuuden vuoksi.
        Taloudellisen liberalismin seuralainen, yksilönvapaus, edellyttää itsenäisesti oikeita valintoja tekeviä kansalaisia. Niiden kohdalla, joilla tämä mitta ei täyty, ratkaisu on – hyvinvointivaltion perustana olleen tuen ja luottamuksen sijasta – sosiaalinen kontrolli."


    • Myös sosiaalipolitiikan professori varoittaa lastensuojelumielivallasta:

      "Lastensuojelulaki on niitä lakeja, joista voi sanoa ”moni kakku päältä kaunis, mutta sisällä höttöä”. Käytännössä se näyttää sallivan erittäin voimakkaita lasten ja aikuisten ihmisoikeuksiin puuttumisia ns. lapsen edun nimissä. Toimenpiteiden kohteiden asema suhteessa virkamiehiin on myös erittäin heikko. Lapsia voidaan ottaa huostaan mitä ihmeellisimmillä perusteilla (yllättävän yleinen peruste on edelleen vaikkapa epäsiisti koti), päätöksiä tekevät virkamiehet, joita valvovat maallikkoelimet ovat pelkkiä kumileimasimia, valitusten käsittely on hidasta ja tehotonta, ja erityisesti lasten palauttaminen vanhemmilleen on äärimmäisen hankalaa[4]. Todellisuudessa aiheettomastikin huostaan otetun lapsen palautus vanhemmilleen vie normaalitapauksissakin vuosikausia.
      Joskus lastensuojelun asiaan puuttumista ei kuitenkaan ole mahdollista välttää, esimerkiksi kun päivähoidosta tehdään ilmiantoja lastensuojelulle (tähänhän kannustetaan). Eräässä eteläsuomalaisessa kunnassa toimii perhepäivähoitaja, joka on tehnyt jo viisi ilmiantoa hoitolapsistaan. Lastensuojelu on ottanut kaikki vakavasti; ensimmäinen ilmiannettu joutui jopa istumaan syyttömänä vankilassa, mutta nyt tilanne on onneksi muuttunut (ks. Suomela 2005).  Mitään anteeksipyyntöjä tai itseoikaisutoimia ei tietenkään ole nähty.

      Lastensuojelun työtekijät voivat useimmiten ristiriitatilanteissa luottaa siihen, että kun heidän sanansa on asiakkaan sanaa vastaan, asiakkaan sana häviää aina, varsinkin kun työparin työntekijät takaavat toistensa kertomukset. Kuitenkin silloin, kun on olemassa riippumatonta todistusaineistoa, ko. tilanteesta (esimerkiksi nauhoituksia), kokemukseni mukaan asiakkaan kertomus on lähempänä nauhoitusta. Selityksenä tälle näen sen, että lastensuojelussa asiakassuhteet voivat usein olla aika vaikeita ja työpaine kova. Tässä tilanteessa on ymmärrettävää, että menettelytavat voivat olla kyseenalaisia ja että sosiaalityöntekijät pitävät toistensa puolta.. Eräs neuvoni asiakkaille kriisitilanteissa onkin, että heidän tulisi ottaa aina mukaansa avustaja, joka nauhoittaa käydyt keskustelut ja että he nauhoittavat kaikki olennaiset tapaamiset ja puhelinkeskustelut. Ilman näyttöä jälkikäteen valittaminen ei kannata."
      http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/vaaryyskirja.htm

      Jopa järjestelmä itse on huomannut verkostokokouksissa piilevät vaarat. Lukekaa juttu Pesuvesi vie äidin. Kun käytännöt ovat väkivaltaisia.

      http://ensijaturvakotienliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/3ef8b87b18f626036fe192742b6d8a03/1312828050/application/pd

      • KASTE- päättäjät. Lopettakaa lapsikaupan, sijaishuollon edunvalvonnan ja turhan byrokratian rahoitus ja keskittykää asioihin, jotka OIKEASTI tuovat hyvinvointia lapsiperheille.

        - Asennemuutos kontrollista kohti auttamista koko sosiaali- ja terveydenhuollossa
        - Peruspalvelut ( neuvola, päivähoito, koulu) kuntoon
        - Palvelusetelit lastenpsykiatrisia ja päihdepalveluja tarvitseville
        - Lastensuojelukertoimen laskuperusteet muutettava ennaltaehkäisystä , ei pelkistä huostista palkitseviksi
        - Kotiapu takaisin ja joustoa päivähoitoon ( esim. vuorotyöläiset)
        - Lapsilisien toimeentulotukivähenteisyys pois eli lapsilisät takaisin kaikkein köyhimmille
        - Tilapäisen työn vastaanottaminen ja yrittäminen helpommaksi
        - kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja tilaa omaehtoiseen toimintaan perheille
        - toimeentulotuki KELA- maksatukseen ja vapautuvat sosiaalityöntekijät jalkautumaan kentälle esim. kotiapuun
        - Huostaanotot hallinto- oikeuksista puolueettomiin käräjäoikeuksiin ja oikeusturva kuntoon myös lastensuojeluperheille
        - sijaishuoltoon valvonta ja sosiaaliviranomaisille samanlaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet kuin terveydenhuollossa toimiville


    • "Tapasin eräässä "kehittämis"tilaisuudessa tällä viikolla kolme yliopistossa sosiaalityötä opettavaa ja tutkivaakin naista. Kaksi heistä edusti selvästi sitä rouvaluokkaa, jonka mukaan sosiaalityö on hyväntahtoisten parempien rouvien armeliaisuutta huonoja ihmisiä kohtaan.
      Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että yliopiston oma kulttuuri puskee sosiaalityöntekijöistäkin läpi, haitallisesti. Yliopistoista on tullut aivan omituisia eliitin linnakkeita. Vastemielistä!!

      Tuossa Kaste-hankkeen kehittämistilaisuudessa korvaani särähti myös erään miespuolisen sosiaalityöntekijän asenne. Hän jakoi kuntalaiset sosiaalitoimen asiakkaisiin ja ei-asiakkaisiin. Esitin vastalauseeni. Olen sitä mieltä, ettei tuollaista luokittelua kannata tehdä, sillä kaikki kuntalaiset ovat sosiaalitoimen asiakkaita. Siitä lainsäädännönkin pitää lähteä. Muuten mennään metsään."

      Mirja Helenius ihmettelee siitä, kuinka kritiikittä koulutkin ovat omaksuneet lastensuojelun asenteellisuuden, ilmiantokulttuurin ja mielivallan suhteessa lapsiin ja perheisiin.
      Yhä useammin lasta kiusaa opettaja moniammatillisen työryhmän tukemana. Kiusaaminen näyttäisi olevan ryhmäilmiö myös aikuisilla . Moniammatilliseksi yhteistyöksi kutsutussa asiantuntijoiden harjoittamassa kiusaamisessa vastuu kiusaamisesta leviää ja katoaa kätevästi ei-kenenkään kannettavaksi.

      Opettajillakin on pakollisia psykologian aineopintoja. Niitä voi näppärästi hyödyntää käännettäessä oma asenteellisuus ja kyvyttömyys opettajana oppilaan ominaisuuksiksi. Tai peräti diagnooseiksi. Tässä laillistetussa kiusaamisessa ja leimaamisessa toimivat mahtavana apuna psykiatrian kaikki elämän ilmiöt kattavat häiriöluokitukset ja käsikirjat ( DSM), joilla maailman terveimmistä suomalaislapsista saadaan puristettua sairaita koululaisia ja syrjäytyneitä aikuisia.

      Koulujen ei tarvitse tarjota oppilailleen enää minkäänlaisia elämän eväitä- ei edes kasvurauhaa. Opettajat tuntuvat saavan leipänsä opetuksen sijasta oppilaiden leimaamisesta ja luokittelusta.
      Tätä oppilaiden tulevat mahdollisuudet torpedoivaa kiusaamista ja rankaisemista nimitetään tietysti orwellilaisittain huolenpidoksi, kasvun turvaamiseksi , kasvatukseksi tai varhaiseksi tueksi.

      Lasten kanssa tekemisissä olevien kannattaisi miettiä tarkkaan lähteäkö lastensuojelun kumppaniksi ja millä ehdoilla.
      Huono seura kun tekee kaltaisekseen- ja turmelee hyvät tavat.

    • Lasten ja perheiden KASTE- hanke mainitsee tavoitteekseen:
      "Laadukkaat ja vaikuttavat sijaishuollon palvelut, joita on arvioitu. Lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi, osallisuus ja integroituminen yhteiskuntaan ovat kasvaneet, syrjäytyminen on vähentynyt , lasten ja perheiden asema on vahvistunut alueella, lasten ja perheiden osallisuutta on vahvistettu ja osallistavia välineitä on kehitetty ja pilotoitu "

      Kuitenkin samaan aikaan KASTE levittää ja juurruttaa lastensuojelun edunvalvoja- hanketta, joka tekee tyhjäksi em. kauniit tavoitteet.

      Ongelma nro 3. Edunvalvoja estona ja kostona sananvapaudelle.

      "Laki antaa yksiselitteisesti mahdollisuuden rangaista lastensuojeluperhettä, mikäli tämä tuo usein laittoman ( esim. hoidollisin perustein tehdyn) huostaanottotapauksensa julkisuuteen. Vanhemmilta, joilla ei ole lastensuojelun prosesseissa minkäänlaista oikeusturvaa ,puolueetonta tuomioistuinta eikä toimivia laillisia valitusteitä halutaan siis viedä ainoa vaikutusmahdollisuus eli tapauksestaan kertominen. Huomatkaa, että pelkästään EPÄILY mediajulkisuudesta on syy siirtää päätösvalta vanhemmilta edunvalvojalle. Lastensuojelukoneisto, joka on tukkinut perheiltä kaikki valitustiet ymmärtää julkisuuden kirot ja estää edunvalvojalla uhkaamalla perheitä kertomasta tapauksestaan tai rankaisee heitä edunvalvojalla julkisuuteen astumisesta , kuten esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimestakin Suomelle tuomion tuoneessa tapauksessa K&T vastaan Suomi tapahtui.

      Omituista on, ettei kukaan hankkeessa tunnu edes huomaavan tätä ristiriitaa saati puuttuvan siihen.

    • KASTE- hankkeen julkilausutut tavoitteet: kokonaisvaltaiset arjessa toimivat palvelut, ongelmien ennaltaehkäisy, lapsiperheiden osallisuus ja tuki ovat kannatettavia ja järkeviä päämääriä. Miksi näitä päämääriä on vaikea löytää toteutetuista hankkeista? Viekö sosiaalialan ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö ja varhaisen puuttumisen ( nykyinen varhainen tuki) ideologia hyvätkin hankkeet väistämättä pois asiakaslähtöisyydestä, arjesta, tuesta ja osallisuudesta kohti kontrollia, asiantuntija(mieli)valtaa, laitostamista ja sijaishuollon edunvalvontaa? Mikä selittää silminnähtävää railoa tavoitteiden ja toteutuksen välillä?

      "Tavoitteena lapsen ja nuoren terveys ja hyvinvointi
      Perinteisesti tukea ja apua tarvitseva lapsi tai nuori on lähetetty peruspalveluista erityispalveluihin tapaamaan asiantuntijaa. Lasten Kaste -hankkeissa on haettu työ- ja toimintatapoja, joilla asiantuntemus viedään lapsen ja nuoren arkiympäristöön kotiin, kouluun ja päivähoitoon.
      Lasten Kasteen tavoitteet:
      • lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena
      • tuki tuodaan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin
      • ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopea puuttuminen
      • tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken
      • laaja hyvinvointivastuu kaikessa päätöksenteossa.
      Toimintalinjoina varhaisen tuen ja intensiivisen erityistuen tarjoaminen
      Kaste-ohjelmassa on vahvistettu peruspalveluiden ennalta ehkäisevää roolia ja varhaisen tuen osaamista. Perhekeskukset, hyvinvointineuvolat ja moniammatilliset palveluverkostot ovat esimerkkejä varhaisen tuen palvelumalleista.
      Monipuolistamalla ja tiivistämällä perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä turvataan lasten ja nuorten oikeus saada apua ja tukea omassa elinympäristössään. Kaste-hankkeissa palveluihin on luotu intensiivisiä nopean toiminnan konsultaatio- ja yhteistyörakenteita. Pyrkimyksenä on ollut, että laitoshoitoon ja perheen ulkopuoliseen sijoitukseen jouduttaisiin turvautumaan mahdollisimman harvoin."

      http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lait/ohjelmat/lasten_kaste

    • Yksi pelottava selitys tavoitteiden ja toteutuksen ristiriidalle:

      Sosiaalialan toimijat eivät enää koe lapsiperheen biologisia vanhempia tukeen tai perhe-elämään oikeutetuiksi kansalaisiksi vaan käsittävät perheen ensisijaisesti sijaisperheeksi tai lapsen ja sosiaaliviranomaisten muodostamaksi yksiköksi.

      Kun sosiaalialan toimijat käsittävät perheyksiköksi vain sijaisperheen, he mieltävät auttamiseksi lapsen siirron biologisilta vanhemmilta sijaisperheeseen.

      Oikeus tukeen, palveluihin, osallisuuteen ja oikeusturvaan on vain lapsen ja sijaisvanhempien tai viranomaisten muodostamalla yksiköllä.

      Ainoastaan tätä oletusta tai pitäisikö sanoa uskoa vasten projektin toteutus saa jonkinlaisen rationaalisen selityksen.

      Kansa on jo jakautunut kahtia, kun lastensuojelijoiksi tai auttajiksi itseään kutsuvat eivät enää miellä köyhiä palveluihin oikeutetuiksi kansalaisiksi , vanhemmiksi tai edes ihmisiksi vaan ovat kiinnostuneita vain omasta työllistymisestä, verkostoitumisesta ja osakkuudesta lapsikaupan prosesseissa ja yrityksissä.

      • Lasten , nuorten ja perheiden tukiohjelmaksi itseään mainostavan yli 22 miljoonalla eurolla rahoitetun Kaste- projektin tavoite on muka huostien vähentäminen ja lasten ja perheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja integraation lisäys. Projekti väittää myös etsivänsä uusia kumppanuuksia lastensuojeluun. Ajattelin, että viimeinkin mukaan otetaan myös lastensuojelutoimien kohteet ja kokemusasiantuntijat; vanhemmat, nuoret ja lapset mutta ei suinkaan. KASTE- kumppanuutta haetaan ensisijaisesti järjestöistä, päivähoidosta, nuorisopsykiatriasta ja toisista ls- koneiston sisällä toimivista . Silmiinpistävää onkin byrokraattien, sijaishuollon äänitorvien ja psykiatrian yliedustus.

        KASTE uskoo kokoustamiseen; oman työskentelyn mallintamisiin, lisäbyrokraattien nimittämiseen , powerpoint-esityksiin ja kehittäminen- käsitteeseen.
        Hanke on hyvin viranomaislähtöinen ja tähtää viranomaisyhteistyön parantamiseen.Aikaan on saatu jo iso läjä paperia ja kokouksia, joiden pääasiallinen anti on omien kelvottomien työprosessien idealistinen yleisesittely ja tunnetuksitekeminen sekä eri byrokraattien paikanmääritykset yhteistyöprosesseissa.

        Asiakaspalvelu taitaa olla kestämätön ajatus monelle byrokraatille, jotka mielummin tekisivät kumppanuus- ja palvelusopimuksia vain toisten byrokraattien kanssa.

        Kasvatuskumppanuus ei projektiraportteja lukiessa liity mitenkään vanhempien tukemiseen vaan nimenomaan heidän syrjäyttämiseensä kasvattajuudesta. Kasvatuskumppanuutta tuntuu olevan vain lastensuojelun ja lastensuojelun viralliseen ilmiantoketjuun kuuluvien " tovereiden" välillä.

        Projektin mielestä toimivinta kasvatuskumppanuutta on kun kumppani päivähoidosta ilmiantaa lapsen kumppanille lastensuojeluun , joka puolestaan siirtää lapsen kasvatettavaksi sijaishuollon kumppaneille.

        KASTEessa kuten muissakin ls- hankkeista löytyvät samat toimijat( rahastajat) ja puutteet vuodesta toiseen. Kestovirheenä lasten, nuorten ja vanhempien oikeusturvan, kuulemisen ja aitojen vaikutusmahdollisuuksien sivuuttaminen ja korvaaminen kosmeettisilla lumemahdollisuuksilla esim. järjestelmällisen asiakaspalautteen ja -tutkimuksen ja vaikuttavuusseurannan sijaan perustetaan muutama asiakasraati ja kätketään muutaman ylimalkaisen kysymyksen sisältävä kysely omille nettisivuille.

        KASTE kiihkoaa lisääntyvän kontrollin, varhaisen puuttumisen, puuttujien yhteistyön ja moniammatillisten ryhmien, riskien määrittelyn, seulonnan, valvonnan ja sijaishuollon kehittämisen ja sijaishuoltoon panostamisen autuutta.

        Raportista saa käsityksen, että perheellä tarkoitetaan yksinomaan sijaisperhettä ja lapsen ja vanhempien hyvinvoinnilla perhekotiyrittäjien ja sijaisvanhempien ja heidän lastensa hyvinvointia. Vanhemmuuden tukeminen on typistetty sijaisvanhemmuuden tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus puolestaan tarkoittaa vain byrokraattien yhteistyötä itsensä ja kollegoiden työllistämiseksi ja biologisten vanhempien ja lasten sivuuttamiseksi. Ai niin, jossain kohdassa ehdotettiin biologisten vanhempienkin mukaanottamista mutta vain lapsen sijaishuoltoon siirtämisen prosessien "nivelkohtiin".

        Kaste- hanke on onnistunut ajamaan ja vahvistamaan sijaishuollon etuja ja markkinoimaan kritiikittömästi runsaasti oikeusturvaongelmia sisältäviä ja eettisesti kyseenalaisia huoli- puheeksi- , verkostotyö- , kasvatuskumppanuus ja lastensuojelun edunvalvonta- koulutuksia.

        Sote-aloilla työskentelee jo joka 7. suomalainen ja tuntuu, että lastensuojelun yrittäjien ainoa päämäärä on rahastaa perheiden seulonnalla, luokittelulla, leimaamisella ja valvonnalla. Riskeiksi leimatuille lapsille ja perheille synnytetään veronmaksajien varoin valtavat eristämisen , tutkinnan, valvonnan ja varastoinnin markkinat, joiden laillisuutta tai laatua ei tietenkään valvo kukaan.


    • Sitra, KASTE ja lapsikauppa

      Eduskunnan alainen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on yksityistänyt riskisijoitustensa hoitamista johtajilleen. Johtajat ovat perustaneet hallinnointiyhtiöitä, joiden alaisiin rahastoihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja ilman kilpailuttamista. "

      http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia/1135232272927?ref=rss

      "Johtajat ovat perustaneet Biofund, Eqvitec ja Korona Invest -nimiset hallinnointiyhtiöt, eronneet Sitrasta ja menneet hallinnointiyhtiöihin omistajiksi ja johtajiksi. Sitra maksaa omaisuuden hoidosta parin prosentin hallinnointipalkkion vuodessa rahastojen arvon kehityksestä riippumatta. Johtajat ovat näin moninkertaistaneet tulonsa.

      Yhtiöiden (kuten Biofund, Eqvitec ja Korona Invest) kautta johtajat siis käytännössä käyttivät Sitran varoja oman rahantekonsa välineenä, sillä sijoitusyhtiöiden omistajina he pääsivät hyötymään yhtiöiden eteenpäin sijoittamien varojen tuotoista. Käytännössä tämä merkitsee, että sijoitusyhtiöiden tuottamaa kaikkea voittoa ei tilitetty Sitralle, vaan osa siitä jäi Sitran entisten pomojen omistamiin yhtiöihin." ( J. Sakari Hankamäki)

      Korona Investin uusi Palvelurahasto tekee ensimmäisen sijoituksensa hankkimalla 49 prosentin osuuden lasten ja nuorten erityispalveluja tarjoavasta Care Componentista. Yhtiöllä on Lounais-Suomessa viisi lapsille ja nuorille suunnattua asumisyksikköä. Tarvasjoelle rekisteröity yhtiö tarjoaa yksiköistä siirtyville nuorille myös tukipalveluita. Lisäksi yhtiöllä on sijaisperhepankki.

      Suomalaista sosiaali- ja terveydenhoitoa yksityistetäänkin vauhdilla, osin Sitran toimesta. Moniin Terveysrahaston tukemiin ja nostamiin lääkäri- ja hoivafirmoihin ovat tulleet mukaan ulkomaiset pääomasijoittajat.

      Sijoitukset Jämsässä 40-kertaisiksi

      Sitran Terveysrahaston sijoitukset ovat osittain liikesalaisuuksien takana. Viimeisin hanke oli Jokilaakson terveys, jonka Terveysrahasto muodosti yhdessä Pihlajalinnan sekä Jämsän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Ensimmäistä kertaa Suomessa ulkoistetaan yhden kaupungin terveydenhoito.
      Toiminnan pitäisi alkaa huhtikuussa, mutta jo ennen sitä Sitran Terveysrahasto myi 20 000 eurolla hankkimansa osuuden Jokilaakson terveydestä lääkäritalo Pihlajalinnalle ja sai siitä 800 000 euroa. Hinta kiipesi 40-kertaiseksi parissa kuukaudessa.

      Korona Investin omistamaan Sijaisperhepankkiin kuuluu myös huostaanottokonsultaatio ja laitospankki.
      Olisi mielenkiintoista tietää, rahoitetaanko lapsikaupan lisäksi myös lapsikaupan "tuotekehittely" ja rakenteiden pystytys julkisista varoista esim . lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjäksi ja huostaanottojen vähentäjäksi tekeytyvän mutta sijaishuollon edunvalvontaa avoimesti harjoittavan KASTE- projektin rahoituksella? Kertokoon , ken tietää.

      http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/terveysrahaston maine tahriintui/a376746


      • Lapsiprojektit. kirjoitti:

        KASTE. Tavoitteena nuorten ja perheiden palvuiden kehiyyäminen.

        Moni on kakku päältä kaunis.

        Viittaako sana KASTE lapsen kastamiseen ja nimenantamiseen?

        Vai lapsen kaappaamiseen?

        Projekteja näyttää riittävän.

        http://www.koskeverkko.fi/Public/default.aspx?contentid=20643
        ---

        Lasten ja perheiden KASTE- hankkeessa on viimein oivallettu, että asiakkaat ehkä sittenkin kannattaa ottaa mukaan tähän asti ilmeisesti ilmankin asiakkaita pelkkien byrokraattien kesken saumattomasti rullanneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuun. Perheet ehkä voitaisiin ottaa mukaan muihinkin kuin "lasten sijaishuoltoon siirtämisen nivelkohtiin".

        Tämän uraauurtavan oivalluksen kypsyttelyyn tarvittiin tietysti valtaisa määrä KASTE- "kehittämisrahaa" ja varsinainen kytkytoiminta eli asiakkaiden kytkeminen palveluketjuun ja itseään koskeviin päätöksentekoprosesseihin tulee varmasti vaatimaan lisärahoitusta ja työllistämään valtaisan määrän uusia byrokraatteja, jotka sitten arvioivat, kehittävät ja mallintavat lasten ja perheiden " todellisia palvelutarpeita" , tiedonkulkua asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä ja palveluprosessien hallinnointia ja ohjausta.

        Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun (KYTKE)
        http://www.ouka.fi/kytke/


    • THL piti sitten seminaarin nimeltä seurantatiedosta vauhtia lasten ja
      nuorten ehkäisevien palvelujen kehittämiselle.
      Kaste- ohjelma ei onnistunut vähentämään ainakaan huostaanottoja.
      "Vuonna 2011 huostassa olevien lasten määrä lisääntyi lähes 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli noin 81 500 lasta ja nuorta. Tämä on runsaat 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010."
      http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=31900

      Olisipa mielenkiintoista tietää ( ja mahdollinen selitys tuolle kasvulle) onko myös sosiaalityöntekijöitä tai muita lastensuojeluvirkailijoita tullut lisää ?

      Vastoin monien tutkijoiden varoituksia ( mm. Tarja Heino) THL -seminaarissa kasvaneita sijoituslukuja selitettiin lasten ja perheiden kasvaneella pahoinvoinnilla.
      Yhtä hyviä, ellei parempia selityksiä voisivat olla päättäjien usko valvomattoman sijaishuollon better mother- lupauksiin, laajentunut ja ahkeraa markkinointia harjoittava lastensuojelubisnes, VARPU ja varmuuden vuoksi puuttumisen eetos, lastensuojelutyöntekijöiden heikko koulutus ja työn laatu , lastensuojelun lainvastaiset toimintakäytännöt mm. perheiden tukemisen ja jälleenyhdistämisvelvoitteiden jatkuva laiminlyönti, kuntien puutteellinen panostus ennaltaehkäisyyn ja tukeen, hallinto- oikeuksien piittaamattomuus laillisuus- ja laatunäkökohdista tai asiakkaiden olematon oikeusturva lastensuojeluprosesseissa.
      http://www.vtv.fi/files/3161/06_2012_lastensuojelu_netti.pdf

      • Köyhyyden paljastuminen on huostaanottoriski?

        Seminaarissa ilmoitettiin, että toimeentulotuen saaminen lisää
        huostaanottoriskiä. Yhdeksän kymmenestä sijoitetusta on saanut
        toimeentulotukea.
        Onko  ongelma/ huostaanottoriski siis köyhyys vai  sen paljastuminen
        eli  avun pyytäminen taloudellisiin ongelmiin viranomaiselta?
        Luennosta sai käsityksen , että vaarallista ei ole niinkään köyhyys
        vaan köyhyyden paljastuminen ja julkisuus eli juuri
        toimeentulotukiasiakkuus. Luennolla kerrottiin, että  nuoren kasvu ja
        kehitys ei vaarannu köyhyyden vaan toimeentulotukiasiakkuuden vuoksi.
        Luento ei tarjonnut mitään tietoa rakenteellisesta köyhyydestä, sen
        syistä, ennaltaehkäisystä tai vaikutuksista perheiden elämään. Ei
        myöskään toimivia ehdotuksia siitä, miten köyhyyttä voisi
        ennaltaehkäistä tai lievittää . Sen sijaan se onnistui leimaamaan
        toimeentulotukiasiakkaan ja  toimeentulotukiasiakkuuden periytyväksi,
        puuttumista ja korjaavia lastensuojelutoimenpiteitä kaipaavaksi
        riskiksi.

        Luennon jälkeen kuulijat osasivat ainakin yhdistää mielessään
        toimeentulotuen saamisen periytyvään riskiin ja huostaanottotarpeeseen.
        Mitenhän he mahtavat reagoida työssään kuullessaan asiakkaansa saavan
        toimeentulotukea?
        Näinköhän niitä itsensä toteuttavia profetioita luodaan?

        Ironista on, että sama luennoitsija huomautti sivulauseessa
        yksilöpsykologisoinnin vaaroista ja kehotti yhteisöllisimpiin rakenteet
        huomioonottaviin ongelmanmäärittely- ja ratkaisumalleihin
        sosiaalityössä.

        Asiakasnäkökulmasta luennon anti oli seuraava: älä nosta sosiaalitukia.
        Niiden käyttäjät leimataan  automaattisesti syrjäytyneiksi ja
        syrjäytymistä pidetään periytyvänä syntinä. Kannattaa ravata mielummin
        ruokajonossa tai tehdä vaikka rikoksia. Sellasia lailllisia, joita ei
        noteerata ja joista ei rangaista. Niitä, joita kuntarikolliset tekevät.


      • ttt=riski kirjoitti:

        Köyhyyden paljastuminen on huostaanottoriski?

        Seminaarissa ilmoitettiin, että toimeentulotuen saaminen lisää
        huostaanottoriskiä. Yhdeksän kymmenestä sijoitetusta on saanut
        toimeentulotukea.
        Onko  ongelma/ huostaanottoriski siis köyhyys vai  sen paljastuminen
        eli  avun pyytäminen taloudellisiin ongelmiin viranomaiselta?
        Luennosta sai käsityksen , että vaarallista ei ole niinkään köyhyys
        vaan köyhyyden paljastuminen ja julkisuus eli juuri
        toimeentulotukiasiakkuus. Luennolla kerrottiin, että  nuoren kasvu ja
        kehitys ei vaarannu köyhyyden vaan toimeentulotukiasiakkuuden vuoksi.
        Luento ei tarjonnut mitään tietoa rakenteellisesta köyhyydestä, sen
        syistä, ennaltaehkäisystä tai vaikutuksista perheiden elämään. Ei
        myöskään toimivia ehdotuksia siitä, miten köyhyyttä voisi
        ennaltaehkäistä tai lievittää . Sen sijaan se onnistui leimaamaan
        toimeentulotukiasiakkaan ja  toimeentulotukiasiakkuuden periytyväksi,
        puuttumista ja korjaavia lastensuojelutoimenpiteitä kaipaavaksi
        riskiksi.

        Luennon jälkeen kuulijat osasivat ainakin yhdistää mielessään
        toimeentulotuen saamisen periytyvään riskiin ja huostaanottotarpeeseen.
        Mitenhän he mahtavat reagoida työssään kuullessaan asiakkaansa saavan
        toimeentulotukea?
        Näinköhän niitä itsensä toteuttavia profetioita luodaan?

        Ironista on, että sama luennoitsija huomautti sivulauseessa
        yksilöpsykologisoinnin vaaroista ja kehotti yhteisöllisimpiin rakenteet
        huomioonottaviin ongelmanmäärittely- ja ratkaisumalleihin
        sosiaalityössä.

        Asiakasnäkökulmasta luennon anti oli seuraava: älä nosta sosiaalitukia.
        Niiden käyttäjät leimataan  automaattisesti syrjäytyneiksi ja
        syrjäytymistä pidetään periytyvänä syntinä. Kannattaa ravata mielummin
        ruokajonossa tai tehdä vaikka rikoksia. Sellasia lailllisia, joita ei
        noteerata ja joista ei rangaista. Niitä, joita kuntarikolliset tekevät.

        Millä vuosisadalla eletään- Työ ei  ole enää aikoihin ollut ratkaisu
        köyhyyteen.

        THL tarjoaa työllisyyttä ratkaisuksi sosiaalisiin, erityisesti
        toimeentulo-ongelmiin. Toimeentulotuen nauttimisen  kun on todettu
        olevan sijoitukseen johtava  ja periytyvä lastensuojelullinen riski.
        Seminaariväeltä on päässyt unohtumaan, että   "sosiaalisista
        ongelmista" kärsivät  on  THL:n ansiosta jo pakotettu tekemään työtä.  
        Tosin ilman palkkaa, ay- liikkeen turvaa ja työsuhde-etuja.
        Tietynlaisen "työn"  tekeminen  kuitenkin  estää aidon
        palkkatyöllistymisen.   Eikä edes palkkatyö  estä sitä, että joutuu
        hakemaan leimaavaa toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaissa on yhä
        enemmän palkkatyössä työssäkäyviä, joiden saama palkka ei 
        yksinkertaisesti riitä elämiseen. Opiskelijoilla on pakollinen, useita
        kuukausia kestävä palkaton työharjoittelu. Työttömillä on työvelvoite-
        ja työelämävalmennuspakko. Työn korvaukseksi saa 9 e päivässä
        ruokarahaa.  Yhä useampi toimeentulotuen asiakas on pakotettu
        ympärivuorokautiseen työhön hoitamaan kotonaan erityislapsiaan,
        vammaisiaan ja vanhuksiaan 300 euron kuukausikorvauksella 
        murenevan palvelujärjestelmän takia. Moni paikkaa asiantuntijoiden ja
        poliitikkojen yksissätuumin alasajamaa sosiaalisektoria omalla
        vapaaehtoistyöllään.  Myös  mielenterveyden häiriöistä  kärsivillä ja
        pitkäaikaistyöttömillä on kuntouttavaksi työtoiminnaksi kutsuttu
        velvoite tehdä ilmaista työtä, joka voi olla mm. matkahuollon 
        toiminnan pyörittämistä tai tiilirakennusten purkua käsipelillä.

        Eivätkö sosiaalialan ammattilaiset ja "erityisasiantuntijat" tiedä
        tätä? Eivätkö he ole huomanneet, että työmarkkinat ja työn tekemisen
        ehdot ovat muuttuneet? Vai eivätkö vain välitä?
        Saku Timosta lainaten:
        "Vähän väliä esille putkahtelee ihan eduskuntaa myöten
        yhteiskunnallisia ajattelijoita, joiden mielestä toimeentulotukea
        saavat työttömät on pakotettava tekemään hyödyllistä työtä saamansa
        etuuden vastineeksi. Heille ja kaikille muillekin voin kertoa, että
        nämä vaatimukset voi lopettaa. Tämä asia on jo hoidettu kuntouttavan
        työtoiminnan nimellä.
        Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo tämän selvästi Kuntouttavan
        työtoiminnan käsikirjassaan. Sieltä hyppää silmille tämä lause:
        Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei ole oikeutta työmarkkinatukeen
        työnhakijalla, joka on saanut työssäolovelvoitteen, tai jolle on
        asetettu työmarkkinatuen odotusaika.
        Pahimmillaan tämä lause tarkoittaa sitä, että henkilö joutuu tekemään
        työtä toimeentulotukea vastaan jopa viisi kuukautta. Toimeentulotuen
        lisäksi hänelle maksetaan yhdeksän euroa ruokarahaa päivässä.
        Heinäkuun 2012 alusta lähtien työssäolovelvoite
        tarkoittaa 12 kalenteriviikon tyoskentelyä esim. kuntouttavassa
        työtoiminnassa. Sen ajan tämä ns. kuntoutettava työntekijä joutuu
        hakemaan toimeentulotukea ja vasta sitten pääsee työmarkkinatuelle.
        Huonommin käy niille, joille työssäolovelvoite on määrätty ennen
        1.7.2012. Silloin työstä kieltäytyjä sai viiden kuukauden
        työssäolovelvoitteen jo yhden ainoan kieltäytymiseksi katsottavan
        käyttäytymisen perusteella. Työmarkkinatukea ei siis maksettu ennen
        kuin henkilö oli viisi kuukautta töissä tai työllistämistoimenpiteessä.
        He siis joutuvat osallistumaan kuntouttavaan
        työtoimintaan viisi kuukautta toimeentulotuella ja yhdeksän euron
        ateriakorvauksella...jatkuu


      • Haloo THL kirjoitti:

        Millä vuosisadalla eletään- Työ ei  ole enää aikoihin ollut ratkaisu
        köyhyyteen.

        THL tarjoaa työllisyyttä ratkaisuksi sosiaalisiin, erityisesti
        toimeentulo-ongelmiin. Toimeentulotuen nauttimisen  kun on todettu
        olevan sijoitukseen johtava  ja periytyvä lastensuojelullinen riski.
        Seminaariväeltä on päässyt unohtumaan, että   "sosiaalisista
        ongelmista" kärsivät  on  THL:n ansiosta jo pakotettu tekemään työtä.  
        Tosin ilman palkkaa, ay- liikkeen turvaa ja työsuhde-etuja.
        Tietynlaisen "työn"  tekeminen  kuitenkin  estää aidon
        palkkatyöllistymisen.   Eikä edes palkkatyö  estä sitä, että joutuu
        hakemaan leimaavaa toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaissa on yhä
        enemmän palkkatyössä työssäkäyviä, joiden saama palkka ei 
        yksinkertaisesti riitä elämiseen. Opiskelijoilla on pakollinen, useita
        kuukausia kestävä palkaton työharjoittelu. Työttömillä on työvelvoite-
        ja työelämävalmennuspakko. Työn korvaukseksi saa 9 e päivässä
        ruokarahaa.  Yhä useampi toimeentulotuen asiakas on pakotettu
        ympärivuorokautiseen työhön hoitamaan kotonaan erityislapsiaan,
        vammaisiaan ja vanhuksiaan 300 euron kuukausikorvauksella 
        murenevan palvelujärjestelmän takia. Moni paikkaa asiantuntijoiden ja
        poliitikkojen yksissätuumin alasajamaa sosiaalisektoria omalla
        vapaaehtoistyöllään.  Myös  mielenterveyden häiriöistä  kärsivillä ja
        pitkäaikaistyöttömillä on kuntouttavaksi työtoiminnaksi kutsuttu
        velvoite tehdä ilmaista työtä, joka voi olla mm. matkahuollon 
        toiminnan pyörittämistä tai tiilirakennusten purkua käsipelillä.

        Eivätkö sosiaalialan ammattilaiset ja "erityisasiantuntijat" tiedä
        tätä? Eivätkö he ole huomanneet, että työmarkkinat ja työn tekemisen
        ehdot ovat muuttuneet? Vai eivätkö vain välitä?
        Saku Timosta lainaten:
        "Vähän väliä esille putkahtelee ihan eduskuntaa myöten
        yhteiskunnallisia ajattelijoita, joiden mielestä toimeentulotukea
        saavat työttömät on pakotettava tekemään hyödyllistä työtä saamansa
        etuuden vastineeksi. Heille ja kaikille muillekin voin kertoa, että
        nämä vaatimukset voi lopettaa. Tämä asia on jo hoidettu kuntouttavan
        työtoiminnan nimellä.
        Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo tämän selvästi Kuntouttavan
        työtoiminnan käsikirjassaan. Sieltä hyppää silmille tämä lause:
        Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei ole oikeutta työmarkkinatukeen
        työnhakijalla, joka on saanut työssäolovelvoitteen, tai jolle on
        asetettu työmarkkinatuen odotusaika.
        Pahimmillaan tämä lause tarkoittaa sitä, että henkilö joutuu tekemään
        työtä toimeentulotukea vastaan jopa viisi kuukautta. Toimeentulotuen
        lisäksi hänelle maksetaan yhdeksän euroa ruokarahaa päivässä.
        Heinäkuun 2012 alusta lähtien työssäolovelvoite
        tarkoittaa 12 kalenteriviikon tyoskentelyä esim. kuntouttavassa
        työtoiminnassa. Sen ajan tämä ns. kuntoutettava työntekijä joutuu
        hakemaan toimeentulotukea ja vasta sitten pääsee työmarkkinatuelle.
        Huonommin käy niille, joille työssäolovelvoite on määrätty ennen
        1.7.2012. Silloin työstä kieltäytyjä sai viiden kuukauden
        työssäolovelvoitteen jo yhden ainoan kieltäytymiseksi katsottavan
        käyttäytymisen perusteella. Työmarkkinatukea ei siis maksettu ennen
        kuin henkilö oli viisi kuukautta töissä tai työllistämistoimenpiteessä.
        He siis joutuvat osallistumaan kuntouttavaan
        työtoimintaan viisi kuukautta toimeentulotuella ja yhdeksän euron
        ateriakorvauksella...jatkuu

        ...Kuntouttava työtoiminta on aivan käsittämätön orjuutuksen muoto.
        Toimeentulotuki on sentään se yhteiskunnan viimesijaisin tukimuoto,
        mutta joillekin senkin saaminen on tehty työnteosta riippuvaiseksi.
        Niin että älkääpä enää ainakaan julkisesti munatko itseänne vaatimalla
        työttömiä lumitöihin tai risusavottaan. Vaatimuksenne on jo toteutettu
        ihan kirjaimellisesti, koska juuri tällaisia töitähän kuntoutettavilla
        teetetään."

        THL:n seminaarissa,( jonka erääksi tavoitteeksi mainittiin
        yksilöpsykologisoinnista pidättyminen ja yhteisön ja rakenteiden
        huomioiminen )  työllisyyden esteiksi ja toimeentulotuen tarpeen syiksi
        nähtiin lähinnä  asiakkaiden yksilöongelmat: mielenterveyshäiriöt,
        päihdeongelmat ja periytyvä avuttomuus.

        Kukaan ei ollut huomaavinaan, myös myös toimeentulotuki on nykyisin
        riippuvaista työnteosta ja  että Suomessa vallitsee  poliittisesti
        luotu ja ylläpidetty  rakenteellinen työttömyys. Kahdenkeskisillä
        työsopimuksilla, ay- liikkeen alasajolla, tempputyöllistämisella ja THL:
        n omilla työvoimapoliittisilla linjauksilla pidetään huolta siitä,
        ettei työnteolla pääse edes elämään saati rikastumaan ( eli
        työntekijäkin joutuu hakemaan toimeentulotukea).
        Saku Timosta lainaten:
        "Ihan kaikkeen ilmaistyöhön pitäisi soveltaa Rikoslain 47 luvun 3a §:ä:
        Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan
        epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän
        taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa,
        ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä
        on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,
        tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen
        enintään kahdeksi vuodeksi.

        Työvoimalainsäädännössä ilmaistyö on tehty lailliseksi ja jopa
        suositeltavaksi. Näin ei pitäisi olla, vaan jokainen työttömiä
        hyväkseen käyttävä työnantaja pitäisi haastaa oikeuteen
        kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. TE-toimistojen avulias henkilökunta
        pitäisi haastaa avunannosta rikokseen.
        Ja jokainen ilmaistyön puolustelija pitäisi laittaa tekemään nykyistä
        työtään vähäksi aikaa työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla.
        Jos järki ei kasva päähän, niin siten hänet on laitettava tekemään
        samaa työtä kuntouttavana työtoimintana toimeentulotukea vastaan."

        THL on siis itse ollut luomassa lainsäädäntöä, jossa ilmaistyö eli 
        käytännössä pakotettu toimeentulotukiriippuvuus on laillista ja
        suositeltavaa. Sitten THL:n asiantuntijat kertovat meille, että
        toimeentulotuen nauttiminen on perinnöllistä ttt-asiakkaiden
        yksilöllisten ominaisuuksien seurausta ja huostaanottoriski.

        Tiedossa on, että hyväosaiset ovat muita ahneempia ja
        empatiakyvyttömiä. Tutkittavaksi jää, periytyykö tämä ahneus ja
        empatiakyvyttömyys.
        http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/08/09/rikkaat-ovat-ahneempia/201010937/139
        http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tutkimus todistaa raha tekee tylyksi/20110886947


    • Oppilashuolto vai oppilashuosta?

      Erityisen huolestuttava tulos lasten ja vanhempien kannalta on se, että valtion ruhtinaallinen kymmenien miljoonien eurojen panostus kuntien oppilashuollon kehittämiseen ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyyn on tuottanut lisää lastensuojeluilmoituksia ja -asiakkuuksia samaan aikaan kun työntekijät raportoivat , että tarvittavia tukitoimia ei ole tarjolla.

      Vanhemmille on täysin selvää, että jos oppilashuoltoon palkataan lisää sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja tästä seuraa nykyisellä ilmeisesti muuttumattomalla lastensuojelun" varmuuden vuoksi puuttumisen"- ja "kontrolli ennen tukea"- linjauksilla automaattisesti lisää ls- ilmoja ja ls-asiakkuuksia. Linjaus on myös omiaan estämään avunhaun ja syrjäyttämään apua tarvitsevat nuoret koko palvelujärjestelmästä.
      Lastensuojelun kehittäjät- ryhmän nuoren sanoin :
      " Nuoren ei kannata kertoa ongelmistaan koska hän ei voi vaikuttaa siihen mitä sen jälkeen tapahtuu."

      MLL:n tutkimuksen mukaan nuoret kertoivat yhä useammin päivystäjille, etteivät saa ammattilaisilta toivomaansa apua. Kohtaamiset sujuvat aikuisten ehdoilla, eivätkä nuoret uskalla kertoa ongelmistaan.
      "Nuoret kertovat, että tapaamisissa on vaikeaa tai mahdotonta tuoda omaa oloaan julki. Tilanteet ja tapaamispaikat on koettu epämukaviksi, eikä nuori ole osannut tai uskaltautunut tuomaan isoa asiaansa esille. Jotkut nuoret viestittävät, että puhuminen ylipäätään pahentaa heidän oloaan, mutta tätä ei oteta tosissaan, Lasten ja nuorten puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo.
      Hänen mukaansa tapaamisissa ei useinkaan löydy yhteistä kieltä; nuoret kohdataan puoliaikuisina.
      Nuoria askarruttaa myös ammattilaisten vaitiolovelvollisuus. Nuori ei halua kertoa asioistaan, koska pelkää niiden leviävän eteenpäin esimerkiksi kouluympäristössä. Lisäksi nuorilla on pelko siitä, että viranomaiset puuttuvat perhe-elämään."
      http://uutisvirta.fi/uutiset/3628313-mll-nuori-pelkaa-ammattiauttajan-lavertelevan?show=1

      THL:n tilastotietojen valossa nuorten pelko ja epäluulo asiantuntijoita kohtaan on aiheellinen ja perusteltu.
      Tässä tapausesimerkki siitä, mihin avautuminen koulukuraattorille ja moniammatillisille "erityisasiantuntijoille" voi pahimmillaan johtaa:
      http://www.knuutilaki.net/node/39

    • Laaja terveystarkastus- uusi varhaisen leimaamisen muoto?

      THL:n laaja terveystarkastus voisi olla hyvä idea, mikäli tarkastuksen suorittaisivat eli perhettä arvioisivat koulutetut ihmiset, arvioon olisi yhdistetty tuki, arviointimenetelmät olisivat eettisiä ja tieteellisiä, kuntien peruspalvelut olisivat kunnossa , perheille olisi tarjolla tukea ja perheillä olisi edes jonkinlainen oikeusturva mahdollisen puuttumisen prosesseissa. Koska mikään edelläolevista ehdoista ei täyty, odotettavissa on, että laajoista terveystarkastuksista tulee perheille vain uusi varhaisen leimaamisen muoto ja oikeusturvariski.

      ◦ THL:n mukaan "Lastenneuvolan laaja terveystarkastus on määräaikainen terveystarkastus, jossa arvioidaan lapsen terveyden lisäksi laaja-alaisesti koko perheen hyvinvointia.
      ◦ Jos tarkastukseen ei sisälly vanhempien hyvinvoinnin arviota, tarkastusta ei voida kutsua eikä tilastoida laajaksi terveystarkastukseksi."

      Jälleen kerran perheille tarjotaan arviointia ilman takeita tuesta.

      Perheiden oikeusturvan kannalta olisi järkevää, että tarkastuksiin osallistuu aina perheen oma tukihenkilö ja että koko tarkastus mahdollisine haastatteluineen ja tutkimuksineen tallennetaan tarkastuksesta tehtyjen johtopäätösten oikeellisuuden arvioimiseksi.

    • Sirkka Rousu- fiksu ja hyväätarkoittava mutta järjestelmä- ja viranomaisuskovainen ja kentän asenneongelmista ja laittomista käytännöistä tietämätön ammattikehittäjä -siteeraa blogissaan kerrankin aidosti kehittäviä tutkimuksia.

      Tutkimustiedon mukaan onnistunut ja tuloksellinen lastensuojelun prosessi vaatii tiettyjen ehtojen/periaatteiden täyttymistä:
      1) Asiakaslähtöisyys eli palveluprosessi lähtee asiakkaan- ei kunnan, palvelu-järjestelmän tai lastensuojelun henkilökunnan tarpeista. Eli asiakasta kuullaan ja huomioidaan kaikissa prosessin vaiheissa.
      2) Oikein kohdennetut, asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut eli asiakas saa ne palvelut , joita pyytää ja tarvitsee- ei toisten määräämiä/ muodon vuoksi määrättyjä turhia ja asiakkaan voimavaroja ja omaehtoista pärjäämistä heikentäviä pakkotoimia.
      3) Voimaantuminen l. palvelut ja prosessi lisäävät eivätkä vähennä asiakkaan voimavaroja ja selviytymistä.
      4) Palveluprosessi menetelmineen perustuu tutkimustietoon l. tieteelliseen, järjestelmälliseen ja puolueettomaan asiakkuuden syiden, tehtyjen tukitoimien perusteiden , vaikutusten ja tuloksellisuuden järjestelmälliseen keruuseen ja seurantaan.

      Tämä viesti ei millään mene perille kunnissa, joissa- edelleenkään- ei kerätä eikä tutkita asiakaskokemuksia tai "tuen" vaikutuksia, jossa asiakkuudet, avuntarpeet ja auttamisen keinot sanelee sosiaalityöntekijä asiakasta kuulematta ja joissa suuri osa käytetyistä menetelmistä ja tukitoimista ei voimaannuta vaan päinvastoin heikentää tai jopa vaarantaa asiakkaan osallisuutta, luottamusta ja selviytymistä.
      http://lastensuojelija.blogspot.fi/

      Yhdessä asiassa Rousu on toivottoman väärässä. Sosiaalityöntekijöiden lisääminen ei ole ratkaisu lastensuojelun ongelmiin. Tämän mantran markkinointi käy vielä kohtalokkaaksi hyväuskoisille kunnille ja valtiolle.
      Sosiaalityöntekijöiden lisääminen ei tule vähentämään perheiden ongelmia, lasten tuentarpeita tai huostaanottoja vaan päinvastoin lisäämään niitä.

      Syy on yksinkertainen. Sosiaalityöntekijöillä ei ole tarvittavia auttamisen kykyjä, keinoja eikä resursseja- ainoastaan varmuuden vuoksi puuttumisen eetos ja lakisääteinen pakko siihen.

      He ovat saman järjestelmän uhreja kuin asiakkaansa - pelkkiä pelinappuloita ahneuden, koventuvien asenteiden ja kontrollin, eriarvoistettujen lasten ja syrjäytettyjen ihmisten , rapautuvien peruspalvelujen ja katoavan huolenpidon ja kunnioituksen maailmassa.

      Toivoa ja vastuuta ahneuden valtakunnan muutoksesta ei voi ladata leirin asukkaiden ja vielä vähemmän heidän kapojensa niskaan.

    • Rousu kehottaa mittaamaan lastensuojelun vaikutuksia. Tämän pitäisi jo olla itsestäänselvä osa työtä. Valitettavasti vaikutusten arviointi ontuu, jos niitä mitataan vinoutuneella mittarilla:

      Lastensuojelun vaikutuksia kuvaava tavoite ja mittari

      "Ilman tietoa, kunnan on vaikea asettaa lastensuojelutyölle edes relevantteja tavoitteita, joiden saavuttamista voitaisiin mitata ja mitattu tieto koota aika ajoin. Kuvaan tutkimuksessani yksinkertaisen esimerkin, miten kunta voi asettaa lastensuojelulle vaikutustavoitteen, joka kuvaisi juuri sitä, mitä varten lastensuojelu on olemassa: ”Lastensuojelun avopalvelujen asiakkaana olevien lasten elämäntilanne paranee lastensuojelun tukitoimin siitä, missä tilanteessa lapsen asiakkuus alkoi”.

      Asiakaskohtainen mittari kuvaa suuntaa, mihin asiakkaan osalta on edetty: Jokaisen asiakkaan osalta vähintään kerran vuodessa, tai ainakin aina asiakkuuden päättyessä, dokumentoidaan arvio, missä määrin lapsen elämäntilanne on muuttunut verrattuna alkutilanteeseen tai asetettuihin tavoitteisiin nähden: onko lapsen elämäntilanne muuttunut erittäin hyvään suuntaan (4), hyvään suuntaan (3), edennyt jonkin verran (2), tilanne pysynyt ennallaan (1), tilanne huonontunut (0).

      Samaan dokumentaatioon voidaan liittää yhteistyössä asiakkaan kanssa myös arvioivia mainintoja siitä, mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa edistymiseen tai tilanteen huonontumiseen. Sekä vaikuttaviksi arvioiduista että huonosti vaikuttaviksi arvioiduista tekijöistä voidaan oppia. Näin saadaan myös esille jopa haitalliset tukimenetelmät.

      Muutokset lapsen elämässä syntyvät usein monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, jossa asiakkaan oma panos on merkittävä. Paitsi käytettyjen tuen menetelmien tehosta, on organisaatiossa järkevää olla selvillä myös erilaisten menetelmien kustannuksista niin, että käytettäisiin hyviä mutta myös valittavista vaihtoehdoista esimerkiksi taloudellisimpia menetelmiä. Lastensuojelun asiakastyöhön on kehittynyt paljon uudenlaisia työotteita ja -menetelmiä, joiden toimivuutta ja vaikutuksia kuvaava seurantatieto on välttämätöntä toiminnan kehittämiseksi ja toisaalta turhien ”ihmiskokeiden” välttämiseksi tai minimoimiseksi.

      Asiakashyötyjen ja vaikutusten laajemman ja monipuolisemman seurannan kautta, voisi lisääntyä ymmärrys siitä, minkälaiset palvelut ja hoito- ja tukitoimet, sosiaalista pääomaa vahvistavat työnmuodot ja yhteiskunnan toimintarakenteisiin liittyvät muutokset, vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointia edistävästi ja mitkä taas eivät."

      Valitettavasti Rousun mittari on jo lähtökohtaisesti puolueellinen ja painottaa oletettuja hyviä vaikutuksia, joista ei ole todisteita, kuten mittarista huomaa:
      onko lapsen elämäntilanne muuttunut erittäin hyvään suuntaan (4), hyvään suuntaan (3), edennyt jonkin verran (2), tilanne pysynyt ennallaan (1), tilanne huonontunut (0).

      "Elämäntilanne" on myös mittarina liian epämääräinen. Se pitäisi jakaa pienempiin osiin, kuten esim. terveydentila, koettu hyvinvointi ja koulumenestys. Myös voimavarat ja osallisuus kannattaisi ottaa mukaan.
      Mittarin pitäisi mitata myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja kattaa myös lapsen perhe. Esim: lastensuojelun asiakkuuden alusta/aikana tai lastensuojelutoimien seurauksena:

      Terveyteni on parantunut huomattavasti ( 2), parantunut jonkin verran ( 1), ei muutosta (0), huonontunut jonkin verran (-1), huonontunut huomattavasti (-2).

    • Sekä Kaste-projektin loppulausunnot olisi pitänyt julkistaa viime kuun loppuun mennessä. Onko mitään kuulunut? Ei ainakaan uutisissa ole ollut mainintaa asiasta.

      Samoin Eerikan kuoleman jälkeen asetettujen puolueettomiksi mainostettujen tutkijaryhmien loppuraporttien pitäisi valmistua lähiaikoina... Jukistetaanko sitten esim. poliisitutkinnan tulosta ikinä, se on eri juttu. Voidaanhan se julistaa salaiseksi 50 vuoden ajaksi sossu-parkojen suojelemiseksi.

      Kasteen perusteella piti suunnitella vielä muutoksia lastensuojelulakiin, joten miten salaista tietoa ja käsittelyä tuokin nyt sitten tulee olemaan. Vai Suomi ei muka korruptoitunut maa? Taulukauppoja ja puolueiden vaalitukia puntaroidaan viikko ja kuukausi kaupalla oikeudessa, vaikka tuskin missään Suomessa on niin paljon korruptiota kuin juuri ls:uun liittyvissä asioissa.

      • Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia

        "Peräti 92 % ruoanjakopisteissä käyvistä ihmisistä oli sitä mieltä, että ruoka-apu on heidän pärjäämisensä kannalta välttämätöntä. Lähes puolella kävijöistä jää pakollisten menojen jälkeen kuussa käyttöön 100 euroa tai vähemmän. Lapsiperheitä vastaajista oli 33 %.
        Nämä käyvät ilmi 23.11. julkistetussa pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva ruoanjakopaikoissa käyvistä ihmisistä ja kyselyn teemoina olivat hyvinvointi ja terveys, asenteet, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttö sekä ruoanjakopisteiden toiminta.

        Tutkimus on osa käynnissä olevaa valtakunnallista tutkimusta, jonka pääkaupunkiseudun osuudesta on vastannut Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Kyselyjen lisäksi haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyviä lapsiperheitä.
        Tuloksia julkistustilaisuudessa kommentoivat kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, Helsingin sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen ja tutkimukseen haastateltu perheenäiti. Julkistustilaisuudessa kerrottiin myös, että pääkaupunkiseudun kunnat aikovat nyt tarttua tämän ongelman ratkaisuun.

        Koulutus ei suojaa köyhyydeltä

        Lähes puolet (49 %) vastaajista on hakenut ruokaa joka viikko viimeisen vuoden aikana.  Vastaajista yli 46-vuotiaita oli noin 70 % ja naisia ja miehiä kaikista vastaajista suunnilleen yhtä paljon. Valtaosa ruokajonossa kävijöistä oli Suomen kansalaisia (73 %).
        Koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä peräti 42 % vastaajista oli toisen asteen koulutus. Leipäjonoissa käymisen koki nöyryyttäväksi 41 % vastaajista, eivätkä he halunneet naapureidensa tai sukulaistensa näkevän heitä jonossa.

        Heikko työmarkkina-asema yhdistää leipäjonoissa käyviä, sillä 45 % oli työttöminä tai lomautettuina. Myöskään määrä- tai osa-aikainen työ tai aina edes kokopäivätyö ei tarjonnut riittävää toimeentuloa. 

        -Tämä tutkimus osaltaantuo esiin sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen aukkoja, Helsingin sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen totesi.

        - Jos 30% jonoissa olevista ei ole hakenus lainkaan toimeentulotukea, kertooko se siitä, että eduista ei tiedetä tai että niiden hakeminen koetaan liian vaikeaksi, Palviainen jatkaa."

        Palviaiselle ei tule mieleen ilmeisin selitys ttt:n alikäytölle.
        Ihmiset, varsinkaan lapsiperheet eivät uskalla hakea toimeentulotukea, koska jo sen hakeminen leimaa hakijan.

        http://www.socca.fi/uutiset/leipajonot_ovat_valttamattomia_parjaamiselle.4744.news
        http://www.socca.fi/files/2432/Kuka_kay_leipajonossa_Paakaupunkiseudun_ruoanjakotutkimuksen_tuloksia_web.pdf


    • Lastensuojelun ei tulisi olla ensimmäinen sosiaalityön apu perheelle

      "Julkisessa keskustelussa aikuissosiaalityö ei ole noussut esiin yhtenä keskeisenä perheitä tukevana peruspalveluna. Lastensuojelun ei kuitenkaan tulisi olla ensimmäinen perhettä auttava sosiaalityön toimija.
      Tutkimuksesta tiedetään, että toimeentulotuen asiakkaita koskettaa ylisukupolvinen köyhyys, turvattomuus ja huono-osaisuus. Merkityksellinen palvelu on aikuissosiaalityö, joka voi tarjota yhtäältä riittävän varhaisen ja toisaalta periytyvää huono-osaisuutta katkaisevan tuen. Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat muun muassa nuoret – tulevat vanhemmat – sekä köyhät lapsiperheet. 
      Tuloksekasta työtä tehdään kokoamalla sekä moniammatillinen että luonnollinen verkosto asiakkaan ja asiakasperheen tueksi. Vaikuttavan aikuissosiaalityön yksilökohtaisia ja yhteisöllisiä menetelmiä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti monitoimijaisessa yhteistyössä. 
      Kierteitä ei voida katkaista yksistään etuisuuksilla ja sitä täydentävällä toimeentulotuella.

      Olen huolissani vallalla olevasta toimeentulotukipuheesta.
      Tämä yhdistettynä riittämättömiin etuuskäsittelyn resursseihin peittää alleen aikuissosiaalityön mahdollisuuksia olla vahva peruspalvelujen toimija ja yhteiskunnallisten ilmiöiden esiintuoja.
      Olemme käänteessä, jossa on kysyttävä: olisiko nyt aika nähdä aikuisten kanssa tehtävän perussosiaalityön merkitys hyvinvoinnin edistäjänä ja lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä palveluna? "
      Kirjoittaja Laura Yliruka on Soccan Heikki Waris -instituutin johtava tutkijasosiaalityöntekijä.

      Yliruka ei ole tullut huomanneeksi, että juuri perheiden oikeusturvan vaarantava VARPU tutkimattomine arviointimenetelmineen, monitulkintainen VARPU:uun ja subjektiiviseen huoleen perustuva ls- laki ja moniammatillinen työskentely ovat omiaan siirtämään vastuun perheestä lastensuojelulle l. ohjaamaan lastensuojelua perheiden ensimmäiseksi sosiaalityön kontaktiksi, lisäämään lastensuojeluasiakkuuksia ja sijoituksia.

      Ja omaa toimintaansa oikeuttaessaan ja perustellessaan moniammatilliset työryhmät ovat valmiita leimaamaan juuri köyhät toimeentulotuen hakijat yhä varhaisempaa "puuttumista" ja lastensuojelupalveluita tarvitseviksi.

      Soccan aikuissosiaalityön kehittämiseen voit tutustua osoitteessa www.socca.fi/aikuissosiaalityo

      http://www.socca.fi/uutiset/kolumni/lastensuojelun_ei_tulisi_olla_ensimmainen_sosiaalityon_apu_perheelle.4608.news

    • Palautetaanpa mieleen KASTE- ohjelman tavoitteet. jotka ovat:

      1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

      -riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat
      (tosiasiassa riskiryhmiksi leimatut ovat tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin ja väestön eriarvoistuminen on kasvussa)

      -ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia
      ( lisäävät leimaamista ja erityistuen tarpeita, ei puolueetonta arviointia vieläkään)

      -lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt
      ( väkivalta lisääntyy samaan aikaan kuin siitä ilmoittaminen vähenee, uhrit eivät koe saavansa apua palvelujärjestelmältä)

      2.Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti ( asiakaslähtöisyys on hokema ilman tarvittavia muutoksia)

      -asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen
      (tosiasiassa yä useampi avunpyytäjä menettää luottamuksensa sekä virkamiehiin että palvelujärjestelmään, asiakkaiden oikeusturva on olematon, he pelkäävät kertoa ongelmistaan tai pyytää apua, vaikuttavuutta ei tutki mikään puolueeton taho)

      - johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
      (puutteellisesti koulutettu ja vaihtuva henkilöstä on entistä rasittuneenpaa ja huonoillakin pomoilla on pahimmilaan 15 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitosten ansiosta)
      - palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat
      (yksityistäminen, hädällä keinottelu ja viimesijaiset ja kalliit pakkotoimet lisääntyvät, veronmaksajat maksavat kalliita , tutkimattomia ja valvomattomia "lastensuojelu "- ja " kuntoutus"palveluja ilman näyttöä toimivuudesta.)

      Kaste- ohjelmassa on luvassa paljon hyvääkin ja oikeansuuntaista palvelujärjestelmien kehittämistä.
      Huolta herättäviä ja vaikutuksiltaan arvaamattomia ja tutkimattomia oikeusturvariskejä ovat kuitenkin seuraavat:

      Pakollista orjatyötä ja julkisrahoitteista leimaamista ja sosiaalivankeutta?

      "Kunnat kehittävät kuntouttavan työtoiminnan sisältöä, laatua ja yhteyksiä muihin palveluihin yhteistyössä eri toimijatahojen, erityisesti järjestöjen, kanssa. STM tekee kuntouttavan työtoiminnan laatusuositukset yhteistyössä THL:n, kuntien ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. "

      "Kunnat ja järjestöt tukevat mielekkään arjen toteutumista sosiaalisella kuntoutuksella. Yrityksiä kannustetaan hyödyntämään osatyökykyisten jäljellä olevaa työkykyä."

      "Kunnat tehostavat moniammatillista työtä."

      Eikös tämä ole juuri sitä laitonta ja eettisesti arveluttavaa leimaamista ja huoliluokitusta, josta jopa Arnkil itsekin varoittaa:
      "Riskiryhmiin kuuluvat lapset, nuoret ja perheet tunnistetaan neuvola-asetuksen (338/2011) mukaisissa kuntien toteuttamissa laajoissa terveystarkastuksissa sekä oppilas- ja opiskelijahuollossa."

      "Perhekeskus- toiminta tukee moniammatillista erityistuen antamista."
      Mitä muuta moniammatillinen erityistuki voi tarkoittaa kuin lisääntyviä lastensuojeluasiakkuuksia ja sijoituksia?

      Tarkoittaako seuraava, että hv- suunnitelmien sisällön ohjaus jää vapaaehtoiseksi ja kuntaintressien armoille?
      "THL arvioi yhteistyössä Kuntaliiton kanssa hyvinvointisuunnitelman valmistelun ohjaustarvetta kunnissa."

    • Kotimaa 5.12.2012 klo 11:13 | päivitetty 5.12.2012 klo 11:14

      Selvitysryhmä: Lastensuojelu kaipaa muutoksia
      Muutoksia tarvitaan, mutta nykyinenkin lainsäädäntö antaa selvitysryhmän mukaan mahdollisuuksia paljon parempaan toimintaan.

      Lastensuojelun kehittämistä pohtinut selvitysryhmä esittää monenlaisia muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Toimiva lastensuojelu tarvitsee sen mukaan asiakkaiden ja lastensuojelun työntekijöiden aitoa kohtaamista ja riittävästi aikaa.

      Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysryhmä on jättänyt väliraporttinsa ministeri Maria Guzenina-Richardsonille.

      Ryhmä esittää esimerkiksi tiedonkulun ja osaamisen yhtenäistämistä. Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säännökset ovat nykyisin pahasti hajallaan ja käytäntöjen kirjavuus suurta. Tämä johtaa muun muassa siihen, että tärkeitä tietoja jää siirtymättä viranomaisten välillä.

      Palveluja on myös kehitettävä kokonaisuutena ja henkilökunnan riittävyydestä pitää huolehtia. Työryhmä muistuttaa, että 2008 voiman tulleen lastensuojelulain tavoitetta painopisteen siirtämisestä ehkäiseviin palveluihin ja avohuoltoon ei ole havaittavissa. Esimerkiksi kuudessa suuressa kaupungissa uudet resurssit on suunnattu pääosin sijaishuoltoon.

      Raportin mukaan lastensuojelutyön tekemistä ja kehittämistä vaikeuttaa myös osaavan ja pysyvän henkilöstön puute. Esimerkiksi Itä-Suomessa on yhdeksän kuntaa, joissa ei ole yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää.

      Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pitää raportin mukaan kiinnittää huomiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen ja palvelujen järjestämiseen kokonaisuutena. Nykyinenkin lainsäädäntö antaa selvitysryhmän mielestä mahdollisuuksia paljon parempaan toimintaan. lähde YLE uutiset

      "Työryhmä muistuttaa, että 2008 voiman tulleen lastensuojelulain tavoitetta painopisteen siirtämisestä ehkäiseviin palveluihin ja avohuoltoon ei ole havaittavissa. Esimerkiksi kuudessa suuressa kaupungissa uudet resurssit on suunnattu pääosin sijaishuoltoon."

      Kaikenkarvaisilla kalliilla julkisrahoitteisilla lastensuojeluprojekteilla ja -hankkeilla on siis vahvistettu lähinnä sijaishuollon etuja ja edunvalvontaa ja sijaisbisneksen kasvattamista.

      Eikö nyt olisi se 11. hetki tehdä korjausliike?

    • THL on huolissaan huono- osaisuuden ylisukupolvisesta periytymistä. Itse olisin enemmän huolissani raskaasti rahoitetusta huono-osaisuuden periyttämisestä.

      Huono-osaisuuden periyttäjät
      Julkaistu 12.03.2010
      Kirjoittanut Leeni Ikonen

      "Sakari Karvonen kirjoittaa vieraskynässä huono-osaisuuden siirtymisestä sukupolvelta toiselle (HS 10.3.2010). Kirjoittaja tulee siihen johtopäätökseen, että riittävä ja kattava perusturva ehkäisee sukupolvelta toiselle siirtyvää köyhyyttä tehokkaasti. Hyvä havainto.

      Lastensuojelun sosiaalityössäkin puhutaan sukupolvien yli siirtyvästä huono-osaisuudesta ja tämän ketjun katkaisemisesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsi tulee ajoissa ottaa pois vanhemmiltaan parempaan perheeseen (varhainen puuttuminen).

      On havaittavissa, että lastensuojeluksi nimetty toiminta itsessään aiheuttaa huono-osaisuutta, ja sekä lasten että vanhempien syrjäyttämistä.

      Syrjäyttäminen tapahtuu lasten kohdalla siten, että kodeistaan pois otetut lapset suistetaan raiteiltaan, heidän turvallisuudentunteensa horjutetaan, heidät ajetaan usein päihteiden käyttäjiksi, rikollisiksi ja altistetaan seksuaaliselle hyväksikäytölle lastensuojelulaitoksissa. Moni lapsi jää vaille perusopetusta, terveydenhuollon palveluita, joutuu elämään vankilamaisissa oloissa alistettuna ja jää siten loppuelämäkseen sosiaalitoimen asiakkaaksi.
      Tästä syrjäyttämisestä kunnat ovat halukkaita maksamaan, usein jopa 10 000 euroa kuukaudessa per lapsi.

      Vanhempien syrjäyttäminen tapahtuu siten, että vanhemmat pakotetaan irtisanomaan itsensä työpaikoistaan, siirtymään perhekuntoutus -nimikkeellä oleviin laitoksiin ja oleilemaan siellä toimetonna, vanhempia juoksutetaan työajalla hyödyttömissä neuvotteluissa, joissa jauhetaan aina samoja asioita ja ongelmia näkemättä kasvavassa ja kehittyvässä lapsessa tai heidän vanhemmissaan mitään hyvää.

      Vanhempia ja lapsia pyritään syrjäyttämään myös estämällä lapsen ja vanhemman tapaamiset tai järjestämällä lapsen tapaamiset satojen kilometrien päähän lastenkotiin niin, että kaikki vapaa-aika kuluu joko matkustamiseen tai lapsen tapaamisasioiden järjestämiseen.
      Usein vanhemmat päätyvät lastensuojelun toiminnan takia mielenterveystoimiston asiakkuuteen tai jäämään uupumuksen takia sairaslomalle.
      Lastensuojelun toiminta on siten tehokasta syrjäyttämistoimintaa eli huono-osaisuuden periyttämistä. Sen kustannukset yhteiskunnalle ovat mittaamattomat sekä rahana että inhimillisinä kärsimyksinä.
      Olisiko sosiaali- ja terveysministeriöllä itsetutkiskelun paikka?"

      • "Lapsen etuun" ja "huoleen" piiloutuneet päättäjät, lastensuojelujärjestöt, STM ja THL ovat tienneet lastensuojelun epäkohdista ja laittomuuksista jo vuosikaudet ja olleet myös itse tuottamassa epäkohtia ja mahdollistamassa yksityisten ls- yritysten lihomisen perheiden hädällä .

        Uuden lastensuojelulain valmistelussa ei kuultu kriisin ennustaneita asiakkaita sen paremmin kuin oikeusoppineita. Nyt kun kriisiä ei voi enää sivuuttaa, ratkaisuksi tarjotaan pelkkää puhetta ja käsiteuudistuksia. Katastrofia itse aiheuttamassa olleet keskittyvät nyt status quon ylläpitoon ja kriisin syventämiseen "lisää sosiaalityöntekijöitä " ja " "lisää moniammatillista yhteistyötä"- mantroillaan ja kosmeettisilla käsiteuudistuksillaan ( varhainen vastuunotto/ tuki).

        Eivät asiakkaat kaipaa lisää alentuvaa lumeauttamista, tyhjiä lupauksia tai epätieteellisiä vuorovaikutusteorioita ja -testejä vaan peruspalveluja, oikeutta ja oikeusturvaa.

        Varma merkki siitä, ettei mitään aiotakaan tehdä ovat sisällyksettömät puheet lastensuojelun "uudistamisesta" ( Kananoja) tai "avaamisesta"( Paloniemi).
        Kun halutaan viivytellä ja siirtää huomio muualle selkeistä laittomuuksista ja niitä tuottavista ja ylläpitävistä tahoista, ruvetaan puuhaamaan organisaatiouudistusta.

        Päättäjän tai "asiantuntijan" joka haluaa aidosti ratkaista kriisin tunnistaa siitä, että hän:
        1. Lopettaa lastensuojelun kriisiä ylläpitävän löysän tulosvastuu- ja verovapaan rahoituksen ja muuttaa lastensuojelukertoimen laskuperusteet huostaanottojen sijaan ennaltaehkäisystä palkitsevaksi
        2. Kuulee palvelujen käyttäjiä ja teettää/ rahoittaa puolueettoman tutkimuksen lastensuojelun toimintakäytäntöjen laillisuudesta, vaikutuksista, sijoitussyistä, sijoitusten kestosta ja sijaishuollon olosuhteista.
        3. Esittää lakiuudistuksia sanktioineen peruspalvelujen esim. kotiavun takaamiseksi ja lastensuojelun dokumentaation ja toimintakäytäntöjen laillisuuden valvomiseksi ja varmistamiseksi.
        4. Takaa sosiaalitoimessa ja järjestöpalveluissa asioiville perheille oikeusturvan eli kuulemisen, puolueettoman ja asiantuntevan tutkinnan ja fair trial- oikeudenkäynnin siirtämällä huostaanotto- oikeudenkäynnit hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin.

        Jos ei ole valmis tekemään näitä tai edes jotain näistä, ei oikeasti haluakaan ratkaista kriisiä.

        Miksiköhän STM:n väliraportti on niin hampaaton verrattuna valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin?
        http://www.vtv.fi/files/3161/06_2012_lastensuojelu_netti.pdf


    • Hyviä kirjoituksia !

      "Uudistaminen" ja "avaaminen" edustavat sitä tyhjää lastensuojelu-lumetta, mitä jaetaan jatkuvasti tiedotusvälineille.

      Raakuudet jatkuvat kunnissa ja sitä ei sosiaalityöntekijöiden määrää lisäämällä lopeteta.

      Perheiltä puuttuu oikeusturva sekä korvaukset, kun lapselle tehdään esim. laiton vapaudenriisto.

    • "Uutta luomaan tarkoitetut projektit ja hankkeet ovat usein itsessään innovaatioiden pahimpia esteitä."

      Jyrki Kasvi: Projektipöhö imee Suomen mehut
      "
      Suomi on projektien ja hankkeiden luvattu maa. Käytännössä kaikki tutkiminen ja kehittäminen on organisoitu projekteiksi, siisteiksi parin vuoden paketeiksi, jotka on helppo pitää erillään muusta toiminnasta, kirjoittaa Jyrki Kasvi blogissaan.
      



      Ennen projektin alkua se pitää suunnitella; Ilman yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa projektille on turha yrittää saada rahoitusta.
      Jokainen hakemus ei tietenkään tärppää eli hakemuksia on kirjoitettava monta.

      Esimerkiksi yliopistoissa jopa kolmannes tutkijan työajasta voi kulua rahoituksen hankkimiseen. Tilastoissa ja raporteissa nämä tunnit eivät näy, sillä ne kirjataan edellisiin projekteihin tehdyksi työksi.
      Toki myös hankkeiden valmisteluun voi saada julkista rahaa, kunhan kirjoittaa ensin projektisuunnitelmankirjoitussuunnitelman.
      Tutkijakoulutukseen tarvitaankin ehdottomasti kaikille pakollinen 'Projektirahoitus ja luova raportointi' -opintokokonaisuus.

      Projektiryhmien kokoukset ja raporttien kirjoittaminen voivat viedä valtaosan projektien varsinaisista työtunneista. Esimerkiksi viiden kumppanin projektin johtoryhmän palaveri maksaa helposti yli 5 000 euroa (2 henkilöä x 5 kumppania x 4 tuntia x 130 euroa/tunti). Plus matkat ja pöytäkirjan kirjoittaminen.
      Kuinka paljon aikaa jää varsinaiseen tutkimukseen ja kehitykseen?

      Projektin tärkein tulos on loppuraportti. Kun projektin jälkeen kysyy projektin tuloksia, saa eteensä mapin. Vaikutusten arviointi ja tulosten levittäminen karsitaan projektisuunnitelmissa minimiin, sillä mitä suurempaa rahoitusta projektille hakee, sen epätodennäköisempää sen saaminen on.
      Vaikka projekteihin ja hankkeisiin investoitu raha ja aika tuntuvat kuluvan pelkkään suunnitteluun ja raportointiin, tuloksiakin toki saadaan. Hankkeiden ansiosta me tiedämme muun muassa, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää kouluissa, miten muutosta tulisi johtaa, tai millaisia sähköisiä palveluita ihmiset haluaisivat käyttää.

      Miksi näitä kalliilla hankittuja tietoja ei hyödynnetä, on suomalaisen innovaatiojärjestelmän suuri mysteeri.
      Kun projektin rahoitus loppuu, loppuu myös kiinnostus. Rahoitus ja tekijät siirtyvät seuraaviin projekteihin.
      Vanhojen projektien tulosten hyödyntämistä ja levittämistä varten tarvitaan ilmeisesti oma projektinsa. Kuka kartoittaisi esimerkiksi Suomen lukioiden tai kuntien tai sairaanhoitopiirien kehityshankkeiden parhaat opit ja levittäisi ne koko maahan?

      Uutta luomaan tarkoitetut projektit ja hankkeet ovat usein itsessään innovaatioiden pahimpia esteitä.
      Projektisuunnitelma määrittelee etukäteen, mitä tehdään eli projektien tulokset tiedetään etukäteen.
      Mikä se sellainen ennalta määritelty 'uusi' innovaatio on?
      Ja mikä pahinta, projektit antava kaikille muille luvan levätä laakereillaan: ”Miksi meidän pitäisi kehittää toimintaamme tai tuotteitamme? Sitä vartenhan meillä on projekti!”

      Meillä ei ole varaa ulkoistaa ajattelemista projekteille. Suomi menestyy vain, jos jatkuvasta kyseenalaistamisesta, kehittämisestä ja muutoksesta tulee kaikkien oikeus ja velvollisuus.

      Ihmisten luovuus on vapautettava rahoitushakemusten ja projektiraporttien oravanpyörästä aidosti uusien ajatusten etsimiseen ja kehittämiseen.
      Jyrki J.J. Kasvi
Kirjoittaja on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehitysjohtaja
      http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_projektipoho_imee_suomen_mehut/6419699

    • Pesäpuu ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kallis ja oikeusturvaongelmia kuhiseva PRIDE- koulutus( nimikin on valistumaton laina seksuaalivähemmistöjen vapautusliikkeeltä) ansaitsisi tarkempaa tutkimusta rahoittajilta ja takeen lastensuojelulain noudattamisesta rahoituksen ehdoksi.

      Tämän raskaasti RAY ym.-rahoitettu pikakoulutus sisältää todella kyseenalaisia ja lastensuojelun laittomia toimintakäytäntöjä ylläpitäviä asenneongelmia ja suorastaan laittomia suosituksia esim. sukulaissijaisvanhemmuutta, perheiden jälleenyhdistämisiä ja lasten ja perheiden tapaamisoikeuksia ja -rajoituksia koskien.

      "Kansalle on kerrottu, että 24 tunnin pikakoulutuksella osasta maamme vanhemmista muokkautuu ylivertaisia lastenkasvattajia sijaisvanhempina. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti.

      Asiantuntijoita huolettaa erityisesti se, että tässä jaottelussa lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa." l

      ainaus Leeni Ikonen/ kirjoitukset/ parhaat asiantuntijat, huostaanotot päätyvät harvoin sukulaissijoituksiin- uutinen

    • Kun yhä useampi lapsi sijoitetaan pelkästään puuttuvien psykiatristen palvelujen takia ja yhä useampi perheiden tukemisella rahastava projekti on tosiasiassa sijaishuollon valvomattomien hoitojen asiakashankintaa , sijoittajatahojen ja rahoittajien olisi syytä kiinnittää huomiota psykiatrisen osaamisen kriteereihin.
      Valtion tarkastusviraston mukaan sijaishuollon yksikkö saa psykiatrisen erityisosaajan statuksen ja voi pyytää korotettua hoitovuorokausimaksua jo yhdellä psykiatrisen sairaanhoitajan viralla. Vaikka se olisi vain haussa ja tosiasiassa täyttämättä!

      "Meidän kohdalla laitos pisti tuotakin paremmaksi eli osastolla ei ollut yhden ainutta psykiatrisen koulutuksen saanutta henkilöä. Kun ihmettelin sitä ääneen, koska siellä annetun hoidon piti korvata saairaalassa annettu hoito, niin kiusaantuneena selitettiin, että "On meillä yksi psykiatrisen sh:n virka, mutta sitä ei ole saatu täytettyä."

      Laitoksella ei varmaan ollut "varaa" palkata siihen virkaan ketään, koska eräs tyttö samalla osastolla ollut lapsi kertoi, että virka oli ollut auki koko hänen siellä olonsa ajan eli kaksi vuotta. Silti laitos peri korkeinta mahdollista laitoshoidon vrk-maksua yhteiskunnalta sen perusteella, että he ovat psykiatrista hoitoa antava yksikkö. "

    • Lastensuojelussa on vielä turha puhua auttamisesta, tuloksista tai hyvistä käytännöistä. Niiden sijaan pitäisi puhua lastensuojelun itsensä aiheuttamien haittojen minimoinnista.

      Lastensuojelun hankerahoitusten ehdoksi riittäisi, että:
      -Hankkeet kunnioittavat voimassaolevia lakeja ja asetuksia. Esim. hallintoalamaisilta ei saisi riistää perusoikeuksia ilman puolueetonta tutkintaa ja fair trial- oikeudenkäynnissä saatua näyttöä väärinkäytöksestä. Ei siis pelkän sosiaalityöntekijän epäilyn perusteella kuten nykyään tapahtuu.Esim. lastensuojelun edunvalvontahanke ja sijaisperhevalmennukset loukkaavat karkeasti tätä periaatetta.

      - Hankkeiden ( puolueettoman tahon suorittama) vaikutusten seuranta pakolliseksi

      - Julkisrahoitteisten hankkeiden ei tule kurjistaa avunhakijoiden tilannetta entisestään

      Rahoitus pois hankkeilta, jotka eivät täytä edellämainittuja ehtoja.
      Julkisella rahoituksella ei tule tukea lastensuojelun hankkeita, jotka eivät edes lähtökohdiltaan noudata lastensuojelulakia.

    • "Lapset vietiin päiväkodista poliisiauton avustuksella

      Keskisuomalaisesta perheestä tuli lastensuojelun asiakas 5 v sitten. Äiti mainitsi ohimennen terv.keskuksessa olevansa väsynyt - kotona oli kaksi pientä lasta ja kymmenpäinen lypsykarja, puoliso kaksivuorotyössä muualla. Terveyskeskus teki lastensuojeluilmoituksen.

      Kotiin tuli kunnan perhetyöntekijä muutamaksi tunniksi kuussa lähinnä leikittämään lapsia. Sitten karjasta luovuttiin ja isä jäi työttömäksi. Perhetyöntekijä tuntui tarpeettomalle, kun vanhemmat olivat kotona. 'Olen vanhan ajan kasvatti. Pidin häpeänä, että kotona oli ulkopuolinen auttaja', äiti sanoo.

      Syrjäkylällä kasvaneet lapset tarvitsivat lastensuojelun mielestä toisten lasten seuraa ja heille järjestettiin päiväkotipaikka kahtena päivänä viikossa. Koko perhe lähetettiin perheneuvolaan. 'Tykkäsimme käydä ja lapsetkin kehittyivät sosiaalisemmiksi', äiti kertoo.

      Päiväkoti alkoi epäillä seksuaalista hyväksikäyttöä ensin yhden ja sitten toisen lapsen kohdalla. Epäilyä tutkittiin keskussairaalassa, jonka lausunto oli kielteinen. Kunnan sosiaalitoimi teki silti tutkintapyynnön poliisille ja tutkimukset jatkuivat yliopistosairaalassa. Näyttöä ei löytynyt. Lastensuojelun papereihin jäi kuitenkin vain tutkintapyyntö, ei tietoa tuloksesta.

      Perheen elämä ei palannut normaaliksi. 'Meille sanottiin, että lapset otetaan huostaan, jos toinen ei leiki tarpeeksi päiväkodissa kevääseen mennessä. En ollut uskoa, koska hän leikki kotona', äiti kertoo. Asiantuntija kävi päiväkodissa, mutta ei nähnyt poikkeavaa.

      'Meillä oli kova henkinen paine, kun meille sanottiin, että olemme huonoja vanhempia. Emme pystyneet salaamaan sitä lapsilta.'

      Lapset olivat kesän kotona. Syksyllä toisella sanottiin olleen parin viikon huonompi jakso päiväkodissa. Lapset päätettiin ottaa huostaan. Se tehtiin kiireellisenä, heidät haettiin päiväkodista poliisin avustuksella ja vietiin turvakotiin.

      'Epäiltiin joukkoitsemurhaa', äiti kertoo. 'Luimme papereista, että äidin epäiltiin tappavan lapsensa, miehensä ja itsensä. Olen uskovainen ja mainitsin kerran, että Jeesus tulee hakemaan omansa pois. Silloin siihen ei kiinnitetty huomiota'. Äiti epäilee, että hengellisen kasvatuksen katsottiin vahingoittavan lapsia. 'He ovat silmäteriämme. Olemme raittiita, emmekä väkivaltaisia'.

      Äiti kävi mielenterveystoimistossa kuulemassa, että hänellä ei ole muita ongelmia kuin hyväksikäyttötutkimuksen aiheuttama kriisi.

      Lapset ovat olleet poissa vuoden, ensin turvakodissa, jossa tapasivat vanhempiaan päivittäin, ja hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen yli 300 kilometrin päässä. He saavat tavata vanhempiaan kolme tuntia kuussa, puhua puhelimessa kaksi kertaa viikossa ja saada kirjeen viikossa."

      Juttu jatkuu niin tuhanteen kertaan toistuneena: SOSSUN PAPEREIHIN JÄI EPÄILY, edes tutkimusten tuloksia ei sinne kirjattu, puhumattakaan, että olisi poistettu koko tuulesta temmattua epäilyä.

      Vaikka vanhemmat pystyivät osoittamaan omissa asiakaskirjauksissaan 102 virhettä ja myös todistamaan väittämät vääriksi, hallinto- oikeus, tuo sosiaalityöntekijöiden oma lumeoikeus luotti mielummin sosiaalityöntekijän todistamattomaan epäilyyn.

      HS/ Haapasten tarina

    • Täällä saavat kunniaa lakia rikkovat huostaanotot, kuten tuo edellinenkin.

      Täällä haukutaan myös uskovaiset sossut, jotka ovat vilpittömästi katsoneet LAKIA ja lapsen parasta. Ateistiset rikolliset ovat täällä suuressa suosiossa ja kunniassa paitsi, että heidän tekojaan vähätellään, että saisivat toimia rauhassa kenenkään häiritsemättä.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uusimaa eristykseen - mentiinkö liian pitkälle?

      Muut Pohjoismaat eivät ole tällaista tehneet, vaikka niisstä tilanne on vakavampi. Tutkija ihmettelee THL:n uusia lukuja: ”Miten Uudenmaan sulkeminen
      Maailman menoa
      617
      4155
    2. Sanna Marin kovassa paikassa. Sääliksi käy.

      Ei tainnut Sanna tietää millaiseen myrskyyn joutuu. Hän on joutunut tilanteeseen jossa kansalaisten henki ja talous on vaarassa. Aivan kammottava til
      Maailman menoa
      341
      1144