eli minulla on sähkölamppu jonka vastus on 288 ohmia.
jännite on 60v olttia.
nyt pitäisi saada vastus lampun eteen, joka tiputtaisi jännitteen 24 volttiin.
Oppikirjan mukaan vastauksen pitäisi olla 432 ohmia mutta itse saan vain 403 kun lisään 115 ohmia 288ohmiin.
onko oppikirjassa virhe vai teenkö itse jotain väärin.
jännite on 60v olttia.
nyt pitäisi saada vastus lampun eteen, joka tiputtaisi jännitteen 24 volttiin.
Oppikirjan mukaan vastauksen pitäisi olla 432 ohmia mutta itse saan vain 403 kun lisään 115 ohmia 288ohmiin.
onko oppikirjassa virhe vai teenkö itse jotain väärin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pitää pudottaa 36 V, ja virta ei muutu, joten I=U/R, eli 36/R=24/288
kiiitos
on täysin idioottimainen.
Minä en ole vielä törmännyt sellaiseen "sähkölamppuun", jonka resistanssi olisi sama jännitteestä riippumatta, vaikka olen 40 vuotta lamppuja ammatikseni rassannut. Kyseessä on ns. käytännönläheinen fysiikantehtävä, jonka joku opettajapelle on hatustaan hätäpäissään nykäissyt.
Itse asiassa vastus riippuu vastuslangan lämpötilasta, koska wolframi käyttäytyy kuin PTC vastus. Lämpötila luonnollisesti riippuu hehkulangassa vaikuttavasta tehosta, joka on suoraan jänniteriippuvainen.
Jopa lukion pitkän fyssan kirjassa oli sorruttu joskus samaan ja kokeella osoitettu ohmin laki likiarvoksi.
Huh huh.
Ei ohmin lakia tuolla tavalla voi osoittaa likiarvoksi, koska kyllä se kuuma hehkulanka käyttäytyy ohmin lain mukaan. Eihän vastaus voi olla oikea mikäli kaavaan syötetään väärät arvot.
Tiedän. Ohmin laki on määritelmä, eikä se voi mitenkään olla likiarvo. Kuitenkin tyttäreni lukion pitkän fyssan sähköä käsittelevässä kirjassa moinen lapsus oli. Hyi hitto.
No siitä on kai jo yli viisi vuotta, mutta kaikenlaisia kirjantekijöitä sitä onkin.
Ohmin laki on ok. Sitä ei voi kieltää. Tässä on kysymys jostain muusta.
Ohmin laki on määritelmä. Sitä ei todellakaan voi kieltää eikä kiertää. Mutta jos fysiikan kirjan kirjoittaja ei tiedä wolframin ominaisvastuksen lämpötilariippuvuutta, niin voi voi. Ei se ukko Ohmin vika ainakaan ole.
Olen käyttänyt hehkulamppuja vakiovirran tekemiseen.
Toimivat laajalla jännitealueella.
Jännitteen muuttuminen moninkertaisesti, muuttaa virtaa vain kymmeniä prosentteja.
Sarjalampun hehkusta voi seurata vaikka akun latautumista.
Samoin olen käyttänyt hehkulamppua sulakkeen korvikkeena.
Esimerkiksi autossa sulakkeen ajoittain kärähtäessä, kytken sen paikalle ison polttimon.
H4 molemmat langat rinnan, rajaa virran sopivasti seitsemään ampeeriin.
5 ampeeria menee kummemmin hehkuttamatta läpi. Pienellä virralla häviö on mitätön.
Tietysti tämmöinen sulakkeen korvike kuumentaa rajusti ympäristöä, on sytyke.
Elektroniinkan kokeiluissa käytän myös hehkulamppua virtasuojana.
Joopa joo. Sulakkeen pitää palaa ennenkuin saadaan liian korkeita lämpötiloja kaapeliin tai laitteeseen.
Älä jätä ketjusta sitä alkuperäistä sulaketta pois, vaikka rajoitat virtaa hehkulampulla.
Voi olla vähemmän selittämistä tulipalon tutkijalle.
Hehkulamppu ottaa aluksi millisekuntiluokkaa rajun virtapiikin, rikkoo transistorilähdön kepeästi, et se siitä suojalaitteesta. Sarjavastus on keksitty suojaksi , miksi ruutia pitäisi keksiä uudelleen?
Eli 288 suhde 23 on = X suhde (60 v-24 v)
Helppoa verrantoa ja kun kerrot ristiin saat (288 ohm *(60v-24v)) /24 v joten X=432 ohm
Eikö vaan
Tai voit ajatella että 24 V /288 ohm eli virta joka menee lampun läpi menee myös saman suuruisena etuvastuksen läpi joten tuo 60 v-24 v=36 v on etuvastuksen jännite. Etuvastuksen Resistanssin saat kun jaat etuvastuksen yli jäävän jännitteen läpikulkevalla virralla eli lopulta kaava sama kuin verrannossa.
o--------36v-----------24v------------
60v ]
o---------------------------------------
Onko? Olisin kiitollinen SIITÄ tiedosta!
On ihan standardisarjoissakin.