Tutkitaanpa astepäivälujen mukaista lämmönkehitystä pohjoisella pallon puoliskolla. Astepäiväluvuthan perustuvat mitattuihin lukuihin. Otetaan vain lyhyt aika 2001-10. Kohteet Anchorage Alaska, Nuuk Grönlanti, Ulan Bator Mongolia, Peking Kiina ja Suomi. Laskentaohjelma käyntiin, otetaan em. paikkojen astepäivlujen keskiarvo niin, se osoittaa, että hupsis hup...TÄMÄN VUODEN TAMMI-LOKAKUU OLI JAKSON 2001-10 KYLMIN!! Ei tule lämpimintä eikä edes toiseksi lämpimintä vuotta.
Suosittelen jokaista tekemään tutkimusta, avartaa näkemystä kummasti. Ei se ole niin kovin vaikeaa.
Hyväksytään vain se, että luonto ei taivu ennusteisiin eikä tietokonemallinnuksien mukaisiin kaavoihin. Hyvä niin.
Suosittelen jokaista tekemään tutkimusta, avartaa näkemystä kummasti. Ei se ole niin kovin vaikeaa.
Hyväksytään vain se, että luonto ei taivu ennusteisiin eikä tietokonemallinnuksien mukaisiin kaavoihin. Hyvä niin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi et mieluummin luottaisi tieteellisiin havaintoihin globaalista lämpötilasta:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/11/met_office_vuosi_2010_ennatyslammin_2175482.html?origin=rss
ei saisi tehdä ilmastotiedettä? Onko se vain joidenkin yksinoikeus? Tietoa löytyy kun viitsii vaivautua etsimään. Linkkiluettelot on syytä heti unohtaa.
Satelliittimittausten lutettavuudesta sen verran, että tälläkin palstalla esitelty jään ja lumen esiintymistä mittaava satelliittikuva (http://satepsanone.nesdis.noaa.gov/northern_hemisphere_multisensor.html) ilmoitti muutama päivä sitten, ettei Suomessa ole lunta kuin lapin alueelle. Helsingissä kuin katsoi ikkunasta ulos, maa oli kuitenkin valkoinen.
Lämmitystarvelukua ei mitata, se lasketaan. Se on siis johdannaissuure.
Miksi pitäisi käyttää jotain johdannaissuuretta (lämmitystarvelukua) mitatun lämpötilan sijaan?
Eikö mitattu lämpötilakehitys tue väitettäsi?
PS. Satelliittikuva ei mittaa mitään. Se esittää jotain. Satelliittikuva ei myöskään ilmoita mitään.
Kiina puskee ilmakehään seuraavan 7 vuoden aikana Lisää CO2:ta samanverran kuin koko EU nyt. Aivan sama maapallon ilmakehän kannalta, vaikka lopetettaisiin koko EU. Mutta ei lopeteta. Siitä pitää huolen EU:n kasvustrategia. Kasvua, kasvua. Kiina valmistaa ilmakehän lämpenemistä edistäviä yhdisteitä (12000 kertaa CO2:ta pahempia) ja tuhoaa ne, samalla se "MYY" tuon "tuhoamisen seurauksena 1000´000´000n eurolla tuon "tuhoamisensa" lopputuotteet typerälle EU:lle. Tuo maa (Kiina) ei pistä tikkua ristiin CO"-päästöjen vähentämiseksi, kuten ei myöskään Venäjä, Intia, Kehitysmaat, USA:sta puhumattakaan. Koko operaatiossa (CO"-päästöjen vähennys) on mukana vain ja ainoastaan EU. Tosin Eu:kin rakoilee ja loppujen lopuksi koko touhussa on mukana muutama minimaalisen kokoinen EU-maa, Suomi ym. Lopputulos, olkoon mikä tahansa, on aivan sama, vaikka miten pistettäisiin "hannttiin". Peli menetetty/menee miten menee. Turhaa täällä riehua, kun ei ole muita jutussa mukana.
Vai yritätkö vaihtaa puheenaihetta?
Lämmitystarveluku kulkee samassa suhteessa mitatun lämpötilan kanssa, niin kauan, kun lämpötila on alle 10 astetta. Suhde ei voi poiketa mitenkään mitatusta lämpötilasta ko. ajalla.
Ellet ymmärrä mitä ko. termi tarkoittaa, KVG !
Miksi pitäisi käyttää lämmitystarvelukua? Miksi ei suoraan lämpötilaa? Absurdia.
Kaiken lisäksi, aloittaja vain toteaa miten asia hänen mielestään on, eikä tyypilliseen ilmastoskeptikkotyyliin tarjoa minkäänlaista todistusaineistoa väitteensä tueksi. Heikkoa.
Lämmitystarveluku: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuotteet/kauppa_11.html
astepäiväluku pätee vain jos noudattaa nimenomaista lämmöntarvetta. Tosiasiallisesti lämmöntarvelukua käytetään mitoittaamaan lämmityslaitteiden tehoja sekä lämmöneristyksen määrää.
Matemaattisesti, jos tammikuussa on keskilämpötila -10 ja ja sisälämpötila 21 on lämmöntarveluku karkeasti 31 tammikuulle kertoimilla ei ole merkitystä. Keskilämpötilan määrittäminen onkin tyystin eri juttu. Kotona voi mitata tunnin tarkuudella päivittäin lämpötilaa. Jos taas on kunnon vehkeet voi mitata vaikka sekunnin välein.
Muuttuuko keskilämpötila jos mittaan sekunnin välein vai tunnin välein?
Omasta mielestä 10 vuoden jakso ilmastontutkimuksessa ei merkitse vielä mitään. Tosiasia lienee kuitenkin se
että saastuttaminen vaikuttaa, eikö? Mitä se vaikuttaa onkin hankalampi vastata. Tutkimukset ovat kesken ja on turha ennustaa näillä tiedoilla miten se on voinut muuttua 100 vuoden kuluttua.'Voitaisiin puhua enemmänkin sivistyneestä arvauksesta jos siitäkään. Kukapa sen tietää jos päästöt lisääntyvät kolmin tai nelinkertaisiksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. kaikki tutkimukset ovat siis täysin turhia ennenkuin sovitaan oikeasti pelisäännöt päästöille. Näistä tuskin päästään minkäänlaisiin sopimuksiin tai rajoituksiin
mm. Afrikan mantereella tai Kiinassa tai Intiassa. Eurooppalainen kulutus on tosiasiassa siirtynyt jo sinne,
siellähän meidän kulututuotteet valmistetaan.