Tieteen ja teknologian kehityttyä ihmisen usko jumalaan on alkanut hälvetä. Kun tiedämme, ei tarvitse uskoa. Minun käsitykseni on, että ihminen keksi Jumalan selitykseksi ilmiöille ja asioille, joita ei ymmärtänyt aammoisia aikoina. Voihan myös olla, että vallanpitäjät kehittivät uskonnon työkalukseen pitääkseen alamaisensa ruodussa. Mutta tiede on paljastanut meille paljon, ja vaikuttaa siltä, että Jumalaa ei pian tarvita. Mutta kuvitelkaa, jos Jumala olisikin olemassa, hän olisi varmaan aika turhautunut. Kun Jumala tekee ihmisille ihmeitä, ihmiset tulevat riippuvaisiksi näistä, ja jos Jumala ei anna ihmisille mitään, heidän uskonsa katoaa. Mikä on teidän mielipiteenne Jumalasta?
Onko Jumalassa jotain tolkkua?
bumbleman
881528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Kirjoitit, "että ihminen keksi Jumalan selitykseksi ilmiöille ja asioille,joita ei ymmärtänyt ammoisina
aikoina".
Minun mielestä uskonnot selittävät ajan lyhyen historian ja kalenterit.Samalla reissulla on syytä todeta,että
käsitteet: valtioista,rahasta ja Jumalasta ovat sielunlaissa samaa paskaa mutta eri lahkeissa.Vaikka
esimerkiksi kristityt kielsivät orjuuden,monien rikkaiden arvovalta eli köyhien riisto on vieläkin helpompi
pimittää uskonnoilla ja Jumalalla kuin filosofialla."Juuri siihen hyväntekeväisyyteensä rikkaat lopulta
hirtetään",ennusti Lenin Teoksissaan.En ole silti kommari enkä porvarispuntti vaan teoreettinen
materialistipoliitikko sielunlaissa.
Kirkon suojissa olo on helppoa, jopa TÄMÄN MAAILMAN LAPSILTA!
Mormoonien KIRJA ennusti nyjyisestä "PORTTOKIRKOSTA", tai pikemminkin siitä sen keskiaikaisesta versiosta, ja piti sitä vain PAHOLAISEN PALVOJANA!
Ei Jumala ole kiinnostunut rituaaleistamme eikä aivan tolkuttomasti edes sanallisista "tunnustuksistamme", vaan vilpittömistä sydämistä, jotka eivät petä. Tämän tietää tietysti jopa RIKOLLISET, niilläkin PETOS on PAHA HEIDÄNKIN kannaltaan, jos rikostoveri pettää, tietysti ylevimmissä piireissä tämä on VIELÄKIN selkeämpää....
Jos sinulla on aivan "vilpitön" usko siihen, että Jumala on Ihmisen Luomus, Jumala tulee näyttämään, että Jumalan meille MATEMATTIKASSAKIN paljastama rakenne = (tai -, ,0) on vieläkin perustavaalaatua olevampi!(I P PH), kun edes "sanalliset" JUMALAN POJAN tuomat asiat....
Ja kyllä, pidän (-) Ateisteja "isän" roolissa olevana, mutta se ei ole varmaan helppoa, koska "pitää kieltää itseänsä niin paljon ja olla silti vaipumasta pimeyteen ja hulluuteen!" Poika-Jumala: Panteistinen HOMO kyllä kaikelle, ei ole helppoa sekään, ja 1. ISÄ OLI PAHA(MOOSES) kun halusi TUON poikansa vain Tappaa, HORRONSA suorastaan! Mooseksen kerrotaan langenneen, totta sekin, muttei niin vaarallisesti, että Saatana saisi sielunsa Helvettiin uopttaa, niinkuin yrittikin, koska SEKSUAALILAKINSA ovat kyllä ihan perseestä:-)(TÄMÄ SIIS HOMON PANTEISTIN KANNALTA).... Omasta "homoudestani" ei ole todisteita, valitettavasti, tai ONNEKSI:-)
"Tieteen ja teknologian kehityttyä ihmisen usko jumalaan on alkanut hälvetä. Kun tiedämme, ei tarvitse uskoa. Minun käsitykseni on, että ihminen keksi Jumalan selitykseksi ilmiöille ja asioille, joita ei ymmärtänyt aammoisia aikoina. "
On ilmeinen väärinkäsitys, että tieteellinen tieto jotenkin nakertaisi uskontojen asemaa maailmassa. Useimmat havainnot puhuvat tätä käsitystä vastaan. Uskonnoilla menee maailmassa hyvin, myös korkean koulutustason maissa. Vain eri uskonnollisten tahojen kovapäisimmät fundamentalistit asettavat uskontonsa käsitykset tieteiden konsensusta vastaan ja siten tekevät itsensä naurunalaiseksi. Uskontojen menestys ei kuitenkaan ole fundamentalistien varassa. Jos olisi, uskonnot olisivat jo hävinneet.
Uskonnot eivät tarjoa ihmisille (paitsi em. luupääfundamentalisteille) luonnontietellisiä selityksiä siitä, millainen maailmankaikkeus on vaan arkipäivän lohtua, juhlapäivien hohtoa ja kulttuurillisia elämyksiä. Esim kristillinen joulu edustaa kahta viimeksimainittua. Monille "kauneimmat joululaulut" -tapahtuma tai Bachin H-mollimessu (minun suosikkini) on huippukokemus. Samoin useimmille esim. kirkkohäät ja hautajaiset ovat osa kulttuurillista jatkumoa, joidenka riitit kantavat uskontoja tulevaisuuteen, eri muodoissaan, olit sitten kristitty, hindu tai buddhalainen. Näistä elämyksistä ei useimmilla ole kanttia luopua, koska mitään parempaa ei ole tarjottu tilalle.
Sitten tämä "arkielämän lohtu". Tosiasia on, että elämä on useimmilla, eiköhän kaikilla, vaikeaa, ainakin ajoittain. Kaikki uskonnot tarjoavat lupauksen siitä, että rukoilevasta, hartaasta uskovasta korkeammat voimat huolehtivat ja valtaosa maailman uskovista on elämässään kokenut tämän todeksi, saanut "rukousvasteita", jotka antavat voimaa jatkaa eteenpäin. Mitä ateismi voisi tarjota tilalle? Kyynisyyttä, pilkkaa... Antaako se voimaa vaikeuksissa elävälle ihmiselle?
Olen keskustellut näistä asioista hyvän koulutuksen saaneiden hinduinsinöörien tai kiinalaisten buddhalaisten (insinöörien) kanssa ja he kokevat asian suunnilleen vastaavalla tavalla. Ei koulutus ja tiede uhkaa ainakaan nähtävissä olevan tulevaisuuden aikana uskontojen asemaa, koska mitään parempaa ei ole tarjolla.
Ihminen ei ole pohjimmiltaan loogisrationalistinen kone vaan neuraalinen hahmontunnistaja ja ulkoaoppija. Ihmisellä ei ole aivoissaan "artitmeettislogisia yksiköitä". Looginen ajattelu ei ole ihmiselle luonnollista. Koulutus ei poista ihmisestä taipumusta irrationaalisuuteen ja metafysiikkaan. Koulutus vain muuttaa tällaisen ajattelun muotoja, ehkä abstraktimpaan, tyylikkäämpään suuntaan.
Kirjoitit viisaasti. Kaikki mitä sanoit on lähes totta. Tuo "lähes" tulee siitä, että näen silti perinteisen uskonnollisuuden vähenevän länsimaissa koko ajan. Luupääfundamentalismi on oma lukunsa, heitä tulee ikävä kyllä varmaan aina olemaan.
Perinteisellä uskonnollisuudella tarkoitan uskomista Raamattuun tai muihin "pyhiin" kirjoihin perustuviin uskonnollisiin elämänselityksiin. Suomennettuna: pastoraalisiin hölynpölyihin. Sellaisiin uskominen on ONNEKSI vähenemässä.
Nykyisin ihmiset länsimaissa vielä uskovat, mutta eivät oikein osaa sanoa mihin. He muodostavat oman epämääräisen rukouskohteensa (taivaallisen osoitteensa) ristiriitaisesti omista kulttuuris-uskonnollisista taustoistaan käsin. He yrittävät yhdistellä järkensä ja toiveidensa mukaisen jumaluuden, jolta sitten alitajuisesti odottavat suojelua ja siunauksia. Se on kuitenkin jo suurta edistystä verrattuna siihen, että uskoisi pappien toitottamaan totaaliseen ja äärimmäisen vahingolliseen soopaan.
Ketjun aloittajalle sanoisin tuosta Jumala-kysymyksestä:
Aina kun kuulet jonkun papin, saarnaajan tai kiihkouskovaisen puhuvan mistä tahansa Jumalaan liittyvästä, voit luottaa siihen, että puhuja ei voisi olla enempää väärässä. Mikä tahansa muu käsitys Jumalasta, kuin näiden höpisijöiden, on aina lähempänä totuutta. Jumalasta puhuttaessa suurin mahdollinen erehdys tulee julki aina silloin, kun pappi tai saarnamies avaa suunsa.
"Kaikki mitä sanoit on lähes totta. Tuo "lähes" tulee siitä, että näen silti perinteisen uskonnollisuuden vähenevän länsimaissa koko ajan."
Näenhän minäkin tuon. Mutta kirjoitin: "Koulutus ei poista ihmisestä taipumusta irrationaalisuuteen ja metafysiikkaan. Koulutus vain muuttaa tällaisen ajattelun muotoja, ehkä abstraktimpaan, tyylikkäämpään suuntaan. "
Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen (kapea) ilmaus, "hengellinen elämä", englanninkielinen laajempi ilmaus "sprituality", saa uusia muotoja, mutta pysyy silti "epätieteellisenä", irrationalistisena. Yhtenä "heikkona signaalina" voisi olla vaikka "Turing-Kirkko": https://sites.google.com/a/turingchurch.com/main/ , ja muut transhumanistisesta ajattelusta (joka ei ole mitenkään uskonto vaan filosofia) kuroutuneet spritualistiset ryhmät, esim jenkeissä ja Venäjällä.
Mutta myös virallinen, suomalainen lutherilaisuus, arkkipiispatasolla, on käytännössä sanoutunut irti Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta, myöntäen kirjaimellisen tulkinnan loogisen epärehellisyyden. Tästä seurauksena "liberaali lutherilaisuus" näkee Raamatun sisällön "inspiroivana" elämänohjeena, ei absoluuttisena, kirjaimellisena totuutena. Olettaisin, että yli 50% suomalaisista lutherilaiseen kirkkoon kuuluvista kokee asian suunnilleen näin, jättäen esim virallisen kirkon uskontunnustuksen sisällön "epäolennaisena" avoimeksi. Raamattuun ei siis kirjaimellisesti "uskota", mutta sen sisältöä kriittisesti kunnioitetaan, sieltä löydetään paljon arvokasta.
"Mitä ateismi voisi tarjota tilalle? Antaako se voimaa vaikeuksissa elävälle ihmiselle?"
Ateismi tarjoaa ainakin minulle varmuuden siitä, että elämänkatsomukseni perustuu tosiasioihin harhakuvitelmien sijaan. Vaikka faktoihin ja aisteihin perustuva näkemys ei tunnu uskovaisesta merkitykselliseltä ja lohtua tuovalta, kyseinen näkemys tuo yllättävää varmuutta ihan arkipäivän tilanteisiinkin. Tämä varmuuden tunne on verrattavissa muun muassa koulumaailman koetilanteisiin. Jos menet kokeisiin lukematta, vähän niin kuin fiilispohjalta: "kyllä minä uskon tiedoillani pärjääväni vaikka en ole lukenutkaan", et tunne itseäsi lopulta kovinkaan varmaksi onnistumisestasi, vaikka uskomuksesi olisikin vahva. Mielessäsi on leijuu se pieni epävarmuuden tunne, josko sittenkin olisi kannattanut lukea kokeisiin? Toisaalta jos olet lukenut kokeisiin ja olet opetellut koealueen asiat kunnolla, tunnet itsesi varmaksi ja oikeutetusta syystä. Todellisuuden hyväksyminen tuo varmuutta, uskomukset epävarmuutta.
Entäpä mielikuvituksen käyttö, täytyykö minun ateistina luopua siitäkin, koska mielikuvitus voi tuottaa harhakuvitelmia?
Oma näkemykseni on, että ateisti voi nauttia yhtä lailla mielikuvituksensa tuottamista haavekuvista siinä missä uskovainenkin, olkoonkin, että ajatukset ja mielikuvat perustuvat lähes aina epämääräisiin harhakuviin ja uskomuksiin. Haaveillessaan ateisti yhtä aikaisesti kuitenkin tiedostaa, että hänen mielikuvansa saattavat olla hyvin järjen ja todellisuuden vastaiset, ja se mitä hän kuvittelee ei todennäköisesti ole totta tai sellaisenaan verrattavissa todellisuuteen. Haaveiden valheelliseksi tiedostaminen ei kuitenkaan estä ateistia nauttimasta ajatuksistaan, ja hän voi kehitellä vaikka minkälaisia mielikuvia itselleen lohdutusmielessä tai vaikka ajan kuluksi. Mielikuvat ovat vain mielikuvia, niiden ei tarvitse perustua todellisuuteen, vaikka silloin ne eivät pysty selittämään todellisuutta ja reaalimaailmaa. Mielikuvia ei tarvitse pitää totena eikä niihin tarvitse uskoa että niistä voisi nauttia. Esimerkiksi ateisti voi nauttia elokuvista, jotka eivät perustu tieteellisiin faktoihin tai oikeisiin tapahtumiin.
Faktoihin ja havaintoihin perustuvan maailmankuvan tuoma varmuus ja itseluottamus sekä mieli, joka kykenee nauttimaan myös harhakuvitelmista, tekevät ateismista, ainakin omasta mielestäni, parhaimman elämänkatsomuksen maailmassa. Vielä kerran: mielikuvia ei tarvitse pitää totena että niistä voisi nauttia.
Sitten tämä "arkielämän lohtu". Tosiasia on, että elämä on useimmilla, eiköhän kaikilla, vaikeaa, ainakin ajoittain. Kaikki uskonnot tarjoavat lupauksen siitä, että rukoilevasta, hartaasta uskovasta korkeammat voimat huolehtivat ja valtaosa maailman uskovista on elämässään kokenut tämän todeksi, saanut "rukousvasteita", jotka antavat voimaa jatkaa eteenpäin. Mitä ateismi voisi tarjota tilalle? Kyynisyyttä, pilkkaa... Antaako se voimaa vaikeuksissa elävälle ihmiselle?
--------
Tarvitsemme edelleenkin "negatiivisilta äärirajoiltaan" toimivia ihmisiä. Kyynisyys ja Herkkäuskoisuus taisivat olla parit Michaelin käsikirjassakin? Tai ei, toki kyynisyyden(-) pari oli jotain muuta, ehkä Realistisuus? En muista, pitänee lainata kirja uudestaan kirjastosta....
Näitä ROOLEJA on 8 tai itseasiassa vain 7, mutta TUTKIJALLA on kaksi samaa ilmentymistä, MINUN mielestäni, ainakin shakkilaudallani ne ovat ALUSSA TORNIEN paikkaa määrittämässä....
7-8: TAIVAS = ISÄ = HALLITSIJA (HAAMILAINEN MUSTA NEEKERI:-)
6-7: TUULI = VANHIN TYTÄR = ESITTÄJÄ
5-6: TULI = KESKIMMÄINEN TYTÄR = OPASTAJA
4-5: VUORI = TUTKIJA = NUORIN POIKA
3-4: SUO = TAITAJA = NUORIN TYTÄR
2-3: VESI = PALVELIJA = KESKIMMÄINEN POIKA
1-2: UKKONEN = VANHIN POIKA = TUTKIJA
0-1: MAA = SOTURI = ÄITI
Vaakatasolla nämä ovat järjestyksessä: 1(A),2(B),3(C),0(D),7(E),6(F),5(G),4(H)
Totta, lähetit eivät voi olla tässä "miehiä" alkuasetelmassaan, ellei käytetä alkuasetelmassa I CHING "muuttuvia viivoja" niiden yhteydessä, ja Jeesuskin ilmaisi olevansa "ISÄNSÄ LÄHETTÄMÄ", ja juurikin se valkoisilla kulkeva valkoinen lähetti, mutta OPPIHAN MESTARI tietysti myös MUSTANA TAIVAALLISENA KUNINKAANA PELAAMAAN - mustiakin Jeesuksia on maailmassa ollut muutama, usko pois!
"Ateismi tarjoaa ainakin minulle varmuuden siitä, että elämänkatsomukseni perustuu tosiasioihin harhakuvitelmien sijaan. Vaikka faktoihin ja aisteihin perustuva näkemys ei tunnu uskovaisesta merkitykselliseltä ja lohtua tuovalta, kyseinen näkemys tuo yllättävää varmuutta ihan arkipäivän tilanteisiinkin."
Nykyaikaiselle, eri uskontoja edustaville, koulutetuille "uskovaisille" ei ole tuollaista "faktojen" ja "harhakuvien" vastakkainasettelua. Hän tietää, että tietellinen ajattelutapa ei tunne käsitettä "tosiasia". Tiede on loputonta kyseenalaistamista, hypoteesin päätymistä konsensuksen tunnustamaksi teoriaksi, joka edelleenkin on kyseenalaistettavissa, jos aihetta ilmenee, siitä ei koskaan tule kiistämätöntä faktaa. Tällainen uskovainen tarvitsee uskontoaan, niihin kysymyksiin, joihin tiede ei edes yritä vastata. Ei hän aiheettomasti kyseenalaista tieteellistä konsensusta. Ei ole vastakkainasettelua.
Tieteen konsensuksen mukaan maailmankaikkeus on täysin kaaoottinen, siis sanan matemaattisessa merkityksessä. Tiede hallitsee tilastollisia havaittavien asioiden kokonaisuuksia, mutta ei ota kantaa yksittäisasioihin muuta kuin todennäköisyyksinä. Näitä yksittäisasioita on mm. ihmisyksilön elämänkohtalo. "Miksi juuri minulle kävi näin?" "Mikä tarkoitus tällä kaikella oli?" Uskovainen kokee usein havainnon, että uskonnon irrationaalisesta perspektiivistä katsottuna hänen elämänsä (kaaoottiset) tapahtumat muodostavat ymmärrettävän kokonaisuuden, "johdatuksen". Ateistisestä perspektiivistä "faktoja" tällaiseen ei löydy, mutta uskovalle jää voimia antava tunne, että "hänestä huolehditaan". Ateisti "tietää" että "hänestä ei huolehdita", hänen on vain kestettävä "sattumat". On helppo ymmärtää, kumman elämä on jaksettavampaa. Siksi uskonnot menestyvät tieteellisestä koulutuksesta huolimatta.
Joo, ei se totuus kuitenkaan muutu tuosta mihinkään, uskoi sitten mihin tahansa.
Mutta se on se tyhmä enemmistö joka määrää. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, uskonto on hyvä.
"Vielä kerran: mielikuvia ei tarvitse pitää totena että niistä voisi nauttia."
Voisiko näin onnellisesti olla? Esimerkiksi lähes kaikkien nykyaikaisten tv-draamasarjojen tyylisuunta on melko puhdas realismi. Vaikka sarjan katsojaa ei haittaa ymmärrys siitä, että sarjan vuoropuheet ovat fiktiota, niin ongelmia tulee kun aletaan "saivarrella" enemmän. Jotkin asiat tv-sarjassa ovat totena pidettyä illuusiota, jota katsoja ei edes halua kyseenalaistaa. Mieti vaikkapa taustanäyttelijöiden valintaa. Niiden sukupuoli, ikä, vaatetus, ihonväri, ja periaatteessa jopa poliittinen suuntaus, määrätään tuotannon puolesta. Ne eivät noudata mitään todellisen maailman keskiarvoja, vaan sitä, mikä tuottaa toivotun illuusion.
En väitä että sarjojen taustalla olisi selkeä salaliitto, kuten ei uskonnoissakaan (ainakaan yleensä) ole.
Mutta sarjoissa on tietoisen tuotesijoittelun mahdollisuus, joka on laillisesti hyväksytään osana kaupallista televisiotoimintaa. Missä uskonnossa tuotesijoittelu on tietoisesti hyväksyttyä?
Kiitos siitä.
Kirjoitit kommentissasi mielestäni lähes kaiken oleellisen.
Sen minkä itselleni ateismi voi antaa, on ajatus siitä, että
elämä on tässä ja nyt. Eli olet vastuussa itse itsestäsi ja
teoistasi juuri sillä hetkellä kun niitä teet. Ei ole mitään
takaporttia, jolla voit kuitata omat yliolkaiset toilailusi.
Peli on tässä mielessä äärimmäisen rehellistä, eli jos haluat
elää hyvän elämän, olet koko ajan velvollinen toteuttamaan
sitä parhaasi mukaan. Et siis voi olla kuin Sisilialainen mafioso,
joka elää moraalisessa rappiossa, käy katumassa syntejään, on
ahkera kirkossa kävijä ja kannattaa roomalaiskatolista uskontoa
keskimääräistä kansaa enemmän ja vielä uskoo pääsevänsä anteeksiannon
kautta taivaaseen (tai mikä iankaikkinen elämä se onkaan).
Eli reilu peli, tässä ja nyt, antaa ainakin minulle hyvän fiiliksen.
"Aina kun kuulet jonkun papin, saarnaajan tai kiihkouskovaisen puhuvan mistä tahansa Jumalaan liittyvästä, voit luottaa siihen, että puhuja ei voisi olla enempää väärässä. Mikä tahansa muu käsitys Jumalasta, kuin näiden höpisijöiden, on aina lähempänä totuutta. "
Onpa siinäkin todella ahdaspäistä yleistämistä vailla mitään perusteluja - onnea vaan. Mikset saman tien julista jotain muitakin ammatti- tai ihmisryhmiä valehtelijoiksi perimmäisissä kysymyksissä? Minkälaiset asenteet mahtavat vaikuttaa moisten julistusten takana? Järjellisillä argumenteilla ja todellisuutta avarasti katsomalla niitä ei perustella, se on satavarmaa.
Itse keskustelen uskoon ja Jumalaan liittyvistä asioista paljon mieluummin hyvän papin kuin jonkun kapeakatseisen vauhkoajan kanssa, olipa kyse nyt sitten uskonnollisesta tai uskonnottomasta vauhkoajasta. Ja kyllä ne kestävimmät kristinuskon sisällöt edelleen löytää Raamatusta se, joka malttaa sen kirjastoa todella tutkia. Muuta hörhelöä löytää sitten seuraamalla muotivirtauksia ja hutkimalla ennen tutkimista, koettelemista ja ajattelemista.
Jos oikein kovaa inttää, niin ainakaan oma käsitys totuudesta ei ehkä muutu, vaan säilyy aina vain Totuutena. Eri asia sitten, miten tavoiteltava olotila se on.
Eikös se kärpäsenemmistö koostu päinvastoin juurikin ateisteista? Ainakin täällä näyttäisi vahvasti olevan näin. Monta vakaan yksitotisesti ja "varmasti" hyrisevää uskonnonmollaajakärpästä ei voi olla väärässä. ;-P
Kyllä ne ateistit osaavat olla tekopyhiä ihan siinä missä uskonnollisetkin ihmiset. Sori nyt jos pilasin autuusfantasiasi.
"Oma näkemykseni on, että ateisti voi nauttia yhtä lailla mielikuvituksensa tuottamista haavekuvista siinä missä uskovainenkin, olkoonkin, että ajatukset ja mielikuvat perustuvat lähes aina epämääräisiin harhakuviin ja uskomuksiin. - - Esimerkiksi ateisti voi nauttia elokuvista, jotka eivät perustu tieteellisiin faktoihin tai oikeisiin tapahtumiin."
No mutta sehän on letkeän leppoisaa meininkiä, ettei tarvitse hampaat irvessä uskonnollisuuden lisäksi torjua myös elokuvia ja omia ajatuksia, vaikkeivät niiden sisällöt olekaan modernin länsimaisen luonnontieteen mukaisia "faktoja".
(Sori oli pakko vinoilla, kun mielestäni tuossa oli jotain ajatuksia herättävän hymyilyttävää.:-)
Varmuudesta ja pärjäämisestä tekee mieli sanoa, että varmaan aika monet ihmiset onnistuvat tekemisissään parhaiten juuri silloin, kun eivät _kuvittele_ olevansa varmoja. Elämässä tarvitaan myös epävarmuutta, se on jotain todella tärkeää. Kaikkea ei voi hallita, eikä absoluutteja lähentelevästä hallinnasta ja "varmuudesta" yleensä seuraa mitään hyvää. Myös ne parhaat suoritukset ja itsen ylittämiset aika usein syntyvät silloin, kun ei tarvitse yrittää olla liian varma itsestään vaan voi tehdä asioita myös siltä epätieteellisemmältä "fiilispohjalta".
Tiedollisessa mielessä ihminen kokee hengen ja materian erillään toisistaan. Kaikkeen kun ei osata ajatella fysiologista selitystä, jolloin pitää käytännössä ajatella, että ilmiöön vaikuttaa jokin henki.
Mutta mielestäni on väärinkäsitys, että uskovaiset ajattelisi kaiken henkenä. Päinvastoin, uskovaiset omistaa yleensä vahvasti materiaalisen ja mekanistisen maailmankuvan. Hyvänä esimerkkinä Newton, joka uskoi Jumalaan.
Pelkän hengellisyyden sijaan uskovainen ainoastaan erottaa nuo todellisuudet toisistaan. George Berkeleyn filosofia on selkeä esimerkki tästä. Hänen maailmakuva oli jaettuna kahteen todellisuuteen: Tietoteoriassa hän edusti empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hänen väitteensä, "aistimaailma on liian epäkoherentti ollakseen oikeasti olemassa", kyseenalaistaa käsitteen "olemassaolo" käytön. Se ei tarkoita, että aistimaailma olisi liian epäkoherentti ollakseen hyödyksi.
Nykyaikaisessa popularisoinnissa on tapana suosia yksinkertaisia, helpoiten opetettavia selityksiä. Ihminen pyrkii tekemään myös toimintaympäristönsä mahdollisimman selkeäksi ihmisen näkökulmasta, ja se vääjäämättä johtaa siihen, että ihmiset yliarvostavat mekanistista käsitystä ja sitä että kaikki olisi hallittavissa. Syntyy uusateistisia käsityksiä siitä, että kaikki riippuisi itsestämme.
Uskonnot yrittävät vastata vaikeisiin kysymyksiin, joista ihmisellä ei ole aavistustakaan, eli jotka eivät ole kansantajuisia.
Ihan totta. Taisin joskus aikaisemmin, muistaakseni, väittää Berkeleytä ensimmäiseksi "simulaatioargumentin" kannattajaksi. Siitähän tässä on kysymys:
"Berkeleyn mukaan oli olemassa vain Jumala ja olentojen sielut. Aistimaailma oli vain Jumalan sieluille antamaa aistitietoa, mutta sitä ei muuten ollut olemassa. Mitään materiaa Berkeleyn maailmankuvaan ei siis kuulunut."
Tiukkaa ajattelua 1700-luvun alkuvuosina!
Minusta muuten tuntuu, että kosmologinen rämpiminen "pimeän aineen" ja "pimeän energian" suossa, johtaa yhä useammat idealismin kannattajiksi. Tuskinpa oikeastaan mitään (meidän "universumissamme") ainetta ja energiaa onkaan: on selkeämpää, kun ajatellaan, että kaikki perimmältään on vain informaatiota, jopa bittejä.
Todennäköisyyttä ja arvontaa, kaiken aivojemme varmojen rakennelmien loogisuuden ollessa toisinaan riittämätön puntari!
Kvarkit ja kvantit ohjaavat elämäämme, ja toisinaan voi SATUNNAISUUS ohjata elämämäämme, muttei sitä saa ottaa elämänsä JOHTOTÄHDEKSI, joku lottovoittaja saa olla eri mieltä.
Kvarkkien ja kvanttien liike - aiheuttaa materiaalisessa mielessä kaikki meille tapahtuvat asiat, ja erityisesti kemiallisessa mielessä kvarkkikombinaatiot ja sähköimpulssit - digitaalisia vain kirjaimina ja numeroina ilmentyessään - muulloin analogisia - ohjaavat elämäämme aivojen hermosolujen toimia.
Jumalakin VOI ottaa ihmiseen yhteyttä. Ihan vaikkapa vieraalta tähdeltä - on kokemuksia. Osa synapseistasi kannatta sinunkin "varata" Jumalan ilmoituksia varten - vaikka tästä lähtien - On paljon käyttämättömiä resursseja aivoissa - tiemmä!
Muutaman kerran olen HERÄNNYT siihen, kun kurkustani purkautuu merkillinen ääni, en pystyisi SELLAISTA ääntä itse hereillä päästämään, kuin digitoitu "muukalaisen" ääni! Voi liittyä jotenkin siihen, etten ollut viitsinyt sulkea tietokonettani yön ajaksi?
Tieteen ja teknologian kehityttyä ihmisen usko jumalaan on alkanut hälvetä. Kun tiedämme, ei tarvitse uskoa. Minun käsitykseni on, että ihminen keksi Jumalan selitykseksi ilmiöille ja asioille, joita ei ymmärtänyt aammoisia aikoina. Voihan myös olla, että vallanpitäjät kehittivät uskonnon työkalukseen pitääkseen alamaisensa ruodussa. Mutta tiede on paljastanut meille paljon, ja vaikuttaa siltä, että Jumalaa ei pian tarvita. Mutta kuvitelkaa, jos Jumala olisikin olemassa, hän olisi varmaan aika turhautunut. Kun Jumala tekee ihmisille ihmeitä, ihmiset tulevat riippuvaisiksi näistä, ja jos Jumala ei anna ihmisille mitään, heidän uskonsa katoaa. Mikä on teidän mielipiteenne Jumalasta?
------------------
Jumalaa VOI pitää ihmisen omana päähänpinttymänä - ELLEI Hän aika-ajoin kutsuisi henkilökohtaisesti ihmistä tykönsä - niin tapahtuu jokaiselle, muutaman, vähintään 3 kertaa elämänsä aikana!
------------------
Sitä ei voi selittää muulla kuin ihmisellä itsellään - KUN - ajatukset aika-ajoin kääntyvät JUMALAN puoleen!
-------------
Totta tietysti, että Jumalaa kutsutaan eri kielissäkin jo pelkästään eri nimillä, mutta se merkitys, miksi KRISTINUSKO HÄNET KIVITTI ON: MINÄ OLEN(Jehova) ja "ISÄ POIKA JA PH(VELI/NAISSUKUPUOLI)...."
Ihminen on Jumalan KUVA - EI päinvastoin... Tämä on syytä muistaa, kun lähestymme ISIÄMME!
Jos annat sähköpostin tai jonkin muun voisin yrittää auttaa sinua asian kanssa, jos se sinua vaivaa ja haluat kuulla mielipiteeni. Kirjoituksesi perusteella minusta tuntuu, että minä voisin osata auttaa.
jos annat luottokorttisi numeron (myös ne 3 numeroa sieltä kortin takapuolelta)!
Ihminen uskoo kaikenlaiseen. Pienenä joulupukkiin ja isona Jumalaan.
Epäjohdonmukaisuudet ns. pyhissä kirjoituksissa todistaa sen että kaikessa on kyse ihmisen mielikuvituksesta. Toiset kun eivät pysty kuvittelemaan asioita ja toiset eivät erota mielikuvitusta todellisuudesta. (Kyse on aivojemme tavasta luoda informaatiota.)
Hullun ja neron välinen ero on hiuskarvan varassa; nero pysyy vielä kiinni todellisuudessa. Hullu ei ymmärrä eroa.
Uskonnot voi luonnehtia hullujen harhakuvitelmiksi. (Uskoon tulon jonkinlaiseksi hermoromahdukseksi.)
Se että miljardit ihmiset ovat uskovaisia ei ole mikään "hyvä juttu" tai ihme.
- Onhan ns. vääräuskoisia vainottu ja lahdattu tuhansia vuosia. Eloonjääneet ovat uskovaisten jälkeläisiä jne.
Ihminen on mielipuoli.
Dark is the con of man.
"Ihminen uskoo kaikenlaiseen. Pienenä joulupukkiin ja isona Jumalaan. "
Ja Oikein Isona ihminen uskoo ateismiin.
"Epäjohdonmukaisuudet ns. pyhissä kirjoituksissa todistaa sen että kaikessa on kyse ihmisen mielikuvituksesta. "
Ihan salettiin. Kaikki, missä on jotain epäjohdonmukaista, on mielikuvitusta. Ja mielikuvitus ei ole Totta. Laskin aivan itse.
"Toiset kun eivät pysty kuvittelemaan asioita ja toiset eivät erota mielikuvitusta todellisuudesta. (Kyse on aivojemme tavasta luoda informaatiota.) "
Hieno taustateoria. "Aivot" ja "informaatio" kuulostavat nykyään fiksulta ja älykkäältä ja ikään kuin selittävät asioita jo kun ne mainitsee, vaikkei edes tietäisi miten. (Mitähän ihmettä tuon koko epämääräisen fysikalistisen reduktioyritelmän on pyrkimys tarkoittaa? Johtuvatko tieteen tulokset aivoista aivojen tavasta luoda informaatiota tieteen tuloksena? Jne.)
"Uskonnot voi luonnehtia hullujen harhakuvitelmiksi. (Uskoon tulon jonkinlaiseksi hermoromahdukseksi.)"
Samaan malliin voi "luonnehtia" ihan miten sattuu ja huvittaa eli päin mäntyä monet muutkin asiat. Helppoa, kun ei ota lukuun turhan hankalia seikkoja kuten esimerkiksi muuta kuin omat ennakkoluulot ja kaiken mahdollisen mistä voi saada edes näennäistä tukea niille.
"- Onhan ns. vääräuskoisia vainottu ja lahdattu tuhansia vuosia. Eloonjääneet ovat uskovaisten jälkeläisiä jne.
Ihminen on mielipuoli."
Ehkäpä on. Mainitsematta yllättäen jäi vain se, että ateistit pystyvät omine katsomuksineen ja ideologioineen tuohon aivan samaan. Vähintään. Eikä siinä sokeassa oikeassaolemisen paatoksessakaan ole mitään eroa, ei ainakaan ateistien hyväksi. Myös tämä näkyy nykyisinkin aivan kaikessa.
Ei ole ja tämä kaikki on harhaa ja jos tuon menee sanomaan joillekkin tyypeille, ketkä ei näe sitä isoa kuvaa, niin joutuu hullujen huoneelle.
Itse tykkään esimerkiksi nukkumisesta, koska silloin on taju pois vähän aikaa ja tietoisuus on tila joka tuntuu vituttaa kaikkia tässä maailmassa suuremman osan aikaa. Ainakin kun katsoo kaikkea, niin aina jokin asia on jonkun syy ja tarvitaan kaikenmaailman syntipukkeja minkä päälle heittää paskaa, mutta ongelma oikeasti ratkeaisi sillä, että lopetetaan oma tietoisuus.
Mitä tulee ateismiin ja kristinuskoon, mielestäni kysymys palautuu jälleen kieleen ja erilaiseen tapoihin käyttää kieltä.
Tietyn tyyppisen uskonnollisen kielen näkökulmasta pidän ateisteja "merkityssokeina", vaikka ilmauksen ei ole tarkoitus olla suinkaan ateisteja halventava tai väheksyvä. Ehkä neutraalimpi ilmaus olisi, että ateisti on henkilö, joka käyttää kieltä toisella tavalla kuin esimerkiksi kristillisen kieliyhteisön jäsen. - Ateistien kielelliset viittauskohteet ovat täysin erilaisia kuin kristityillä ja tästä johtuen kielelle annetut merkitykset ovat täysin erilaiset. Tästä johtuen myös molemmat puhuvat ikään kuin täysin erilaista kieltä - ja lähes poikkeuksetta toistensa ohi.
Esimerkiksi kun kristitty puhuu "Jumalasta rakastavana isänä", ateisti puhuu "Jumalasta joulupukkina" ...
melko selvää, että tässä kohden sanan "Jumala" viittauskohde poikkeaa olennaisesti toisistaan. Mutta kysymys ei ole vain yksittäisen sanojen viittauskohteesta, joita vaihtamalla asia jotekin "ratkeaisi".
Pikemminkin kyse on laskemattomasta lauseiden joukosta, joka muodostaa omat kielelliset systeeminsä ja kokonaisuutensa. Ateistin yritys jotenkin "todistaa" ja "toistaa" että esimerkiksi "Jumala on joulupukki", kuulostaa monen kristityn mielestä varmasti aivan yhtä höyrypäiseltä kuin ateistien mielestä kristittyjen puhe "Jumalasta rakastavana isänä". Mutta lähtökohta on edelleen erilaisessa tavassa ymmärtää ja hahmottaa kieltä sekä sen käyttöä.
Kristinuskon näkökulmasta ateisti on ihminen, joka hahmottaa uskonnollisen arkikielen sisäistä, immanenttia logiikkaa (viittauskohteita) päin seiniä. Filosofisesti tai neutraalimmin ottaen tämä on kuitenkin liian jyrkkä luonnehdinta: myös kristityt ovat aivan yhtä "sokeita" ateistisen kielenkäytön suhteen, jolla on oma sisäinen logiikkansa ja rakenteensa.
Tässä sinulle määritelmiä ateismista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateisti
http://fi.wikibooks.org/wiki/Ateismi
http://fi.wiktionary.org/wiki/ateismi
Tässä vielä erot ateistin ja teistin kielenkäytössä:
Ateisti: Jumalaa ei ole.
Teisti: Jumala on olemassa... parisataa lainausta Raamatusta.
Eikö teistit sitten tajua jumalan ja joulupukin vertausta? Jumala/joulupukki=SATUOLENTO (sillä erotuksella, että joulupukkia voit käydä tapaamassa Korvatunturilla, mutta Jumalaa voit tavata vain omassa mielikuvituksessasi)
Olet varmaan kuullut ateistien puhuvan myös Lentävästä Spagettihirviöstä? Sillä tarkoitetaan myös jumalaa (eli kuvitteellista olentoa). Raamatun sisältö (tai sen puute) ei oleellisesti muutu miksikään, jos Jumalan tilalle laitettaisiin Lentävä Spagettihirviö.
Vielä yksi oleellinen ero ateistien ja teistien erilaisista tavoista käyttää kieltä:
Teisti kertoo kuinka on kiittänyt Jumalaa siitä, että on pelastunut jostain onnettomuudesta...
Ateisti kysyy: Kukas sen onnettomuuden sitten aiheutti? (Eli miksi KAIKKIVOIPAN luojan pitää ensin aiheuttaa onnettomuus, josta voi sitten pelastaa uskovaisen?)
Esim. kaikki chileläiset kaivosmiehet muistivat kyllä kiittää Jumalaa pelastumisestaan, muttei sen aiheuttamisesta!?!
Tämän tekstin tarkoituksena ei tietenkään ole teistien halventaminen tai väheksyminen...
"Esim. kaikki chileläiset kaivosmiehet muistivat kyllä kiittää Jumalaa pelastumisestaan, muttei sen aiheuttamisesta!?!"
En tiedä varmasti olivatko kaikki kaivosmiehet hartaita katolisia, todennäköisesti eivät. Mutta jos oletetaan, että joukossa oli muutama "vasemmistolainen ateisti", :o) , niin kummat selvisivät koettelemuksesta psyykkisesti helpommalla ja pienemmillä jälkitraumoilla, ateistit vai katoliset (jotka sekä jaksoivat ylläpitää rukouskäytäntöään koko prosesessin ajan sekä vielä pystyivät luottamaan siihen, että heidän läheisensä rukoilivat heidän puolestaan)? Mitä voisi arvella, voisiko pelastumisella ja pelastumisella olla eroa?
keksitty!
Itselleni tapahtui töissä tilanne, jossa asiakas uhkasi hypätä ikkunasta ulos (olimme 5. kerroksessa ja asiakas roikkui puoliksi ikkunan ulkopuolella). Sain estettyä asiakkaan aikeet (ilman jeesusteluja)... ja myöhemmin kävin työterveyshuollon psykologin juttusilla (tapaaminen kesti n. 10 minuuttia). Tottakai tapahtuman jälkeen mielessä pyöri kaiken maailman ajatuksia, mutta psykologin juttusilla käynnin jälkeen toivuin entiselleni. Uskovainen työkaverini (hän oli osallisena ko. episodissa) joutui 2 viikon sairauslomalle, vaikka oli myös käynyt psykologin luona. Ilmeisesti ne jeesustelut eivät häntä auttaneet!?!
Ja ihan tiedoksi... asiakkaan itsetuhoinen käyttäytyminen johtui hänen omista henkilökohtaisista ongelmistaan, ei minun tai työkaverini ammattitaidottomuudesta! 8)
Olen myös ollut osallisena parissa liikenneonnettomuudessa (joita en aiheuttanut, vaan olin se kärsivä osapuoli, jota myös uhriksi sanotaan) sekä tapaturmassa ja kaikista olen selvinnyt/toipunut ilman mitään jumalia tai jessejä.
Eli rationaalisella ajattelulla pärjää vallan mainiosti (ilman jumalia).
Ps. Eivätkä ne chileläiset kaivosmiehet pärjänneet kaivoksessa pelkästään rukoilulla (ja ravinnolla)... kyllä siinä oli suurena apuna päivittäiset rutiinit.
"Olet varmaan kuullut ateistien puhuvan myös Lentävästä Spagettihirviöstä? Sillä tarkoitetaan myös jumalaa (eli kuvitteellista olentoa). Raamatun sisältö (tai sen puute) ei oleellisesti muutu miksikään, jos Jumalan tilalle laitettaisiin Lentävä Spagettihirviö."
No kuvauksesi ateistisen kielenkäytön sisäisestä luonteesta ja rakenteesta vain vahvistaa edelläsanotun. Viittauskohde on ateisteilla erilainen kuin teistisessä kielenkäytössä, ja näin ollen molemmat puhuvat ikään kuin eri "kieltä". Tai ehkä paremminkin käyttävät kieltä eri tavoin. Totesin jo aiemmin että kyse ei ole yksittäisten sanojen "vaihtamisesta", vaan viittauskohteista eli merkityksistä, mutta ehkä tämä jäi sinulta huomaamatta.
Olet oikeassa siinä mielessä, että se millaista yksittäistä nimitystä Jumalasta käytetään, vaihtelee jo tietyssä rajatussa mielessä Raamatun eri kirjoitusten sisällä (esim. Elohim, Adonai, Jahwe jne.). Sen sijaan olet väärässä siinä mielessä, että esimerkiksi sana "Jumala" viittauskohde tulisi olla jotenkin "imaginaariseen" teistien mielestä. Tällöin siirryt kuvailevasta asenteesta normatiiviiseen, velvoittavaan kielenkäyttöön, joka sopii paremmin tuonne kristinusko- tai ateismipalstalle. Niiden sisältöhän perustuu enimmäkseen "pitäisi" ja "tulisi" (ei-tulisi) merkitysten loputtomaan jäsentelyyn.
Mutta ateistisen kielenkäytön kuvauksesi tuo vastineesi on ihan osuva. Suosittelen kiinnostuneille tutustumaan ihan kielenfilosofian ja uskonnonfilosofian alkeisiin, niin ei tarvitse keksiä jatkuvasti pyörää uudelleen.
kielenkäytön erilaisuudesta johtuu ateistien kokema uskonnontuputus teisteiltä?
Tiedän toki, ettei teisteillä ole The Jumalaa, vaan kaikilla on ihan omanlaisensa Jumala omassa pienessä päässään (jokainen voi kuvitella haluamansalaisen mielikuvituskaverin).
En ymmärrä teistien logiikkaa Raamatusta... tämä tulkitaan niin kuin se on kirjoitettu, mutta tämä taas tulee tulkita kuvainnollisesti (koska se sotii reaalimaailmaa vastaan) ja tämä tulkitaan näin, tuo niin jne... kuitenkin jokainen tulkitsee ne erilailla. Se on vähän niinkuin aikuisten satu, johon jokainen saa keksiä sellaisen tarinan, mistä tulee itselle hyvä mieli... Kysymys kuuluukin: Tarvitseeko AIKUINEN ihminen satuja??? Eikö maailmaa/elämää voi kohdata sellaisena kuin se on? Miksi pitää hakea lohtua jostain yliluonnollisesta satuolennosta... Terttu kuoli, koska Jumala tahtoi niin, se oli Hänen tahtonsa ja nyt Tertulla on hyvä olla taivaassa jne... Miksei voi vaan todeta, että Terttu kuoli, koska oli niin vitun huono ajamaan autolla (etenkin kännissä 8).
Yksi mielenkiintoinen dilemma on myös se, että pääsen taivaaseen vain jos uskon siihen, mutta helvettiin pääsen/joudun vaikka en siihen uskoisi!?!
Siinä oli pari viittauskohdetta teistien ja ateistien kielenkäytön erilaisuudesta arkielämässä.
En malta odottaa hienostunutta, uskonnollisfilosofista saivarteluasi... No, ei kai! Ehkä mä luen sen tai sitten en... tsäänssit on 50/60.
Ps. Ei ole olemassakaan mitään ateistista kielenkäyttöä... ateistit eivät ole mikään yhteisö, heitä yhdistää vain jumaluskon puute. Vai onko esim. jalkapalloa pelaamattomilla jokin oma ryhmänsä?
Mihin yhteisöön kuulut? Kuulun hiihtämättömien yhteisöön ja harrastan myös postimerkkien keräämättömyyttä. 8)
Ilman muuta kaivosmiesten henkisessä pärjäämisessä paras onni oli, että heitä johtamassa (jo ennen kuin heihin saatiin yhteyttä, jolloin stressi oli suurinta (ja psykologejakaan ei ollut paikalla) oli tervejärkinen tyyppi, joka osasi otta hommat käsiinsä. Ja sitten kun he saivat ruokaa, niin järkevää oli myös pistää heidät homiin.
Mutta noin yleisesti ottaen psykologia ei kuulu luonnontieteiden joukkoon, sen tutkimuksissa ei sovelleta tieteellistä metodia. Psykologisten "tutkimusten" tuloksena on vuosikymmenten tuloksena syntynyt kaikenlaisia huuhaaoppeja, jotka ovat tuottaneet valtavan määrän oikeusmurhia ja ihmisuhreja. Näin tapahtuu edelleen muidenkin uskontojen piirissä, mutta en asettaisi (ilman voimakasta varauksellisuutta) psykologien hoitoja patenttiratkaisuksi inhimillisiin kriiseihin. Uskonnonvapaus ja kyky irrationaliseen ajatteluun on hyvä asia.
Muuten oletan, että buddhalainenkin olisi ollut vahvemmilla stressitilanteessa kuin ateisti.
Esim:
http://www.arachnoid.com/psychology/
Filosofiakaan ei kuulu luonnontieteiden joukkoon...
"Muuten oletan, että buddhalainenkin olisi ollut vahvemmilla stressitilanteessa kuin ateisti."
On vähän väärin verrata ateisteja/ateismia johonkin toiseen ryhmään, koska ateistit eivät kuulu mihinkään ryhmään. Ainoa asia mikä ateisteja yhdistää on jumaluskon puute. Vai pystytkö kuvailemaan millainen ihminen on ihminen joka harrastaa perhosten keräilemättömyyttä?
""Muuten oletan, että buddhalainenkin olisi ollut vahvemmilla stressitilanteessa kuin ateisti."
On vähän väärin verrata ateisteja/ateismia johonkin toiseen ryhmään, koska ateistit eivät kuulu mihinkään ryhmään. "
Kiitos, tuo oli minulta todella huono vertailu. Buddhalainen on useimmiten ateisti, mutta hän ei ole "rationalisti". Hänen maailmankuvansa perustuu irrationaalisiin "uskomuksiin" karmanlaista ja ainakin jonkinlaisesta versista sielunvaelluksesta. Mutta nämäkin oppirakennelmat (jotka ovat epäempirisyydestään huolimatta suhteellisen loogisia) antavat elämän kaaoottisuudelle selityksiä ja tarkoituksen. Vertaan siis mitä tahansa uskonnollista, irrationaalista elämänasennetta puhtaaseen rationaalisuuteen, johon ateistit ilmeisesti useimmiten (joskus itsepetokselta ei vältytä) pyrkivät. Koko sanomani tässä ketjussa on vain ja ainoastaan se, että "tieteellisellä rationaalisuudella" ja irrationaalisilla uskomuksilla ei välttämättä ole ristiriitaa yksilötasolla. Irrationaalisuuden voi ilman ristiriitaa ottaa käyttöön silloin kun rationaalisuudelta loppuu veto esim pahoissa kriisitilanteissa tai myös yleisessä elämän ja olemassaolon jäsentelyssä. Jos uskomuksilla yritetään taistella empiristä tiedettä vastaan ollaan menossa suohon.
Mitä tyypillinen ateisti ajattelee "simulaatioargumentista"? Kun ole siitä maininnut, niin yleensä on vastassa ollut hiljaisuus.
Ei kuulu, tätä en ole väittänytkään. Filosofia edustaa korkeampaa ajatushierarkiaa kuin luonnotieteet. Filosofia määrittelee ne ajatusrakenteet, joihin luonnotieteellinen metodi perustuu.
"tyypillinen ateisti"?
Itse en pidä simulaatio-argumenttia totena (ainakaan sitä, että eläisimme jossain tietokonesimulaatiossa). Saattaahan joku niistä väitteistä pitää paikkaansakin, mutta sillä ei ole merkitystä minulle (tämä oli minun henk.koht. mielipide, muilla ateisiteilla on varmasti omat mietteensä asiasta).
en minäkään ole väittänyt psykologiaa tieteeksi. Kyseessä oli vain esimerkki oikeasta elämästä... joka on aika kaukana filosofiasta. 8)
En minäkään tiedä mikä olisi "tyypillinen ateisti", siksi kysynkin...
"Itse en pidä simulaatio-argumenttia totena (ainakaan sitä, että eläisimme jossain tietokonesimulaatiossa). "
Olisi pelko typerää "pitää tällaista hypoteesia totena". Tuskin kukaan varteenotettava pitääkään. Mutta pitää sitä "mahdollisena", "ajateltavissa olevana", on eri asia. Samoin se, jos sulkee sen pois "täysin mahdottomana". Minä pidän sitä vain todennäköisenä (siis ehkä >50%), mutta en osaa arvioida todennäköisyyden tasoa tarkemmin.
Yleensäkin minkä tahansa asian "totena pitäminen" kuullostaa omituiselta. Asiat ovat "todennäköisesti epätosia", "todennäköisesti tai ilmeisesti tosia" tai "erittäin epäselviä". Mutta mikään ei ajattelevalle ihmiselle ole "varmasti totta" tai "varmasti epätotta".
Poikkeuksena sanoisin että "varmasti jotakin on olemassa", mutta senkin semanttinen merkitys on erittäin hämärä, jopa tautologinen.
ja lisää saivartelua...
Jumala petti uskovaiset.
Luulo ei ole vieläkään tiedon väärti.
Miksi on olemassa käsite "saivartelu", ja mitä sillä tarkoitetaan?
Luulen, että saivarteluksi kutsutaan "asiatonta sanojen vaihtoehtoisilla merkityksillä pelaamista". Sanoilla, joilla on vain yksi, yleisesti hyväksytty ja ymmärretty merkitys, ei voi pelata. Luonnollisten kielen ongelma on se, että sanojen merkitykset tyypillisesti ovat hämäriä. Käsitettä "saivartelu" tyypillisesti käyttävät henkilöt, jotka eivät näe tätä ongelmaa. He luulevat, että muut ymmärtävät sanojen ja lauseiden merkitykset samoin kuin he, mutta haluavat "saivartelemalla" kiertää merkityksen, vaikka vastapuoli haluaa vain tavoitella yksiselitteistä merkitystä. Sellaisissa keskusteluissa kuin filosofia, sopimukset, lakiasiat, patentit, tai yleensäkin esim. tietellinen keskustelu ym. sanojen mahdollisimman tarkka, yksiselitteinen merkitys on ehdottoman tärkeä. Siksi näissä yhteyksissä käsite "saivartelu" tarkoittaa vain virheellistä, harhaanjohtavaa merkityksien määrittelyä ja väite saivartelusta on joko perusteltava tai arvoton.
Luonnontieteen tarkoitoksena on kaikki selittää alkeisvoimiin pohautuen ja ne lopultakin ovat oikeasti ainoita asioita, joista VOISI olla tarvittaessa ABSOLUUTTISEN varma. Matemaatikkokin, vaikka tekisi VAIKEAN kaavan, voi soveltaessaan kaavaansa eri tapauksissa todistaa kaavansa oikeellisuuden, tästähän oli kyse mm. Einsteinin suhtiksessa, tosin normaalielämässä tavalliset Newtoninin teoreeemat eivät vielä tarvitse laajennuksekseen suhtista, johon siis SISÄLTYY kokonaisuudessaan myös tuo vanhempi mekanistinen käsitys.
Myös tietyt vastakohtiin perustuvat kategorisoinnit voivat olla tiedettä, vaikka se olisi vain psykologista tai filosofista ihmisluonteen kartoittamista kaikilta piireiltään. Kovin analyyttisenä ja "alkeisvoimiin" pohjautuvana ei varmaan voi esim. nykyistä pskykologiaa voi pitää, vaan ne ovat aika umpimähkäisiä ehdotelmia ihmisluonnon lainalaisuuksista. Luonteenpiireissäkin ON VARMASTI eräänlaisia 90-astetta toisiinsa nähden erilaisia ominaisuuksia: Korttipakassani esim. PELKO(pata 11) ja ROHKEUS (hertta 11) ovat pareja, ja niiden kanssa "samanarvoisia ovat NÖYRYYS ja ILO. (Surullinen "tyhmä" mutta komea ristijätkä ja älykäs ujo ruutujätkä "laskemassa" laskujaan). Miehisiä ominaisuuksia ovat myös lännen talvinen VIHA(Patakurko) ja itäinen kesän RAKKAUS(Hertta-ISÄ) ja vastaavat kuninkaat "etelässä ja pohjoisessa" ovat Kunnia(risti 13) ja Ylpeys, ruutu 13. Näitä tärkeitä tunteita on enemmänkin, mutta "naisia" en niin hyvin tunne, että olisin havainnut juuri heidän muuta olevan kuin vain nautiskelijoita, joka oli Paavalin mielestä naiselle KUOLEMA! Mutta yleensä on totta sekin, että jos MIES elää, nainen on kuolleempi ja päinvastoin, joissakin perheissä saattaa olla päinvastoinkin, että ISä on se enempi nauttinut tyyppi, mutta se on LUONNONVASTAISTA!
En ymmärrä teistien logiikkaa Raamatusta... tämä tulkitaan niin kuin se on kirjoitettu, mutta tämä taas tulee tulkita kuvainnollisesti (koska se sotii reaalimaailmaa vastaan) ja tämä tulkitaan näin, tuo niin jne... kuitenkin jokainen tulkitsee ne erilailla. Se on vähän niinkuin aikuisten satu, johon jokainen saa keksiä sellaisen tarinan, mistä tulee itselle hyvä mieli... Kysymys kuuluukin: Tarvitseeko AIKUINEN ihminen satuja??? Eikö maailmaa/elämää voi kohdata sellaisena kuin se on? Miksi pitää hakea lohtua jostain yliluonnollisesta satuolennosta... Terttu kuoli, koska Jumala tahtoi niin, se oli Hänen tahtonsa ja nyt Tertulla on hyvä olla taivaassa jne... Miksei voi vaan todeta, että Terttu kuoli, koska oli niin vitun huono ajamaan autolla (etenkin kännissä 8).
---
Tiedätkö vielä miksi itse kuolet? Ellet tunne sen vertaa itseäsi, elät köyhyydessä.
Ei kuolema ole oma epäonnistumisemme sattumoisin, vaan tietoisen synnin tulosta.
Joskus KUOLEMA voi olla epäonnistumisen tulosta, mutta silloinkin on joku PERKELE onnistunut kaivamaan kuopan niin, ettei ole itse siihen VIELÄ langennut, ja uskokaa että onnistunut juoni toisen päänmenoksi on vielä tuplasti pahemmin tuomittu, kuin normaali vihanpito veljeään vastaan, missä itseä kuitenkin vain "leukaan" saattuu...
-----
Eli uskonto kuitenkin ainoana TIETÄÄ sen syyn, miksi me jokainen kuolemme, ja vaikka ei pitäisi USKONTONA enää sitä LAKIA, joka sen on aiheuttanut, niin uskollaan voi sen lain tuomion kumota, mutta silloin ainoa uskomisen kohde voi olla SIJAISKÄRSIJÄ tai Jumalan Karitsa kuten Kristus tai Pietari tms... Jos omista pahisystävistänne luulette saavanne synnillenne sovltuksen, tietäkää jo nyt että tulette sen asian suhteen pettymään karvaasti....
Ateisti on ihminen joka ei usko siihen sanahelinään mikä värisyttää uskovaisen selkärankaa? En sano sielua, koska siitä ei ole mitään näyttöä. Tämä on se pieni ero. Uskovainen voi puhua estoitta asioista joista ei tiedä mitään ja uskoa vieläpä olevansa rehellisempi kuin ateisti.
@saivartelua
Loppuiko itseltäsi argumentit? Spagettihirviövertauskaan ei nyt enää ollut avuksi? Voi voi.
"löydä" ateisteja?
Kuka niin sanoi? En ole ihan Varma, mutta luulisin Luojan "löytävän" luotunsa. Jos taas tarkoitat "löytämisellä" jonkunlaista kaikkien ihmisten pakottamista todistamaan kaikissa elämänsä vaiheissa samanlaista uskoa, niin ehkä se ei ole Hänen tarkoitustensa mukaista. Olisi varmaan myös aika tylsää.
"On vähän väärin verrata ateisteja/ateismia johonkin toiseen ryhmään, koska ateistit eivät kuulu mihinkään ryhmään. Ainoa asia mikä ateisteja yhdistää on jumaluskon puute. Vai pystytkö kuvailemaan millainen ihminen on ihminen joka harrastaa perhosten keräilemättömyyttä? "
Kyllähän länsimaista ateismia katsomuksena yhdistää kulttuurinen historia, perintö ja nykyisyys ihan siinä, missä muitakin katsomuksia. Sieltä ne yhdistävät näkemykset löytyvät, jos vähän vaivautuu etsimään ja miettimään. Ateismin ollessa vielä verrattain nuori katsomus voisi väittää sen olevan hyvinkin homogeeninen esimerkiksi verrattuna johonkin suuriin uskonnollisiin perinteisiin. Vähän erityyppisestä aiheesta on siis katsomuksissa kyse kuin perhosenkeräilyharrastuksessa tai sen puuttumisessa.
"Mitä oikein horiset?28.12.2010 15:16
Tässä sinulle määritelmiä ateismista:
[=pari wikipedia-linkkiä ja ennakkoluuloisia yksinkertaistuksia ateismista vs. teismistä]"
Siinä oli taas oikein komea vastaus uskonnonfilosofiseen pohdintaan uskonnollisten vs. ateististen ihmisten kielistä. Omasta mielestään muita fiksumpi ateisti esittämässä parastaan? Ihan kuin oltaisiin filosofia-palstan sijasta jollain f***in laatikkotesti-palstalla. Upeaa.
Ja ateistit ja teistit ovat muuten molemmat yhtä pihalla, jos (ja kun) käsittelevät kysymystä Jumalasta ikään kuin jonkin tähän todellisuuteen kuuluvan olion/objektin olemassaoloa koskevana kysymyksenä. En jaksa selittää tarkemmin, ellette tajunneet, ja varmaan tulee joku ateistivalopää joka tapauksessa julistamaan puheet horinaksi ja esittämään omat huolella mietityt ennakkoluulonsa tilalle. Etsikää itse tietoa. Perkele.
"Ps. Ei ole olemassakaan mitään ateistista kielenkäyttöä... ateistit eivät ole mikään yhteisö, heitä yhdistää vain jumaluskon puute. Vai onko esim. jalkapalloa pelaamattomilla jokin oma ryhmänsä?"
Koittakaapas nyt yhteisöttömät ja kulttuurittomat ruudinkeksijät jo tajuta, että se teidän ateistinen katsomuksenne on länsimainen, moderni katsomus, jolla on tasan tarkat ja tietyt kulttuurinsa, historiansa ja kielensä. Ateisteja ja ateismia yhdistävät siis todellakin monenlaiset muutkin uskomukset ja ajattelun juonteet kuin se abtsrakti ja keinotekoinen määre "jumaluskon puute". (Joka ei itsessään tietenkään ole mitään muuta kuin aivan viimeaikaisen - ja filosofisesti umpisurkean - ateistisen ideologian mantra.) Ja se analogia a-teismin ja jonkun harrastuksen puuttumisen välillä on ihan h-elvetin huono argumentti, kuten muutkin mukanäppärät analogiat, joissa ei ole ajattelun syvyydestä tietoakaan.
Sivistykää, niin saatatte oppia ymmärtämään paremmin omanne katsomuksenne juuria ja sen myötä ehkä jopa myös niitä toisenlaisia katsomuksia. Ylipäätään on huvittavaa, että "filosofia"-aiheisen foruumin keskustelu katsomuksista on tällä tasolla, ikään kuin jokin sellainen kuin reflektio ei olisi koskaan saavuttanutkaan kulttuurittomia ja kielettömiä erakkoja, jotka sitten julistavat suureen ääneen ennakkoluulojaan.
takia hän huvittaa itseänsä antamalla ihmisille kulkutauteja, maanjäristyksiä, tsunameja yms...
"Olisi varmaan myös aika tylsää."
Aina te (hihhulit) jaksatte paasata, että ateistit eivät päästä Jumalaa sisällensä(!)... voin kertoa sulle, ettei se ole käynyt edes esittäytymässä mulle!
Oletko sinä tavannut Jumalan? Miltä se näytti? Mistä te puhuitte? ...vai onko sulla vain sellainen uskomus, että se on olemassa?
Mitään kaikille ateisteille yhteistä aatetta ei ole olemassakaan!
Lainaus Wikipediasta:
"Filosofi Julian Baggini on kuvaillut ateismin luonnetta seuraavasti. Tavallisesti henkilöistä, jotka eivät usko jonkin mielikuvitusolennon olemassaoloon, ei käytetä mitään eritystä nimitystä. Oletetaan, että niiden ihmisten määrä, jotka uskovat tiettyyn taruolentoon, alkaa kasvaa. Pian heitä aletaan kutsua erityisellä nimellä, kuten teisteiksi eli jumalaan uskoviiksi. Kun teistejä alkaa olla paljon, teistejä aletaan pitää normaaleina, vaikka jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Niitä, jotka eivät ole teistejä, aletaan kutsua ei-teisteiksi eli ateisteiksi. Tavallisella ihmisellä on erilaisia todellisuutta koskevia käsityksiä. Teistit sanovat, että tämän lisäksi todellisuuteen kuuluu jumala. Jos teistejä eli jumalaan uskovia ei olisi, olisi kuitenkin ateisteja, mutta heitä ei kutsuttaisi ateisteiksi. Ateistien käsitys olisi sama vaikka teistejä ei olisi ollut koskaan olemassa."
Voisitko kertoa näistä vähän enemmän?
"Kyllähän länsimaista ateismia katsomuksena yhdistää kulttuurinen historia, perintö ja nykyisyys ihan siinä, missä muitakin katsomuksia. Sieltä ne yhdistävät näkemykset löytyvät, jos vähän vaivautuu etsimään ja miettimään."
Mihin tämä väite perustuu???
"Ateismin ollessa vielä verrattain nuori katsomus..."
opiskella! Minkä ihmeen takia mun pitäisi tutustua ateismin historiaan??? Löytyisikö sieltä lisää todisteita Jumalan olemattomuudesta?
"Sivistykää, niin saatatte oppia ymmärtämään paremmin omanne katsomuksenne juuria ja sen myötä ehkä jopa myös niitä toisenlaisia katsomuksia."
Koska ymmärrät, ettei ateismi ole mikään USKONTO?
Ensinnäkin voit pitää hihhulisolvauksesi ihan omassa ateistispeden päässäsi. Toiseksi minä en todellakaan ole "paasannut, että ateistit eivät päästä Jumalaa sisällensä" (onko sinulla sokean asenteellisine sisälukutaitoinesi vaikeuksia ymmärtää tekstiäni?). Kolmanneksi, olen tietenkin uskonnollisena ihmisenä "tavannut" Jumalan, joka on elämäni perusta ja voi näyttäytyä ja puhua uskonnollisen ihmisen elämässä aika monenlaisin tavoin (kuten vaikka ateistinkin uskomusjärjestelmien ja ajattelutapojen perustavat merkitykset näyttäytyvät hänen elämässään). En kuitenkaan tunne minkäänlaista mielenkiintoa alkaa inttämään kaltaistesi meuhkaajien kanssa rautalankatasolla oman henkilökohtaisen uskonelämäni ja Jumalasuhteeni sisällöistä, joten en todellakaan ala niitä tässä kuvailla sen tarkemmin. (Voitte jurnuttaa niistä "satuolennoista", "spagettihirviöistä" sun muusta helvetin syvällisestä ja filosofisesta ihan keskenänne.) Kärsimyksen ongelma ja sen suhde Jumalaa koskeviin kysymyksiin, mihin alussa viittaat, on tietysti syvimpiä elämän merkityksen kysymyksiä ylipäätään, mutta se, että elämä on elämää kärsimyksineen, ei tarkoita sitä, että "Jumalaa ei ole". Uskonnollisen ihmisen usko syntyy ja tapahtuu tässä elämässä ja sen kärsimysten ja niiden merkityksen kysymisen keskellä; ne eivät mitenkään poissulje uskonnollista uskoa vaan ovat osa sitä.
Ateismin historiaan tutustuminen tekisi hyvää sivistyksellesi, joka on todella ohutta. Lisäksi se saattaisi mahdollistaa syvemmän oman ja toisten ihmisten katsomuksen ymmärtämisen. Sen kautta olisi mahdollista käydä myös katsomuksellista dialogia pelkän umpityperän inttämisen sijaan.
"Koska ymmärrät, ettei ateismi ole mikään USKONTO?"
Kommenttisi kehotukseen tutustua oman katsomuksesi juuriin kertoo kaiken ajattelusi "syvyydestä". On myös jotain todella surkuhupaisaa se, että kaltaisesi reflektiokyvyttömät valopäät esittelevät omaa haluttomuuttaan ajatella ja sivistyä "filosofia"-foorumilla.
Huudat vastaväitteen kommenttiini ja esität "perusteluksi"(?) jonkun ateisti-ideologin kulttuurittomia ja historiattomia älynväläyksiä esittelevän wikipedialinkin? Siistiä. :-D
Länsimaisen ateismin juuret ovat keskeisesti valistusajattelussa, se on keskeisin ateismia yhdistävien ja luonnehtivien tekijöiden lähde. Jos kauempaa haluaa hakea, niin voi mennä esimerkiksi uuden ajan alun ajatteluun, modernin luonnontieteen ja sen ja moraalin suhdetta koskevan kysymyksen syntyyn. Ja niin edelleen. Näistä lähteistä löytyvät luonnontieteen objektimaailman määrittämiset perustavaksi todellisuudeksi ja muiden näkökulmien (moraalin, uskon jne.) rajailut siitä erilleen, modernin ateismin synty vastakkainasettelussa perinteiseen länsimaiseen uskontokultuuriin ym. ym. Kaikki nämä juuret ovat kuten todettua huomattavasti nuorempia kuin esim. suurten uskontojen kulttuurihistorialliset juuret. Jos haluat lisää tietoa aiheista, niin voit tutustua länsimaiseen kulttuurihistoriaan. Varmaan sieltä
Todetaan nyt, että esim. tuo Bagginia referoivan lainauksen väite "tavallisen ihmisen[?!] todellisuutta koskevista käsityksistä" ja teistien käsityksestä Jumalan olemassaolosta sen "lisäksi"(!) on aivan hilpeän naiivi. Ei ole olemassa mitään kulttuuritonta ja historiatonta "peruskäsitystä todellisuudesta", johon erilaiset katsomukselliset ulottuvuudet tulisivat jotenkin "lisäksi"; sellaisen olettaminen on filosofisesti täysin kehitysvammaista. Myös muuten nuo esitetyt ajatukset "ateismista ja teismistä" ovat kuin pelkkää tyhjää kontrafaktuaalista pyörittelyä ("jos teistejä ei olisi, niin ateistit ajattelisivat kuitenkin samoin..." jne.), joka on täysin irrallaan kulttuurisesta ja historiallisesta todellisuudesta. Eivät katsomukset ole olemassa ja toteudu tyhjiöissä toisistaan riippumatta, vaan keskustelu- ja vastakkainasetteluyhteydessä toisiinsa. Erityisesti juuri länsimaisen ateismin kohdalla tämä näkyy hyvin havainnollisesti. Ja sitä kyseenalaisempaa ja epäilyttävämpää on ateistien kiivas yritys kieltää katsomuksensa kulttuuriset ja historialliset juuret, aivan kuin ateismi olisi jokin "luonnollinen peruskatsomus" ja muut katsomukset jotain muuta (lähinnä rasistiselta, erittäin egosentristiseltä ja erittäin epäfilosofiselta vaikuttava asenne).
Lopuksi ja viimein tuo linkin esittämä - ja ateismin propagoijille tyypillinen - uskonnollisten katosmusten määrittely _teismiksi_ on jo lähtökohtaisesti täysin harhaanjohtava olkinukke (jonka pohjalla koko ateistinen argumentaatio usein pitkälti lepää): Uskonnolliset ihmiset eivät yleisesti ole teistejä, eivät käsittele kysymystä Jumalasta kysymyksenä jonkin _olion_ olemassaolosta tai olemattomuudesta tähän todellisuuteen kuuluvana, dogmaattisesti tiedettävänä/ todisteltavana tai kumottavana seikkana. Se on tietysti totta, että ateismi puolestaan (usein) tekee näin ja siten nimenomaan määrittelee itsensä lähes kokonaan suhteessa teismiin pyrkiessään hyökkäämään sitä vastaan.
"Koska ymmärrät, ettei ateismi ole mikään USKONTO? "
Ateismi on nimenomaan ihan täysi uskonto. Luonteeltaan kiivas, ehdoton ja ahdasmielinen.
Saduista sen verran, että alunperäiset "sadut" olivat tositarinoita, nykysaduiksi on ne kääntänyt vääristynyt ymmärrys. Esim pillpiipareita on yhä edelleen olemassa jotka lumoavat kuulijakuntansa siten, että nämä lähtevät seuraamaan. Kaikkeen elävään saadan tahtoessaan näkymätön yhteys alitajunnan avulla.
Mutta samalla tavoin on kaikessa ymmärrys ihmiskunnalta hämärtynyt, kun ei enää ymmärretä mikä on totta tai mikä satua. Satutetaan lähimmäistä ymmärtämättä, että tämän ymmärrys ei ole samalla aaltopituudella vaan ihan oikealla omanlaisellaan. Eli tässä todentuu yksi raamatun väärintulkituista käskyistä: Älä leiki toisen jumalaista voimaa vaan suo hänen olevan eheä omalla voimallaan. Sillä on vain yksi voima ja se on eheä ihminen itse. Tästä lähtökohdasta siis aloitetaan talsimaan sitä omaa tietä. Tie totuus ja elämä. Sitä ennen on vain toisten pillien tahtiin marssia ja harhaa.
Ja kiitos uskon myös joulupukkiin, sillä niin paljon olen saanut lahjoja tuntemattomastakin. Ääretön on antajien sydän. Sitävastoin ottajien ja ahneuden kantajat eivät näe lahjaa, he osaavat vain vaatia yhä vain lisää ja tarpeet ovat pohjattomat, toinen pää äärettömyydestä.
länsimaisen ateismin lahkoon... olen vain ateisti. Hihhulit aina yrittävät lokeroida ateisteja, esim. uusateistit(???) jne...
Kumpi oli ensin, ateismi vai uskonto? Niin kauan kuin uskontoja on ollut olemassa, on ollut myös ateismia.
Itse halusit filosofiaa, joten sen takia laitoin Bagginin lainauksen...
Hmm, voihan sitä kirjaa kutsua monenmoisilla eri nimikkeillä halutessaan. Kirjahan kertoo mitenkä ihmisen psyyke parantuu, eli voisi kutsua terveystiedon kirjaksi. Tiedehän ei vieläkään ole asioita oikein yhdistellyt, silti monelle on valjennut totuus tästä nykytieteen tai tietouden harhasta. Ei ihminen ole todellisuudessa kehittynyt vaan eksynyt luonnollisuudesta. Joten kirjaa voisi nimittää myös luonnontieteiden kirjaksi. Ehkä kalevala olisi meidän suomalaisten aito raamattu?
Yhtä kaikki sanoma siinä on totisinta totta, tosin en paljoa ole sitä lukenut, sillä raamattujahan riittää monenmoisia samoista aiheista. Itseasiassa monet tietäjät ovat kirjoitelleet omia raamattuja eli elämänkertoja omannäköisistä totuuksistaan.
Mutta yhä on se toinen puoli aivoista selvittämättä tieteelle ja sen totuus ei nykytekniikalla aukeakaan, sillä totuus on paljon yksinkertaisempi, ihmisen ego tekee siitä niin vaikean ja monimutkaisen.
Mitäpä sinulle sitten oikein vastaisin, koska ihminen ei enää osaa olla luonnollinen, niin on vaikea tajuta kuinka suuressa harhassa täällä eletään. Jokainen harhainen ego luo oman todellisuutensa, yksi uskoo varmasti nähneensä ufoja, toinen muita hahmoja, kolmas uskoo nykyisen lääketieteen olevan totuutta, eikä yksittäisen harhaisten luomaa materiaa josta jokainen diagnoosi kertoo vain kirjoittajansa omaa mielenharhaa. Jota sitten on lähtenyt seuraamaan muita "uskovia". Silti maanteitä olisi ollut useampia parempiakin.
Eli ollakko laumasielu ja uskoa toisia jumalia, vaiko kyetä päättelemään itse? Niin siinä kirjassa oikeasti lukee, älä pidä muita jumalia, älä lähde toisten energioihin, koska olet itse yksilö ja luomassa omaa maailmaasi. Sinä olet siis itse osa sitä Jumalaista voimaa. voima elää monessa eri ulottuvuudessa samaan aikaan. Tosin egollisena käytät voimastasi vain pientä osaa, koska sairastunut mielesi roikkuu toisten alistamina pitäen heidän totuuttaan oikeana. Ja silti yhdestä asiasta esim 10 ihmistä muodostaa jokainen aivan erinlaisen tarinan omissa harhoissaan, luullen muidenkin ajattelevan samoin. Oman harhansa avulla tekevät tekoja joita luulevat toistenkin pitävän. Tässä kuvailen esim Einsteiniä ja hänen tapaansa eristäytyä sotivista ihmismielistä. Koska egoton tietää, että totuus on yksinkertainen, luonnollisuus, rakkaus. Sodankäynti on siis ihmismielissä tapahtuvaa keskeneräisen psyykkeen harhaa. Psyyke keskeneräisenä, aiheuttaa erinmoisia sairauksia. Vanhuudessa jos käsittelemätöntä on paljon, tulevat muistiperäiset sairaudet ja jos ei ole niin vanhuudessa on mieli kirkkaana.
Eli kyllä Jumala on olemassa, sinä olet osa sitä voimaa, se on alitajunnanvoimaa. Kuinka luonnollinen ihminen parantaa sisimpänsä sairaasta egostaan, sitten "tulee se voima" joka korjaa rikkoutuneen saviruukun, entistä ehommaksi. Ja sitten mielesi on terve tajuamaan, kuinka sairaiden ihmismielien leikkiä kehittyneessä yhteiskunnassamme leikitään.
Kertoohan kirja senkin miten OIKEASTI parannetaan ihmisiä, mitenkä sairaat tulivat Jeesuksen luokse parantuakseen. Rampa sai kävelykykynsä takaisin yms. Ja jo silloin tulivat vastavoimat/hullut hänen tekojaan tuomitsemaan, silloinkin siis oli jo rahanahneus ja toisten voiman alistaminen sairauteen. Niin on vielä tänäpäivänäkin, rahanahneus menee ohitse parantamisen. Lääkkeethän ei ole parantamista. Oikeaa tietoutta on siis sairaiden egojen taholta kielletty ammoisista ajoista lähtien noidiksikin tuomiten. Toisten luonnollisuutta pilkaten.
Mutta mitäpä tässä minun on kertominen, yhden kirjan kirjoittaja se olen minäkin, jonkun toisen totuus on toisenmoinen, hän saa rauhassaan uskoa omiin voimiinsa. En vain lähde hänen energiohinsa vaan "pidän itsestäni". Eli oikeanlaisin ajatuksin luomme oikeanlaisia tapahtumia ja sairaspsyyke ei tähän kykene, koska roikkuu egossaan eli harhoissaan. Minä nautin rauhasta, en sodankäynnistä. Mielenrauhasta löytyy aivan kaikki tietous ilman raamattujen lukemista eli luonnollisuus.
Siitähän uskovaiset saavat voimansa. "luonnollinen ihminen" "Jumalan luonnollinen ilmoitus" jne. nehän eivät tarkoita yhtään mitään, jos vähän miettii asiaa.
Kun ihmisen egon ei tarvitse tehdä enää turhaa työtä, astuu todellisuus siihen sijaan ja harha poistuu. Alitajuntaa haittaavat pohdinnat loppuvat, siksi totuudelle on sija. Eli hiljaisuudessa asuu todellisuus, ei ihmismielessä jonka pitää pohtia jotain kaikenaikaa ole tilaa totuudelle.
Minusta nimitys uskovainen on harhaanjohtava ja hatara. Todellisuudessa oman uskomisen kanssa kirkko ei ole milläänmuotoa tekemisissä. Kun tämän sekoittavan asian työntää pois jää jäljelle todenperäisempi maisema. Tiedän uskovaisia jotka "saarnaavat ääneen" sitten on uskovaisia jotka ovat hiljaa ja sama asia hoituu alitajunnanavulla.
Vaan kun kuvittelmimme kehittyvämme vuosien saatossa, niin palatkaamme takaisin luolamiesaikaan, kun ei vielä sanoja ollut keksitty, silloin toimi todellisuus/aistit toisellatavoin, kuin nyt kun totuus on haudattu, niin monenmoisin hörhelöin ja hajustein. Totuus ei enää tuoksukaan, ei näy, vaan valheet ovat sokaisseet ihmiskunnan. Jäljellä on sekava näytelmä jossa monikaan ei ole hajulla ketä on ohjaaja,tietäneekö hänkään asiantilaa. Niin tuntematon käsite on alitajunta ja ymmärrys.
Mutta yhä on se toinen puoli aivoista selvittämättä tieteelle ja sen totuus ei nykytekniikalla aukeakaan, sillä totuus on paljon yksinkertaisempi, ihmisen ego tekee siitä niin vaikean ja monimutkaisen.
--------
Laki ja SÄÄNTÖ on yksinkertainen asia, jopa niin yksinkertainen, että pahiskin löytää elämänsä siitä tekemällä juuri päinvastoin, MIKÄ SEKIN lainkukaista, mutta rangaistusta EIVÄT vältä sikäli, kun joku Suurin Hyvin Jumala on vielä olemassa. Silloin tietysti SUURIN ja PUOLUSTAVIN TASAEPELI-paha tätä vastassa, mutta tiedättehän jo shakistakin että nimenomaan hyvällä hyökkäyksellä AINA JOKU voittaa, ja Jumala on nimenomaan SE hyökkääjä, joka jokaisen IHMISEN haluaa kuolevan, koska olemme syntisiä. Mutta syntinsä voi saada anteeksi. Ja silloin ei ole kuolemaa enää kellään, sikäli kun se sijaiskärisijä on NIIN SUURI, että tietää vaatia elämäänsä takaisinkin niiltä pahiksilta, jotka sen riistivät HÄNELTÄ, kun vaativat TÄTÄ kuolemaan puolestaan. Islam on se oppi, joka Jeesuksenkin herättää ANSIOSTA henkiin, sillä SEN mukaista EI OLE KÄRSIÄ MUITTEN SYNTEN puolesta, vaan ainoastaan omiensa.
Haluatko tarkankin määritelmän noille asioille: "luonnollinen ihminen" ja "Jumalan luonnollinen ilmoitus"?
Kyllä ne JOTAIN tarkoittavat, ja paljonkin, jos YHTÄÄN miettii asiaa, mutta jos vain vähän miettii, vain vähän saa siitä ilmoitusta, siinä olet oikeassa.
Kun ihmisen egon ei tarvitse tehdä enää turhaa työtä, astuu todellisuus siihen sijaan ja harha poistuu. Alitajuntaa haittaavat pohdinnat loppuvat, siksi totuudelle on sija. Eli hiljaisuudessa asuu todellisuus, ei ihmismielessä jonka pitää pohtia jotain kaikenaikaa ole tilaa totuudelle.
- Ylpeily valheella eksyttämisistään ja nk. sanahybris ja "Ego" on perkeleestä. Koska se eristää itselleen toisen tajunnan varsinaisen tajunnan lisäksi, skitsoilua mitä suurimmassa määrin.
Minusta nimitys uskovainen on harhaanjohtava ja hatara. Todellisuudessa oman uskomisen kanssa kirkko ei ole milläänmuotoa tekemisissä. Kun tämän sekoittavan asian työntää pois jää jäljelle todenperäisempi maisema. Tiedän uskovaisia jotka "saarnaavat ääneen" sitten on uskovaisia jotka ovat hiljaa ja sama asia hoituu alitajunnanavulla.
- Usko - VAIN - EN! Uskomaton ei ole aina huonompi merkitys, mutta vähän skitsompi sana, koska siinä on ihmettelyä ja sitten uskon kieltäminen siinäkin sanassa...
Vaan kun kuvittelmimme kehittyvämme vuosien saatossa, niin palatkaamme takaisin luolamiesaikaan, kun ei vielä sanoja ollut keksitty, silloin toimi todellisuus/aistit toisellatavoin, kuin nyt kun totuus on haudattu, niin monenmoisin hörhelöin ja hajustein. Totuus ei enää tuoksukaan, ei näy, vaan valheet ovat sokaisseet ihmiskunnan. Jäljellä on sekava näytelmä jossa monikaan ei ole hajulla ketä on ohjaaja,tietäneekö hänkään asiantilaa. Niin tuntematon käsite on alitajunta ja ymmärrys.
- Sana tai itse puhun nykyään Jeseillä, on Jumalan meille MERKINTÖJEN kautta tullut KOVA ja KIVINEN ja KUOLETTAVA tietoisuus. Jokaisella sanalla on momraalisti vain yksi merkistys, ja lopultakaan EI voida tietää miksi juuri SE SANA sai sen ja sen merkityksen, kauniimpaa voisi olla puhua vain hurmoskielillä mitä tahansa potaskaa, mutta vailla merkityksiä....
- Mainitsit alitajunnasta. Vaistot ja omat hermoyhteytytemme, jotka jokaisella on täysin originaalisti ja autenttisesti muodostuvia, eivät aina mahdollista sitä, että SAMALLA tavalla kaiken ymmärtäisimme. Tämä tarkoittaa, että koska silti ymmärrämme mitä muut sanovat, on nämäkin sanat jossakin "Galaksin ytimessä" liitetty tälläkin ja juuri tällä tavalla, ja tämänkin voisivat KAIKKIKIN kielet ymmärtää täsmälleen samalla tavalla - VAIKKA nämäkin sanat ovat jokaisella ihmisellä aivoissa vähän eri paikkaan tallennettuina. Olennaista on TAIVAALLINEN ja AKAASINEN(tallenteet) ymmärin, ja ASTRAALISINA harhoina ja unina voivat sekoittaa päätämme, jos haluamme kausaalisesti karman lailla kieltää toisinaan toisten ihmisten meille tekemästä LISÄÄ pahaa.
Hmm, voihan sitä kirjaa kutsua monenmoisilla eri nimikkeillä halutessaan. Kirjahan kertoo mitenkä ihmisen psyyke parantuu, eli voisi kutsua terveystiedon kirjaksi. Tiedehän ei vieläkään ole asioita oikein yhdistellyt, silti monelle on valjennut totuus tästä nykytieteen tai tietouden harhasta. Ei ihminen ole todellisuudessa kehittynyt vaan eksynyt luonnollisuudesta. Joten kirjaa voisi nimittää myös luonnontieteiden kirjaksi. Ehkä kalevala olisi meidän suomalaisten aito raamattu?
-------------------
Emme tiedä, miksi yhtälöissä on juuri NE symboolit eivätkä nykyiset fysiikan symbolit ole järkevästi valittuja, JOS OLISIVAT; olisi otettu joku kiinalainen SANASYMBOLI ennemmin kuin yksittäinen latinalainen kirjain, jota toisessa yhteydessä käytetään myös IHAN ERI SUUREEN ilmaisemiseen, esim. symbolit E ja I, E voi olla energiaa ja sähkökenttä mutta myös LÄHDEJÄNNITE, ja kaikki IHAN ERI AIKAULOTTUVUUSLOOTASSA! I samoin, ja sillekin on ainakin 5 eri merkitystä fyysikan suureena.
Mutta teoriassa kuitenkaan EI AIVAN ole totta mitä sanoit, ettei olisi löydetty jo oikeita, JOPA ABSOLUUTTISEN oikeita yhtälöitä ja kaavoja muutamia asioita kuvaamaan, esim. fysiikassa ja geometirassa, tosin lisäyksellä: EUKLIDINEN AVARUUS:-) Juuri tuo on se asia, joka teki hulluiksi muutamia matemaatikkoja aikoinaan, kun tajusivat, ettei SUUREN massan tekemä koordinaatisto olekaan sama-tiheyksinen enää kaukana siitä...
En ainakaan sinunlaiselta pelleltä halua yhtään mitään.
Turha on puhua luonnollisesta ihmisestä ennen kuin on valmistettu keinotekoinen ihminen.
Tuo jälkimmäinen on pelkkää valehtelua, että mitä se nyt sitten tarkoittaa voit miettiä tykönäsi.
Yritin vastata sinulle pariinkin otteeseen, kunnes luovutin ja totesin, että jätän kuitenkin sanomasi hautumaan suurimmaksi osaksi.
Pelko on huono työkalu, silti itsekin kohtasin jokunen yö takaperin energioihin joita pyysin korkeita auttajiani lopettamaan, vaikka tiesin pelon olevan täällä päässä. Miksi rakkaus on peloittavaa? Miksi sitä siis kartetaan?
Turhat sanat loppuvat silloin kuin selkeät, yksinkertaiset alitajunnat kohtaavat. Siihen kohtaamisen kuvailemiseen ei ole sanoja, eikä niitä tarvita. Ehkäpä silloin riittää se hurmoskieli joka minulle sanana hieman tuntematon on.
Kiitos sanoistasi.
Voihan harmi, se toinen viesti johon olisin halunnut vastata on poissa. Sitäkin ajattelin.
Eikun tässähän se vielä seisookin.
Itse olen vain tavallinen peruskoululainen ja käyttämäsi sanasto on tuiki tuntematon, mutta jotain tutunomaista silti siinä on. Niin enhän minä ole seurannut niitä mitä keksitty nykyään on. Mutta silti tiedän, että eksytty pitkälti on. Länsimainen kehitys on takaperoisuutta.
Ihminen on itse tuo herkkä energia kenttä ajatuksessani, kuulo,näkö tai jokin muu aisti voi avautua kuulemaan asioita ylitse toisten ymmärryksen.
Mutta sitä minä vain, että etsitään vääriä asioita, oikea tieto on yksinkertaisempaa. Ja kyllä taitaa tämä elämä liittyä numerologiaan, mutta itse olemme aivan jotain muuta ja kun emme tunne itseämme, on totuuskin ulottumattomissa. Kun vihdoin alamme todelliseen minuuteemme tutkimusreissun, löytynee totuuskin. Näin uskon ja toivon.
Kiitos sinullekin viisaista sanoistani jään sanomaasi pohtimaan. Koskaan en nielaise yhdeltä istumalta vaan tarvitaan oman ymmärryksen hyväksyntä joka tule ajallaan.
Kas, onpas siinäkin taasen vaikuttava keskusteluasenne. Oliko tuossa muutakin sisältöä kuin toisten ihmisten ja keskustelun haukkuminen?
Ai niin. Jos luonnollisesta (vs. epäluonnollisesta, epäautenttisesta, keinotekoisesta, vieraantuneesta) ihmisestä voi puhua vasta sitten, kun on "valmistettu keinotekoinen ihminen", niin sitten kulttuurin ja sen ihmisen keinotekoisuutta ja epäluonnonmukaisuutta ei voi kritisoida koskaan, koska kaikki on aina "luonnollista". Kerrassaan hieno ajattelumalli siinäkin siis. Mitä jos vaihtoehtoisesti tällaisesta vänkäämisestä päästäisiinkin ylitse ja ymmärrettäisiin, että "luonto" on itsessään monimerkityksinen sana? Että sillä ei ole yhtä Oikeaa Merkitystä, jonka lisäksi kaikki muut ovat vääriä, "valahtelua" ja "sanahelinää". Silmälappuja laajemmalle?
"Siitähän uskovaiset saavat voimansa. "luonnollinen ihminen" "Jumalan luonnollinen ilmoitus" jne. nehän eivät tarkoita yhtään mitään, jos vähän miettii asiaa. "
No kuule mietippä sitten vähän asiaa. Ja jos olet todella miettinyt, niin voisi kuvitella, että osaat myös perustella sanomasi argumentein, etkä vain arvostella niin v***n ylenkatseisesti ja mukafiksuna toisten puheita. Urpo.
Jos yleensä ihmiset MINÄNSÄ kautta asioita ajattelevat, se on AINA JUMALAN käyttämistä asioiden ratkaisuun.
Jehovan nimi merkitsee MINÄ OLEN, ja ei kukaan, joka ITSELLEEN haluaa rakkautta ja menestystä kiellä Jumalaa. Se että näennäisesti TOISTEN ajatusten kautta ajatteleminen, ja MINÄNSÄ KIELTÄMINEN asioiden ratkaisussa VOI OLLA toisinaan hyödyllistä, ja "EPÄITSEKKÄÄMPÄÄ" ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ihminen joka Jumalansa(Jahven) kautta ei asioita MINÄLLÄÄN ajattele osaisi rakastaa muitakaan, ellei uskovaista itseään.
Uskomisasioissa on kysymys siitä, että asioita joita ei tiedollaan OSAA PÖNKITTÄÄ täytyy uskoa, ja uskoa siihen, että joku muu kuin ITSE on kyennyt asiat ratkaisemaan oikein. Ihminen joka ei usko, koroittaa YLPEÄSTI oman ymmärtimensä kaiken yläpuolelle, ja LUULEE voivansa ITSE TIETÄÄ kuinka asiat toimivat. Tämä siitäkin huolimatta ettei tuo ihminen oikeasti tiedä sitä asiaa, joissa ei MINÄNSÄ OLENTAA katso tarvitsevansa.
Uskossa on kyse myös uuden todellisuuden perustamisesta. Asiat joita ei vielä (5:lla) tiedetä, täytyy USKOA(4.) ja ei kai kukaan lapsenakaan olisi voinut kaikkea vain heti TIETÄÄ, vaan asioiden on täytynyt olla luottamusta ja uskoa aukoriteetteihin kuten omiin vanhempiinsa ja opettajiinsa.
Kovin hyvää TUOMIOITA ei sellainen ateistiope saa, joka kieltää valmiit määritelmät esim. JUMALA-SANAN merkityksestä, vaan sellaineen voi saada, joka ATEISMILLAAN kieltää jumalattomuutena sellaiset asiat, joita ei voi LAKIIN pojautuen hyväksyä.
voisit tietää???
"Ei tieto sulje uskomista pois."
Tiedon vastakohta on tietämättömyys, ja vaikka ne ovatkin siis sama asia, (vain asteikon äääripäät), ei USKO ole niin eri asia, että ilman sitä voisi oikastaan mitään tietää....
Jos hyväksytään tieto, se on jo uskomista, ja asiasta SAADAAN TIETO - eli pidetään jotain TOTENA, jos mitään EI USKO, on kaikki vain valhetta, ja sitä EN MINÄ AINAKAAN USKO! Tieto ON TOSIN siinä mielessä eri asia kuin uskonasia, että siinä jätetään avoimeksi se, että onko se "loppuun asti totta", eli tieto voidaan kumota, jostakin eri näkökulmasta ja eri aikana kehittyneen tietoisuuden vuoksi. Uskon asiat puolestaan ovat "niin ja aamen" eivätkä koskaan "horju ja muutu".
Vain uskotut asiat kannattaa tietää, eihän kukaan "tiedä" asioita, joihin ei monikaan tai edes itse "ainoana" usko. Tai jos yrittää ja haluaa tietää asioita, JOIHIN EI USKO, se lisää PELKOA asioita kohtaan, joita ei ITSE halua todeksi.
Usko on se tietoisuus JOKA PERUSTAA uuden ja toistaiseksi vielä saavuttamattoman asian, toki saavutettujen asioiden säilymiseen kannattaa uskoa, ja "ilman uskoa ei kukaan ole otollinen Jumalalle"(Jaakob ja Paavali) ja "joka uskoo ja kastetaan SE PELASTUU, joka EI USKO se joutuu KADOTUKSEEN"(Evankeliumin lopusta Jeesuksen sanomana). Mutta SITÄ EN USKO, että erikseen pitäisi ottaa "tiedon kasteita", vaikkapa yliopistossa nk. Teekkari kaste - välttämättä :-) Sillä EI OLE SIELUN pelastukseen mitään tekoa, mutta ehkä ammatin pelastumiseen - ehkä....
Minut on kastettu Helluntaiseurakuntaan, mutta käsittäkseni Helluntaiseurakunnassa SAA EHTOOLLISEN myös SE, joka uskoo Lapsikasteensa. VOIDAAN USKOA, että jokainen LUTERILAINEN on ENNEN SYNTYMÄÄNSÄ tehnyt päätöksen haluta tulla HETI liitetyksi Kristilliseen yhteisöön, ja näin ei olisi eroa Uskovaisten kasteella(Kypsemmässä ja päättämiskykyisessä iässä) ja VAUVAKASTEELLA, jossa vauva itse ei kyllä SILLÄ HETKELLÄ tiedä sanoa vastaan tai myöntävästi koko asialle. On suurempi uskonto SE; joka uskoo, että olemme tehneet JO päätöksiä ENNEN TÄNNE TULOAMMEKIN, ja siksi en minäkään luterilaisten ja muiden "katolisten yms. ortojen " lapsikastetta pidä harhaoppisena, VAIKKAKIN Jeesuksen aikaan kastetut olivat jo aikuisia ihmisiä. On tosin oppiriitaa juuri siinä, että pidetään lapsikastetta(vauva-) vain jonakin JOHANNEKSEN kasteena, mutta en siitä tiedä, mikä on nykyinen omankin kirkkoni kanta asiaan???! Lahkolaisuus puolestaan ON PAHA asia, ja siitä kristittyjen pitäisi siinä kuuluisassa EKUMEENISESSA HENGESSÄ kilvoitella KOKONAAN POIS!
"SIKSI PELASTAA TEIDÄT NYTKIN KASTE, EI SIKSI ETTÄ LIASTA PUHDISTUTTE MYÖS, VAAN SIKSI, ETTÄ SE ON JEESUKSEN VELJELTÄÄN JOHANNEKSELTA TAIVAASTA SAATU MALLI!" (Mukaelma Pietarin kirjeen kohdasta)
Mutta jos oikeesti JOKU luterilainen USKOO saavansa jonkin lisäkasteen vaikkapa sitten yliopistossa teekkariksi tullessaan, tähän mammonaoravanpyörään, ja varman ammatin, niin en minä SITÄ uskoa kumoa, vaikkapa minulle - sattuneesta syystä - ei ole merkistystä saanko "mammana-ammattia" lainkaan.
Minutkin ON TOISTAMISEENKIn kastettu, Ylivieskassa Mielenterveyspsykopaatteihin ja AVANNOSSA, joten 3. kerta tuhoaisi vain Herran pyhyyden, kuten Mooseksen kirja sanoo....
Vaikkapa: "Ei kahta ilman kolmatta", joten en VIELÄ tiedä, miten mulle senkin suhteen vielä on käyvä.....
Niissä ei ole mitään persoonallista, kaikki te kirjoittajat suollatte
tekstiä kuin robotit, kaikki samalla tavalla ja samalla nuotilla. Teitä
ei voi tekstin tai ulosannin perusteella erottaa toisistanne.
Ainakin minulle ainoa selitys on aivopesu. Ja kummallinen jumala
ainakin minusta on sellainen,jonka maalinen inkarnaatio on joku
hemmetin diktaattori a´la Kim Il Jong, joka pesee kansansa aivoja.
.... kiteytettyä ideaa sellaisilta, jotka ajattelevat muiden aivoilla.
Elämänviisaus kai tämäkin.
Voisikohan omassa havainnoinnissasi ja ymmärryksessäsi olla jotain sellaista, mistä tuo toisten ihmisten (erityisesti tiettyjä katsomuksia edustavien) voimakas samaistaminen "persoonattomiksi roboteiksi" voisi johtua? Kyllä ihmiset todellisuudessa ovat ihan eläviä persoonia katsomuksesta riippumatta, tiedoksi vaan.
Ihminen on maailmassamme vastuussa aiitä, että maailmamme pysyy pystyssä, jopa Jumala itse on sanonut, että hän on antanut koko maapallomme piirin omiin käsiimme, EIKÄ puutu asioihin, muutakuin ihmisen ikuista elämää koskevissa asioissa.
Mielessämme meidän ON kuitenkin pidettävä asioita olemassa,ja jos emme JOTAKIN USKO, emme pidä sitä olevaisena ja näin ollen KAIKKI ON MEILLE VAIN VALHETTA - JOS EMME MITÄÄN USKO! Ja sehän ei ole totta, tästä en salli kenenkään olevan eri mieltä, jos ei halua pahempaan hourulaan mitä minä.
Kaikkeen EI saa suhtautua EI-ja ÄLÄ kortilla, koska on asioita, jotka meidän ON PAKKOKIN täyttää, mikäli haluamme ikuiseen elmään, ja se 1. asia on usko Jumalaan- kaikesta huolimatta, muuten tulee ikuinen kuolema, tästäkään ei ole eriäviä näkemyksiä tuomioistoimessa- Jumalan - kovin montaa käsitystä - siitä olen varma.
Jos egollanne(ylimääräinen tiedostin) haluatte valehdella muille, ja katsoa ja naureskella niille jotka lankeavat, varokaa ettette itse lankea, vaikkapa hauskanpito ja juurikin tuollainen "koetteleminen" EI OLE lain kiroamaa ja kiellettyä vaan siinä testataan niitä asioita, joista jokaisen pitää kestää olla varma.
Kyllähän Jeesus sun muut herrat tuollaisetkin "langenneensa" nostaa, ja näyttää että tuollainenkaan ilkeily ei ollut ihan armotonta.
Etkö ymmärrä, että puhut uskonasioista? Et voi tietää onko jumalaa vai ei. Uskontoja ei tarvittaisi, jos asia olisi toisin. Ja miten raamattu voisi olla kaikkitietävän olennon sanelema, kun siinä on jo nykyisen tietämyksen mukaan lukuisia virheitä?
Yhtä kauan kuin omistamme vähänkin rahaa, tarvimme uskonnon ja Jumalan.Siitä huolimatta jo kuuluisa
homovilosovi Immanuel Kant oli oikeassa siinä,"ettei Jumalan olemassaoloa voida tieteellisesti selittää".
Usko on rakkauden odotusta,joillekin rukoilua.Sitten Jeesukseen tms.,joka kirjoitti ns. alkuraamattua.
Kyllä ainakin minä pidän häntä historiallisesti suurena sankarina,koska hänhän muuttui nimenomaan väki-
vallan avulla Golgatan ristillä homosta heteroksi.Siitä syystä tuosta samasta jätkästä,eli alunperin Simon ben
Kosibasta,tuli Rooman ensimmäinen paavi Pietarikin,joka kirjoitteli paljon,keksi Jumalan,rahan ja uudisti
roomalaista kalenteria.Eipä siis ihme,että homopelleily lisääntyy kristityillä,monet eroavat seurakunnista
ja kristinuskokin hiipuu.
Otan osaa.
Jumala on maailman henkinen perusta.
Jumala on maailman henkinen parasiitti.