Pääosa yliopistojen toiminnoista on turhaa. Yksityiset yliopistot on parempia ja tehokkaampia.
Nyt kun aletaan säästöleikkaulksiin, yliopistojen rahoitusta on leikattava 70%
Nyt kun aletaan säästöleikkaulksiin, yliopistojen rahoitusta on leikattava 70%
Vastaukset 16
Vanhimmat
hus pois!
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/12/1240882/herlin-pistaisi-yliopistot-nippuun
Yliopistoväki saa taas tutista maakunnissa, sillä Suomen tärkein vientiala teknologiateollisuus karsisi kovalla kädellä korkeakouluhallintoa.
Teknologiateollisuus laskee, että Suomessa pitäisi hallinnollisesti olla korkeintaan 6-8 yliopistoa ja 12-14 ammattikorkeakoulua. Nyt niitä on lähes kaksi kertaa enemmän.
Harjoitus ei jäisi pelkästään hallinnolliseksi tiivistämiseksi, vaan erittäin todennäköisesti joitakin yksiköitä pitäisi lakkauttaa. Herlin ei ota kantaa, mikä on teknologiateollisuuden lakkautuslista.
Teknologiateollisuus ei ole mikään koulutuksen asiantuntija. Oikeastaan se ei ole edes teknologiateollisuuden asiantuntija, jos nyt alan kilpailukyvyn kehityksestä voi jotain päätellä.
teknologiateollisuus ole koko Suomi.
Suomessa on muitakin koulutustarpeita kuin tuottaa insinöörejä ja softanvääntäjiä Nuukialle.
Joillain aloilla on tosin liikatuotantoa: esim. kulttuurialat - ja ne valtiotieteen maisterit!
yliopistot ja esim. Bostonin alueella koulutus on suurin teollisuuden haara joka työpaikkojen lisäksi tuo eikä vie verodollareita kaupungin kassaan . Miten ihmeessä ne jenkit ovat tämänkin käätäneet ihan päälaelleen.
Yliopistot tuottavat liukuhihnalta Nobelisteja sen lisäksi vielä verovaroja.????
Jokainen yliopiston käytäviä kuluttanut tietää että elinikäiset virat on tehottomuuden yksi suuri syy. Jokaiselle laitokselle on pesiytynyt joukko alastaan jälkeen jääneitä yliassistentteja ja (ent) apulaisprofessoreita jotka eivät enää saa aikaan tutkimusta ja joiden tiedot eivät enää riitä antamaan hyvää opetusta. He ovat sitten ylipalkattuina tutkimussihteereinä ja avustajina, niihinkin hommiin jo ammoin kiinnostuksensa menettäneinä.
Toinen on sitten tämä aluepolitiikka.
Jokainen maakunta haluaa yliopiston mutta harva todellinen kyky haluaa maakuntayliopistoon. Pätee sekä tutkijoihin/opettajiin että opiskelijoihin. Niinpä sitten vakanssit täytetään vilttiketjulla ja opiskelijoista saadaan se aines joka ei "oikeisiin" alan oppilaitoksiin päässyt (jokainen tietää marssijärjestyksen opiskelijoilla, otetaan nyt vaikkapa lääketiede: 1. Helsingin yliopisto ... viimeinen Kuopion yliopisto. Ellei tämä putki vetänyt, sitten vihon viimeisenä oljenkortena Tartto). Esim Lapin yliopisto on surullisen kuuluisa siitä että sunnuntai-iltana sekä opettajat että oppilaat matkaavat sinne etelästä junalla, ja perjantai-iltana takaisin etelään.
Kellään vaan ei riitä rohkeutta näiden järkeistämiseen.
Ilman muuta professuurit tulisi arvioida ja täyttää kvartaaleittain. Tällä tavalla liike-elämässäkin on päästy suurimpaan tehoon. Jos ei vuosineljänneksessä pysty vetämään laitostaan maailman huipulle, niin ei sitä pysty tekemään pitemmänkään ajan kuluessa.
nimittämät professuurit on olleet yliopistoilla 1800-luvulta asti eikä vielä ole päästy edes lähelle maailman huippua. Ei ollut sadan parhaan joukossa yhtään suomalaista laitosta tänäkään vuonna.
Joten tuskin määräaikaisuudella ainakaan huonompaa tulosta tehtäisi.
Leikkaaminen on ikävää, mutta jos jostain pitää leikata, niin yliopistoista löytyy ehdokkaita sopivimmasta päästä. Mikä tahansa leikkaus nyt on "ihan tavatonta, pöyristyttävää ja ajattelematonta" ja 100% leikkaamisesta on jonkun mielestä virheellisen ajattelun seurausta ja "jossain muualla on sopivampaa leikattavaa".
Paljon nollatutkimuksia suolletaan.
Osa tutkimuksesta hoituu jo nykyisin harrastuspohjalta tai kaupallisesti, ja molemmissa on lisäämisen varaa.
Insinööriopiskelijoiden määrä on puolitettava ja erityisesti ohjelmistoinsinöörioppilaiden määrä on vähennettävä neljäsosaan. Ohjelmointi on kyky joka ehkä kaikkein parhaiten soveltuu itse opeteltavaksi, mm. koska ensimmäinen palaute annetaan automatisoidusti ohjelmointityökalujen toimesta ja itse ohjelman toiminnassa. Ehkä nykyään harvalle ohjelmistofirmalle kelpaa amatööri, mutta open sourcen tekemiseen ja paranteluun kelpaa. Ohjelmistofirmat pitää pakottaa kehittämään uusia tapoja selvittää ohjelmointitaitojen laatua tai itse työn tuloksen laatua, ja uusia tapoja yhdistää ammattilaisten ja amatöörien työtä. Arvaan lisäksi, että jossain tiedostamattomasti amatööriä verrataan hypoteettiseen valmistuneeseen joka muistaa kaiken mikä kuului oppimäärään. Sellaisia valmistuneita ei ole olemassa.
Lisäksi leikkauslistan kärkipäässä:
-taiteen tutkimus
-historia
-pohjimmainen fysiikka (painovoiman "syy", atomin pienimpien osien sisä"rakenne" yms.) Tämä ei ole ongelma niin paljon rahan vuoksi, vaan parhaiden kykyjen tuhlaamisen vuoksi.
-avaruustutkimus muun kuin Marsin, Venuksen, Kuun ja asteroidien osalta. Kaukaisemmalla ja erilaisemmalla avaruudella ei ole mitään käytännön merkitystä esim. ilmastonmuutoksen tai geologian ymmärtämisessä, tai - JOS avaruustekniikkaa joskus pystytään tekemään paljon paljon paljon halvemmalla - harvinaisten alkuaineiden hankkimisessa.
-sibeliusakatemian joutaa lopettaa, ellei jotkut yksityiset lähde rahoittajiksi.
Upeaa tieteen kritiikkiä mutu-pohjalta ja loistavin perusteluin! Kirjoittaja saa ilmeisesti oman Nobelinsa aivan lähivuosina.
puhua siitä IG-nobelista? :-))
Rahaa menee viinaan, naisiin ja vähän turhuuteenkin...
Oletko nyt ihan oikeasti sitä mieltä, että suurin turhuus tässä maassa on tieteellinen tutkimus, josta pitää lähteä ensimmäisenä karsimaan rankalla kädellä?
Torkkupeitot kansanedustajille on ihan must ja kaikkien on osattava semmoista maailmankieltä kuin ruotsi, jotta vaikutettaisiin sivistyneiltä ulkomailla, mutta tieteellinen tutkimus, se jos mikä, on turhaa. Paitsi tietenkin semmoinen tutkimus, joka 100% varmuudella tuottaa juuri minulle hienoja sovellutuksia tässä ja nyt heti.
Ei yliopistojen leikkaus tarkoita että tieteeseen käytettäisin vähemmän. Yksityiset yliopistot toimisivat enemmän
Ainoastaan yliopistojen ahneet apurahatutkijat saisivat kenkää
"Ainoastaan yliopistojen ahneet apurahatutkijat saisivat kenkää"
Eivätkö kuitenkin tutkijat (jotka samalla ovat opettajia) ole sitä hyödyllisintä porukkaa yliopistoilla eikä niitä kannata potkia pois? Jos tutkijoita ei olisi, ei olisi tiedettä tai opetusta yliopistoissa ollenkaan. Sen sijaan kaikkea muuta turhaa porukkaa voi toki harkita vähentää.
- "taidehistorian tutkimus" ja historia joutaa leikkaukseen (ei itse uuden taiteen tekeminen, eikä Sibeliusakatemian, sillä kyllä yksi musiikkiakatemia täytyy olla)
- insinöörejä pitää vähentää, samoin restonomeja, medianomeja, tradenomeja, muotoilijoita sun muita, joita valmistuu ihan liikaa
- Sen sijaan lääkis kannattaa pitää tasollaan, sekä sairaanhoitajakoulutus.
- Matemaatikkoja/ luonnontieteilijöitä tarvitaan aina. Heidän sietäisi päästä politiikkaan huolehtimaan talous- ja ympäristöasioista kun kerta hommansa osaavat, toisin kuin lahjonnalla ja kieroudella edenneet osaamattomat valehtelijat..!
- Arkkitehdit on must. Vanhoja rapistuneita rakennuksia sietäisi purkaa ja rakentaa uudet, ekologiset tilalle.
- Ja tietysti, täytyy muistaa työläismuurahaiset, eli tavalliset duunarit, joita valmistuu ammattikouluista ja hoitaa itse käytännöntyöt!!!! Heitä tarvitaan ammattitaidolla myös. Ei mamuja ulkomailta veropetoksineen, kiitos!!!!!!
Yksi mahdollisuus on pilkkoa osaamista pienempiin osiin, sopiviksi kokonaisuuksiksi, jotta yhden expertin koulutusaika lyhenee ja kyky sillä kapeammalla sektorilla paranee. Tässä tieto- ja viestintätekniikka auttaa. Eri aloilta voi keskittää analyysityötä analyytikoille, myös etänä. Esim. voi olla röntgenkuvien, MRI-kuvien yms. ja mikroskooppivideoiden katsojia erikseen. Näin ei tarvita kykyä mm. potilaan kohtaamiseen, jolloin todennäköisesti saadaan opiskelija-ainesta joka on erityisen hyvää analysoinnissa. Myöskään lääkärin työhön liittyvä vastenmielisyys ja karseat yksityiskohdat eivät muodostu niin paljon esteeksi alalle hakeutumiseen (tosin jonkun tyyppiset röntgenkuvatkin yms. voi olla hieman karseita katsoa).
Astetta spekulatiivisempi mielipide:
On jonkun verran kauko-ohjattavia robottikäsiä / manipulaattoreita. Jos tulee manipulaattorijärjestelmiä, joissa on yhden ison varren päässä esim. 10 erillistä 2-15cm kokoista mikromanipulaattoria, joita kaikkia pitää ohjata erikseen, silloin on tarvetta kauko-ohjaussysteemille jossa 10 kauko-ohjaus-hoitajaa tekee leikkausta ryhmätyönä. Sellainen on tehokkainta järjestää niin, että Suomessa on yksi kauko-ohjaus-keskus ja kun jossain puolella Suomea sattuu autokolari, jonka hoitamisessa pitää liittää enemmän verisuonia kuin mitä muutama kirurgi ehtii ajoissa tekemään, niin silloin asetetaan rivi niitä mikromanipulaattoreita leikkauskohdan päälle ja neuvotaan kauko-ohjauskeskuksen valvomoa miten nyt pitäisi leikata. 1-3 hd-tason kuvavirtaa voi riittää kaikkien yli 10 manipulaattorin kauko-ohjaukseen kun yhdessä otoksessa näkyy monta ohjattavaa. Vastaava systeemi on käytössä esim. syvänmeren öljyporaukseen liittyvien robottien kauko-ohjauksessa.