Älykkyyskeskustelusivuilla on ollut paljon keskustelua erilaisista älykkyyden lajeista. Niitä on vaikeaa yksioikoisesti lajitella mutta minua ja varmasti monia muita kiinnostaa erilaiset elämässä hyödylliset älykkyyden lajit.Toivoisin lyhyen tai ehkä pidemmänkin perustelun että miksi ja missä se on hyödyllinen tai esimerkki. Tulee useampikin mieleen mutta mainitsen vain yhden ja jätän estradin vapaaksi: Puhelahjat, koska puheilla voidaan vaikuttaa ihmismieleen voimakkaasti eri tavoin esimerkiksi politiikassa
Elämässä hyödylliset älykkyyden lajit?
MattiNykänen5
9797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
älykkyyttä joka ei ole hyödyllistä? G-faktori taitaa olla sellainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97088&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Erillaisissa tehtävissä eri aivoalueet joutvat työskentelemään ja jos synnynnäinen aivojen rakenne tukee tehtävän sourittamista voi henkilöä luonnehtia lahjakkaaksi. Tempperamenttipiirteistä tunnollisuus takaa menestymisen varmasti paremmin, kuin yksikään kyky tai älykkyystesti. Käy koulut loppuun. Tulee ajoissa töihin ja tekee huolellisesti työnsä. On uskollinen parisuhteessa ja pitää suhteesta huolta. Kaikkein paras yhdistelmä tulee kun tunnollinen on poikkeuksellisen lahjakas. Joskus lahjakas ei ole lainkaan tunnollinen eikä sovinnainen. Tällöin on kysysmys oikukkaasta tähdestä sellaisesta taiteilijapersoonasta. Urheilussa tällainen on valmentajan painajainen. Tunnollisetkin ovat joskus rasittavia, koska varsinkin nuorina he pitävät itseään älykkäinä ja jotenkin etuoiketetumpina. Nourena he näkevät kaiken mustavalkoisena ja ovat moraalin mestareita.
Sosiaaliset olot vaikuttavat paljon kuolutustasoon ja menestymiseen. Toiset tuntuvat pitävän tälläistä lähtökohtaista eroa älykkyyteen liittyvänä. Tottakai älykkääthän menestyy. Sitten ollaan ihmeissään, että voi bussikuskikin olla älykäs ja jopa mensalainen. Pidetään, että henkilö on alisuoriutunut ollessaan vähemmän statuksen työssä, vaikka kysymys on vain lapsuudesta saadusta mallista ja arvomaailmasta.
Jos älykäs ihminen on myös viisas, hän oivaltaa ettei oma onnellisuus ole sidoksissa sosiaaliseen statukseen.
*Lainaus "älykkyyttä joka ei ole hyödyllistä? G-faktori taitaa olla sellainen."
- Jos oletetaan G-faktorin olevan yleisälykkyyttä, sillä ei itsessään ole erityistä käyttökohdetta, koska se on mukana kaikessa tietoisessa toiminnassa. Mutta jos oletetaan lisäksi, että yleisälykkyys heijastuu ihmisestä ulos erilaisina lahjakkuuksina, sillä voi olla suurtakin arvoa elämässä menestymisen kannalta.
päättelykykyä. Päättelykyvystä on hyötyä ajattelussa ja asioiden mieltämisessä myös. Eikä ainoastaan matemaattisissa tai tekinisissä asioissa. Erillaiset lahjakkuudet kuten musikaalinen lahjakkuus tai kuvataiteellinen lahjakkuus ovat olemassa itsenäisesti ilman g-faktorin vaikutusta. Tästä ovat savant lahjakkuudet todisteena. Jos äo:n on tarkoitus mitata jonkinlaista yleistä ajattelukykyä, en väitä etteikö päättelyky vaikuittaisi siihen erittäinkin paljon. Ajattelussa on huomattu eroja vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Myös ajattelu, tai onko nuo nyt päättelytapoja ovat konvergentti ja divergentti ajattelu. Eli aina ei päättely ole sitä, että löytyisi yksi oikea ratkaisu, vaan useita vaihtoehtoja.
Armeja käyttää P1 ja P2 testejä johtajien löytämiseen. P2 testissä on kuviopäättelyä, matemaatiikan ja sanojen merkitys tehtävä. Kaikissa tehtävissä on todella vähän aikaa käytettävissä. Kai sillä koitetaan selvittää henkilön ajattelu ja harkintakykyä. Sotatilanteissa voi joutua tekemään päätöksiä nopeasti ja hyvin väsyneenä. Testeillä sitten koitetaan selvittää miten ajattelukyky toimii nopeissa tilanteissa. P1 testillä selvitetään persoonallisutta. Luulen, että P2 testin kaltainen älykkyys testi on kaikkein helpoin tapa mitata älykkyyttä. Uskoisin kyllä, että henkilö joka pärjää hyvin kaikissa P2 testin osioissa pärjää sekä konvertissa ja divergentissä ajattelussa ja epäilisin kyseisen henkilön olevan vähintäänkin tavanomaisesti lahjakas kaikissa lahjakkuuden muodoissa. P2 testeissä menestyminen ei kuitenkaan takaa, että tulisi huipuksi missään.
on synnyttänyt yhtään sellaista älykkyyden lajia joka ei olisi hyödyttänyt
ihmislajin eloonjäämistä.
Luonto kun on tunnetusti säästäväinen.
myös evoluutiossa. Evoluutio ei ole täsmäase. Älykkyys ei ole kaikkivoipaa - päinvastoin.
nimenomaan ihmisen älykkyyttä vaikka puhut vaan
"elämässä hyödylliset älykkyyden lajit".
Meillä ihmisillä on paha tapa ajatella että älykkyyttä on vain omamme kaltaiset.
Itselläni on kaksi koiraa ja ne eivät jaksa lakata ällistyttämättä minua eräällä
älykkyyden lajilla jolla on varmasti ollut valtava merkitys eläimien
elämässä selviämiseen.
Ne osaavat muodostaa maailmastaan tarkan kartan joka muodostuu hajuista.
Se kartta kertoo paljon muista maailmassa liikkujista jopa vuorokausien
päästä eikä häiriinny pimeästä.
mutta sellainen johon tuolla alkupuolella viitattiin ei kyllä kovin paljon taiteilijana vakuuta kuin harvoin.
puhuttaessa taiteilijapersoonasta, vaan lahjakkaasta, mutta hankalasta henkilöstä. Taiteilija pitää kehittää taitoaan ja lahjakkuuserot tulevat näkyviin jossain kohtaa, kun taito on kehittynyt tarpeeksi korkealle tasolle. Se kenellä taito kehittyy huikaisevaksi ei ole kiinni henkilön tunnollisuudesta tai miellyttävyydes, tai mistään kanssaeläjien subjektiivisestä tulkinnasta, vaan ainoastaan lahjakkuuden ja työn yhteisvaikutuksesta.
Olen törmännyt myös väittämään, että 10 000 tuntia harjoiteltuaan kuka tahansa voi olla huippu missä vain. Savant tapauksia ja autisteja ajatellen en voi uskoa, ettei lahjakkuutta olisi.