Dinosaurusten kausi päättyi noin 75 miljoonaa vuotta sitten.
Nykyihminen syntyi ehkä noin 100 000 vuotta sitten. Maanviljelyksen mahdollistamia korkeakulttuureja ollut noin 10 000 vuotta.
Nyt kysyn kantaanne pieneen ajatuskokeeseen. Kuvitellaan, että 75 miljoonaa vuotta sitten olisi jokin dinosauruslaji kehittynyt älykkääksi ja lopulta 90 tuhannen vuoden kuluttua olisi luonut ensimmäiset korkeakulttuurit, jotka olisivat hävinneet 10 tuhannen vuoden kehityksen jälkeen dinosaurusten kohdatessa joukkotuhon.
Oletan, että tuosta dinosaurusten kulttuurista, vaikka se olisi ollut hyvin lähellä meidän nykyistä kulttuuriamme, ei olisi välttämättä enää mitään jälkiä maailmassamme. Kymmenen tuhannen vuoden ajanjakso on lähes olemattoman pieni katsottaessa sitä 75 miljoonan vuoden päästä. Oletan siis, että tällainen jonkin dinosauruslajin sivilisaatio olisi mahdollinen emmekä tieäisi siitä mitään. Ainoastaan erittäin suurella epätodennäköisyydellä olisimme osuneet johonkin selkeään todisteeseen tuosta lyhyestä ajasta.
Ajatusta voi käsitellä toisinkin päin. Jos ihmiskunta kuolisi tänään, olisiko 75 miljoonan vuoden päästä löydettävissä meistä mitään merkkejä? Kertokaa käsityksiänne ja tietojanne aiheesta.
Nykyihminen syntyi ehkä noin 100 000 vuotta sitten. Maanviljelyksen mahdollistamia korkeakulttuureja ollut noin 10 000 vuotta.
Nyt kysyn kantaanne pieneen ajatuskokeeseen. Kuvitellaan, että 75 miljoonaa vuotta sitten olisi jokin dinosauruslaji kehittynyt älykkääksi ja lopulta 90 tuhannen vuoden kuluttua olisi luonut ensimmäiset korkeakulttuurit, jotka olisivat hävinneet 10 tuhannen vuoden kehityksen jälkeen dinosaurusten kohdatessa joukkotuhon.
Oletan, että tuosta dinosaurusten kulttuurista, vaikka se olisi ollut hyvin lähellä meidän nykyistä kulttuuriamme, ei olisi välttämättä enää mitään jälkiä maailmassamme. Kymmenen tuhannen vuoden ajanjakso on lähes olemattoman pieni katsottaessa sitä 75 miljoonan vuoden päästä. Oletan siis, että tällainen jonkin dinosauruslajin sivilisaatio olisi mahdollinen emmekä tieäisi siitä mitään. Ainoastaan erittäin suurella epätodennäköisyydellä olisimme osuneet johonkin selkeään todisteeseen tuosta lyhyestä ajasta.
Ajatusta voi käsitellä toisinkin päin. Jos ihmiskunta kuolisi tänään, olisiko 75 miljoonan vuoden päästä löydettävissä meistä mitään merkkejä? Kertokaa käsityksiänne ja tietojanne aiheesta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Näin massiivisesta kulttuurista kuin omastamme jää väistämättä jälkensä. Vaikka luonnonvoimat pyyhkisivätkin kymmenien miljoonien vuosien aikana valtaosan sivilisaatiomme jäänteistä surutta unohduksiin, jää lähivuosisatoina eläneistä ja vielä elävistä kymmenistä miljardeista ihmisistä varmasti riittämiin fossiileita hammaspaikkoineen ja metallinivelineen ja sydämentahdistimineen kielimään älykkyydestä. Alkulintujen höyheniäkin on säilynyt fossilisoituneena, joten eiköhän jonkun lävistykset ja tatuoinnitkin ole vielä joskus iäisyyksien kuluttua havaittavissa.
Asumuksiamme, rakennelmia, esineitä ja maanmuokkaushankkeitamme tulee säilymään ainakin murto-osa. Jos ilmastonmuutos pääsee vakavaksi, voinee siitä joitakin jälkiä jäädä - epäilen kuitenkin.
Toivon mukaan hyödynnämme ydinjätteemme emmekä hautaa sitä maahan, mutta mahdollisista loppusijoituspaikoista voi jäädä löydettäväksi paljon radioaktiivisten hajoamissarjojen lopputuotteita. Säteilyaktiivisuus niissä romahtaa jo vuosituhansissa, joten pienet ydinjätekätkömme ovat hyvin vaikeasti löydettävissä, mutta varmasti tunnistettavissa. Massiivisimmat kaatopaikkamme voivat säilyä alkuaineiden runsaudenmerenä. Tuleva älykäs sivilisaatio varmasti myös kummastelee tyhjiä öljytaskuja ja kivihiiliesiintymiä maankuoressa. Kuututkimuksen jäämistöt viimeistään tulevat aiheuttamaan harmaita hiuksia.
Jäänteitä varmasti meistä jää kymmenien miljoonien vuosien päähän, mutta miten helposti ne tosiaan on havaittavissa? Onhan meidän sivilisaatiomme kuitenkin hyvin lyhytikäinen. Miten vahva kerrostuma voi olla kymmenestä tuhannesta tai tuhannesta vuodesta kymmenien miljoonien vuosien jälkeen?
Itse olen hieman epäileväinen sen suhteen, että jokaisesta kymmenestä tuhannesta vuodesta dinosaurusten valtakaudelta olisi kovinkan tarkkoja tietoja löydösten perusteella. Olisiko siis meidän sivilisaatiomme ajasta löydettävissä, jos ei tietäisi mitä etsiä, paljoakaan parin sadan vuoden etsintöjen jälkeen?
ne dinot kuolivat n. 65 miljoonaa vuotta sitten...
Tarkoitatko, että ne olisivat byganneet esim. kerrostaloja, lentokoneita, autoja tai tietokoneita? Eihän krokotiilit tai kilpikonnatkaan tuollaista tee (vaikka ovat ns. vanhoja lajeja).
Tiedätkö minkä takia näin on?
NO, SEN TAKIA, KU NIILLÄ ON NIIN VITUN PIENET AIVOT (suhteutettuna ruumiin kokoon)!!!
Delfiinit ovat kyllä älykkäitä, mutta yritäpä rakentaa evillä jotain vitun kerrostaloa tai tietokonetta meressä! Ei oo kovin helppoo (eikä ne niillä mitään tekisikään)!
Olet oikeassa, dinot kuolivat 65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä nyt ei kovin paljoa muuta itse kysymystä.
Ei, eivät kilpikonnat tai krokotiilit rakenna taloja. Niitä eivät myöskään rakenna myyrät, kirahvit tai simpanssit, vaikka ovat nisäkkäitä, kuten ihminenkin. Dinosaurukset olivat kauempana krokotiileista tai kilpikonnista kuin mitä ihminen on vaikkapa myyrästä.
Tarkoitin tietenkin, että jollain dinosauruslajilla olisi aivot saattaneet olla riittävän suuret. Joillain loppuvaiheen dinosauruksista oli aivojen koko selvästi muita kookkaampi (samoilla lajeilla oli myös eturaajat selvästi tartuntaan sopivat. Miten nopeasti aivot saattavat kasvaa josssain evoluution vaiheessa kyllin kehittyneiksi jotta lajilla olisi mahdollisuus rakentaa sivilisaatiota? Olisiko mahdollista tämän kehityksen olleen niin lyhyen, ettei siitä olisi jäänyt meille riittävän paljoa jäänteitä, jotta olisimme ne onnistuneet löytämään?
En tietenkään itse usko, että tuollainen esittämäni mahdollisuus olisi totta. Kyse on siis siitä, olisiko tuollainen spekulaatio edes mahdollinen. Onko tosiaan 65 miljoonan vuoden takaa jokaisesta kymmenen tuhannen vuoden jaksosta niin tarkat tiedot, etteikö niin lyhyt sivilisaatio kuin meidän omamme on, jäisi mahdollisesti täysin ilman löytöjä. Kestävätkö rakennuksemme tai muut sisvilisaatiomme jäänteet 65 miljoonaa vuotta helposti havaittavina?
dinosauruksia älykkäämpiä ja jos dinot eivät olisi kuolleet (ja antaneet tilaa nisäkkäille), ihmisiä tuskin olisi olemassa. Pienet eläimet (dinot* joista tuli myöhemmin lintuja, krokotiilit, nisäkkäät yms.) selvisivät joukkotuhosta, joka tappoi dinot.
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
"Tarkoitin tietenkin, että jollain dinosauruslajilla olisi aivot saattaneet olla riittävän suuret. Joillain loppuvaiheen dinosauruksista oli aivojen koko selvästi muita kookkaampi..."
Aivojen koko ei ole ratkaiseva tekijä älykkyydessä, vaan niiden koko suhteessa ruumiin kokoon (sinivalaan aivot painavat n. 8 kg, mutta se ei silti ole yhtä älykäs kuin ihminen).
Oletko aivan varma tästä?
"Dinosaurukset olivat kauempana krokotiileista tai kilpikonnista kuin mitä ihminen on vaikkapa myyrästä."
Krokotiilit ja kilpikonnat ilmaantuivat maapallolle n. 200 miljoonaa vuotta sitten (ja ovat täällä edelleen).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpikonnat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Krokotiili
Ja vastauksena kysymykseesi, että voiko 10 000 vuoden ajanjakso jäädä huomaamatta 65 miljoonan vuoden päästä... tuskin voi (jos puhutaan tästä meidän nykyisestä ajanjaksosta)! Riippuu tietenkin siitä, että mikä on ollut syynä sen ajanjakson loppumiseen (meteoriitti, supernova, tulivuoren purkaus, ydinsota, taudit yms.). Onhan kivikaudeltakin tehty löytöjä vaikka huru mycket ja pyramidejakin on löydetty 118 kpl (ei välttämättä vielä kaikkia?)...
Aivan, dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon, mutta pienistä nisäkkäistä osa selvisi joukkotuhosta. Ihminen on jonkin silloin selvinnneen nisäkkään jälkeläinen. Nisäkkäiden ja myös tulevan ihmisen mahdollisuus syntyi tuosta joukkotuhosta. Tämä on varmasti kaikille selvää, tämähän on hypoteesini lähtökohta.(Dinosauruksista ei muuten kehittynyt krokotiileja tai kilpikonnia, vaan nämä lajit ovat peräisin samoista liskoista, joista ovat myös dinosaurukset kehittyneet. Ainoat dinosaurusten jälkeläiset ovat linnut, jotka olivat jo pitkällä kehityksessään linnuiksi tuon joukkotuhon tapahtuessa.)
Tarkennetaan lausettani. Tarkoitin sellaista aivojen kokoa, joka mahdollistaisi riittävän älykkyyden sivilisaation luomiseen. En siis tarkoittanut jonkun jättimäisen dinosauruksen aivojen kokoa, joka suhteessa ruumiin kokoon oli hyvin pieni.
Kaikki nisäkkäät ovat melko lähellä toisiaan kehityshistoriallisesti. Nisäkkäät ja pussieläimet erkaantuivat toisistaan noin 130 miljoonaa vuotta sitten, joten tätä kauempana eivät mitkään nisäkkäät ole ajallisesti toisistaan. Dinosaurukset erkaantuivat muista liskoista viimeistään noin 170 miljoonaa vuotta ennen sukupuuttoaan, joten ne olivat kehityshistoriallisesti kauempana esimerkiksi krokotiileista jo 65 miljoonaa vuotta sitten kuin ihminen esimerkiksi myyrästä.
Ihmiskunnan ensimmäiset merkit alkeellisesta kulttuurista on muutamien kymmenien tuhansien vuosien takaa. Tässä spekulaatiossa lähdin 65 miljoonan takaisesta ajasta, eli noin tuhannen kertaa pidemmästä ajasta kuin mitä ihmiskunnan "kivikaudesta" on kulunut. Miten vähän on löytäjä 65 000 vuoden takaa ja miten pieneksi löytöjen määrä vähenee, kun aikaa kuluu tästä tuhatkertainen määrä? (Pyramideista on aikaa kulunut hyvin lyhyt aika, alle kymmenestuhannes osa ajasta, joka on kulunut dinosauruksista.)
Ei dinot kuolleet sukupuuttoon,vaan ihminen kehittyi pikkuhiljaa niistä.
kukaan ole väittänytkään, että dinosauruksista olisi kehittynyt kilppareita tai krokoja (etenkin, ku ne ovat olleet olemassa jo 200 miljoonaa vuotta)...
Kyllä meidän kulttuurista (esim. ydinvoiman käyttö) varmaan jotain jälkiä jää (jos kerran dinoistakin on jäänyt)... mutta ratkaiseva tekijä on se, mikä on aiheuttanut ko. kulttuurin tuhon.
Ajatus oli, että tietenkin dinoista on jäänyt paljonkin jälkiä, mutta meidän sivilisaatiomme ja lajimmekin on ollut olemassa vain häviävän pienen osan siitä ajasta, jonka dinosaurukset olivat olemassa. Nykyinen maailmamme tekniikkoineen on ollut vain joitain sukupolvia. Höyrykone keksittiin 1700-luvulla. Viimeinen yksi prosenttikin dinojen kaudesta kesti 10 000 kertaa kauemmin kuin meidän teollistunut aikamme. Tiedämme dinosaurusten sukupuuton ajankin vain muutaman miljoonan vuoden tarkkuudella. Meidän tähänastinen sivilisaatiomme on olemattoman ohut kerrostuma kymmenien miljoonien vuosien päästä.
Hypoteesissani lähdin yksinkertaisesti siitä, että kuviteltu kulttuuri olisi tuhoutunut yksinkertaisesti siihen, että dinosaurukset kuolivat. Syy dinosurusten kuolemaan lienee ollut meteorin aiheuttama ilmaston muutos ja tästä aiheutunut ravinnon puute.
Kyllä sivilisaatiostamme jää tietenkin joitain merkkejä, mutta ne saattavat olla niin harvinaisia, että sellaisen löytyminen olisi hyvin harvinaista kymmenien miljoonien vuosien päästä pelkällä muutaman sadan vuoden etsimisellä. Toisaalta pienten mahdollisten merkkien oikea tulkinta voisi olla liian utopistista, jotta ilman tietoa, mitä haetaan, niitä ei osattaisi yhdistää mihinkään sivilisaatioon, vaan haettaisiin automaattisesti muita paljon uskottavampia selityksiä.
Kymmenien miljoonien vuosien kuluttua on samantekevää, kukoistiko ihmissivilisaatio 200, 10000 vai 100000 vuotta - 1700- ja 1000700-luvun jäämistöt ovat tuolloin olleet luonnonvoimien armoilla kutakuinkin yhtä kauan. Ratkaisevaa on jätettyjen jälkien määrä ja siinä lajimme pesee vuodessa minkä tahansa muun lajin vuosituhansien jäljet. Muutaman sata vuotta kestävä ihmisnykykulttuuri jättää valtavan jäljen.
"Jos ihmiskunta kuolisi tänään, olisiko 75 miljoonan vuoden päästä löydettävissä meistä mitään merkkejä? Kertokaa käsityksiänne ja tietojanne aiheesta."
vaikkapa tuo kaupungin hautausmaa.
Tuhansittain hautakiviä, useimmat Pohjolan graniitista.
75 miljoonan vuoden päästä ne ovat aikalailla samannäköisiä, syntymä- ja
kuolinajatkin selvästi luettavissa, kultaukset ehkä jonkinverran kulahtaneet.
Kyllä niitä ihmeteltäisiin...
Oletko nähnyt 200 vuotta vanhoja hautakiviä? Niistä on, mikäli niitä ei ole kunnostettu, hyvin vaikea lukea enää kenen haudasta on kysymys. Missä kunnossa ne ovat, kun aikaa on kulunut tuosta vielä satakertainen aika, eli 20 000 vuotta? Entä sata 20 000 vuoden jaksoa? Silloinkin on kulunut vasta 2 miljoonaa vuotta. En usko, että hautakiven muodosta, tekstistä puhumattakaan, on 65 miljoonan vuoden jälkeen yhtään mitään tunnistettavaa jäljellä.
erään esivanhempani hautakivi on vuodelta 1806.
Ja vaikka se on maan päällä tuiskujen tuiverrattavana se on
täysin kunnossa, hieman sammaloitunut.
"Niistä on, mikäli niitä ei ole kunnostettu, hyvin vaikea lukea enää kenen haudasta on kysymys."
Johtuu juuri värin "kultauksen" kulumisesta, itse kaiverrus on jäljellä mutta ei näy niin selvästi.
Hoitamattomana hautausmailla kivet katoavat muutamassa vuosisadassa maan sisään säilymään.
Juuri luin mielenkiintoisen argeologisen teoksen Amerikan asutuksesta.
Siellä on vertailtu mm. Etelä- ja Pohjois-Amerikan kivikirveiden mallia ja tutkija kertoi
että maasta kaivetut 50 000 - 100 000 vuotta vanhat kiviterät ovat edelleen täysin teräviä.
Me Suomessa olemme siinä suhteessa hunossa paikassa koska täällä jääkaudet jyräävät
kaiken aina silloin tällöin, mutta näin ei ole kaikkialla.
mm. dinojen kivettyneitä, hentojakin luita on maan sisällä ehjinä säilynyt jopa 200 000 000 vuotta.
Olet varmasti oikeassa. Jopa satojen miljoonien vuosien päähän jäisi meistä niin hentoja luita kuin paljon järeämpääkin tavaraa löydettäväksi. Ajanjaksomme on vain ollut hyvin lyhyt tähän mennessä. Vaikka ihmiskunta katoaisi tänään, olisi luultavasti 10 000 vuoden päästä vielä melko pienellä havainnoinnilla löydettävissä jäänteitä meistä. Kun olisi kulunut kymmenen 10 0000 vuoden jaksoa, olisi jäänteidemme löytyminen jo paljon vaikeampaa. Miten helppoa olisi löytää 6500:n 10 000 vuoden jakson jälkeen muutaman sadan tai tuhannen vuoden aikana syntyneet jäänteet? Varmasti niiden löytäminen on mahdollista. Luulenpa kuitenkin, ettei kovin helppoa. Jos ihmiskunnan koko kulttuurin historia (esim. 10 000 vuotta) olisi edes yhden ainoan prosentin siitä mitä dinosaurusten aika kesti, jättämämme kerrostuma tulevan maailmaan oli 200 kertaa suurempi.
Totta on, että ihminen on muokannut pallomme pintaa muita eläimiä enemmän. Kovaan kallioperään tehdyt kaivannot ja ydinjätteet on osin löydettävissä satojenkin miljoonien vuosien jälkeen. Miten helposti ne tulkitaan jonkun utopistisen kaukaisen menneisyyden sivilisaation jäänteiksi ja, miten helposti pyritään selittämään, millä tahansa muulla "luonnollisella" selityksellä?
Aivan varmasti on vastaansanomattomia yksiselitteisiä todisteita meistä kuitenkin 65 miljoonan vuoden päästä olemassa, mutta onko niitä niin paljoa, että tulevaisuuden meistä mitään tietämätön kulttuurin luonut laji sellaisen olisi onnistunut löytämään ja tulkitsemaan oikein pelkän parin sadan vuoden planeetan menneisyyden tutkimisen aikana?
1. Moos. 20: Tilava sanoi:"Liikkukoot vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa Taivas-pallokuoren alla.
21: Niin Tilava loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet olivat puolillaan ja kaikki siivekkäiden lajit. Tilava näki että niin oli parasta.
22: Hän kirjoitteli niistä sanoen: Olkaa lisääntymiskykyiset ja täyttäkää meren vedet ja lentoliskot lennelkööt maan päällä..
23: Tuli viides valosykli.
24: Sitten Tilava(enemmän numeroita kuin Jumalalla?) teki karjadinot sun muut lepakot. Pienet ja suuret ja niin oli parasta ja hyvintä.
25: Ihmisen tekaisimme samana valosyklinä kuin nuot... Hän hallitkoon Jesellä Sanallaan kaikkiea mitä ei vihaa.
Menikö miljoonia SEKUNTEJA käyttää ja tehdä transistoreja ennenkuin niistä keksittiin tehdä muistipiiri?
Eikö se ollut suunnitelmissa heti alux? Alussa tehtiin muutama miljoona, niillä saatiin heti RAMMIA ja niillä tehtiin heti monenlaisia koneita, kunkin LUOJAN kykyjen mukaan eikö?
No mix ei evot TÄTÄ osoita tietävänsä?
Tarkoitatko, että Benjamin Franklinilla tutkiessaan sähköä oli suunnitelmissa heti "alux", että tämän sähkön valjastamisen ja ymmärtämisen avulla saadaan aikaiseksi transistorit ja mikrosirut, joita voidaan käyttää muistipiirin valmistamiseen, jotta saataisiin tietokone?
Vai mitä mieltä sinä oikein olet?
Miten tämä liittyy dinosauruksiin?