Sähköahjon omatekoinen vastus

150 Amppeerin virta 50 Voltilla tarkoittaa
7,5 Kilowatin tehoa joten kovin pieni ja hapera se
vastus ei voi olla tai palaa heti poikki.
Joku lämpötila-anturi ja säätösysteemi on
oltava, miten ihmeessä voit muuten pitää yllä
lämpötilaa joltisenkin vakaana ettei paikat pala.
Se lämmönsäätösysteemi sitten samalla huolehtii tehon
säädöstä niin ettei teräksen sähkönjohtavuuden huomattava
muutos lämpötilan funktiona vaikuta asiaan.

huomauttaisin että tuolla teholla 1 m vastuslanka palaa heti vaikka olisi kummoista kankea.
Ja sitäpaitsi...900 asteessa teräs on jo nestemäistä, joten jos sinne aiot päästä niin on sen vastuksen
oltava muuta materiaalia.

Ei rauta ole 900 vielä nestemmäistä, 3000 ehkä

"Ja sitäpaitsi...900 asteessa teräs on jo nestemäistä, joten jos sinne aiot päästä niin on sen vastuksen

oltava muuta materiaalia."

Taas tätä mutua eli "musta tuntuu" tietämystä. Hankipa kirjastosta aineopin kirjoja ja katso sieltä terästen sulatuslämpötiloja. Kyllä se on n. 1500 astetta eikä 900. Eri teräslaaduilla sulatuslämpötila vaihtelee. Ja kannattaisi tutustua myös sulatusteknologiaan ennen uunien rakentamista. Muunmuassa uunin muurauskin (lämpöeristys) pitää olla ratkaistuna.

Sähköuunin (ahjon) rakentamiseen ei kannata lähteä näin vähillä ja väärillä tiedoilla.
Jos aiot rakentaa sähköuunin on tehtävä ratkaisu myös sen suhteen tuleeko siitä 1-vaiheinen vai 3-vaiheinen sähköuuni.
Sähkölaitokset eivät anna lupaa suurelle 1-vaiheiselle uunille koska se kuormittaa sähköverkkoa. Vähänkin isompi uuni on tehtävä 3-vaiheisena ratkaisuna.
Joten on tehtävä ratkaisu uunin käyttöjännittestä ja mistä saat sellaisen muuntajan valmiina joka muuttaa 400 V 3-vaiheisen jännitteen 50 V jänniteiseksi?
Hitsausvirtalähteet (muuntajat) eivät tähän kelpaa. Sähkötekniikan tietämyskin sinulla on täysin hukassa.

Jos välttämättä haluat tälläisen uunin niin OSTA sellainen joltain uunin teolliselta valmistajalta. Näitähän löytyy. Ei tässä kannata tee-se-itse askartelu. Onhan näitä pikku-uunejakin saatavana aivan valmiina. Käyttöönottoon riittää se, että sähkömies tulee sen kytkemään kunhan oman liittymän pääsulakkeiden koko riittää.
Onhan sulla kai riittävän isot pääsulakkeet sähköliittymässäsi?

Hyvää jatkoa toimillesi tämän jälkeen. (Älä polta taloasi jossa asut. Muista myös muu työturvallisuus
PS. olen ammatiltani sähköuunimies eli valumetallin sulattaja.

Jos välttämättä haluat pienen sähköuunin metallin sulatukseen tai lämpökäsittelyyn niin ota yhteys Kerasil.fi tai Septaria.fi sivustoon.
Tällä firmalla on myös nettimyyntiä.

Heidän nettisivustolla pienimmät uunit ovat 2,5 ja 3.6 kilowatin uuneja joille riittää 16 A sulake. Hinnat ovat n. 2700 - 3200 euroa. Isompiakin löytyy.

MUITAKIN sähköuunien toimittajia löytyy. Tämä nyt vaan esimerkkinä.
Ei se tee-se-itse suunnittleu ja valmsitus kannata. Hanki turvallisuutta ja osta valmis uuni. Ota kumminkin ensin yhteys paloviranomaisiin ja vakuutusyhtiöösi. Heillä voi olal jotain sanottavaakin suunnitelmastasi.

PS. en ole firman palkkalistoilla eli tämä ei ole mainostusta. Turvallista jatkoa.

Puhtaan raudan (Fe) sulamislämpötilaksi ilmoitetaan 1535 C ja kiehumislämpötilaksi ilmoitetaan 2750 C. Näin lukion MAOL taulukkokirjassa.
Hiilipitoisilla seostamattomilla teräksillä ja valuraudoilla sulamislämpötila vaihtelee, tavallisesti se on alempi kuin puhtaalla raudalla.

Sulamislämpötila ja käytännön valulämpötila eivät ole ihan sama juttu. Valimoissa sulatusteknologia on laajempi kuin pelkkä sulatustoimi.
Myöskään metallien takomislämpötila ei ole pelkkä ahjossa kuumentamista vaan siinä on aika laaja muokkauslämpötilan alue joka myös vaihtelee teräslaaduissa.
Hyvä ja kokenut seppä tajuaa nämä muokkauslämpötila alueiden rajoitukset.

Ei se ihan niin yksinkertaista ole kuin "tao rautaa silloin kun se on kuumaa". Kyllä tässäkin kokemus ja tieto opettaa.
Taidetaonta on hieno harrastus.

Kyllä kunnon ahjolla pitäisi päästä 1100 C asteeseen. Näin ainakin jos aikoo toteuttaa perinteistä "pajahitsausta" eli takohitsausta. Materiaalit hitsautuu paremmin yhteen riittävän korkeassa lämpötilassa.
Monille teräslaaduille 900 C on liian vähän. Riippuu tietysti tavoitteesta.

Moderni paja tarvitsee myös erillisen lämpökäsittelyuunin. Ahjossa ei voi käsitellä isompia kappaleita. (tässä tarvitaan sepältä myös lihasvoimaa)

"Jos ihmettelette suuria virtamääriä suhteessa jännitteeseen niin kyseessä on hitsauslaite."

Hitsausmuuntaja tai tasavirtaa antava invertteri ei ole sovelias sähköuunikäyttöön.
Hitsaus on paikallista sulatusta puikolla tai langalla eli puikon ja langan poikkipinnalla on oma osuutensa virran määräytymiseen.

Sähköuunitekniikka on toisenlaista sulatusta tai lämmitystä lämpökäsittelyä varten eli käytännössä tarvitaan "erilainen" virtalähde. (jännite/virta ominaiskäyrä)
Tee-se-itse rakentelu ei todellakaan ole suositeltavaa.
Lämpökäsittelyuunit ja sähkösulatusuunit ovat rakenteeltaan erilaisia.

Tilapäiseen tarpeeseen parempi on ulosrakennettu erillinen kaasu- tai öljylämmitteinen uuni. Kaikessa on muistettava palo- ja työturvallisuus.
Sisätiloihin tuotu uuni on suunniteltava ja rakennettava kaikkien määräysten mukaan lopputarkastuksineen. (paloviranomaisilta saa tietoja)

Miksi et hanki ns. matka-ahjoa? Tälläisiäkin on olemassa.

Toivottavasti et vielä ole polttanut taloasi näissä sähköahjo kokeiluissasi. Nyt alkoi sopivasti tämä pakkasjakso joten palaneen talon raunioilla tulee pian kylmä.
Jos talosi on palanut niin suosittelen edelleen vahvasti sitä valmiin sähköuunin hankintaa. Omat tee-se-itse viritelmät voi tulla liian kalliiksi.