Hei,
Palaminen on eksoterminen prosessi. Ja kun eksotermiseen prosessiin tulee lisää lämpöä menee reaktio kohti lähtöaineita.
Mutta jos ajattelee niin eikö jos esim. nuotioon laittaa lisää lämpöä se palaisi paremmin -> kohti tuotteita?
Palaminen on eksoterminen prosessi. Ja kun eksotermiseen prosessiin tulee lisää lämpöä menee reaktio kohti lähtöaineita.
Mutta jos ajattelee niin eikö jos esim. nuotioon laittaa lisää lämpöä se palaisi paremmin -> kohti tuotteita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämähän on hyvä kysymys. Halkojen polttaminen hiildioksidiksi ja vedeksi on itseasiassa monivaiheinen ketjureaktio, joten on vaikea löytää niin paljon lämpöä, että saataisiin halkoja takaisin savukaasuista (-;
Kun yksinkertaistetaan asia vedyn polttamiseen, niin pääsemme lähemmäksi perusideaa. Vedestä voidaan lämpökemiallisesti (korkeassa lämpötilassa) valmistaa vetyä ja happea, kun taas vetyliekki palaa vedeksi. Itse asiassa veden hajoaminen rajoittaa tyypillisesti vetyä sisältävien liekkien ylintä lämpötilaa.
Mutta toinen asia on sitten kinetiikka. Kylmä vetymolekyyli ja kylmä happimolekyyli eivät reagoi kovin todennäköisesti (aktivoitumisenergia yms), vaikka niiden kemiallinen potentiaali (reaktion työksi hyödynnettävissä oleva energia) on korkeampi kuin kuumien (nopeiden) molekyylien. Isommassa joukossa molekyylejä lisälämpöä tuottavia reaktiivisia törmäyksiä on riittävästi, kun lämpö ei ehdi jakaantua koko maailmaan vaan nostaessaan lähimolekyylien nopeutta kiihdyttää reaktiota aina (virtaus)tasapainotilanteeseen asti.
Halkoihin palataksemme jos lämpövoimalaitoksissa sähkövastuksilla lämmitettäisiin palotilaa, niin palaminen olisi nopeampaa (kinetiikka), mutta hyödynnettävissä oleva energia vähäisempää (termodynamiikka). Tässä siis huomioidaan sähkölasku.
Halkonuotion sytyttäminen sähkövastuksella taas olisi periaatteessa toimiva konsti, mutta ei ehkä paras tapa. Tämä reagoivien ainesten sytyttäminen lämpöä lisäämällä kaiketi sitten johtaa ajattelemaan, että lisälämpö ylipäätään parantaisi palamisen reaktiotasapainoa (ja hyötyenergiaa).
Ilmeisesti saadaan paras hyöty, kun itse palamisprosessin lämpötila pyritään maksimoimaan tuomatta prosessiin kuitenkaan mitään ulkopuolista lisäenergiaa. Esimerkiksi, jos öljypolttimen liekki ottaa kiinni kattilan seinään, niin se paitsi kuluttaa itse seinää myös viilentää liekkiä, jolloin palamisreaktio ei ole mahdollisimman täydellinen.
Halon palaminen ei taida olla reversiibeli reaktio.