Mathematical Reviews -lehden ylimmän tason ryhmäjako https://matta.hut.fi/matta2/isom/html/matemat2.html
Että huhhuh huhhuh!!
Olisiko jossain netissä joku lohduttava suomenkielinen nettisivu joka kertoisi että että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata?
Mitä pitäisi osata matematiikasta? Lukion matematiikkakin on jo niin laaja limppu, että kukaan ei näitä kaikkia tietoja tule tarvitsemaan samaan aikaan missään. Ihmisten opiskellessa eteenpäin tms. he tarvitsevat matematiikasta perusasiat ja sitten he keskittyvät johonkin lukiomatemaatikan osa-alueeseen tms. mielestäni.
Että huhhuh huhhuh!!
Olisiko jossain netissä joku lohduttava suomenkielinen nettisivu joka kertoisi että että kaikkea ei voi eikä tarvitse osata?
Mitä pitäisi osata matematiikasta? Lukion matematiikkakin on jo niin laaja limppu, että kukaan ei näitä kaikkia tietoja tule tarvitsemaan samaan aikaan missään. Ihmisten opiskellessa eteenpäin tms. he tarvitsevat matematiikasta perusasiat ja sitten he keskittyvät johonkin lukiomatemaatikan osa-alueeseen tms. mielestäni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lukiossakin käydään joka alueesta vain perusasiat ja joitakin melko perustavaa laatua olevia juttuja (kuten matriisilaskenta) saatetaan jättää poiskin.
Oma kokemukseni on, että mikään lukion pitkässä matematiikassa ei ole turhaa jos alat vaikka insinööritieteitä opiskelemaan, varsinaisesta matematiikan yliopisto-opiskelusta puhumattakaan.
Töissä sitten voi enemmän korostua vain tietyt jutut, mutta ei se matikan opiskelu hukkaan mene.
Muistaakseni on sanottu, että v. 1917 kuollut Henri Poincaré oli viimeinen, joka jotenkuten hallitsi silloisen matematiikan. Epäilen sitäkin vahvasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henri_Poincaré
Puuttuu useampia tutkimusaloja eli ei ole kattava tuokaan.
tuskin edes vanha erkki hallitsee kaiken matematiikasta, vallitsee ns.runsauden pula...
jos arvellaan vaikka, mitä asioita koulukirjoihin pitäisi laittaa, niin jo siitä on vedetty köyttä. Yksi esimerkki oli aikanaan joukko-opin tuominen jopa ala-asteelle, mikä taisi osoittautua aikamoiseksi flopiksi myöhemmin. Teoriafriikit saivat hetkeksi äänensä kuuluviin.
Taustahan tuossa on se, että miten varsinainen matematiikka ja sen ilmentymänä ns.laskento (aritmetiikka) kamppailevat ja saavat tilaa toisiltaan. Lukion matematiikka painottuu pitkälti matemaattisen analyysin alueelle, ja niitä asioita ei monilla käytännön duunialoilla paljonkaan tarvitse (kuten aloittajakin siihen suuntaan toteaa). Toki syy on, että lukion alunperäinen tarkoitus on johtaa korkeakoulutukseen. Taitaa nykyisin lukion lyhyessä kurssissa ja vastaavasti yo.tehtävissä olla enemmän myös ns.arkimatematiikkaa. Esim. limes-todistelujen sijasta opetellaan tulkitsemaan vaikkapa painoindeksikäppyröitä. Koulutasolla saattaa hämmentää, että vaikka kokeesta suoriutuukin, ei jää käsitystä mitä jollain hässäkällä ylipäätään tekee (log-käsite esim). Miksi se on olemassa, ja opeteltavana vielä.
Teknisille aloille ja asiantuntijatehtäviin suuntautuville matematiikan perusteet on välttämätön, siitä ei pääse mihinkään. Sisällöt vaihtelevat sitten, esim. finanssimatikka on eriä kuin siltainsinöörin. Mutta jos haluaa olla alallansa 'guru', muutamat sovelluksista riippumattomat perustat (teoriat) pitää olla hallinnassa (ettei käy kuin Turun Myllysillalle :), nykyiset laskimet ja koneet ohjelmineen sinällään eivät korvaa kaikkea tietämystä.
MIten lienee, taitaa iso osa matikan yliopisto-opiskelijoista siirtyä opettajina sitten edelleen opettamaan matematiikkaa. Johtuneeko yo.matikan kuivakkuudesta (koska alunperin tutkijaan tähtäävä koulutus), että se (kuivakkuus) pyrkii periytymään aina koulukirjoihin saakka. Minusta ennen aikaan laskento-niminen oppiaine alakansakoulussa oli ihan hauskaa-- vai lienenkö tulossa vanhaksi :) saa kommentoida..
" tuskin edes vanha erkki hallitsee kaiken matematiikasta, vallitsee ns.runsauden pula..."
Mikähän mahtaa sitten olla se tieteenala ja minkänimisiä ne tyypit kun hallitsee omasta alastaan kaiken ?
"Mikähän mahtaa sitten olla se tieteenala ja minkänimisiä ne tyypit kun hallitsee omasta alastaan kaiken ?"
Tässä kysymyksessä on pari vaikeaa kohtaa, nimittäin "tieteenala" ja "kaiken hallinta". Kun määrittelet ensin ne yksikäsitteisesti, niin voisi asiaa pohtia eteenpäin.
Aikoinaan Dilbert-sarjakuvassa insinööri kehui kaverilleen, että hän on alansa huippu ja hallitsee tältä alalta kaiken. Kaveri sitten kysyi, että mikä tämä ala on? Insinööri vastasi, että se ala on niin kapea, että sitä on vaikeaa määritellä.