Oletko ulkomuodoltasi äijämäinen/jätkämäinen

kroppa on naiselline, mut pukeutumistyyli ei..

mur

.

olla ihan akkamainen, kai.

ainoatakaan miesten vaatetta.

mutta jotkut vaatteet saattaa olla jätkämäisiä, ei äijämäisiä sentään :) Hametta käytän harvoin. Toisaalta taas meikkaan ja tykkään maihareitten ja vastaavien lisäksi myös korkeakorkoisista jalkineista ja naisellista alusvaatteista.

Mutta toisaalta mua viehättää jotkut miesten vaatteet naisella, tyyliin puku tms. Vaikka harvoin niin tulee pukeuduttua.

Sillai että työssä minulla on hame ja vapaalla pitkät housut.

mua naiseksi luulemaan

Ulkomuoto on kyllä naisellinen ja yleensä pukeudun sen mukaan. Ei kiinnosta miehekkäät vaatteet, jos nyt ei ota lukuun nahkarotsia ja bootseja (nekin on neitimäiset).
Aika akkamainen garderoobi tuolla kaapissa roikkuu.

jätkämäinen.

Heh...Uskomaton palsta. Naisellinen ihan sataprosenttisesti. En kykene istumaan hameessa jalat haarassa, enkä jauhamaan purkkaa terassilla, en käytä Poly Blondea, en käytä maihareita, en käsitä naisia, joilla on "minireppu" käsilaukun sijasta, enkä suoraan sanoen ymmärrä ketään, joka voi vapaaehtoisesti missään(!) käyttää reppua laukun sijaan, jollei tilanteessa ole käytännön syistä ihan pakko - itse kun kuustoista- vuotiaana siitä painajaisesta pääsin, siirryin suosiolla salkkuun tai laukkuun, enkä ole sen jälkeen oksentanutkaan reppuun.

Mikäli miehekkääksi määriteltäisiin lyhyet hiukset(?), niin sellaisetkin - tosi lyhyetkin, on mulla joskus ollut, mutta muuta maskuniinista minussa luultavasti ei oikeasti ole, kuin alttoääni ja röökinpoltto. Ja halu puhua asoista, eikä höpötttää horoskoopeista tai tyhmyyksistä. Röökinpoltto on tosi junttimainen tapani ja sitä valitettavasti harrastan joskus jopa kävellessäni. Sen sijaan terveyssandaaleita en kykenisi käyttämään ja matalakorkoiset kengät tekevät aina tiukkaa. Tietysti voin näyttää idiootilta, kun liukastelen koroissa ja joskus olen katkonut luitakin itseltäni sen vuoksi, että olen oikeasti sikäli tyhmä, etten osaa pukeutua käytännöllisesti. Laittaidun joko täysin tai kuljen aika laittamattomana.

Meikkaaminen ei erityisesti kiinnosta mua: mikään ei ole tylsempää, kuin harjoitella meikkityylejä. Kakarana opettelin kaiken esimerksi juuri meikkaamisesta, joten en tosiaankaan lue naistenlehtiä ja niiden meikkijuttuja *haukotus*. Ylpeä olen ehkä siitä, että aikuisella iällä olen päässyt pakkomielteestäni meikata, vaikka mennessäni roskapussia viemään: vttu miten tyhmä sitä joskus on ollut... Joskin on mulla luontainen tyylitaju tarvittaessa: tiedän, että arvokkaampaan tilaisuuteen ei kertakikkiaan paljasteta olkapäitä, joskin huivikin riittää, ja että shampanjalasia ei roikoteta pitäen kiinni lasin kärjestä, että kiroilu ei ole suotavaa itseäni vanhemmaksi tiedetyn ihmisen läsnäollessa tms. välttämättä yleensä missään formaalissa tilanteessa, että kättelyjärjestys menee saapumisjärjestyksen mukaan, että saat laittaa minarin, mutta älä h*mmeti laita sitä, jos sulla on huonot sääret ja halvat kengät... Ja älä laita isompaa laukkua, kuin sun hartiat. Jne.

Oletko nyt utelias tyytyväinen? Sait vastauksen kirjoittajalta, joka ei ole saitin jäsen! Ajattele!

sisältä ja ulkoa. Feminiinisenä piirteenä näkyy vauvoille lirkuttelu.

jopa venäläiseen tyyliin tuo pukeutuminen nykyään. En käytä mitään miesten / androgyynejä vaatteita.

.rippipuku pitäisi jo uusia, mutta se maksaa RAHAA

olen aika karu, mutta pukeutuminen on aika neutraalia tai siitä naisellisempaan suuntaan.

on naisellinen mutta pukeutumiseni ei kovin naisellista. Pidän mukavista vaatteista!