Minua kiehtoo fysiikka ja matematiikka ihan hirveästi mut oudolta kuin se ikinä kuulostaakin en vaan saa itseäni opiskelemaan tarpeeksi. Joskus saan aloitettua ja luen ja teen tehtäviä kokonaisen viikon mut sitten se taas tyssää. Miten te fysiikannerot olette jaksaneet opiskella? Onko teillä jotain ihan omia opiskelutekniikoita vai oletteko niin helvetin ahkeraa ihmistyyppiä että ette voisi kuvitella edes jättämättä lukematta. Voin siis tosiaan väittää että kiinnostukseni olisi kova, mutta en ymmärrä miksi se opiskelu on silti niin ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Viestini ei välttämättä kuuluisi tälle palstalle mut kun fysiikasta on kyse niin haluanki tietää nimenomaan fysiikkaa harrrastavien neuvoja pulmaani.
Viestini ei välttämättä kuuluisi tälle palstalle mut kun fysiikasta on kyse niin haluanki tietää nimenomaan fysiikkaa harrrastavien neuvoja pulmaani.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tee fysiikan harrastuksestasi juuri sitä mitä haluat. Sitä tulee sitten pakostakin opiskeltua jos huomaa että ei ymmärrä jotain asiaa, tai jokin asia on vain erityisen kiinnostava.
Itse olen lähestynyt fysiikka käytännön näkökulmasta, esimerkiksi moottoritekniikka ja mekaaniset laitteet kiinnostavat. Ensin on herännyt mielenkiinto asiaan, sitten olen lukenut vähän teoriaa ja sitten mennyt kokeilemaan juttua käytännössä.
Koulun fysiikka ja matikka toimii mielestäni vain työkaluna jota pitää oppia käyttämään.
Aineena fysiikkaa opiskellessa joutuu kyllä paljon harjoittelemaan, laskutehtäviä ym, jos esim meinaa korkeakoulukursseista selvitä,.
Kannattaa opiskella perusfysiikka (lukio, mm) kunnolla sillä pärjää aika pitkälle
Sama pätee titysti matematiikkaan
Fysiikassa on vain muutamia lainaalaisuuksia. Jos ymmärtää esimerkiksi kuinka valo heijastuu peilistä. san jälkeen ymmärtää miltei kaiken valon heijastumisista, se pätee yllättävän hyvin myös ääneen ja esimerkiksi veden aaltoiluun. Ei ihan suoraan koska allot käyttäytyy hieman eritavalla, kuin suoraan etenevä valo ja aaltojen avaimeneminen kuten myös äänen on nopeaa. Yllättäen myös esineet kimpoavat erilaisiata pinnosta valon lailla elleivät uppoa materiaan joita kohtaavat. kaatuvan tornin kappaleet kimpovat myös valaon lailla, kun muistaa painovoima aiheuttaman radan muutoksen.
Kaatumisista päästäänkin sujuvasti tasapaino asioihin ja massan kykyyn vastusta voimaa, ja säilyttää liikemäärä. Esimerkisi maahan osuva pahvilaatikko, mikä kohta osuu maahan ensiksi, ja sen suhde tasapaino pisteeseen vaikuttaa mitenkä laatikkoa alkaa liikkua alustalla johon se osuu, ja alustan kitka ja laatikon kitka vaikuttaa kuinka laatikko jatkaa matkaa. Myös kosketuskohtien etäisyys massakeskipisteestä vaikuttaa luonnollisesti, esimerkkinä lentokone ja helikopteri. lentokoneen potkurin osuessa maahan potkuri vaurioituu, ja myös moottori voi kärsiä pahoja vaurioita. Helikopterin lavan tai lapojen osuessa maahan kopteri yleensä kaatuu, rumua tulee eri tavalla.
Jos unohtaa yhdenkin jutun tulokseksi voi tulla aivan vääriä johtopäätöksiä.
Katso tavallista selkänojallista keittiötuolia ja kuvittele kiinnittäväsi köysi siihen, ajattele mitä tapahtuu jos vedät tuolia narulla, kaatuuko tuoli, kääntyykötuoli liukuen lattialla, kuinka kiinnityspisteen laittaminen ylemmäksi tai alemmaksi vaikuttaa. Kitka ratkaiseen aika paljon tulin kaatumista liittyvään asiaan, myös kiinnityspisteen korrottaminen lisää kaatumisherkkyyttä.
Kuten huomaat ei noita lainalaisuuksia ole paljon, mutta mahdollisuuksia on. Lujuusopissa lauta voi katketa, mutta myös taipua. Rakennuksissa jotka sortuu, taitaa jokin yksityiskohta unohtua ja se aiheuttaa heikkouden joka voi ilmeta vuosien päästä. Kunnes jokin tilanne on juuri otollinen virheelle. Liikenne onnettomuuksissa fysiikkan avulla voi suhteellisen helposti päätellä ajoneuvonen alkusijainnin. jos kolaroivia autoja ei ole liikaa.
Ajattele myös asiaa kun ajattelet kaatuvaa tuolia, ei siinä tarvitse laskea. vaan päätellä, myös autokolarissa päättelyllä onnistuu aika paljon. heijastumisissa mitä siinä voisi laskea. ilman muuta jos haluaa analysoida tuloksia tarkemmin pitää laskea, mutta perus asiat onnistuu ihan laskematta vai onnistuuko?
matematiikan opiskelussa monotonisuus ja se ettei näe tavoitetta. Fysiikka kiinnostaa paljon mutta siitä on hankalaa saada tukevaa otetta ilman vahvaa matemaatista pohjaa. Eli olen samassa umpikujassa..
Matematiikka on työkalu, jota tarvitset fysiikan ilmiöitä tutkiessasi. Huonolla työkalulla saat huonoja tuloksia.
Huono työntekijä syyttää aina työkalujaan :D
Kyllähän matematiikka ja fysiikka aikalailla yhten kuuluu.
Vaan kuitenkin aika pitkälle perusfysiikassa pääsee, ennenkuin esim
differentiaaleja tarvitaan...