Jos nyt on niin, että pientalojen kilowattituntimittarit eivät mittaa loistehoa, niin pitänee siis olla mahdollista valmistaa sellainen kytkentä, joka ottaisi tehonsa täysin laillisesti ohi mittarin hyödyntämällä loistehoa?
loistehoa ilmaiseksi?
123123123+12312313
143530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Paroni von Münchhausen veti itsensä ja hevosensa ylös suosta tarttumalla saappaittensa varsiin ja kiskomalla niistä niin perkeleesti. Hölmöläiset puolestaan leikkasivat vuodepeittonsa yläpäästä kaistaleen ja ompelivat sen jalkopäähän lämmittämään palelevia varpaitaan. Ehdotuksesi kuulunee tavallaan samaan sarjaan.
Loistehoa muodostuu reaktiivisilla kuormilla osan vaihtosähköstä poukkoillessa sähköverkossa edestakaisin, ilman että se pääsee hyödyttämään ketään varsinaisessa kulutuskohteessa. Koska sähköverkossa on resistanssia, muuttuu tuo hyödyntämättä jäävä osa virrasta häviötehoksi, lämmittämään harakoita.
Jos tuota loistehoa kyettäisiin jotenkin hyödyntämään, olisi niin jo tehty. Koska hyödyntäminen on mahdotonta, tyydytään loistehon muodostumista estämään kompensoimalla se. Induktiivisten kuormien yhteyteen järjestetään kapasitiivista keinokuormaa siten, että kokonaiskuorma lähentelee resistiiviivistä – ja sitä rataa.
Mutta voithan vapaasti ideoida asiaasi pidemmälle. Tule ihmeessä tänne esittelemään loistehoa hyödyntävä keksintösi, jahka se on valmis!
Tiivistetäänpä siis:
resistiiviivistä => resistiivistä
johdon ympärille viivi
"Koska sähköverkossa on resistanssia, muuttuu tuo hyödyntämättä jäävä osa virrasta häviötehoksi, lämmittämään harakoita."
Ei se loisteho sähköverkon resistansseissakaan lämmöksi muutu. Induktiivisen loistehon muuttamiseen pätötehoksi tarvitaan kapasitiivista reaktanssia.
Kun resistiivisen vastuksen läpi kulkee sähkövirta, syntyy hukkalämpöä ihan siitä riippumatta, millä asialla tuo virta vastuksessa liikkuu (s.o. onko se loisvirtaa vai pätövirtaa).
Ei kai koko loistehon kompensointia tarvittaisikaan, ellei loisteho muuttuisi harakoita lämmittäväksi häviötehoksi voimajohdoissa (joita sopinee pitää resistiivisinä vastuksina)!
Kyse kai on siitä, että vaihtosähvöteho täytyy tuottaa kaavalla U x I ja sitä voidaan hyödyntää vain kaavalla U x I x cos fii. Induktiivisessa kuormassa, jota verkon kuorma pääsääntöisesti on, jännite pyrkii nousemaan ennen virtaa. Ja kun sähvömoottori (kaks lankaa lamppu, monta lankaa moottori) jaksaa kehiä tehoa vain sen verran, mitä virran ja jännitteen samanaikainen amplitudi on (karkeasti selitettynä, kun paksusähvömiehet ovat yleensä aika karkeita) , niin se virran maksimiamplitudi tulee jälkijunassa tehon suhteen. Hukkaan menee, kuten Lapin mies sanoi tunhurissa suteen sekaannuttuaan.
Mikä on musta, pörheä ja riippuu katossa. Vast: Oikosulun tehnyt sähkäri.
"Kun resistiivisen vastuksen läpi kulkee sähkövirta, syntyy hukkalämpöä ihan siitä riippumatta, millä asialla tuo virta vastuksessa liikkuu (s.o. onko se loisvirtaa vai pätövirtaa). "
Siirtohäviöt on tyypillisesti muutama prosentti siirretystä tehosta. Sekä pätöteholla että loisteholla. Viimekädessähän loistehon kompensoinnin hoitaa voimalaitoksen generaattori, jollei sitä tehdä paikallisesti kondensaattoreilla. Ei tosin kannata siirtää loistehoa takaisin voimalaitokselle, sillä johdoilla on rajoitettu virransiirto kyky.
Jos loisteho siirrettäisiin voimalaitokselle asti kompensoitavaksi, voimalaitokselta saataisiin vähemmän pätötehoa.
"Ei kai koko loistehon kompensointia tarvittaisikaan, ellei loisteho muuttuisi harakoita lämmittäväksi häviötehoksi voimajohdoissa (joita sopinee pitää resistiivisinä vastuksina)!"
Loistehon kompensointia tarvitaan lähinnä johtojen virransiirron rajoituksen takia. Johto pystyy siirtämään jonkin max. määrän virtaa, joka on pätötehon virta loistehon virta yhteenlaskettuna.
Virtarajoitus johtuu johtojen lämpiämisestä. Kuitenkin siihen kuluu vain pieni osa siirretystä tehosta.
Omakotitalossa tuskin on laitteita, jotka merkittävästi aiheuttaisivat vaihesiirtoa.
Vaihesiirron vaikutuksesta syntyy loistehoa. (kulmien esiintyvyys ei olekaan 120 ast.)
Tavallisimmin kolmivaihe moottorit mm. konepajateollisuudessa.
Kolmivaihemittari mittaa haitaksi loistehoa!
Siksi mm. moniin suuria kolmivaihemoottoreita käyttäviä teollisuuden laitoksia (mm. konepajat, puunjalostus ym.) on tehty kapasitiivinen kytkentä, joka kompensoi ko. ilmiötä. Yleensä arvioiden kondensaattoreille, jotka yhdessä induktion ( ne moottorikäytöt) kanssa pyrkivät lähemmän resistiivistä kuormaa, jossa loistehohäviötä ei esiinny.
Eli aika absurdi ajatus aiheuttaa loistehoa ja hyödyntää sitten sitä ilmaiseksi!!??
Kyllä se kw mittari pyörii vinhaan.
Loisteho jo nimeltäänkin viittaa varsinaisen tehon seurana kulkevasta haitasta.
Pieni korjaus. Kyse ei ole kolmivaihevirran tai -jännitteen 120 asteen kulmasta, vaan virran ja jännitteen kulmasta per vaihe. Muuten oikein. Tuo 120 astetta hämäsi. Sama ilmiö on yksivaiheisella vaihtosähkölläkin.
Vaihtovirralla toisin kuin tasavirralla on taajuudesta johtuvia "vastuksia".
Induktiivinen, kapasitiivinen ja resistiivinen. Vain resistiivinen on yhteinen tasavirran kanssa ja taajuus ei vaikuta siihen.
Siksi vaihtovirralla puhutaankin impedanssista, joka on em. "vastuksien" summa.
Impedanssin ollessa liikaa "väärällään" esim. induktiiviseen suuntaan aiheuttaa tuon mainitsemasi virran ja jännitteen välisen epätasapainon ja siten loistehoa.
Siirtolinjojen lämpeneminen taas johtuu lähinnä verkon kaapeleiden poikkipinnoista ja siten resistiivisestä kuormasta.
Kasvattamalla johdon poikkipintaa tai käyttämällä kuparia (nyt pääosin alumiiniseosta) korkeajännitelinjoissa päästäisiin pienempiin tehonsiirtohäviöihin, mutta kustannusten suhde hyötyyn ei tue ko. menettelyä.
Jos tavallinen kotitalouksien kwh-mittari EI mittaa loistehoa ja se kuitenkin lämmittää johtoja, niin kyllä sen kaiken järjen mukaan silloin pitäisi lämmittää myös vaikkapa kotitalouden lämpövastusta. Kyse on siis vain kytkennästä.
Tehdään massiivinen induktiivinen kuorma, joka aiheuttaa massiivisen loistehon ja sitten jollain ?tyristorilla" kytketään se lämpövastukseen ja lämmitetään taloa vaikka ilmaiseksi??
Mikä tässä skenaariossa ei herroja miellytä?
Jos kytket ideaalisen reaktiivisen kuorman (eli vaihesiirto 90 astetta) verkkoon, niin kokonaisuuden reaktanssi ei ole ideaalinen, koska liitäntäjohdot aiheuttavat resistiivisen komponentin kokonaisuuteen. Tämä pätökomponentti kyllä pyörittää mittaria (jos on tarpeeksi suuri). Eli jos siirtoverkko oli suprajohtava, ei kompensointia tarvittaisi, koska loisteho ei aiheuttaisi häviöitä.
Loisteho ei ole ilmaista. Tampereen sähkölaitoksen loistehon hinnoittelu:
http://www.tampereensahkolaitos.fi/NR/rdonlyres/B4C52258-7DAF-4BC7-8EEC-B06DFEDAF911/0/TSV_loisteho_ohje_20101117.pdf
Ainoastaan induktiivisesta loistehosta laskutetaan. Mikäli sulakkeen koko on suurempi kuin 100A.
Massiivinen induktiivinen kuorma on varmin tapa joutua maksamaan loistehosta maksimihinta.
Nou hätä! kohta saaraan ostettuu mökille agrekaatti joka ei tarvi minkäälaista polttoainetta :)
http://www.youtube.com/watch?v=evIZy72uCRc
sitte ku vielä asuntoihi ni sähkölaskustaki saa tehä lentskarin :)