Paska isänpäivä

näin meillä

Oliko kellään muulla huono isänpäivä? Täällä ilmoittautuu yksi, jonka isä on jos nyt ei täys- niin ainakin semimulkku. Henkistä, vähän fyysistäkin väkivaltaa, you name it. Narsisti mikä narsisti, mutta isäänsä ei voi valita. Täytyy vaan koittaa tulla toimeen niillä korteilla, jotka on jaettu. Onko kohtalotovereita?

123

16016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • isä<3

      (=

    • isä minäkin

      Omat kokemukseni jo edesmenneestä isästäni olivat vain hyviä.

      Oma isänpäiväni taas meni pyykätessä ja ruokaa laittaessa. En erityisesti halua viettää isänpäivää, mutta olisin toivonut jonkin näköisen poikkeaman arjesta. Ei lahjoja, mutta iloinen toivotus olisi kyllä mukava. Ja katseeni kohdistuu silloin vaimoon. No, ehkä hänellä oli hyvä isänpäivä.

      • tähän paikkaan

        Jos olet mies, käyttäydy kuin mies.

        Vain sillä tavalla naisesi arvostaa sinua eikä jätä sinua ilman lahjoja eikä muutakaan kivaa.


      • Usko Thansen

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!


      • wamic

        Minulla oli hieno ja kiva isäinpäivä.
        Heräsin poikieni lauluun (3 ja 10v), ja sain lahjaksi itse tehdyn kortin, kirjamerkin ja neljä arpaa. Sen jälkeen vein koiran aamulenkille, kun tulin kotiin, niin en saanut mennä keittiöön. Aamupalalla sain miehekkään munakkaan, eli kunnon nakkimunakas vahvoilla mausteilla.
        loppupäivän sain vain olla, ja sain valita koko päivän mitä katsotaan telkkarista (tietty sporttia).


      • tätämieltäminäkin
        Usko Thansen kirjoitti:

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!

        Jos lapset ovat vielä niin pieniä, että eivät itse osaa/pysty isän/äitienpäivää järjestämään, on puolison tehtävä auttaa ja opastaa lapsia sen järjestämisessä. Tuo taito ja tieto siihen kun ei tule itsestään. Vanhemmuutta arvostava (ja rakastava) puoliso kyllä pitää huolen siitä, että isä saa ansaitsemansa päivän!


      • Elämä on teatteria
        wamic kirjoitti:

        Minulla oli hieno ja kiva isäinpäivä.
        Heräsin poikieni lauluun (3 ja 10v), ja sain lahjaksi itse tehdyn kortin, kirjamerkin ja neljä arpaa. Sen jälkeen vein koiran aamulenkille, kun tulin kotiin, niin en saanut mennä keittiöön. Aamupalalla sain miehekkään munakkaan, eli kunnon nakkimunakas vahvoilla mausteilla.
        loppupäivän sain vain olla, ja sain valita koko päivän mitä katsotaan telkkarista (tietty sporttia).

        Pornoa mies katsoisi vapaassa valintatilanteessa.


      • ärsyyntynyt
        Usko Thansen kirjoitti:

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!

        Kyllä minun mieheni sai toivomansa suklaalevyn, vaikka meillä ei olekaan yhteisiä lapsia.
        Yksi hänen kolmesta lapsestaan muisti sähköpostilla. Lämmitti hänen mieltään kovastikin, kun kovin monia isänpäiviä ei enää ole odotettavissa.


      • Justiinsa.

        Tuskin sinä olet vaimosi isä, jotenka miks odottaa onnitteluja puolisolta?


      • roolia :))
        wamic kirjoitti:

        Minulla oli hieno ja kiva isäinpäivä.
        Heräsin poikieni lauluun (3 ja 10v), ja sain lahjaksi itse tehdyn kortin, kirjamerkin ja neljä arpaa. Sen jälkeen vein koiran aamulenkille, kun tulin kotiin, niin en saanut mennä keittiöön. Aamupalalla sain miehekkään munakkaan, eli kunnon nakkimunakas vahvoilla mausteilla.
        loppupäivän sain vain olla, ja sain valita koko päivän mitä katsotaan telkkarista (tietty sporttia).

        Minun mies saa aamiaisen joka päivä. Hänen ei tarvi kuunnella kiljuvia lapsia eikä teesekennellä että typerä kortti olisi hieno tai tarpeellinen. Minä vien koiran ulos, miehen ei tarvi koskaan. Mieheni saa myös lähes aina valita mitä katsoo telkkarista. Isänpäivää ei tarvita mihinkään. Tuo vastaus pornon katselusta on aika hyvä. Mieheni ei halua katsoa pornoa, vaikka minä haluaisin. Mutta muuten ideana tuo kirjoitus "mies näyttelee roolia koko ajan" on hyvä.


      • SuzieTheFreak
        Elämä on teatteria kirjoitti:

        Pornoa mies katsoisi vapaassa valintatilanteessa.

        kaikki miehet eivät pornostakaan tykkää, mikä on kyllä omasta mielestäni ihmeellistä. x) sitä paitsi vaikka siitä tykkäisi niin haluaakohan joku oikeesti katsoa sitä 24/7.


      • pitää käyttäytyä
        tähän paikkaan kirjoitti:

        Jos olet mies, käyttäydy kuin mies.

        Vain sillä tavalla naisesi arvostaa sinua eikä jätä sinua ilman lahjoja eikä muutakaan kivaa.

        Mölistä heti isänpäivän aamusta alkaen umpihumalassa, antaa vaimolle turpiin ja ajaa perhe pihalle. Sekö on tosi mies jota vaimo kunnioittaa?


      • aivan erilainen
        pitää käyttäytyä kirjoitti:

        Mölistä heti isänpäivän aamusta alkaen umpihumalassa, antaa vaimolle turpiin ja ajaa perhe pihalle. Sekö on tosi mies jota vaimo kunnioittaa?

        isä. Olen sukupuolenkorjauksessa ja muuttumassa naiseksi. Silti vaimoni antoi minulle oman lahjansa ja 15 ja 16v lapseni antoivat oman lahjansa. Minulla oli elämäni ihanin isänpäivä, sillä kerrankin sain olla oma itseni. Olen kiltti ja raitis ja aina pitänyt perheestäni huolta. Ehkäpä juuri siitä syystä perhe ei nyt hylkää minua.


      • ........
        roolia :)) kirjoitti:

        Minun mies saa aamiaisen joka päivä. Hänen ei tarvi kuunnella kiljuvia lapsia eikä teesekennellä että typerä kortti olisi hieno tai tarpeellinen. Minä vien koiran ulos, miehen ei tarvi koskaan. Mieheni saa myös lähes aina valita mitä katsoo telkkarista. Isänpäivää ei tarvita mihinkään. Tuo vastaus pornon katselusta on aika hyvä. Mieheni ei halua katsoa pornoa, vaikka minä haluaisin. Mutta muuten ideana tuo kirjoitus "mies näyttelee roolia koko ajan" on hyvä.

        Eihän se kortti tai laulu (tai olkoon mikä laulua etäisesti muistuttava kiljunta hyvänsä) ole se pääpointti, vaan se, että isää kerrankin erityisesti muistetaan jotenkin. Joka päivä saa ja pitääkin muistaa niin isää kuin muitakin läheisiä ja tehdä mukavia, pieniä arkisia tekoja, jotka lämmittävät mieltä, mutta isänpäivä on se päivä, jolloin erityisesti huomioidaan se oma rakas isä. Monet isät ovat muistamisensa ja päivänsä ansainneet, sillä ollaanhan me lapset varmasti aiheutettu paljon myös sitä päänvaivaa ja harmistusta omille vanhemmille. Isänpäivä on päivä, jolloin erityisesti isän työ isänä ja kasvattajana palkitaan. Mielestäni se on hieno perinne, eikä ollenkaan tarpeeton. :)


      • äimänkäkenä huh
        aivan erilainen kirjoitti:

        isä. Olen sukupuolenkorjauksessa ja muuttumassa naiseksi. Silti vaimoni antoi minulle oman lahjansa ja 15 ja 16v lapseni antoivat oman lahjansa. Minulla oli elämäni ihanin isänpäivä, sillä kerrankin sain olla oma itseni. Olen kiltti ja raitis ja aina pitänyt perheestäni huolta. Ehkäpä juuri siitä syystä perhe ei nyt hylkää minua.

        sairasta...


      • Ja vielä kuohinta!
        äimänkäkenä huh kirjoitti:

        sairasta...

        Tekisivät eutanasian eikä sukupuolen vaihdosta, jestas sentään!


      • joku vaan
        aivan erilainen kirjoitti:

        isä. Olen sukupuolenkorjauksessa ja muuttumassa naiseksi. Silti vaimoni antoi minulle oman lahjansa ja 15 ja 16v lapseni antoivat oman lahjansa. Minulla oli elämäni ihanin isänpäivä, sillä kerrankin sain olla oma itseni. Olen kiltti ja raitis ja aina pitänyt perheestäni huolta. Ehkäpä juuri siitä syystä perhe ei nyt hylkää minua.

        eikö tuo ajatus ollut jo mielessä nuorena? missä vaiheessa aloit haluta olla nainen... mielenkiintoista olisi tuntea ko.lainen henkilö..lapset ja vaimo...miten kaikki sujuu ja menee sen jälkeen kun kertoo päätöksensä "vaihdosta"... On ihanaa että isänpäiväsi oli ihana - tosi paljon voimia ja kaikkea hyvää jatkoon :o)


      • aivan erilainen kirjoitti:

        isä. Olen sukupuolenkorjauksessa ja muuttumassa naiseksi. Silti vaimoni antoi minulle oman lahjansa ja 15 ja 16v lapseni antoivat oman lahjansa. Minulla oli elämäni ihanin isänpäivä, sillä kerrankin sain olla oma itseni. Olen kiltti ja raitis ja aina pitänyt perheestäni huolta. Ehkäpä juuri siitä syystä perhe ei nyt hylkää minua.

        Jos olet minun tuntemani henkilö ja ystäväni ..
        Onnittelen Sinua että sait hienon isänpäivän viettää perheesi kanssa.
        Jos et ole tämä ystäväni, toivon kuitenkin Sinulle myös onnea tuolla tiellä jolla nyt menet eteenpäin * hymy*


      • popioi-nainen
        Usko Thansen kirjoitti:

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!

        Miksi vaimot sitten itkevät, jos äitien päivänä mies ei muista eikä sitä kiinnosta? Siksi, että kyllä se on hänen lastensa isä ja äiti on myös omien lasten äiti. Jaa-a, pitääkö puolisonsa muistamiseen oikein olla oikeutus? Kyllä on tökköä, sanon minä.


      • Totta!
        Justiinsa. kirjoitti:

        Tuskin sinä olet vaimosi isä, jotenka miks odottaa onnitteluja puolisolta?

        Niin, ja eihän kukaan äitikään odota, että mies muistaa mitenkään äitien päivänä, jos lapset ei muista, niin omapahan on ongelmansa, eikö?


      • ei mitään eroa
        Usko Thansen kirjoitti:

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!

        pöliä, tottahan kaikki naisetkin vaatii äitienpäivänä miehen tuomaan kukkia!


      • Yli-ihminen
        Ja vielä kuohinta! kirjoitti:

        Tekisivät eutanasian eikä sukupuolen vaihdosta, jestas sentään!

        Selvää kaappihomon puhetta.


      • wamic
        roolia :)) kirjoitti:

        Minun mies saa aamiaisen joka päivä. Hänen ei tarvi kuunnella kiljuvia lapsia eikä teesekennellä että typerä kortti olisi hieno tai tarpeellinen. Minä vien koiran ulos, miehen ei tarvi koskaan. Mieheni saa myös lähes aina valita mitä katsoo telkkarista. Isänpäivää ei tarvita mihinkään. Tuo vastaus pornon katselusta on aika hyvä. Mieheni ei halua katsoa pornoa, vaikka minä haluaisin. Mutta muuten ideana tuo kirjoitus "mies näyttelee roolia koko ajan" on hyvä.

        roolia:)); Kyllä minäkin saan aamiaisen joka päivä. Meillä ei lapset kilju, vaikka joskus pitävätkin meteliä. lahjasta on se ilo, että saan katsella rakkaiden lapsieni antamisen iloa. Mitä sinä tuskin ymmärrät koskaan. Minä vien koiran aamuisin ulos, koska haluan tehdä niin. Vaimoni on useina aamuina kysynyt, että viekö hän koiran, mutta minä sen haluan tehdä. No minä en onneksi ole mikään telkkarin orja, mutta isäinpäivänä sieltä tuli muutama hyvä fudismatsi, jotka halusin katsoa nimenomaan olohuoneen telkkarista. Ja meillä voi jokainen katsoa mitä ohjelmaa haluaa, sillä telkkareita löytyy jokaiselle, ja jää vielä yksi ylikin, jos ei koira sitä katso.
        Mutta ymmärrän purkauksesi, sillä eihän katkera vanhapiika voi tälläisestä päivästä nauttia, koska isäsikin on sinut jo kauan sitten hyllännyt, ja lapsia tai ukkoa ole lähimaillakaan. Ja tuskin sinulla edes koiraakaan ole. Toivotaan ainakin.


      • isä isän isempi
        Usko Thansen kirjoitti:

        Miksi vaimosi pitäisi muistaa sinua isänpäivänä, ethän ole hänen isänsä vaan miehensä!

        Siis on se kumma että nämä eivät tajua että eihän siinä kenekään vaimon tarvitse ukolleen mitää ostaa,muistaa,edes ajatella. Muistavat vain oman isänsä ja ukkokin omaa isäänsä sillä selvä.
        Lapset siten isiään jos ovat tämän mallin vanhemiltaan opineet.


    • Isä itsekin

      Et taida tietää, että olet itse valinnut isäsi ennen kuin tänne synnyit... Meitä vaan on täällä niiiiiiin monella eri tasolla. :-D

    • Mulkeroita riittää

      Onneks äijä on joutunut sairaalaan niin ei tarvinnut sitä nähdä.

    • leelies

      Mun isä on ok, mutta mun lapsen isä on mulkku, kun ei vaivaudu pitämään lapseensa mitään
      yhteyttä. Jo vuosia näin, eikä ees asu kaukana. Joka isänpäivä tuntuu tän takia kurjalta nää isänpäivävouhotukset, eikä kellään muulla tunnu täälläpäin olevan samaa tilannetta :(

      • surulinen äiti muori

        ex mies aiheuttaa surua lapsille..ei käynyt lapsuudessa erommen jälkeen ja nyt kun hän sairastaa lasten pitäs käydä soittelee ym...nytkin isäpäivänä poikani surullinen isä sairas äänestä ei ollut saada selvää ja makaa koska saanut halvauskohtauksen amsentunutkin arveli olevan..minä olen sitä mieltä että sitä saa elämältä mitä saa..lapseni isättömyyden kun isä pääsi meni sinne tänne naiset mielessään ja vouhotukset..nyt on se aika ku kysytään sitä mitä teit lapsillesi..nuorinta masentaa se isättömyys..itse en ole puttunut tuohon surulisena vaans eurannut..voinut vaan todeta isä on tuollainen minkä sille voimme..lupaili ja silleen lapset ootti ja saatto olla tulemattakin pettymys suuri ..ei se outoa ole tänääkään päivänä..lahjoista suurin eli oma lapsi jää kun omat menot niin tärkeät..niitä sitten maatessaan sairaana miettii...elämä antaa ja ottaa kaikkea ei voi saada isäkään.lasten puolesta pahoillani.


      • Vouter1

        Juu, heitä femakkoja, joille tavallinen (onko sellaista?) mies ei tule kuuloonkaan!
        Sitten ollaan narisemassa... OK. Kohdallasi jo tapahtunut, mutta yhä on oikeesti olemassa myös
        sellaisia Oikeita Miehiä, jotka huolehtivat ja vastaavat, paitsi omista, myös yh-äidin muusta jälkikasvustua.
        Ovat ottaneet tasaveroisina jäseninä perheeseen jne.
        Ketä voimme opettaa? Vastaus on VAIN Itseämme!
        Miksi siis, Arvon leelis, murjot "isänpäivävouhotuksina"??
        Itse koen olevani isänä ihan OK ja sen sanovat aikuyiset lapseni ja heidän lapsensa.
        Kasvoin isättä, joka oli kuollut ollessani 4 vee. "Uudet isät"... no juu mitäs heistä!
        Nyt olen mukana "ukit" - toiminnassa ukkina heille, joilla sitä ei ole!
        Ehdottomasti - Isänpäivä on tarpeen. Vaikka sillä, että sinunlaiset saavat väylän purkaa omia tunteitaan. Positiivisesti.


      • minä vaan ihmettelen
        Vouter1 kirjoitti:

        Juu, heitä femakkoja, joille tavallinen (onko sellaista?) mies ei tule kuuloonkaan!
        Sitten ollaan narisemassa... OK. Kohdallasi jo tapahtunut, mutta yhä on oikeesti olemassa myös
        sellaisia Oikeita Miehiä, jotka huolehtivat ja vastaavat, paitsi omista, myös yh-äidin muusta jälkikasvustua.
        Ovat ottaneet tasaveroisina jäseninä perheeseen jne.
        Ketä voimme opettaa? Vastaus on VAIN Itseämme!
        Miksi siis, Arvon leelis, murjot "isänpäivävouhotuksina"??
        Itse koen olevani isänä ihan OK ja sen sanovat aikuyiset lapseni ja heidän lapsensa.
        Kasvoin isättä, joka oli kuollut ollessani 4 vee. "Uudet isät"... no juu mitäs heistä!
        Nyt olen mukana "ukit" - toiminnassa ukkina heille, joilla sitä ei ole!
        Ehdottomasti - Isänpäivä on tarpeen. Vaikka sillä, että sinunlaiset saavat väylän purkaa omia tunteitaan. Positiivisesti.

        kai sinun aikuisena se pitäisi tietää eikä syyttää äitiä siitä että valitsi...kai elämä ennen eroa on voinut sujua malliikkaasti ja sitten alkoi vouhottaa niikuin ymm jutusta..ja hyvä niitä on purkaa vaikka täällä ..pitäisi viattomille lapsille ? onko äitis vika jos jäit isättä? vähän järkeä jutuusi ..aina löytyy syy äidistä itsessä nyt ei mitään vikaa oot hieno mies ja itse kehu 10 no huh


      • ihmeellistä

        tosin lapsi vasta muutaman kk eikä isä ole vaivautunut häntä näkemään eikä liioin isyttään tunnustaan.. kuinkahan kauan näissä menee aikaa :/ Oli surullista herätä aamulla ja ajatella et ensimmäinen isänpäivä eikä isää missään


      • Reikä valitsi väärin
        minä vaan ihmettelen kirjoitti:

        kai sinun aikuisena se pitäisi tietää eikä syyttää äitiä siitä että valitsi...kai elämä ennen eroa on voinut sujua malliikkaasti ja sitten alkoi vouhottaa niikuin ymm jutusta..ja hyvä niitä on purkaa vaikka täällä ..pitäisi viattomille lapsille ? onko äitis vika jos jäit isättä? vähän järkeä jutuusi ..aina löytyy syy äidistä itsessä nyt ei mitään vikaa oot hieno mies ja itse kehu 10 no huh

        No kuka käskee valita miehen sillä perusteella että tussu kastuu. Tajuat varmaan että sellainen mies saa tussun kastumaan muiltakin naisilta, ei sillä ole mitään tarvetta olla uskollinen, tyhmähän se on jos ei käytä tilannetta hyväkseen ja pane mahdollisimman paljon naisia. Jos haluat uskollisen miehen, niin pitää valita sellainen saamaton nyhverö, jolle olet ainutkertainen tilaisuus saada pillua. Sellaista pystyt pillulla kiristämään pysymään suhteessa, sillä ei ole muita vaihtoehtoja.


    • isän "uusi" vaimo

      Lasten isä ei ole semimulkku vaan lapset. Kolme lasta josta kaksi aikuisia yksi jo itsekin isä, sekä yksi 15v joka asuu äitinsä ja isäpuolensa kanssa. YKSIKÄÄN lapsista ei edes tekstiviestillä eilen muistanut isäänsä ja tästä vierestä sitä oli surullista seurata!

      Nämä lapset muistavat isänsä vasta kun on rahalle tarvetta. Eivät tulleet meidän häihimme ja kaksi näistä ei ole koskaan halunnut tuntemattomasta syystä edes tavata minua tai käydä kylässä. Lapsenlapsi eristetään ukistaan jne. kaiken takana on puolisoni ex joka itse on mennyt eron jälkeen vuosia sitten naimisiin ensin ja tehnyt uuden miehensä kanssa lapsenkin joka on jo ala-aste ikäinen. Joten mistään tuoreesta erosta ei ole kyse, enkä minä ole se nainen jonka takia lasten isä on lähtenyt kotoa. Erosta on aikaa yli 10v mutta nämä kaksi aikuista lasta varsinkin ovat osoittautuneet melkoisiksi semimulkuiksi. :(
      Oma aikuinen lapseni on ollut kaikessa normaalisti mukana ja hyväksynyt mieheni. Että ei asiat aina ole niin mustavalkoisia kun ne annetaan ymmärtää!

      • väsynyt_

        Sinulle "isän uusi vaimo"...
        Voi että kun on helppo syyllistää aina sitä ex-vaimoa. Asiat eivät ole niin yksioikoisia, niihin on vaan useampi näkökulma. Jos kysyisit ex-vaimon näkemysta asioista, se olisi aivan varmasti täysin erilainen kuin miehesi. Sinulla on oma näkökulmasi, kaikilla lapsilla omansa.

        Koittakaa nyt hyvät ihmiset muistaa, että siihen soppaan tarvitaan aina kaksi - tai nykyisin valitettavan usein myös useampi säätäjä (exät, nykyiset, minun lapset, sinun lapset, meidän lapset, minun suku, sinun suku jne.). Usein ihmiset etsivät niitä syyllisiä aina muista, koska oma syyllisyys on niin vaikea kohdata.

        Niin kuin viimeisessä lauseessa kirjoitat; asiat eivät todellakaan ole niin mustavalkoisia kun ne annetaan ymmärtää - ethän itse haksahda siihen ?!


      • et tiedä kaikkea

        on siis kuitenkin lähtenyt jonkun muun matkaan.No, niin. Sekö jätti sitten miehen, ja vaimo meni nopeammin uusiin naimisiin? Jättikö isä kenties pienet lapset heitteelle? Ei pitäisi haukkua lapsia, kun ei tiedä koko totuutta.


      • ärsyyntynyt

        Kalliita on sanat!


      • Yksi tytär

        jonkun toisen naisen takia, on vain lompakkonsa arvoinen.


    • Evoluutioivirhe

      Muistakaa mikä kohtalo tulee epätoivotuista lapsista. Maksa kaikki, ja ei muutakun saa haukut päälle. Oma elämä pilalla. Mikä pahinta on että narsisti-pennut perii tämän maan.
      Ei maapallo ehdi tuhoutua ilmaston muutoksiin, kyllä ihminen tuhoaa itsensä omahyväisyyteen ja itsekyyteen, eli narsismiin.

    • Kasvamista koko eläm

      On hyviä ja vähemmän hyviä. aivan erinomaisia ja pahoja.
      Monen lapsen käsitys isästään muuttuu vuosien varrella paremmaksi kun ymmärrys lisääntyy ja lapsen kypsyminen edistyy.
      Parikymppinen ymmärtää ehkä 70% jo elämästä. Onneksi omaa ymärtämättömyyttään ei tunnista ja tiedä.

      Ehkä parasta ja samalla pahinta elämässä on se, ettei tiedä omaa tietämättömyyttään eikä ymmärrä omaa ymmärtämättömyyttään.

    • joo o..

      todellakin on! tai no, biologinen isäni kuoli kun olin 2 mutta nykyinen faijani on täysi mulkku! maailma pyörii vain hänen navan ympärillä ja häntä pitää palvella. hän on ainoastaan oikeassa ja hän tietää kaiken. kaikki tekee kaiken väärin mutta hän ei tee koskaan virheitä. hän aikoinaan löi mua ja äiti lohdutti faijaa kun hänellä oli niin paska olo. tosiaan henkistä et fyysistä väkivaltaa tuli koettua ja paljon! ja nykyään ei halua olla missään tekemisissä lapsenlapsensa kanssa koska ei pidä tulevasta aviomiehestäni. hän ois mieluummin halunnut minun saavan lapsen raiskaajan kanssa kuulemma. että näin.. mutta kusipäitä on ja tulee olemaan..ei kannata välittää. jos itsellään on ollut huonot vanhemmat ni tietää sitten varmasti mitä haluaa olla omalle lapselleen. tsemppiä!

    • öpötin

      Erittäin tuttua tuo narsismi vanhempien taholta...:(

    • kkkkkkkkkkkkkkkkk

      Paskojen sukulaisten kanssa ei tarvii olla tekemisissä.

      Onneaan ei kannata antaa muiden ihmisten käsiin -edes omien vanhempiensa.

      Ja sille, joka valitti, että VAIMO ei muistanut isänpäivänä: Mene kotiin kasvamaan ja anna vaimon löytää itselleen MIES.

    • Tipitapitaa

      Meilläkin isänpäivä meni hyvin ikävästi.

      Pitäisi jotenkin olla mieliksi tai edes hymyillä, kun edellisen päivän haukkumasanat kummittelevat vieläkin päässä. Sinusta" ei ole mihinkään" ja "eikä ikinä tule koska olet nainen" jne.

      En toivottanut hyvää isänpäivää. Äiti leipoi kakun jota sitten syötiin kaikki vähän eri aikaan. Itse en syönyt ollenkaan, kun en ole kakkuihmisiä. Äiti osti lahjan jonka laittoi tulleeksi meiltä kaikilta.

      Hyvin omituinen/ikävä fiilis oli koko päivän. Omalla tavallaan tuntee syyllisyyttä että äidille toivotellaan aina hyvät äitienpäivät ja syntymäpäivät, jotka isä näkee. Mutta hänet jätetään melkein huomioimatta.
      Täytyy vain aina muistaa, miksi tähän ollaan tultu ja kenen takia - ei todellakaan meidän lasten. Meidän ei siis tarvitse tuntea syyllisyyttä ettemme edes halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Isä itse haukkuu ja käyttää henkistä väkivaltaa päivittäin, ja jos se on vuosia ollut niin paha että lapset toivovat melkein päivittäin hänen kuolevan pois, voiko edes olettaa ettei isä tietäisi sitä itse mitä on mennyt tekemään?

      Oikeasti hän voi myös sen itse korjata, jos hän todella haluaisi. Hän näkee meitä lapsia toistaiseksi vielä joka päivä, kun taas edellisestä suhteesta hänen kaksi aikuista lastaan hädintuskin pitävät häneen yhteyttä, toinen on riitautunut kokonaan ja toinen vain merkkipäivänä muistaa kortilla tai tekstarilla. Saatika hänen sisaruksensa (10kpl), joista yhden kanssa he joskus lähettelevät sähköpostia.

      Hän voisi korjata asian ainakin minun kanssani lopettamalla henkisen väkivallan kokonaan. Vaikka hän ei mitään muuta tekisi ikinä, suhteemme korjautuisi automaattisesti ajan kanssa.

      Kaikille tuoreille ja vähemmän tuoreille isille, jotka tuntevat että isä jätetään perheessänne huomioimatta: Siihen on varmasti looginen syy. Katsokaa peiliin.

      • Elämän pituinen työ

        Huokaisin kun luin kirjoituksesi. Olisipa mies vaikka yhden kerran luopunut omasta mukavuudestaan minun työmäärääni helpottaakseen.
        Vanha (kiinalainen?) sananlasku sanoo: vain kumartuneen ihmisen selkään voi kiivetä.
        Jos vihdoin oppii olemaan kumartumatta, pitää sitten oppia, ettei ala itse olemaan liian pystyssä.


      • PASTORI KOIKKALAINEN

        VOI VITTU MITÄ KESKENKASVUSTEN TEINAREITTEN JUTTU JÄLLEEN MENKÄÄ ÄIDIN HELMAAN KASVAMAAN VIELÄ SITTEN KUN KASVUU TAPAHTUNUT PALATKAA TAKASIN KIRJOITTAMAAN KOMMENTEJANNE


    • ikävä äitiä

      Olin varannut isälleni yllätyksen ja odottelin häntä kotiin. Heti ensimmäisenä kun hän astui ovesta sisään, hän valitti kodin olevan sotkuinen. Annoin kyyneleet silmissä isänpäivä lahjan hänelle, eikä hän edes huomannut kyyneleitäni. Tuntui todella turhauttavalta järjestää monta päivää yllätystä ihmiselle, joka ei välitä lapsistaan yhtään. Koin ehkä tämän välinpitämättömyyden siksi niin vahvasti, että olin tapellut muutama päivä sitten isäni kanssa. Eikä hän silloinkaan ymmärtänyt minkä takia olin vihainen.

      Isä ei ole todellakaan fyysisesti väkivaltainen minua kohtaan. Toisia ihmisiä kohtaan ehkä joskus, mutta aina hyvästä syystä. Minua hän on kohdellut lähinnä kuin ilmaa. Hän ei kerro minulle mitään suunnitelmistaan eikä kysy minun tekemisistäni mitään. Joskus kun kysyin häneltä, että miksi häntä ei kiinnosta missä olen iltaisin. Hän sanoi, että täysi-ikäisenä minun on oikeus tehdä omat valintani. Jotenkin toivoin, että isä huolehtisi minusta vaikka olisin viisikymppinen. Ehkei sitten kuitenkaan...

      • -Todentaja-

        Ihmisillä on näinä itsekeskeisyyden ja ahneuden päivinä, paha olla.
        Töissä jo ihminen ajetaan niin tiukille, huonolla palkalla ja oikeuksien riistolla, ettei ihme jos ilme vaihtuu apaattiseksi ja vihaiseksikin.
        Silti kukaan ei anna "periksi" itsepäisyydessään, parantamalla suhtautumistaan muihin ja näin parantaisi yleistä ilmapiiriä ja omaakin olotilaa.
        Ihmiskunta sairastuu yhä pahemmin päivä päivältä ja siten tuhoaa lopulta itsensä.


      • MK

        Itsellä oli ensimmäinen isänpäivä eron jälkeen. Toinen pojistani asuu luonani, toinen äidillä ja viikonloput pojat ovat yhdessä vuorollaan minulla tai äidillä. Vaikka asutaan eri paikkakunnilla niin silti normi viikonloppu rytmiin tehtiin eilen poikkeus ja nuorempikin tuli luokseni yöksi isänpäivän kunniaksi. Ei mitään sen kummempaa vouhotusta vaan normaalia yhdessä oloa lasten kanssa. Mukavaa oli =)


      • ja tyhjästä
        -Todentaja- kirjoitti:

        Ihmisillä on näinä itsekeskeisyyden ja ahneuden päivinä, paha olla.
        Töissä jo ihminen ajetaan niin tiukille, huonolla palkalla ja oikeuksien riistolla, ettei ihme jos ilme vaihtuu apaattiseksi ja vihaiseksikin.
        Silti kukaan ei anna "periksi" itsepäisyydessään, parantamalla suhtautumistaan muihin ja näin parantaisi yleistä ilmapiiriä ja omaakin olotilaa.
        Ihmiskunta sairastuu yhä pahemmin päivä päivältä ja siten tuhoaa lopulta itsensä.

        Käypä joskus Kiinasa tai Intiassa niin näet mitä on tehdä työtä oikeasti pienellä palkalla ja olla onnellinen siitä!


      • järkikäteen
        ja tyhjästä kirjoitti:

        Käypä joskus Kiinasa tai Intiassa niin näet mitä on tehdä työtä oikeasti pienellä palkalla ja olla onnellinen siitä!

        huomioon että kiinassa ja intiassa eläminen on vähän havempaa kuin täällä. ei taitas suomessa pärjätä 1 euron päivä palkalla.nälkään ja kylmään kuolis.eri asia jos hintataso olisi sama kuin edellä mainituissa "halvemmissa" maissa.


      • 2221
        ja tyhjästä kirjoitti:

        Käypä joskus Kiinasa tai Intiassa niin näet mitä on tehdä työtä oikeasti pienellä palkalla ja olla onnellinen siitä!

        Tunge sitten se homeinen firmas sinne intiaan tai kiinaan saatanan kapitalisti porvarisika. Täällä Suomessa kun ollaan niin maksetaan kunnon palkkaa!
        Täällä on AIVAN liian pienet liksat verrattuna elämisen kustannuksiin. Ei elämän kuulu olla pelkkää helvetin työntekoa!


    • ollessani lapsi,

      että vauvat ovat vaihtuneet sairaalassa. Samaa henkistä väkivaltaa vuodet läpeensä.

      En koe mitään tarvetta isänpäivän juhlistamiselle.

      • henkilöt*

        Nytkin vietettävä lasten oikeuksienviikko ja -päiväkin on täyttä teatraalista paskaa, jolle ei löydy mitään perusteita !
        LAPSILLA EI TÄSSÄ MAASSA OLE OIKEUKSIA ! Se on nähty ja koettu.
        Jopa oikeus tuomitsee lapsen isälleen, tämän pahoinpitelyistä, kasvatuksellisten laiminlyönneistä ja juopottelusta huolimatta.

        Minkähän verran raha vaihtoi omistajaa (pöydän alla) tiettyjen ihmisten kautta, että tuollainen meni läpi, lapsen omasta ja sosiaalivirkailijoiden tahdosta huolimatta ? Pelkillä suhteilla tuskin saa noin järjen vastaista tuomiota aikaiseksi, pienelläkään paikkakunnalla.
        Olisi paikallaan tutkia nuo "oikeuden jakajatkin" ja heidän menettelynsä tarkemmin tässäkin maassa.
        Mätiä ovat...


    • 44v ,itse äiti

      Minulla itselläni vaan on äitienpäivä sellainen varmaankin samantyylinen kun sinulla isänpäivä.
      Joten parempi olla ilman ja elää vain omaa elämää.

    • thatrectard

      Isukki muuttui kännissä ilkeäksi ja ongelma oli siinä että hän oli kännissä aika kun vain suinkin pystyi, onneksi ei tarvitse katsella mulkkua enää, vaan tyyppi makaa aivot pehmenneenä jossain hoitokodissa.

    • ...

      Ihan tiedoksi, että kyllä mulkut isät ovat aina lapsiaan rakastaneet, vaikka se ei aina siltä tuntuisi. Jos vanhempien välinen suhde on kunnossa, silloin ei ole ongelmia myöskään lapsien kanssa. Valitettavan monet äidit saa isän näyttämään mulkulta, vaikka todellinen syy olisikin äidissä. Ei sekään varmasti ole oikein sanottu, mutta kyllä useimmilta lapsilta jää vanhempien huoraretket kuulematta. Jos isä on mulkku, se viittaa yleensä aina vanhempien välisiin ongelmiin.

      • j

        Oikeastihan se menee niin, että JOSKUS kun isä on mulkku, syitä voi etsiä myös äidistä. Sama toisinpäin. Jos äiti on mulkku, JOSKUS voi etsiä vikaa isästä.

        Mutta suurimman osan ajasta syy ei ole parisuhteen tilanteesta, jos toinen vanhemmista käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

        Olen itse kahden lapsen äiti, ja molemmat vanhempani ovat elossa. Isäni oli henkisesti väkivaltainen, ja syy ei TODELLAKAAN ollut äidissä. Äitini oli rennoin ja kiltein äiti jonka tiedän, joka kuitenkin vartioi lapsiaan, suojeli heitä, ja suojelee edelleen. Isä on ollut kusipää aina, vaikak äiti hoisi mukisematta kodin ja lapset, kuskasi meitä, ja kuunteli isän suoltamaa paskaa.

        Enkä tietenkään perusta väitettäni vain omaan kokemukseeni, mitä sinä ilmiselvästi teet kun kerrot huoraäidistäsi jonka kanssa isäsi, joka oli pahasti tossun alla, silti eli, ja joka turhautumistaan alkoi hakkaamaan sinuun. Sillä sehän ei kerro mitään, eikä sinun kannata sen vuoksi asiaa yleistää että oma perheesi on ollut noin läpipaska.

        Itse työskentelen ihmisten kanssa varmasti enemmän kuin moni, olen nähnyt ihmisiä paljon sillä olen sekä kehitysvammaisten hoitajana (ja jos et tiedä mikä kehitysvammainen on, hän on aikuinen ihminen joka on ikuisesti jäänyt lapsen tasolle ja jota perhe hoitaa), nuorten leireillä ohjaajana, ja pidän kehitysvammaisten piiriä tiistaisin. Näen näitä perheitä joka päivä, joissa joko vanhemmat ovat kehitysvammaisten huoltajina, tai esim. mamma ja pappa. Joissain tapauksissa siskon (harvemmin veljen) perhe. Mutta huoltajia he ovat siinä missä kaikki muutkin. Ja jos jompikumpi vanhemmista on selkeästi tällainen narsistinen tai muuten ilkeä perheelleen, syy ei todellakaan ole puolisossa.

        Kehitysvammaiset kertovat herkästi heidän perheestään, siksi tiedän siitä niin paljon. Useimmissa tapauksissa miespuolinen huoltaja on se, jolla on ongelma väkivallan käytön kanssa. Naispuolisilla on suurimmaksi osaksi ongelmaa tunteiden - tai niiden vähäisyyden - tasolla, mutta mitään väkivaltaa he eivät yleensä harrasta, läheskään niin paljon mitä miespuoliset huoltajat.

        Mitä minä itse näen kaikkein eniten on tilanne, jossa kehitysvammaiset (eli edelleen lapsen tasolle jääneet aikuiset) tarrautuvat äitiinsä, ja kertovat mitä kauheampia tarinoita isistään. Äidit ovat mukavia ja rentoja, jotka kestävät vaikeammankin vammaisen lapsen, isä purkaa pahan olonsa väkivaltaan.


      • ...
        j kirjoitti:

        Oikeastihan se menee niin, että JOSKUS kun isä on mulkku, syitä voi etsiä myös äidistä. Sama toisinpäin. Jos äiti on mulkku, JOSKUS voi etsiä vikaa isästä.

        Mutta suurimman osan ajasta syy ei ole parisuhteen tilanteesta, jos toinen vanhemmista käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

        Olen itse kahden lapsen äiti, ja molemmat vanhempani ovat elossa. Isäni oli henkisesti väkivaltainen, ja syy ei TODELLAKAAN ollut äidissä. Äitini oli rennoin ja kiltein äiti jonka tiedän, joka kuitenkin vartioi lapsiaan, suojeli heitä, ja suojelee edelleen. Isä on ollut kusipää aina, vaikak äiti hoisi mukisematta kodin ja lapset, kuskasi meitä, ja kuunteli isän suoltamaa paskaa.

        Enkä tietenkään perusta väitettäni vain omaan kokemukseeni, mitä sinä ilmiselvästi teet kun kerrot huoraäidistäsi jonka kanssa isäsi, joka oli pahasti tossun alla, silti eli, ja joka turhautumistaan alkoi hakkaamaan sinuun. Sillä sehän ei kerro mitään, eikä sinun kannata sen vuoksi asiaa yleistää että oma perheesi on ollut noin läpipaska.

        Itse työskentelen ihmisten kanssa varmasti enemmän kuin moni, olen nähnyt ihmisiä paljon sillä olen sekä kehitysvammaisten hoitajana (ja jos et tiedä mikä kehitysvammainen on, hän on aikuinen ihminen joka on ikuisesti jäänyt lapsen tasolle ja jota perhe hoitaa), nuorten leireillä ohjaajana, ja pidän kehitysvammaisten piiriä tiistaisin. Näen näitä perheitä joka päivä, joissa joko vanhemmat ovat kehitysvammaisten huoltajina, tai esim. mamma ja pappa. Joissain tapauksissa siskon (harvemmin veljen) perhe. Mutta huoltajia he ovat siinä missä kaikki muutkin. Ja jos jompikumpi vanhemmista on selkeästi tällainen narsistinen tai muuten ilkeä perheelleen, syy ei todellakaan ole puolisossa.

        Kehitysvammaiset kertovat herkästi heidän perheestään, siksi tiedän siitä niin paljon. Useimmissa tapauksissa miespuolinen huoltaja on se, jolla on ongelma väkivallan käytön kanssa. Naispuolisilla on suurimmaksi osaksi ongelmaa tunteiden - tai niiden vähäisyyden - tasolla, mutta mitään väkivaltaa he eivät yleensä harrasta, läheskään niin paljon mitä miespuoliset huoltajat.

        Mitä minä itse näen kaikkein eniten on tilanne, jossa kehitysvammaiset (eli edelleen lapsen tasolle jääneet aikuiset) tarrautuvat äitiinsä, ja kertovat mitä kauheampia tarinoita isistään. Äidit ovat mukavia ja rentoja, jotka kestävät vaikeammankin vammaisen lapsen, isä purkaa pahan olonsa väkivaltaan.

        Omasta kertomuksestasi tulee selvästi ilmi, että vika oli parisuhteessa! Miksi äitisi ei hakeutunut eroon huonosta suhteesta? Odottele kaikessa rauhassa, että lapsesi ovat aikuisia, niin silloin olet ehkä tarpeeksi kypsä ymmärtämään tosi asioita. En voi muuta kuin ihmetellä, että tuleeko nykyajan lapsista aikuisia vasta heidän täytettyään 40v..


      • ...
        ... kirjoitti:

        Omasta kertomuksestasi tulee selvästi ilmi, että vika oli parisuhteessa! Miksi äitisi ei hakeutunut eroon huonosta suhteesta? Odottele kaikessa rauhassa, että lapsesi ovat aikuisia, niin silloin olet ehkä tarpeeksi kypsä ymmärtämään tosi asioita. En voi muuta kuin ihmetellä, että tuleeko nykyajan lapsista aikuisia vasta heidän täytettyään 40v..

        "Enkä tietenkään perusta väitettäni vain omaan kokemukseeni, mitä sinä ilmiselvästi teet kun kerrot huoraäidistäsi jonka kanssa isäsi, joka oli pahasti tossun alla, silti eli, ja joka turhautumistaan alkoi hakkaamaan sinuun. Sillä sehän ei kerro mitään, eikä sinun kannata sen vuoksi asiaa yleistää että oma perheesi on ollut noin läpipaska"

        Lisäksi tämä kertoo, että valehtelet ja puhut paskaa enemmän kuin kerkeät ajattelemaan. Jos ihminen vastaa tuolla tavalla kirjoitukseen, joka selvästi kolahti jonnekin, niin luulen, että itse olet se kehitysvammainen, joka ei ymmärrä mistään paskan vertaa!


      • Terse.
        j kirjoitti:

        Oikeastihan se menee niin, että JOSKUS kun isä on mulkku, syitä voi etsiä myös äidistä. Sama toisinpäin. Jos äiti on mulkku, JOSKUS voi etsiä vikaa isästä.

        Mutta suurimman osan ajasta syy ei ole parisuhteen tilanteesta, jos toinen vanhemmista käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

        Olen itse kahden lapsen äiti, ja molemmat vanhempani ovat elossa. Isäni oli henkisesti väkivaltainen, ja syy ei TODELLAKAAN ollut äidissä. Äitini oli rennoin ja kiltein äiti jonka tiedän, joka kuitenkin vartioi lapsiaan, suojeli heitä, ja suojelee edelleen. Isä on ollut kusipää aina, vaikak äiti hoisi mukisematta kodin ja lapset, kuskasi meitä, ja kuunteli isän suoltamaa paskaa.

        Enkä tietenkään perusta väitettäni vain omaan kokemukseeni, mitä sinä ilmiselvästi teet kun kerrot huoraäidistäsi jonka kanssa isäsi, joka oli pahasti tossun alla, silti eli, ja joka turhautumistaan alkoi hakkaamaan sinuun. Sillä sehän ei kerro mitään, eikä sinun kannata sen vuoksi asiaa yleistää että oma perheesi on ollut noin läpipaska.

        Itse työskentelen ihmisten kanssa varmasti enemmän kuin moni, olen nähnyt ihmisiä paljon sillä olen sekä kehitysvammaisten hoitajana (ja jos et tiedä mikä kehitysvammainen on, hän on aikuinen ihminen joka on ikuisesti jäänyt lapsen tasolle ja jota perhe hoitaa), nuorten leireillä ohjaajana, ja pidän kehitysvammaisten piiriä tiistaisin. Näen näitä perheitä joka päivä, joissa joko vanhemmat ovat kehitysvammaisten huoltajina, tai esim. mamma ja pappa. Joissain tapauksissa siskon (harvemmin veljen) perhe. Mutta huoltajia he ovat siinä missä kaikki muutkin. Ja jos jompikumpi vanhemmista on selkeästi tällainen narsistinen tai muuten ilkeä perheelleen, syy ei todellakaan ole puolisossa.

        Kehitysvammaiset kertovat herkästi heidän perheestään, siksi tiedän siitä niin paljon. Useimmissa tapauksissa miespuolinen huoltaja on se, jolla on ongelma väkivallan käytön kanssa. Naispuolisilla on suurimmaksi osaksi ongelmaa tunteiden - tai niiden vähäisyyden - tasolla, mutta mitään väkivaltaa he eivät yleensä harrasta, läheskään niin paljon mitä miespuoliset huoltajat.

        Mitä minä itse näen kaikkein eniten on tilanne, jossa kehitysvammaiset (eli edelleen lapsen tasolle jääneet aikuiset) tarrautuvat äitiinsä, ja kertovat mitä kauheampia tarinoita isistään. Äidit ovat mukavia ja rentoja, jotka kestävät vaikeammankin vammaisen lapsen, isä purkaa pahan olonsa väkivaltaan.

        Kirjoituksestasi ihan huokuu läpi, ettet tiedä kuka on äpäriesi isä, mahdollisesti kaksi eri isää? Eivätkö lapsesi päässeet tästä syystä viettämään isänpäivää? Kannattaisi vähän ajatella, ennen kuin levittelee jalkojaan tuntemattomien edessä!


      • Että näin..
        j kirjoitti:

        Oikeastihan se menee niin, että JOSKUS kun isä on mulkku, syitä voi etsiä myös äidistä. Sama toisinpäin. Jos äiti on mulkku, JOSKUS voi etsiä vikaa isästä.

        Mutta suurimman osan ajasta syy ei ole parisuhteen tilanteesta, jos toinen vanhemmista käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

        Olen itse kahden lapsen äiti, ja molemmat vanhempani ovat elossa. Isäni oli henkisesti väkivaltainen, ja syy ei TODELLAKAAN ollut äidissä. Äitini oli rennoin ja kiltein äiti jonka tiedän, joka kuitenkin vartioi lapsiaan, suojeli heitä, ja suojelee edelleen. Isä on ollut kusipää aina, vaikak äiti hoisi mukisematta kodin ja lapset, kuskasi meitä, ja kuunteli isän suoltamaa paskaa.

        Enkä tietenkään perusta väitettäni vain omaan kokemukseeni, mitä sinä ilmiselvästi teet kun kerrot huoraäidistäsi jonka kanssa isäsi, joka oli pahasti tossun alla, silti eli, ja joka turhautumistaan alkoi hakkaamaan sinuun. Sillä sehän ei kerro mitään, eikä sinun kannata sen vuoksi asiaa yleistää että oma perheesi on ollut noin läpipaska.

        Itse työskentelen ihmisten kanssa varmasti enemmän kuin moni, olen nähnyt ihmisiä paljon sillä olen sekä kehitysvammaisten hoitajana (ja jos et tiedä mikä kehitysvammainen on, hän on aikuinen ihminen joka on ikuisesti jäänyt lapsen tasolle ja jota perhe hoitaa), nuorten leireillä ohjaajana, ja pidän kehitysvammaisten piiriä tiistaisin. Näen näitä perheitä joka päivä, joissa joko vanhemmat ovat kehitysvammaisten huoltajina, tai esim. mamma ja pappa. Joissain tapauksissa siskon (harvemmin veljen) perhe. Mutta huoltajia he ovat siinä missä kaikki muutkin. Ja jos jompikumpi vanhemmista on selkeästi tällainen narsistinen tai muuten ilkeä perheelleen, syy ei todellakaan ole puolisossa.

        Kehitysvammaiset kertovat herkästi heidän perheestään, siksi tiedän siitä niin paljon. Useimmissa tapauksissa miespuolinen huoltaja on se, jolla on ongelma väkivallan käytön kanssa. Naispuolisilla on suurimmaksi osaksi ongelmaa tunteiden - tai niiden vähäisyyden - tasolla, mutta mitään väkivaltaa he eivät yleensä harrasta, läheskään niin paljon mitä miespuoliset huoltajat.

        Mitä minä itse näen kaikkein eniten on tilanne, jossa kehitysvammaiset (eli edelleen lapsen tasolle jääneet aikuiset) tarrautuvat äitiinsä, ja kertovat mitä kauheampia tarinoita isistään. Äidit ovat mukavia ja rentoja, jotka kestävät vaikeammankin vammaisen lapsen, isä purkaa pahan olonsa väkivaltaan.

        "Mutta suurimman osan ajasta syy ei ole parisuhteen tilanteesta, jos toinen vanhemmista käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa"

        Veikkaan, että muistutat niin paljon huorahtavaa äitäsi sekä hänen harharetkeään, että "isäsi" ei tästä syystä ole pystynyt hyväksymään sinua omaksi lapsekseen. Tämä ei ole mikään vittuilu, sillä n. 7% miehistä elättää "ventovieraan" lasta, ja moni heistä sen myös tietää tämän.


      • isä itsekin

        ...paskaa. Jos isä on mulkku, niin se on mulkku. On helvetisti vanhempia, jotka eivät rakasta ketään muuta, kuin itseään. Ja se, että huono parisuhde, ei ole syy siihen, ettei välitä lapsistaan.


    • vierailijatar

      Hieman asian vierestä, mutta minua on näin kolmen lapsen vanhempana alkanut ällöttää sekä isän - että äitienpäivä. Minkä ihmeen vuoksi lapsen pitäisi kiittää vanhempaansa tämän huolenpidosta?

      Hyvä vanhempi hoitaa ja hellii lastaan, koska rakastaa tätä, eikä varmaan tarvitse siitä mitään kiitoksia. Huono vanhempi taas ei edes ansaitse kiitoksia.

      • iskä---

        hyvin todettu

        Huvittavaa tässä on lisäksi se kun isänpäivä on kauppiaiden keksintö. Suurin osa perheistä on vain ahdistuneita ja vaivautuneita koko epäloogisesta "juhlasta".

        Minä keksin vielä tässä lisää ensivuonna pidetään syyskuun 10 päivänä on veljien ja siskojen päivä. JIIIHUUU!!


      • -----

        Vaikka kyllä isät/äidit mielellään kuulevat kerran vuodessa kohteliaisuuden, on tuo perinne kaikkein tyydyttävin juuri lapsille.

        Muistan miten pettynyt minä olin lapsena, kun äitini ei halunnut äitienpäivää mitenkään vietettävän. Joskus tehtiin "hienot" aamupalat siskon kanssa, mutta näki läpi että äiti oli lähinnä kauhuissaan.

        Omat lapseni olivat järjestäneet hienon aamupalan yms (ex-vaimoni avustuksella:) ja olivat siitä todella ylpeitä. Ja tottakai olin heille kiitollinen, vaikka olisin vähemmällä päässyt ilman moisia juhlallisuuksia (siivosin keittiötä tunnin). Mutta kaikkein eniten lapset kokivat antamisen iloa.


      • Isä itsekin

        "Hieman asian vierestä, mutta minua on näin kolmen lapsen vanhempana alkanut ällöttää sekä isän - että äitienpäivä. Minkä ihmeen vuoksi lapsen pitäisi kiittää vanhempaansa tämän huolenpidosta?"

        Olen samaa mieltä. Inhottaa tyhjänpäiväinen hypetys ja idoottimaiset isänpäivälahjamainokset.

        Lapset näyttävät rakkautensa muutenkin. Siinä on kiitosta ihan tarpeeksi.


    • Kyllä meilläkin meni eilen isänpäivä aika männyilleen, onneksi ensi vuonna en biologista isääni aio tavata kyseisenä päivänä.

      Ihan mielelläni kävin ja tulen aina käymään isäpuoleni luona (hän on ollut minulle 19 vuoden ajan enemmän isä kuin biologinen isäni koko elämäni aikana ja olen siis 22v) ja myös mieheni isän luona.

      Mutta biologinen isäni... Hän tuskin edes tietää mitä sanat isä ja isyys tarkoittaa... Ei soittele kuin kerran kuussa ja näen häntä kerran kolmessa kuussa, eikä siis johdu minusta... Ja mikä huuto tuli eilenkin puhelimessa kun soitin isänpäivän onnitteluita pelkästään hyvää hyvyyttäni enkä aikonut mennä hänen luokseen kun päätäkin särki.

      Hän ei pahemmin ole kiinnostunut minun elämästäni, mutta kyllä sitten suututaan ja loukkaannutaan, jos se ainoa lapsi ei muista isäinpäivänä, jouluna tai syntymäpäivänä.

      Että joo, minun puolestani tämä sai olla viimeinen isänpäivä kun häntä muistan, kunpa vaan keksisin keinon miten kertoa hänelle, etten enää halua olla hänen kanssaan tekemisissä kun on niin surkea isä? En edes pysty ajattelemaan häntä isänäni, vaan jonakin perhetuttuna!

      • että päänsärystä huolimatta oli pakko raahautua häntä tapaamaan vesisateessa...


      • niin pidä etäisyyttä

        No hei haloo, harva aikuinen ton useammin on vanhempiensa kanssa tekemisissä, vaikka olis kuinka hyvissä väleissä!


      • 12+2
        niin pidä etäisyyttä kirjoitti:

        No hei haloo, harva aikuinen ton useammin on vanhempiensa kanssa tekemisissä, vaikka olis kuinka hyvissä väleissä!

        Niin, esim. mun mieheni ei pidä omaan äitiinsä ja muuhun sukuunsa mitään yhteyttä, vaikka ei ole heidän kanssaan mitenkään riidoissakaan. Ovat vaan aika hiljaisia ja jäyhää porukkaa koko suku.
        Ei kait sitten vaan ole mitään asiaa..., niin mitä sitä turhia höpisemään.
        Mulle vähän vierasta, kun oma sukuni on niin erilaista, Karjalasta lähtöisin, mutta olen vähitellen tottunut tähän ja annan heidän taaplata tyylillään.
        Anoppi soittelee joskus, sitten KUN on sitä asiaa, n. kerran-pari vuodessa.


    • sdfghjklkjhg

      Mulla on ihan hyvä isä. Kukaan ei tietysti ole täydellinen, mutta isä on aina rakastanut meitä lapsia ja tehnyt paljon töitä taatakseen meille hyvän elämän. Häissäni isä ja äiti pitivät yhteisen puheen ja kehuivat minua ja miestäni ja kertoivat kuinka paljon meitä molempia rakastavat. Sitten tulikin appiukon vuoro avata sanainen arkkunsa. Hän ei puhunut minusta mitään ja pojalleen hän vain vittuili ja haukkui tätä, nauroi vielä paskaisesti päälle ja totesi sitten että kyllä se tosta vielä viisastuu ja parin kymmenen vuoden päästä on samanlainen kuin hän. Sanoin myöhemmin miehelle että se on kyllä sitten avioeron paikka jos tuommoiseksi muutut. Tämän puheen jälkeen anoppikin halusi vielä vähän puhua, vissiin vähän hyvitelläkseen edellistä. Takelteli vähän ja sanoi ettei ole oikein mitään valmistellut. Sitten kyyneleet silmissä kertoi meidän suhteen alkuajoista ja siinä välissä sanoi ainakin kymmenen kertaa rakastavansa meitä.

      Vähän karkasi edellinen aiheesta, muistot vaan pääsi valloilleen. Nykyään appiukkoon on asiallisen viileät välit, kyllä tuo kuului eilenkin sinne päin soittelevan ja isäinpäivää toivottavan. Kyllä niillä kuulemma on isästään ihan hyviäkin muistoja, jokin vaan on muuttunut.

    • immeinen vaan

      Olet tajunnut tärkeimmän asian elämässä; on tultava toimeen niillä korteilla kun on jaettu!
      Sinun on tärkeintä huolehtia itsestäsi, älä edes yritä miellyttää isääsi tai muita ihmisiä jollet itse halua.
      Anna ihmisten vaan olla semmoisia kuin ovat. Jos isäsi on ilkeä, jätä hänet rauhaan, pysy loitolla. Ole silti valppaana jos toinen osoittaa ystävystymisen tai katumuksen tai kaipauksen merkkejä niin silloin vasta mene vastaan.

    • oikein mariset ja tänne siitä kirjoittelet, jätä huomioimatta koko vitun päivä jos siltä tuntuu. Yhtenä päivänä isäsi kuolee ja sitten mietit jälkikäteen että oli niitä onnellisiakin aikoja.

      • Suurta ikäluokkaa

        koska hän on haudassa ollut jo 14 vuotta mutta isänpäiväna on muistot hänestä lähellä. Hän oli maanviljelijä ja olo ja elo oli rauhallista ja leppoisaa oli mukava mennä isänpäiville ja nauttia tuvassa lämmostä ja isän läsnäolosta. Keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Hän oli hyvä isä jota rakastin yli kaiken. Hän oli sodan käynyt mies. Pienviljelijä ja ahkera, ruista ja perunaa viljeli joka kesä ja ohraa ja kauraa. Keskusteltii menneestä kesästä ja sadosta.Kaikki oli niin luonnollista ja mukavaa. Sellainen oli isänpäivä silloin. Juotiin kakkukahvit ja juteltiin. Ennen pimeää läksin pois ja soitin autossa kappaleen "hopeahääpäivänä". Ihanaa muistella.


    • Rankkis

      Älä sä selitä mitää et täytyy tulla toimeen näillä korteilla. Ei tarvii tulla jos ei ole tullakseen! Mua raivostuttaa kun ihmiset itkee et oli huono lapsuus ja vanhemmat oli jotai narsisteja. Ensinnäkin aitoja narsisteja on aika harvassa, alle se 5% kaikista ihmisistä. Narsisti on nykyään se paras tekosyy ja mediaseksikäs sana, jolla kuitataan kuprut maton alle.

      Välinpitämättömiä, itsekeskeisiä, väkivaltaisia, läsnäolemattomia, urakeskeisiä, ressaantuneita ym. vanhempia kyllä löytyy tästä maasta. Kysymys onkin, halutko itse olla sellainen? Näytätkö lapsillesi mallin, synkistellään isänpäivänä kun oma isä sattuu olemaan semimulkku. Mä en tajua miksi aikuiset ihmiset ylläpitävät sellaisia ihmissuhteita, jotka tuottavat pelkkää pahaa. Tiedän kyllä että, ihmissuhteet elävät ja aina ei olla kuin hangon keksi. Mutta tärkeät asiat puhutaan halki ja poikki ja pinoon. Ja jos ei asiat parene keskustelemalla miksi sitten tekee itsestään marttyyrin?

      Kiitos kysymästä. Mulla oli kiva isänpäivä, vaikka oma isäni onkin ihan täysi nolla, enkä ole häneen pitänyt mitään yhteyttä moneen vuoteen. Aikuisen ihmisen täytyy ottaa vastuu omasta elämästä.

    • Elä-valita.

      Sattu pappa kupsahtamaan, ku olin itte termospullon kokonen. Just on 50 v. siitä, jotenka ei ou eläwissä... :-( Enkä oppinut tuntemaankaan saati tapoja tietämään. Siihen aikaan syöpä vei. Ei ollut jakoja ja hoidotkin oli, mitä oli.

      Iskä on iskä, vaikka olis rosmo, huoripukki, petturi taikka kännikäki taikka vaikka homopökki. Henki kun kulkee, on se kuitenkin joku jossain. Pari metriä turvetta päällä ei ole enää kuin arotuulen hönkäys Kobin aavikolla. Kadonnut mikä kadonnut. Kuin pieru Pieksämäen asemalle.

      Kun musta portti alkaa aveta, on narsukin ransu. sitten vasta saa silimänsä auki. Jos ne ei muuten aukea. Silloin on turha enää inistä. tehty mikä tehty. Sou-not.

      Iloitkaa net, joilla on... minä en iloitse.

      • tuholaisia

        Jos faijalla ei ole muuta kuin kusettaminen ja siivestäminen mielessä, niin kuka sellaisen kanssa viitsii olla tekemisissä kun ei ole pakko?


    • fdgdfgd

      Isäni hakkasi äitiäni, oli mustasukkainen mulkku joka kyttäsi talvella jalanjäljet hangesta ja jos tuntemattomat jäljet löytyi, äiti sai turpaansa. Äiti ei saanut meikata eikä mennä minnekkään tai nyrkistä tuli. Äitini jätti tämän kusipään kun olin pieni. Olen tavannut isäni kaksi kertaa sen jälkene. Kerran 16-vuotiaana kun halusin nähdä hänet ja kerran sattumalta baarissa ollessani 20v. En kaipaa tuota ukkoa millään tapaa. Isäni ei ole pitänyt minuun mitään yhteyttä vaikka lupasi soitella ja lähettää rippionnittelurahat, yliopppilaaksi pääsy rahat yms "lahjat". Kaikki mitä olen häneltä saanut on pari kaljaa jotka hän minulle silloin baarissa osti. Että vitun hyvää isänpäivää sillekkin vain missä ikinä onkaan. Minun elämäni on paljon parempi ilman häntä. Jos olisin joutunut katselemaan koko ikäni sitä hakkaamista ja vittuilua, mitä minusta olisi mahtanut kasvaa...
      Elmäni on loistavaa tällaisena enkä siihen isähahmoja kaipaa.

    • meillä näin

      No, ei voi valita lapsiaankaan joten pilalle meni.

      Parempi että pysyvät poissa kuin että tulevat vain pummaamaan.

    • 123453112131424

      Oma isä asuu huitsin nevadassa, nähdään ehkä kerran vuodessa tai kahdessa. Sitten on tietty isäpuoleni. Hänen kaksi aikuista lastaan eivät raaskineet tulla käymään, vaikka ajomatka on 15-30min molemmilla. Sääliksi kävi.

      Eipä toi normaalista sunnuntaista eronnut...

    • Kitaristi98908038623

      Olen isä ja ihan kiva isänpäivä oli ja kun oma isä eli niin mukavaa olis silloinkin.
      Tällä kertaa syötiin ihan ostokakkua kun en nyt viittiny ite tehdä kakkua.
      Vaimo kylläkin keitti kakun kanssa kahveet ja teki tällä kertaa päivän ruoat.

      Mä yleensä tykkään kokata ite viikonloppuna mutta näin isänpäivänä vaimo teki ruoat.
      Kakun ja kahveen jälkeen otin konjamiini napsut ja kitaran käteen ja soittelin nautiskellen
      ja vietettiin perheen kanssa leppoisasti aikaa.

      Ihan mukava isänpäivä ja onneksi on mulla kiva vaimo ja 3 lasta, josta vanhin asuu itsenäisesti omassa taloudessa.

      Mitään lahjoja en nyt tällä kertaa edes kaivannut tai saanut kun juuri ostin itteleni uuden sähkökitaran noiden entisten soittimien lisäksi, joten siinä oli lahjaa kerrakseen isänpäiväksi/joululahjaksi asti ;-)

    • Juuuh

      Ystävät voi valita mutta sukulaisia ei...

      • n.40v mies pohjoises

        jaahas,kannanpa korteni kekoon.. itselläni vanhemmat eros kun olin alun toisella kymmenellä ja jo ennen sitä sain katsella kun isä pahoinpiteli äitiäni ja välillä myös minua,niinpä eron aikaan lähdin äitini mukaan ja välit isäni kanssa etääntyivät. isä kyllä pyyti käymään sitten kun vartuin mutta lapsuus aikana kun vielä kävin niin yleensä aina oli pikku kekkulissa tai mentiin baariin. mainintaa sain ihan kohtuudella kun en käynyt ja välillä myös huutoa ja syyttelyä.tästä kierre vain syveni ja käynnit väheni.viimeisen kerran näin isäni muutamaa vuotta ennen hänen kuolemaansa naamatusten.aikuisempana olen monesti miettinyt miksi asiat menivät näin.. ennen 30v ikää syytin isääni omassa mielessä kaikesta,kutakuinkin 35v ikäisenä alkoi mieleen tulla myös ajatuksia siitä että mitä minä oisin voinut tehdä toisin? ja nyt parisen vuotta olen jo voinut käydä isän haudalla isänpäivänä,vainajien muistopäivänä ja jouluna viemässä kynttilän.tätähän en ole tehnyt todellakaan kuin nämä pari vuotta vaikka isäni kuolemasta on jo paljon kauemmin. ja mikä ihmeellisintä niin siinä haudalla seisoessa on alkanut jopa tulla ikävä ja mieleen myös ns.lämpimiä ajatuksia isästä. eilen kynttilän viedessäni,hetken hiljaa haudalla seisoessani tuli mieleen asia jonka hiljaa isälleni haudalla sanoinkin: paljon jäi asioita sanomatta ja sopimatta,anna anteeksi isä.minäkin annan sinulle ja toivottavasti saamme molemmat rauhan.

        mitä tällä tarkoitan niin olipa isä millainen hyvänsä,se on kuitenkin jokaisen oma isä.


    • isällinen isätön

      ei ole kyllä mitenkään hyvä isä, en edes onnitellut eilen. Hän on aina ollut hyvin välinpitämätön omaan napaan tuijottaja. Sensijaan aviomiehelleni tein ihanan kortin teksteineen, esikoisemme syntyy hetkenä minä hyvänsä, olen maailman onnellisin että mieheni ei tule olemaan samanlainen isä kuin omani. Minulle äitini aviomies on enempi isä kuin oma isä ja mukana meidän elämässä, todella otettu ukki-puolen virastaan :) hänellä ei ole omia lapsia. Samoin äitini veli/enoni on ollut minulle enempi isä kuin omani vaikka hänellä kolme omaakin lasta. Olisi jopa helpotus jos ei tarvitsis olla missään tekemisissä biologisen isäni kanssa, muutaman kerran vuodessa saa nyrpistää naamaa kun puhelin soi ja puhua ne muutamat teennäiset minuutit ilman että olisi mitään sanottavaa. Hän tuo negatiivista energiaa elämään olemuksellaan. Ikävältä kuulostaa mutta niin se vaan on...sääliksi käy veljeäni joka ihan selvästi kaipaisi välittävää isää muttei sitä ole saanut (isäni on ilmaissut senkin ettei veljeni ollut toivottu lapsi).

    • Sirkku-89

      Meillä ei oikeastaan olla koskaan "vietetty" isänpäivää, syystä että isän mielestä täysin kaupallinen keksintö. Niin kyllä taitaakin olla, kauppamiehen keksintö äitienpäivän rinnalle? Isäni kanssa emme ole kovin läheisissä ja lämpimissä väleissä enään, toki kohteliaissa ja suht hyvissä päällisin puolin. Asumme samassa kaupungissa molemmat omien perheidemme kanssa. Toivotin isänpäivät puhelimitse.

      • lapset syyttömiä

        jos ei muista isäänsä, lapset tietää miten on kohdellut heidän äitiään isänsä. Nämä uudet vaimot ei näe koko totuutta ja lapsia ei tarvii mulkuiksi nimitellä.
        Mulkku voi olla isä, joka laittaa kaiken lapsiensa ja ex-vaimon syyksi.
        Kyllä sitä vielä huomaa minkälaisen mulkun kanssa on yhteen mennyt, aika näyttää.


    • kgerengr

      Joku nuori kertoi isänsä lähettäneen (asuu muualla) hänelle vähän ennen puolta päivää tekstarin: "hyvää isänpäivää vain sullekkin!". Hän kertoi ajatellensa vastata, että "Kiitos!", mutta muutti mieltään ja otti vaan taas vinoilun vastaan ja vastasi ystävällisesti. Tämä isänsä ei ota koskaan tyttäreensä yhteyttä. Ei kysele edes kuulumisia tms.

    • "joku isä"

      Muista, että ilman isäsi ei olisi ollut SINUA! Kaikki tekevät virheitä ja asioista aina voi keskustella.

      • Yhden lapsi

        Et ole ilmeisesti koskaan törmännyt ihmisiin,
        joiden kanssa ei keskustella ja jotka eivät koskaan ole väärässä tai tee virheitä.

        Keskustele siinä sitten ;)


    • Olisi kuulema isän päiväkin,kyllä sen kyllä huomasin täältä netistä,toivottavasti tämä oli viimeinen tämän kaltainen isänpäivä.Tosin minulle selvisi kun poikani täytti 21 etten ollutkaan hänen ainut isä olihan hänellä biologinen isä ja isäpuoli.Näiden kolmen isän joukosta minä olen luultavasti se oikea,joka on kasvattanut pojan ja mielestäni hyvän ja tunnollisen siis en yhtä häikäilemätöntä kuin hänen biologiset vanhempansa. Tosin aika merkillistä touhua kun poikani sai uuden isän ja vaimoni sai isosiskon 30 vuotiaana...Toivottavasti tämä kertoo sulle joka haukut isääsi että kadut varmaan tyhmyyttäsi kun julkisesti haukut isääsi ihmisiähän isätkin on ja on varmaan ollut kovat ajat isälläsikin mutta älä purkaa omaa kykenemättömyyttäsi isääsi!!!!! Tiedän omalta kohdaltani että isät tekee parhaansa lastensa eteen,toisinkuin äidit,hehän tuhoavat omat lapsensa,vai oliko minulla uniikki vaimo? T:PETE

    • 20

      Isääni en ole nähnyt 5 vuoteen. Rehellisesti sanottuna isäni on paskin tyyppi jonka tunnen. Niin renttu äijä kun olla ja voi.
      Minun ja 2 siskoni elätys JA kasvatus oli kokonaan äidin vastuulla. Kodin eteenkään se ei mitään tehnyt. Kaiken hyvän lisäksi vielä vittuili kaikille minkä kerkesi. Onneksi sentään äitini tajusi ottaa eron, ei vaan sekään sujunut ilman huutoa ja tappelua omaisuudesta.

      Jos lapsuudesta olen jotain oppinut niin kannattaa tehdä suunnilleen kaikki päinvastoin kuin isäni teki.

      • eräs nuori nainen

        Paitsi, että ovat vielä äitini kanssa yhdessä. En ymmärrä miksi, äitini ansaitsisi paljon parempaa. Yleensä ollaan menty isänpäivänä äitini isän luokse eli mummolaan kahvittelemaan. Vaaria voi sitten muistaa omankin isän edestä.


    • ikävöivä

      kun isä tappoi itsensä 7 vuotta sitten pari päivää ennen isänpäivää. Joka puolelta pursuaa isänpäivää, isälle sitä isälle tätä ja joka vuosi tämä hapatus saa vaipumaan suunnattomaan ikävään. Näillä korteilla on pärjättävä sitten kaiketi.

    • Joo jos isä ois noin semimulkku niin itse kyllä olisin samaa tasoa isää kohtaan. Näkeepähän kummalla rahkeet riittävät kuitenkin ottaisin kaikki isältä tulevat kommentit yms huumorilla ja laittasin lisää vettä myllyyn. :)
      Minun on kyl vaikia sanoa tästä sen edempää kokemusta kun ei ole oikein omastakaan isästä kuin se 7v kerkesin elää ennen kuin isäni mäni tuonne minne me kaikki aikanaan menemme minne lie autuaimille metsästysmaille.

      • Iskä_minäkin

        Ihan kiva isänpäivä, tosin lapsista vanhempi ei asu enää kotona mutta nuorempi ja vaimo oli leiponeet kakun ja toivat sen kahvin kera sänkyyn. Tosin piti näytellä nukkuvaa koska olen aamuvirkuin.
        Lahjaksi tuli jälleen sotakirja.
        Omalle isälle väkästelimme kortin joka käytiin sitten myöhemmin päivällä viemässä.

        Ihan normi isänpäivä.


      • RAITIS ISÄ
        Iskä_minäkin kirjoitti:

        Ihan kiva isänpäivä, tosin lapsista vanhempi ei asu enää kotona mutta nuorempi ja vaimo oli leiponeet kakun ja toivat sen kahvin kera sänkyyn. Tosin piti näytellä nukkuvaa koska olen aamuvirkuin.
        Lahjaksi tuli jälleen sotakirja.
        Omalle isälle väkästelimme kortin joka käytiin sitten myöhemmin päivällä viemässä.

        Ihan normi isänpäivä.

        isänpäivänä tytär käski kahville jonne oli itse tehnyt lettuja ,hilloja ja jäätelöä kaupasta ,oli kiva ylläri en kyllä odottanut mitään,onnen toivotukset ja sylissä istui ja juteltiin ,olen eronnut ja yksin asun ,mut silti näin sattui käymään,olen onnellinen pienestä,en odottanut mitään ,normaali päivä muiden joukossa,joulu tulossa ja en pidä yhtään pyhistä,yms....vouhotuksesta
        kävimme yhdessä myös haudalla illalla ja ilta meni mukavasti ,oman isäni haudalla.
        kiitos tyttärelleni...arvostan sitä tosi paljon .Pian synttärisi saat haluamasi paketin ja teen kakun ja tulen käymään kortin kera.KAIKILLE ISILLE HYVÄÄ MENNYTTÄ ISÄNPÄIVÄÄ JA TULEVAA JOULUA TOIVOTTAVASTI OLETTE MYÖS SEN ANSAINNEET.


    • kylvain

      Isänpäivä meni sinänsä ihan hyvin. Meidän isä on kanssa vähän omanlainen ihminen. Kukaan meistä 5 lapsesta ei viennyt isälle kukkia tai ylipäätänsä mitään pientä, ei edes onnitteluja kuultu. Minä olin ainoa, joka toi kukkakaupan kautta pari rehua ja yhden suklaalevyn. Sekin kyllä tuntui virheeltä.

      Isä on myös narsistiin kallistuva ihminen, reippaastikkin. Ulkopuoliselle aina vetää täydellisen perheen roolia, vaikka todellisuudessa koko perhe on hajoamassa käsiin. Avioero on menossa vanhempien välillä. He asuvat silti vielä saman katon alla, Äiti pelkää ottaa avioeroa, koska isä alkaa uhkailemaan häntä rahalla. "Minun täytyy saada talosta puolet" vaikka se ei todellakaan ole puolia talosta edes maksanut. Isällä on äitiin kokoajan sellainen kuristusote ja se ei tunnu pääsevän pois siitä.

      Hyvää isänpäivää.

    • porsas p

      Semimulkkuja taidatte olla kaikki, Isiemme päivästä tämmöinen poru hyi helvetti hävettää teidän puolesta.

      • .............

        Valitettavasti kaikilla ei ihan oikeasti ole hyvää isää, enkä nyt puhu sellaisista "tyhmistä isistä, jotka eivät ostaneet prinsessoilleen ponia", vaan esim. väkivaltaisista (henkinen ja fyysinen väkivalta) ja alkoholisoituneista isistä. Sellaiset isät eivät juhlintaa ansaitse ja heistä sietääkin puhua vähän pahaa, oli sitten kuinka isänpäivä tai ei.


    • joku vaan

      JÄTÄ HUOMIOTTA!!!!onko ko.ihmisen kanssa pakko olla samassa tilassa? jos olet lapsi voitko mennä vaikka mummolaan...ja jos olet aikuinen niin HAISTATA PASKAT KERRANKIN? vois olla että tajuaa semi mullkukin...tai sitten ei...niin sitten ei tarvitse KOSKAAN viettää isänpäivää kun ajtus ko.hlöstä on tehty selväksi...ETTÄ NÄIN!!!

    • vei mut syömään

      hyvään ravintolaan. Siinä samalla juteltiin asioista avoimesti kuten meillä on ollut aina tapana. Isänpäivä on päivä jolloin minä ja poikani tapaamme ja teemme jotain yhdessä. Äidit ja poikien vaimot jäävät silloin kotiin.

      T.Arska 56v

    • eikun-heikun-keikun

      Jumala loi aasin ja sanoi hänelle:
      - Sinä olet aasi. Sinä teet järkähtämättömästi työtä aamusta iltaan ja kannat painavia tavaroita selässäsi. Sinä syöt ruohoa etkä ole kovin älykäs. Sinä elät 50 vuotta.
      Siihen aasi vastasi:
      - 50 vuotta sellaista elämää on aivan liian pitkä, älä anna minulle enemmän kuin 20 vuotta. Ja niin toteutui.
      Sitten Jumala loi koiran ja sanoi hänelle:
      - Sinä olet koira. Sinä vartioit ihmisten omaisuutta. Olet ihmisten uskollisin ystävä. Sinä syöt sen minkä ihminen sinulle jättää ja sinä elät 25 vuotta.
      Koira vastasi:
      - Herra, 25 vuotta sellaista elämää on liian pitkä. Ole hyvä, älä anna minulle enemmän kuin 10 vuotta. Ja niin toteutui.
      Sitten Jumala loi apinan ja sanoi:
      - Sinä olet apina. sinä heilahdat puusta puuhun ja käyttäydyt kuin idiootti. Sinä olet hauska ja sillä lailla sinä elät 20 vuotta.
      Apina sanoi:
      - Herra, 20 vuotta pellen elämään on liian pitkä. Ole hyvä äläkä anna minulle enemmän kuin 10 vuotta. Ja niin toteutui.
      Lopuksi jumala loi miehen ja sanoi hänelle:
      - Sinä olet mies, maan ainut rationaalinen elävä. Sinä käytät älykkyyttäsi alistamaan muut olennot. Sinä hallitset koko maata ja elät 20 vuotta.
      Siihen mies vastasi:
      - Herra, olla mies vain 20 vuotta on liian vähän. Ole hyvä ja anna minulle ne 30 vuotta mitkä aasi jätti, 15 vuotta koiralta ja 10 vuotta apinalta.
      - Ja niin Jumala huolehti siitä, että mies elää miehenä 20 vuotta.
      - Sitten hän menee naimisiin ja tekee 30 vuotta aamusta iltaan työtä ja kantaa painavia tavaroita kuin aasi.
      - Sitten hänellä on lapsia ja elää 15 vuotta kuin koira, hän vartioi taloa ja syö mitä perheensä jättää.
      - Sitten, korkeassa iässä, hän elää vielä 10 vuotta kuin apina, käyttäytyy kuin idiootti ja huvittaa lapsenlapsiaan.

      • vanha tallukka

        Olen siis ilmeisesti täysin poikkeava... Mulla on ollut hyvä ja rakastava isä, ja on vieläkin,
        nyt jo 80 v. Nykyinen mieheni (ei ole lapseni isä) sai isänpäivän lahjan sekä minulta että
        lapselta, veimme yhdessä vanhukset ulos syömään ja vietimme todella hyvän isänpäivän.


      • 49v mies
        vanha tallukka kirjoitti:

        Olen siis ilmeisesti täysin poikkeava... Mulla on ollut hyvä ja rakastava isä, ja on vieläkin,
        nyt jo 80 v. Nykyinen mieheni (ei ole lapseni isä) sai isänpäivän lahjan sekä minulta että
        lapselta, veimme yhdessä vanhukset ulos syömään ja vietimme todella hyvän isänpäivän.

        Mä olen sitten todellinen kummajainen Suomessa. Faija on ihan ok, 78 nyt, elää äitini kanssa eroamatta, menivät naimisiin -57. Meitä on 3 sisarusta, kaikki samasta isästä ja äidistä. Iltselläni on alkuperäinen vaimo ja hänen kanssaan 2 lasta, avioliittoa 22 vuotta nyt takana. Ei exsiä tai sun ja mun lapsipuolia. Kahdella veljelläni 3 lasta kaikki samasta isäsätä ja äidistä, ei eroja.
        Ei me saada mitallia, pitää olla uusio sitä ja tätä, puoli-isiä ja äitejä, ne on halos-Suomen sankareita.


    • Sanji1

      TOIVON että isällä oli hyvä isänpäivä. Itse olin pyytänyt päivän töistä vapaaksi. Aamulla tervehdin isää halauksella ja kortilla, ja kortin sisällä oli lahja... viisi lippua jääkiekon Suomi-Ruotsi otteluun... olin järjestänyt, että mennään koko perhe yhdessä katsomaan. En ite välitä jääkiekosta, järkkäsin koko homman täysin vain isää varten. Isukki tais tykätä

    • Minun isä kuoli hiukan ennen isänpäivää. Olisi minulla ollut hänelle sellainen lahja mistä hän olisi ilahtunut.
      Isä oli oikeudenmukainen ja arvostelukykyinen. Kun olin lapsi, niin näin isän kerran humalassa ja tuolloin hän teki taikatemppuja joita pohdin vuosia niiden jälkeen.
      Minulla oli maaailman paras isä!!!! Että sellasta......

    • pettymykset

      Liina monet Isätkin ovat alkoholisoituneita omaan napaan tuijottavia äijänkäppyröitä. Onneksi on muunlaisiakin ja ne joilla on olkaa iloisia asian luonteesta

      • juhliasaamutta

        Isänpäivä on kaupallinen juttu. Jos haluaa muistaa sukulaisiaan, isäänsä, isoisiään, niin muistaa, mutta mitään tarvetta tähän ei ole. Eikös se niin mene, että isäänsä pitäisi muistaa päivittäin, eikä esim. kerran vuodessa isänpäivänä. Ihan tavallinen sunnuntai. Kävin vanhempieni luona ja toivotin hyvää isänpäivää isälleni. Ei meillä ole tapana ostella lahjoja ellei vartavasten ole jotain toivottu. Antakaa asian olla. Minusta isänpäivä tai äitienpäivä tai ystävänpäivä ovat turhia juhlia. Minä muistan lähimmäisiäni muutenkin.


      • Niinpä niin
        juhliasaamutta kirjoitti:

        Isänpäivä on kaupallinen juttu. Jos haluaa muistaa sukulaisiaan, isäänsä, isoisiään, niin muistaa, mutta mitään tarvetta tähän ei ole. Eikös se niin mene, että isäänsä pitäisi muistaa päivittäin, eikä esim. kerran vuodessa isänpäivänä. Ihan tavallinen sunnuntai. Kävin vanhempieni luona ja toivotin hyvää isänpäivää isälleni. Ei meillä ole tapana ostella lahjoja ellei vartavasten ole jotain toivottu. Antakaa asian olla. Minusta isänpäivä tai äitienpäivä tai ystävänpäivä ovat turhia juhlia. Minä muistan lähimmäisiäni muutenkin.

        Meillä on joka päivä isien-, äitien- ja ystävien päivä. Nuo kerran vuodessa olevat on kauppoje, teollisuuden ym päiviä.
        Mitä isään tulee, onko se paha vai hyvä isä, niin jokaisella meillä on hyvät ja huonot puolensa. Paha isä myyttiä koitetaan pitää yllä peittääkseen monesti jonkun muun pahan.
        Tässä ikkuna todellisuuteen vanhemmat.com


      • Lahjoja
        Niinpä niin kirjoitti:

        Meillä on joka päivä isien-, äitien- ja ystävien päivä. Nuo kerran vuodessa olevat on kauppoje, teollisuuden ym päiviä.
        Mitä isään tulee, onko se paha vai hyvä isä, niin jokaisella meillä on hyvät ja huonot puolensa. Paha isä myyttiä koitetaan pitää yllä peittääkseen monesti jonkun muun pahan.
        Tässä ikkuna todellisuuteen vanhemmat.com

        Annonin isälle pornoleffan ja äiti anto villasukat. Oli kyllä aidosti iloinen isä. Aattelin että annetaan jotain mistä hän varmasti pitää.


      • KylLllll
        Lahjoja kirjoitti:

        Annonin isälle pornoleffan ja äiti anto villasukat. Oli kyllä aidosti iloinen isä. Aattelin että annetaan jotain mistä hän varmasti pitää.

        Meillä oli mahtava isänpäivä. Äiti osti lahjan tapansa mukaan, kun ei tietenkään uskonut minun ostavan lahjaa. Äiti osti villapusakan ja mä väsäsin isälle musiikki vihkon jossa oli kitara soinnut ja sanotukset. Väsäsin 10 hyvää akustista Rock biisiä. Oli kyllä varmasti mukava yllätys. Kuuntelin ku iskä soitteli lauloi niitä niin menin vähä opettaa miten ne kuuluu vetää ja soiteltii ja lauleltii yhessä. Urheilua tuli katottuu koko päivä, eka pujotteluu, F1 ja lopuks Lätkä. Sisko 19v teki kakun ja syötiin siika fileitä. Mukavaa oli.


    • lolxdass
    • X
      • isän oikeudet=evvk?

        Puoliso lupasi viedä syömään kun pienet lapset ovat nukkumassa(5 6v), isommat(ei ytheiset 15 20v) vahtivat...
        no..torstaina herätettiin illalla rauhoittelemaan 20v:tä kun tapansa mukaan oi kännissä kuin ankka ja riehuntatuulella, mm.kuristi äitiään niin että tämä joutui lyömään nyrkillä päästäkseen irti ja oli juonut viimeiset äitinsä ruokarahat ne syömässäkäyntirahat...esikoinen sai alkunsa syrjähypystä, en saanut käydä tapaamassa, tai olisi ollut ehkä 10-15% mahdollisuus päästä mutta en halunnut/jaksanyt sitä 2 viikon mustasukkaisuuskohtausta...:\ no, pienet antoi tarhassa tehdyt lahjansa =)

        kokonaisuus hieman plussalla, puoliso/20v ei ollut kumpikaan krapulassa/kännissä koko viikonloppuna...ei tarvinut riidellä mistään kenenkään kanssa..


      • www.mave.foorumi.eu
        isän oikeudet=evvk? kirjoitti:

        Puoliso lupasi viedä syömään kun pienet lapset ovat nukkumassa(5 6v), isommat(ei ytheiset 15 20v) vahtivat...
        no..torstaina herätettiin illalla rauhoittelemaan 20v:tä kun tapansa mukaan oi kännissä kuin ankka ja riehuntatuulella, mm.kuristi äitiään niin että tämä joutui lyömään nyrkillä päästäkseen irti ja oli juonut viimeiset äitinsä ruokarahat ne syömässäkäyntirahat...esikoinen sai alkunsa syrjähypystä, en saanut käydä tapaamassa, tai olisi ollut ehkä 10-15% mahdollisuus päästä mutta en halunnut/jaksanyt sitä 2 viikon mustasukkaisuuskohtausta...:\ no, pienet antoi tarhassa tehdyt lahjansa =)

        kokonaisuus hieman plussalla, puoliso/20v ei ollut kumpikaan krapulassa/kännissä koko viikonloppuna...ei tarvinut riidellä mistään kenenkään kanssa..

        Otan osaa.


    • Larry the Chef

      Tavannut ko. henkilön 1982 keväällä.
      Puhunut viimeksi ilman riitelyä viimeksi 25. 12 1981
      Asuu samassa kaupungissa (Hki)

      Eipä ole kaivannut.
      Siis miksi minäkään?

    • Ihanrikki

      Eipä tuo puoliso toivottanut mitään, ku yöllä riideltiin seksin vähyydestä. Oma poika kuulemma pelkää mua, muijan sisko ostaa kissanpaskaa joululahjaksi ja oma muija ei anna pimppaa,ku 3kk välein.

    • Mä lähetin isälleni onnittelukirjeen. Laitoin sen jo viikkoa ennen postiin, koska postiin ei ole aina luottamista. Varmistin asian toki vielä puhelinsoitolla isälleni. :)

    • Mamablues

      Minullekin isänpäivä on ollut tosi ikävä, jopa etukäteen pelätty päivä. Lasteni oli pakko esikoulussa ja koulussa askaroida isänpäiväksi onnittelukortteja "näkymättömille" isille/vaareille.
      Toivoisin, että äitienpäivä- ja isänpäiväkortit voitaisiin tehdä kotona. Ei tarvitsisi lasten sitten niin murehtia osattomuuttaan, jos ei ole kotona toista vanhempaa. Kaikilla ei ole edes sitä toista.

    • TAPANITTENI

      MULLA... VANHEMPANI UHKASIVAT ETTEN SAA VIIKONLOPUKS MENNÄ ENÄÄ SINNE ENS VIIKONLOPPUNA JA HÄLYTYKSILLÄ

    • Anonyymi

      Ex puolisonsa viraannuttamille lapsille ja isille tsemppiä..kyllä jaksamista on lapset kärsii tietämättä totuutta, jotkut jaksaa taistella taistella jotkut ei rankka prosessi mille ei loppua näy...paska päivä oli olis ees viestin saanu..ois hyvinkin onnellinen.

      Mut ei tuu muuta onko ääntä summa x euroo antaa



      Minen oo enää jaksanu

    • Anonyymi

      Kyllä

    • Anonyymi

      Täällä on kiva isäin päivä kun pääsee Ravintolaan ja keittämään isille kahvia ja paahtamaan leivän ja laulamaan onnittelu laulun ja antamaan lahjan ja kortti.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      34
      1461
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1235
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      6
      1224
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1208
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      2
      1208
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1194
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1170
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe