Helppo lasku, voin sen esittää, jos ette osaa!
Vihje: Tarvitaan Auringon säteilyvakiota ja esim. Rydbergin vakiota, jos laksee emittoutuneita fotneita, tai sitten vain Planckin yhtälöä, josta tulee sama tulos.
Missä määrin auringossa tapahtuu vedylle sitten palauttavaa absorbtiota, on epäoleellista, koskapa auringon on koko ajan emissoitava, muuten ei säteilyä synny. Ja vetyfuusiot heliumiksi toimii noin miljoonalla emissiolla. nekin voitte laskea, ja voin minäkin "jos ette osaa":-)
Aika on esim. 109 000 vuotta tai puoletkin tuosta, jos olettaa vetyä tarvittavan NELJÄ heliumia kohden!
Tietysti kaikkien auringon atominen olettaminen emissioituviksi tarkoittaa sitä, että tapahtuu peruuttamton FUUSIO, eikä absorbtioita senkään tähden ole syytä ottaa huomioon, vaikkapa sitä tietysti tapahtuu, kun emissio siirtyy ytimestä kohden pintaa....
Voitte olettaa säteilyvakion vakioksi koko ajalle, jolloin siis tulee esim. tuo kyseinen 100 000 vuotta vastaukseksi, vaikkapa alussa ja loppua kohden auringolla voi olla muitakin tehoja kuin se esim. P=3,9*10^26 W
Laskemalla kokonaisemissiolla tulee luonnollisesti ERI aika, kuin olettamalla auringon emissioivan pelkkää keltaista!
JOS esim. emissio tapahtuu noin miljoonalla vetyatomilla ulkokuorilta lähimmälle kuorelle, on YKSI vetyatomi valmis fuusioitumaan heliumiksi! Aika siis voi miljoonakertainen, JOS voitaisiin käyttää koko auringon massa fuusioituvaksi, mitä en kyllä usko.
Kun siis aurinko lusahtaa, sen ytimestä lähtee KOVIA aineita, joista syntyy planeettoja LISÄÄKIN! Kuitenkaan en ymmärrä mekanismia millä auringon ytimessä voisi tulla juurikaan heliumia raskaampia aineita, edes ytimessä, ja siksikin RAAMATUN KREATIONISTINEN malli siitä, että maapallo luotiin ennen aurinkoa, tihentämällä vetyä vedeksi ja siitä kiveksi on todennäköisempi ja 4. päivänä vasta jäljelle jäänyt vety alkoi aurinkoina loistaa...
4 valopäivää on muuten VEDYN NTP-tiheydelläkin melko tarkkaan koko galaksimme massa! VARMASTI tuo samainen 109000 on myös esim. galaksimme halkaisija, joka tulisi myös siis tuosta auringon max. emissioajasta tulokseksi!
Mutta siis vain PUOLET siitä on noin 50 000 valovuotta, joten voi olla TOINEN mokoma vielä jäljellä, jos galaksimme TÄSTÄKIN laajenee?
ONKO siis aurinko jo loistanut LÄHES maximiaikansa - alkaakohan pelottaa....
Vihje: Tarvitaan Auringon säteilyvakiota ja esim. Rydbergin vakiota, jos laksee emittoutuneita fotneita, tai sitten vain Planckin yhtälöä, josta tulee sama tulos.
Missä määrin auringossa tapahtuu vedylle sitten palauttavaa absorbtiota, on epäoleellista, koskapa auringon on koko ajan emissoitava, muuten ei säteilyä synny. Ja vetyfuusiot heliumiksi toimii noin miljoonalla emissiolla. nekin voitte laskea, ja voin minäkin "jos ette osaa":-)
Aika on esim. 109 000 vuotta tai puoletkin tuosta, jos olettaa vetyä tarvittavan NELJÄ heliumia kohden!
Tietysti kaikkien auringon atominen olettaminen emissioituviksi tarkoittaa sitä, että tapahtuu peruuttamton FUUSIO, eikä absorbtioita senkään tähden ole syytä ottaa huomioon, vaikkapa sitä tietysti tapahtuu, kun emissio siirtyy ytimestä kohden pintaa....
Voitte olettaa säteilyvakion vakioksi koko ajalle, jolloin siis tulee esim. tuo kyseinen 100 000 vuotta vastaukseksi, vaikkapa alussa ja loppua kohden auringolla voi olla muitakin tehoja kuin se esim. P=3,9*10^26 W
Laskemalla kokonaisemissiolla tulee luonnollisesti ERI aika, kuin olettamalla auringon emissioivan pelkkää keltaista!
JOS esim. emissio tapahtuu noin miljoonalla vetyatomilla ulkokuorilta lähimmälle kuorelle, on YKSI vetyatomi valmis fuusioitumaan heliumiksi! Aika siis voi miljoonakertainen, JOS voitaisiin käyttää koko auringon massa fuusioituvaksi, mitä en kyllä usko.
Kun siis aurinko lusahtaa, sen ytimestä lähtee KOVIA aineita, joista syntyy planeettoja LISÄÄKIN! Kuitenkaan en ymmärrä mekanismia millä auringon ytimessä voisi tulla juurikaan heliumia raskaampia aineita, edes ytimessä, ja siksikin RAAMATUN KREATIONISTINEN malli siitä, että maapallo luotiin ennen aurinkoa, tihentämällä vetyä vedeksi ja siitä kiveksi on todennäköisempi ja 4. päivänä vasta jäljelle jäänyt vety alkoi aurinkoina loistaa...
4 valopäivää on muuten VEDYN NTP-tiheydelläkin melko tarkkaan koko galaksimme massa! VARMASTI tuo samainen 109000 on myös esim. galaksimme halkaisija, joka tulisi myös siis tuosta auringon max. emissioajasta tulokseksi!
Mutta siis vain PUOLET siitä on noin 50 000 valovuotta, joten voi olla TOINEN mokoma vielä jäljellä, jos galaksimme TÄSTÄKIN laajenee?
ONKO siis aurinko jo loistanut LÄHES maximiaikansa - alkaakohan pelottaa....
Vastaukset 46
Vanhimmat
Auringon säteilyteho P = 3,9*10^26 W
Vedytatomin paino: Mp= 1,67*10^-27 kg
Keltainen valo: L = 570nm
Valon energia/fotoni: Ef = h*c/L = 6,626076*10^-34*3*10^8/5,7*10^-7 J = 3,49*10^-19 J
Valon energia, kokonaisemissioituneena: Ee = h*c*rd = 6,626*10^-34*3*10^8*1,1*10^7 = 2,19*10^-18 J
Protonien(vedyn) määrä auringossa(kpl) X = Maurinko/Mp = 2*10^30kg/1,67*10^-27 kg = 1,20*10^57 kpl
Kaikki atomit kertaalleen emissioituneina: Ekok = X*Ef = 4,19*10^38 J
Aika joka menee keltaisen emissiointiin: T = Ekok/P = 1,074*10^12 s = 34 033 vuotta
Kokonaisemissioilla tulee: T = X*Ee/3,9*10^26 = 6,738*10^12 s = 213 519 vuotta
Yksittäinen VETYATOMI=>HELIUMI-fuusio:
Efuusio = 4*1,008*Mu*c^2 - 4*Mu*c^2 = 0,032*1,66*10^-27kg =4,78*10^-12 per 4 atomimassayksikköä
Eli 5 460 000 kpl kokonaisemissioita ja 3425 000 kpl keltaista emsisiota. Aina tarvitaan siis noin 4 miljoonaa fuusioitumanto emissioatomia yhtä fuusiota kohden - keskimäärin...
Voi tän tarkemminkin laskea, varsinkin jos tietää yhtälön tuolle säteilytehon muuttumiselle ajassa.....
Kokonaisemissioitahan EI ole, koska aurinko loistaa keltaisena joten tuo 34 000 vuotta voi olla max. ikä koko auringollemme, joten: ONKO RAAMATTU TOTTA, jos puhuisi vain 5 luomisviikosta? (5*7000=35000 vuotta). JOS vasta 1. mennyt on 4 jäljellä! Ellei auringon säteilyteho siis ole muuttuvainen suure?
Ja onko tähtitieteellinen, kosmologinen kuva siis jotenkin VÄÄRIN mitotettu?
Onko aurinko aina PIMEÄSSÄ ABSORBTIOTILASSA aina noin 34 000 vuoden välein, mitäpä mieltä ootta?
"Mooseksen Riemuvuosien kirja" tietää kertoa, että ensimmäisellä viikolla=>1000 vuotisviikolla pantiin maa alulle. Eeva tuli vasta toisella viikolla, joten Aadamia ia edeltäneitä apinaihmisiä siis oli 7000 vuotta ennen Aadamia? Eeva tuli vasta vuonna 14 000 maan päälle, ja siis silloin syntyi myös Aadam.
Samainen kirja tietää kertoa että Jumalan TÄYDELLISYYDEN luku oli luomisessa 22, joten kolme viikkoa meni luomiseen(vuosituhatviikkoa), jos menee kauemmin, pitää Mooses herättää henkiin, kertomaan mitä tapahtuu numerossa 23 ja pitääkö mahdollisesti tuntien määrää lisätä 24 johonkin? Vuoden mitta tosin vaikuttaa täydelliseltä nykyäänkin - sillä se on 60 sekunnilla ja minuutilla ja noin 365,2425 päivällä noin pi*10 miljoonaa sekuntia!
Kuitenkaan evolutatiivinenkaan tarkastelu jääkausineen(emissiokausien päätteeksi absorboivaa vaihetta aurinolla!) EI vaikuta mahdottomalta, jos täytyi kehitää muina aiempina luomisviikkoina ihmistä(6. luomispäivä karjaeläimineen) ennen tätä!
Alussa Jumala Viisaudella teki 7 vaihetta, joilla luo MEIDÄN Tellustamme.
4 valopäivää LIKIPITÄEN vedyn NTP-tieheydellä tekee myös koko Galaksimme massan. Jumala varmasti kloonasi myös itsensä tekemään luomistyönsä muillekin tähdille - puhutaan ENKELEISTÄ, jotka ovat hierarkisessa alistussuhteessa ORIGINAALIIN JUMALAAN! Tietokoneenkin ohjelmiston voi kloonata, ja siispä Jumalakin on ENKELEIKSI kloonannut itsensä kaikkien tähtijärjestelmien JOHTOON!
Tämän jälkeen on avaruus laajentunut. Nykyään arvellaan, että laajenemista on kestänyt noin 14 mrd vuotta! Luomispäivät 1-2 ja kohta 1-4 varmaan toistuivat jonkin aikaa(PITKÄÄN) vain tuollaisina 2-4 päivän sykleinä, ja sinä aikana luotiin massaa kaikkialle avaruuteen, tähdet ja planeetat ensisijassa, ja gravitaatio galaksin keskipisteestä lähtien kaikille auringolle, ja planeetoille auringostaan lähtien. VASTA kun oli saatu levitettyä massa kaikkialle maailmankaikkeuteen, voitiin aloittaa Jumalan LIHALLISTEN kehojen luominen, ja se tapahtui päivinä 5-6. Tosin KASVEJA oli jo ennen tuota kaikille massallisille planeetoille, 3. luomispäivänä. 2. luomispäivänä tapahtui mm. ydinreaktioita, joissa VEDESTÄ tuli kuivaa ainetta, ja 1. siis valon luominen pimeyden pariksi.
Vasta kun kasvillisuus oli saavuttanut tietyn asteen, alettiin käyttä muita kantalukuja kuin 3,4-kantaisia, eli 7 viikonpäivien suhteen, ja luodut ihmiset jo pian kekkasivat 10-lukujärjestelmän, tietokone ja koneet ylipäänsä luotiin "8. luomispäivänä", ja sille tehtiin 2,4,8,10=>16-lukujärjestelmä.
Myös muita kaltaisiamme "luomakunnan herroja" on Taivaassa so. AVARUUDESSA lukematon määrä, tästä ei minulla ole pienintäkään epäilystä.
Mystistä tosin on se, MITEN Jumala ja Herra saivat kaiken tottelemaan itseään???! Me ihmiset saamme tottelemaan vain kehomme ja koneemme, eikä SUUREMMASTA vallasta meidän suhteen paitsi telepatian ja mielikuvituksen suhteen voi puhua eikä katsella!
Yksittäinen VETYATOMI=>HELIUMI-fuusio:
Efuusio = 4*1,008*Mu*c^2 - 4*Mu*c^2 = 0,032*1,66*10^-27kg =4,78*10^-12 per 4 atomimassayksikköä
Eli 5 460 000 kpl kokonaisemissioita ja 3425 000 kpl keltaista emsisiota. Aina tarvitaan siis noin 4 miljoonaa fuusioitumanto emissioatomia yhtä fuusiota kohden - keskimäärin...
Tossa kokonaiemissioluvussa on 10-kertainen virhe, tietysti noin 550 000 kpl kokonaisemissioita per fuusio!
Mutta eihän tuo ydinreaktio tuota keltaista valoa. Primäärisäteily on huomattavasti energeettisempää. En välttämättä saanut selkoa, mitä yritit selittää noissa laskuissasi, mutta lasken tämän nyt malliksi, ole hyvä:
Fuusiossa vapautuva energia:
4 H-1 -> 1 He-4
(1*m(He-4) - 4*m(H-1))*c^2 = (1*4,0026033u - 4*1,0078250u)*c*2 = -0,0286967u*c^2 = (eli tämän verran vapautuu yhtä heliumia kohti energiaa - ja siis yhtä vetyä kohden neljäsosa tästä: -0,007174175u*c^2).
No, lasketaan, paljonko vapautuu yhtä kiloa fuusioituvaa vetyä kohti energiaa:
Pyöristämme: mooli vetyä painaa gramman. Tuhat moolia painaa kilon. Tuota kiloa kohden syntyy siis 0,007174175*1,6605402·10^-27*c^2*1000*6,022*10^23 joulea energiaa, joka on siis lukuna 6.45661099*10^14 J.
No, koko Aurinko tuottaisi siis 2*10^30*6,5*10^14 J = 1,3*10^45 J energiaa, jos se fuusioituisi täysin. No, sekunnissa Aurinko tuottaa tuon 3,9*10^26 joulea (watti on joule per sekunti), joten saamme laskettua, montako sekuntia Aurinko toimisi:
1,3*10^45/3,9*10^26 = 3,3*10^18 s. Vuosina tämä on 6*10^12 v (siis jos se käyttäisi kaiken vedyn heliumiksi).
No, tämä vastannee joihinkin esittämiisi kysymyksiin:
>
Ei ole totta.
>
Ei ole väärin mitoitettu.
["Ihme" kyllä, tähtitieteilijät ja fyysikot yleensäkin osaavat laskea noin yksinkertaisia laskuja - ja vieläpä oikein.]
>
Miksi ihmeessä ? Siis tarkoitatko, että yksi primääriemissio jakautuu 4 miljoonaksi keltaiseksi emissioksi ? Sehän kuitenkin riittää, että on 4 miljoonaa atomia. Nehän voivat emittoida hyvin pienin väliajoin viritysenergiansa pois (vaikka sitten keltaisena fotonina). Ei ne atomit siitä kulu, että ne emittoivat fotoneja.
Mutta eihän tuo ydinreaktio tuota keltaista valoa. Primäärisäteily on huomattavasti energeettisempää. En välttämättä saanut selkoa, mitä yritit selittää noissa laskuissasi, mutta lasken tämän nyt malliksi, ole hyvä:
- Juuri siksi tarvitaan ne neljä miljoonaa emissioatomia per fuusio, jotta Aurinko voisi säteillä EDES SEN mitä säteilee...
Fuusiossa vapautuva energia:
4 H-1 -> 1 He-4
(1*m(He-4) - 4*m(H-1))*c^2 = (1*4,0026033u - 4*1,0078250u)*c*2 = -0,0286967u*c^2 = (eli tämän verran vapautuu yhtä heliumia kohti energiaa - ja siis yhtä vetyä kohden neljäsosa tästä: -0,007174175u*c^2).
No, lasketaan, paljonko vapautuu yhtä kiloa fuusioituvaa vetyä kohti energiaa:
Pyöristämme: mooli vetyä painaa gramman. Tuhat moolia painaa kilon. Tuota kiloa kohden syntyy siis 0,007174175*1,6605402·10^-27*c^2*1000*6,022*10^23 joulea energiaa, joka on siis lukuna 6.45661099*10^14 J.
No, koko Aurinko tuottaisi siis 2*10^30*6,5*10^14 J = 1,3*10^45 J energiaa, jos se fuusioituisi täysin. No, sekunnissa Aurinko tuottaa tuon 3,9*10^26 joulea (watti on joule per sekunti), joten saamme laskettua, montako sekuntia Aurinko toimisi:
1,3*10^45/3,9*10^26 = 3,3*10^18 s. Vuosina tämä on 6*10^12 v (siis jos se käyttäisi kaiken vedyn heliumiksi).
- Tuossa EI otettu huomioon juuri sitä, ettei fuusioatomit itsessään emittoi, NOIN 4 miljoonaa ATOMIA tarvitaan emissoimaan auringon massaa, eli koko auringon massa EI voi fuusioitua!
Tämä tarkoittaa, ettei fuusiomassaa ole auringossa edes MAAPALLON massan verran!
No, tämä vastannee joihinkin esittämiisi kysymyksiin:
>
Ei ole totta.
- Et ymmärtänyt mitä Raamattu tarkoitta "LUOMISPÄIVÄLLÄ"...
>
Ei ole väärin mitoitettu.
["Ihme" kyllä, tähtitieteilijät ja fyysikot yleensäkin osaavat laskea noin yksinkertaisia laskuja - ja vieläpä oikein.]
- En usko, että on välttämättä löydetty ja mitattu niitä tähtiä, joiden PARALLAKSI välttämättä olisi pienin...
>
Miksi ihmeessä ? Siis tarkoitatko, että yksi primääriemissio jakautuu 4 miljoonaksi keltaiseksi emissioksi ? Sehän kuitenkin riittää, että on 4 miljoonaa atomia. Nehän voivat emittoida hyvin pienin väliajoin viritysenergiansa pois (vaikka sitten keltaisena fotonina). Ei ne atomit siitä kulu, että ne emittoivat fotoneja
- Atomit eivät kulu, mutta emissioitumisen palautumiseen tarvitaan absorbtiota, ja se vaatisi auringolta atomeja enemmän, kuin mitä tuo laskuNI edellyttää, eli JOS absobtiota suurimittaisesti tarvitaan(joka ei heti emissoidu), se vähentäisi tuota emissioatomien määrää....
No, koko Aurinko tuottaisi siis 2*10^30*6,5*10^14 J = 1,3*10^45 J energiaa, jos se fuusioituisi täysin. No, sekunnissa Aurinko tuottaa tuon 3,9*10^26 joulea (watti on joule per sekunti), joten saamme laskettua, montako sekuntia Aurinko toimisi:
1,3*10^45/3,9*10^26 = 3,3*10^18 s. Vuosina tämä on 6*10^12 v (siis jos se käyttäisi kaiken vedyn heliumiksi).
- Tuossa EI otettu huomioon juuri sitä, ettei fuusioatomit itsessään emittoi, NOIN 4 miljoonaa ATOMIA tarvitaan emissoimaan auringon yksittäisen fuusiovedyn(=>heliumin) massaa, eli koko auringon massa EI voi fuusioitua!
Tämä tarkoittaa, ettei fuusiomassaa ole auringossa edes MAAPALLON massan verran!
(Jaa 2*10^30kg/ 4 miljoonalla!)
= Se, että auringon tiheys YLITTÄÄ selvästi vedyn NTP-tiheyden, johtuu vain siitä, että gravitaatio painaa vedyn kuumemmaksi ja tiheämmäksi, ja juurikin siksi, että atomit OVAT JO emiittoutuneet tiheämmäksi(elektronit lähempänä ydintä kuin NTP 20 Celsiusta -olosuhteissa. Lähemmälle kuorelleen elektroninsa vetäneet vetyatomit painuvat kohden auringon ydintä, jossa SAATAA syntyä paljonkin ja raskaampiakin alkuaineita, joiden hyötysuhde(NTP-fuusiossa) on huono, mutta sekin voi parantua kuumemmissa olosuhteissa???!
Fuusiossa vapautuva energia:
4 H-1 -> 1 He-4
(1*m(He-4) - 4*m(H-1))*c^2 = (1*4,0026033u - 4*1,0078250u)*c*2 = -0,0286967u*c^2 = (eli tämän verran vapautuu yhtä heliumia kohti energiaa - ja siis yhtä vetyä kohden neljäsosa tästä: -0,007174175u*c^2).
No, lasketaan, paljonko vapautuu yhtä kiloa fuusioituvaa vetyä kohti energiaa:
Pyöristämme: mooli vetyä painaa gramman. Tuhat moolia painaa kilon. Tuota kiloa kohden syntyy siis 0,007174175*1,6605402·10^-27*c^2*1000*6,022*10^23 joulea energiaa, joka on siis lukuna 6.45661099*10^14 J.
- Juu, moolihan on laskettu litraa kohden, joten mooli todella on noin gramman, tämä tarkoittaa, että
KUUTIOMETRI VETYÄ painaa noin kg:n verran.
Mutta otitko huomioon, että AURINGOSSA on tiheämpää, eikä vetyatomin elektronit siis ole yhtä kaukana ytimestä kuin NTP-olosuhteissa, joka on paljon VILPOISEMPI OLOSUHDE?
= Mutta itse fuusioyhtälön kyllä laskit TARKEMMILLA ARVOILLA mitä minä, siitä "PISTEET" sulle!
(Sää sait 0,029*Mu*c^2 missä minä 0,032*Mu*c^2 vähän epätarkemmilla arvoilla!)
No, koko Aurinko tuottaisi siis 2*10^30*6,5*10^14 J = 1,3*10^45 J energiaa, jos se fuusioituisi täysin. No, sekunnissa Aurinko tuottaa tuon 3,9*10^26 joulea (watti on joule per sekunti), joten saamme laskettua, montako sekuntia Aurinko toimisi:
1,3*10^45/3,9*10^26 = 3,3*10^18 s. Vuosina tämä on 6*10^12 v (siis jos se käyttäisi kaiken vedyn heliumiksi).
- Eli et ottanut huomioon laskussasi vedyn tiheämpää olomuotoa!
ELi MOOLINEN tilavuus olisi pienempi kuin litra, koska atomisa(vedyllä) ovat emittouteet lähemmäx kuin NTP:SSÄ auringossa!(PAINE suurempI!)
- Tuossa EI otettu huomioon juuri sitä, ettei fuusioatomit itsessään emittoi, NOIN 4 miljoonaa ATOMIA tarvitaan emissoimaan auringon yksittäisen fuusiovedyn(=>heliumin) massaa, eli koko auringon massa EI
voi fuusioitua!
-------
- Tietysti suurempikin määrä, kuin miljoonasosa massastaan VOINEE fuusioitua, koskapa myös HELIUMIKSI fuusioitunut vety jatkanee kuumemmassa olosuhteessa FUUSIOTAAN, ja se fuusio saattaa olla jopa energiaedullista, MITÄ SE EI OLE NTP:SSÄ(24 Celsiusta).
Ja myös Heliumissa voi tapahtua ABSORBTIOTA, vaikken kyllä tiedä, mille kuorelle tyypillisesti juuri fuuisoitunut Heliumi pari elektroniaan pistää???! Sitä säteilyä on VÄHÄN, eikä liene HeliumemissiotNÄKYVIÄ värejä tuottavia, vain ovatko, voisiko joku tarkistaa? Se tietysti mahdollistaa suuremmankin määrän auringon atomin fuuioita, jos Heliumitkin emissioitvat miljoonia kertoja, ne voinevat sitten fuuioituakin YHDEN atominsa osalta(per miljoonakunta Heliumia?)
-----
Tämä tarkoittaa, ettei fuusiomassaa ole auringossa edes MAAPALLON massan verran!
(Jaa 2*10^30kg/ 4 miljoonalla(kokonaisemissiossa)! tai sillä 550000:lla(keltainen valo) =>3,6*10^24 kg, mikä on vähemmän kuin maapallon massa)
= Tämähän on melko "JÄRKYTTÄVÄÄ", koskapa keltaista valoa varten tarvitaan todellä PUHDASTA VETYÄ emissioimaan noin 550 000 kpl per YKSI fuusioheliumi! ELLEI ne todella olisi "fuusioitumatonta vetyä", se olisi jotain muuta kaasua kuten heliumia, enkä tiedä, tuottavatko sen emissiot lainkaan näkyvää valoa?
- Juu, moolihan on laskettu litraa kohden, joten mooli todella on noin gramman, tämä tarkoittaa, että
KUUTIOMETRI VETYÄ painaa noin kg:n verran.
Mutta otitko huomioon, että AURINGOSSA on tiheämpää, eikä vetyatomin elektronit siis ole yhtä kaukana ytimestä kuin NTP-olosuhteissa, joka on paljon VILPOISEMPI OLOSUHDE?
= Mutta itse fuusioyhtälön kyllä laskit TARKEMMILLA ARVOILLA mitä minä, siitä "PISTEET" sulle!
(Sää sait 0,029*Mu*c^2 missä minä 0,032*Mu*c^2 vähän epätarkemmilla arvoilla!)
- NTP-olosuhteissa vedyn tiheys ei ole kuin 0,089 kg/m^3 joten moolien vetoisuus per kilogramma tai per litra pitää laskea sillä...Ja Auringossa se yli veden tiheys(noin 1400 kg/m^3) ja maximissaan vetyjen tiheys voi olla peräti noin 2800 kg/m^3.
Moolissa vetyä on siis useampi kuin yksi atomi(molekyyli)
Olet kyllä ehkä eniten pihalla oleva "nojatuolitieteilijä", joita on taas vähään aikaan nähty. Oikeasti: kaikki käsitteet on sulavassa sekamelskassa, joista kreatiosnisti yrittää päätellä läpimädän uskonsa tueksi jotain muka todellista (ja jopa tieteellistä). No, eihän sellainen oikein voikaan onnistua kun ei tiedä, mitä mikäkin asia tarkoittaa.
>
Moolissa on 6,022*10^23 atomia. Se on siis lukumäärän mitta. [Se ei siis ole mitenkään tilavuudesta tai NTP:stä riippuvainen - se on vaan kylmä lukumäärä). Atomimassayksiköiden ja moolimassan välillähän on tämä relaatio:
1,6605402·10^-24 x 6,022*10^23 = 1. Siis mooli tiettyä atomia painaa "u:n verran grammoja". Jep, eli mooli atomaarista vetyä painaa gramman.
>
Se ei tosiaan vaikuta vetyatomien määrään (eikä massaan) vaikka ne olisivat kuinka tiheässä tai harvassa.
>
Mitä helvettiä ? Tiedätkö, mitä emittoituminen tarkoittaa ? [No, selvennetään sitä.]
>
Emissio (emittoituminen) tarkoittaa sitä, että atomista lähtee esim. valokvantti (kun sen viritystila purkautuu). Esimerkiksi kuvaputki-TV:ssä putken pinnan loisteaine emittoi punaista, vihreää ja sinistä valoa. Kukin pikseli kuvaruudulla tekee sen 50 kertaa sekunnissa (tai sata, jos on 100 Hz TV). Tässäkin siis samat atomit emittoivat vaikka kuinka monta kertaa peräjälkeen (aina kun saavat viritysenergiaa elektronisuihkusta). Samoin luonnollisesti tapahtuu Auringossa: atomit saavat viritysenergiaa, jota ne purkavat sitten kuten TV:n säteily (eli se valo, mikä siitä lähtee kun katselet jumalanpalveluksia). Mitä ihmettä kuvittelit, mikä emissio on ? Ei ne atomit mihinkään kulu kun ne purkavat viritystilojaan. TV:ssäkin ihan samat molekyylit emitoivat valoa jopa 100 kertaa sekunnissa.
>
Siis nimenomaan ydinreaktiossa tulee primääriemissio, joka virittää muut atomit (ajattelitko, että reaktio jotenkin kaukovaikuttaisi 4 miljoonaan atomiin, että niitä todella tarvittaisiin tähän reaktioon ?).
Mikä muuten estää sen, ettei tuo fuusioitunut atomi voi virittyä ? Aivan, myös se helium virittyy (ja purkautuu lähettäen esim. valoa, kuten TV-esimerkissä).
Ei ole totta.
- Et ymmärtänyt mitä Raamattu tarkoitta "LUOMISPÄIVÄLLÄ". >>
Niin, voithan väännellä asiaa, mutta todellisuus vaan on se, ettei Raamatussa kuvatut tapahtumat vaan ole todellisuudessa tapahtuneita - vaikka kuinka yrittäisi "tulkita" niitä käännellen sanoja ihan päinvastaisiksi, mitä siellä lukee.
>
Siis absorptio tarkoittaa sitä reaktiota kun (primääri)säteily virittää jonkun atomin. Sitten tuo virittynyt tila laukeaa (erittäin nopeasti, muista TV:n sata kertaa sekunnissa), jolloin se voi tuottaa useita kvantteja (eli primäärienergia hajoaa pienemmiksi osiksi).
heliumin) massaa, eli koko auringon massa EI voi fuusioitua! >>
Siis nimenomaan fuusioituva atomi emitoi. Sitten tuo (primääri)emissio absorboituu ympäröiviin atomeihin.
Ei noita muita atomeja mihinkään tarvita (miten kummassa päättelit tällaista ?): jos noita atomeja ei ole, joihin säteily absorboituu, niin sitten säteily tulee primäärisäteilynä esim. Maahan. Tällöin tietysti kyseessä olisi erittäin energeettinen säteily (tappava), mutta onneksi tuon primäärisäteilyn tielle osuu niin monta virittyvää atomia, että loppuviimeksi tuota primäärisäteilyä ei tule Maahan saakka.
>
Heh, elektronien radat ovat aina yhtä etäällä ytimestä. Paineet ja lämpötilat eivät tähän vaikuta (mieti nyt itsekin, mitä tapahtuisi harmoniselle värähtelijälle, jos värähtelijän dimensiota muutettaisiin, esim. nokkahuilun lyhentäminen).
>
Auringon ytimen olomuoto on plasma, jolloin atomeilla ei edes ole elektroneja.
>
Syntyy erittäin vähän siinä tilanteessa, että Auringon ytimen vetyfuusio on käynnissä (tulee lämpöä niin paljon), mutta sitten kun ytimen fuusio heikkenee paljon, niin mahdollistuu esim. hiiliydinsynteesi (plus muut raskaammat alkuaineet). Tämä tilanne tulee n. 5 mrd vuoden päästä.
>
Ovat muistaakseni UV-alueella molempien, vedyn ja heliumin, pääemissioviivat. Kuitenkin siis Auringossa ei ole näitä elektronisia tiloja, koska Auringossa se on plasmaa. Auringon säteily muodostuu mustankappaleen säteilyllä (tai lähellä sitä) eli kyse on vaan "lämpösäteilystä".
>
Köh, nykyihminen ilmaantui Maapallolle n. 200000 vuotta sitten.
Nuo Maan radasta johtuvat jääkausien jaksot seuraavat 41000 ja 23000 vuoden syklejä (joten siinäkin meni pieleen).
Olet kyllä ehkä eniten pihalla oleva "nojatuolitieteilijä", joita on taas vähään aikaan nähty. Oikeasti: kaikki käsitteet on sulavassa sekamelskassa, joista kreatiosnisti yrittää päätellä läpimädän uskonsa tueksi jotain muka todellista (ja jopa tieteellistä). No, eihän sellainen oikein voikaan onnistua kun ei tiedä, mitä mikäkin asia tarkoittaa.
>
Moolissa on 6,022*10^23 atomia. Se on siis lukumäärän mitta. [Se ei siis ole mitenkään tilavuudesta tai NTP:stä riippuvainen - se on vaan kylmä lukumäärä). Atomimassayksiköiden ja moolimassan välillähän on tämä relaatio:
1,6605402·10^-24 x 6,022*10^23 = 1. Siis mooli tiettyä atomia painaa "u:n verran grammoja". Jep, eli mooli atomaarista vetyä painaa gramman.
-----------
- Jos todella laskit sen sillä moolimäärällä niin hyvä, niinkuin taisit tehdäkin.
Mutta jos tilavuutta katsot SE EI OLE VAKIO, eri lämpötiloissa.
>
Se ei tosiaan vaikuta vetyatomien määrään (eikä massaan) vaikka ne olisivat kuinka tiheässä tai harvassa.
------
Sitäkään ei itse asiassa "tiedetä" varmasti!
Tietysti tiheämmässä aineessa on enempi atomeja, ja juurikin NTP:ssä se Avokardon vakio ainoastaan on totta. Mutta MOOLISSA tietysti vakiomäärä, siinä olet oikeassa.
------
Emissio (emittoituminen) tarkoittaa sitä, että atomista lähtee esim. valokvantti (kun sen viritystila purkautuu). Esimerkiksi kuvaputki-TV:ssä putken pinnan loisteaine emittoi punaista, vihreää ja sinistä valoa. Kukin pikseli kuvaruudulla tekee sen 50 kertaa sekunnissa (tai sata, jos on 100 Hz TV). Tässäkin siis samat atomit emittoivat vaikka kuinka monta kertaa peräjälkeen (aina kun saavat viritysenergiaa elektronisuihkusta). Samoin luonnollisesti tapahtuu Auringossa: atomit saavat viritysenergiaa, jota ne purkavat sitten kuten TV:n säteily (eli se valo, mikä siitä lähtee kun katselet jumalanpalveluksia). Mitä ihmettä kuvittelit, mikä emissio on ? Ei ne atomit mihinkään kulu kun ne purkavat viritystilojaan. TV:ssäkin ihan samat molekyylit emitoivat valoa jopa 100 kertaa sekunnissa.
- Ei ollutkaan kyse siitä, vaan siitä että elektroneja vähenee viritystiloissaan. Elektroneja on auririnssa arviolta yhtä monta kuin on protonejakin, ja ne voivat kertaalleen samalla energiapanostuksella olla tietyllä kuorella. Televisiossa virtaa jatkuvasti lisää elektroneja ja ne LIKKUUVAT ja palaavat sähkövirran myötä takaisinkin, ja vanhassa katodisädeputkessa elektronit törmäävät näyttöön suorastaan, ja minne ne sieltä menevät?
---
Mikä muuten estää sen, ettei tuo fuusioitunut atomi voi virittyä ? Aivan, myös se helium virittyy (ja purkautuu lähettäen esim. valoa, kuten TV-esimerkissä).
- Mutta Heliumin emissioit eivät välttämättä ole "näkyvää valoa". Ja keskimäärin voidaan laskea kaiken valon olevan "keltaista", ja se lkm-imee mukaansa myös kaikki mahdollisesti Heliumistakin saatavat emissiomäärät.
Juu, moolihan on laskettu litraa kohden, joten mooli todella on noin gramman, tämä tarkoittaa, että
KUUTIOMETRI VETYÄ painaa noin kg:n verran.
- Mooli on laskettu grammaa kohden, mutta itse tiheys ja tilavuus vaihtelevat kappaleen mukaan, eli minkälaisessa tähdessä tai planeetassa ja mikä on lämpötilansa.
Itse asiassa maapallolla vety ei paina edes 10 grammaa kuutiometrissä mutta Auringossa vety painaa per kuutiometri yli 1400 kg/m^3
Kaasun tilayhtälöllä niitä(paine, lämpötilä) voi laskea, mutta en ole varma onko "moolinen kaasuvakio" välttämättä auringolle SAMA KUIN MEILLE?
>
Mitä helvettiä tilavuus merkitsee siihen, paljonko yhdestä vedystä vapautuu energiaa kun se fuusioituu heliumiksi ?
>
Ei ne TV:nkään elektronit mihinkään vähene. Samat elektronit siellä pomppii korkeammalle energialle (virityksestä johtuen) ja sitten taas relaksoituvat emittoiden valoa. Ne tekevät tätä sata kertaa sekunnissa.
>
Uudelleen: Auringossa olomuoto on plasma. Siellä ei siis ole ytimiä kiertäviä elektroneja. Ei siis ole mitään elektroneja kuorella.
>
Muistatko sen sähinän kun katkaiset virran TV:stä ? Jep, siinä niitä elektroneja on. Tosiaan, loisteaineeseen ne eivät jää (koska sillä on jo elektronit täynnä). Virittämisen voi tehdä muuten myös vaikka UV-valolla, joten mitään elektroneja siihen ei tarvita.
>
Vielä kerran (tajua nyt viimein): Heliumilla (tai vedyllä) ei ole mitään elektroneja ja elektronirakenteelle karakteristista säteilyä Auringossa, koska niiden olomuoto on plasma, elektronit ja ytimet ovat erillisiä. Eihän vedylläkään ole kuin joitakin emissioita, mutta silti Auringon spektri on "jatkuva" eikä mikään vedylle spesifinen. Kyse on mustan kappaleen säteilystä.
>
Jep, valo on "keltaista", mutta spektri on "jatkuva", koska kyse on mustan kappaleen säteilystä. Itse asiassa keltaisuus johtuu värilämpötilasta ("lämpösäteily"): Auringon pinta on keltaista vastaavan lämpöinen. Mitkään olemattomat elektroniset tilat eivät tähän vaikuta. Ymmärrä jo !
Vekkulia muuten, että otit tämän Auringon säteilyn uskosi kulmakiveksi. Nimitit, että onko tiedemiehet sittenkin väärässä ja Raamattu sittenkin oikeassa. Jep, osoittautuu, että tiedemiehet ovat oikeassa - ja siis oman vastakkainasettelusi pohjalta Raamattu on siis väärässä. Uskosi siis murtuu tähän.
Oliko muut sitten jo niin vaikea vastata, ettet pysty siihen kun tajuat, miten väärässä uskosi on:
Siis nimenomaan ydinreaktiossa tulee primääriemissio, joka virittää muut atomit (ajattelitko, että reaktio jotenkin kaukovaikuttaisi 4 miljoonaan atomiin, että niitä todella tarvittaisiin tähän reaktioon ?).
heliumin) massaa, eli koko auringon massa EI voi fuusioitua! >>
Siis nimenomaan fuusioituva atomi emitoi. Sitten tuo (primääri)emissio absorboituu ympäröiviin atomeihin.
Ei noita muita atomeja mihinkään tarvita (miten kummassa päättelit tällaista ?): jos noita atomeja ei ole, joihin säteily absorboituu, niin sitten säteily tulee primäärisäteilynä esim. Maahan
Kerro ihmeessä, mikä logiikkasi näissä oikein oli ? Vai etkö kehtaa enää kun tajusit, miten totaalisen väärässä olit omakeksimiesi mielikuvien kanssa.
>
Ei vaan esim. Auringon sisältämän vedyn ainemäärä (eli moolit) on laskettu Auringon massasta. Kappaleen tilavuus ei vaikuta siihen. [Tämäkö nyt oli se asia, jossa myönsit olleesi väärässä ?]
>
Entä nämä:
2. Lähemmälle kuorelleen elektroninsa vetäneet vetyatomit painuvat kohden auringon ydintä [Auringossa on plasmaa eli elektronit eivät ole kuorilla.].
3. emissioitumisen palautumiseen tarvitaan absorbtiota, ja se vaatisi auringolta atomeja enemmän [Fuusiossa emittoituu energiaa, joka sitten absorboituu, jos sattuu matkalle sellaisia atomeja, joihin ko. emissio voi absorboitua - primääriemissio ei siis mitenkään riipu muista atomeista.].
4. Tuossa EI otettu huomioon juuri sitä, ettei fuusioatomit itsessään emittoi [Ne juuri nimenomaan emittoi, niistä lähtee positronit, gammasäteet ja neutriinot.].
5. NOIN 4 miljoonaa ATOMIA tarvitaan emissoimaan auringon yksittäisen fuusiovedyn(=>heliumin) massaa [Niitä mihinkään tarvita. Toki ne absorboivat, jos primääriemission tielle osuvat.].
6. elektronit lähempänä ydintä kuin NTP 20 Celsiusta -olosuhteissa [Lämpötila ei vaikuta orbitaalien sijaintiin.].
7. JÄÄKAUSIEN toistumissykli, on noin 34 000 vuotta, ja se, että ENNEN sitä ihmissuku nykyisessä rodussaan pantiin liikkeelle [Nykyihminen on n. 200000 vuotta vanha laji - ja tosiaan jääkaudet noudattavat 23000 ja 41000 vuoden syklejä.].
Eikä tuossakaan ollut vielä varmasti kaikki, mitkä ovat ihan höpöhöpöä.
No, jos Sinulla ei tosiaan ole mitään sanottavaa laskuun, niin joudut nyt vaan ilmoittamaan, että Raamattu on väärässä - ja tiedemiehet oikeassa Auringon fuusiosta ja iästä. Itse asetit nämä vastakkain, jolloin vain toinen voi olla oikein. Se on näköjään se tieteen kanta.
Vastaapas nyt tähän kun kerran palstalla olet !
Tuossa nimittäin murskattiin ehdottomaksi asettamasi ehto Jumalan olemassa olosta. Näin siis mitään Jumalaa ei ole olemassa (niin kauan kun minun argumenttini pitävät).
>
Mitä helvettiä tilavuus merkitsee siihen, paljonko yhdestä vedystä vapautuu energiaa kun se fuusioituu heliumiksi ?
- Ei vaan tilavauus ei ole kaasuilla vakio eri lämpötiloissa, ei siihen HELVETTIÄ tarvitse vetää mukaan...
Kerro ihmeessä, mikä logiikkasi näissä oikein oli ? Vai etkö kehtaa enää kun tajusit, miten totaalisen väärässä olit omakeksimiesi mielikuvien kanssa.
- Logiikkani on juuri avata uusia näkökulmia, samaan asiaan, mutta ei tietenkään ISIEMME perustaa rikkoen, niinkuin muutamilla ON TAPANA!
Ei ole omakeksimää, niinkuin kaavoistani voit päätellä, ne olivat ihan "klassista fysiikkaa"...
sen LSD:n natusteleminen.
Ei oo vanhassa PuuCeessani EDES LED-näyttöä, joten turha kehoitus...
Vanha sähkö-, mgn-kenttätuubi!
Puhumattakaan, että NIIN KOVIA HUUMEITA käyttäisin:-)
OK mutta mitä yrität todistaa??
Kirjoitat paljon ja vastaat itse itsellesi...
Maallikosta melko hassua tieteellistä liturgiaa.
Mutta onhan sinulla jokin "ydinajatus", jota haluat todistella?
Onko se jumaluus ja sen olemassaolo?
Ihmisyys ja sen ylivertainen olemassaolo?
Vai mikä?
Tekstiäsi lukien ei ainakaan minulle selvinnyt, mitä haluat sanoa.
Ei tällä ollut tarkoitus "todistaa" muuta kuin mahdollinen JÄÄKAUSIEN toistumissykli, on noin 34 000 vuotta, ja se, että ENNEN sitä ihmissuku nykyisessä rodussaan pantiin liikkeelle.
34 000 vuoden välein siis kaikki auringon atomit ovat emissoineet ja alkaa absorbtointikausi, joka saattaa johtaa jopa vetovoimaluonteen muuttumiseen, en tiedä, miten mikään planeetarinen kappale voi kestää sitä, että aurinko absorboi=> sehän työntäisi meitä(maapalloa) luotaan!
Auringolla ei tasan ole mitään emissio-absorptio-syklejä, vaan se säteilee suurin piirtein tasaisesti niin kauan kunnes vety loppuu joskus 5 Mrd tms. vuoden päästä. Eikä se säteily ole tosiaan pelkästään pienienergiasta keltaista valoa. Ja helium fuusioituu edelleen raskaammiksi aineiksi, ainakin jossain mittakaavassa
Auringon vetovoima johtuu vain sen massasta, säteilyn emissoimisella tai absorboimisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Painovoima on myöskin aina vetovoima.
Ja edelleen jos auringolla olisi tuollainen kausi jona se ei säteile, ei maapallon ja ihmisten suurin ongelma tosiaan olisi maapallon kuvittelemasi etääntyminen auringosta, vaan maapallon jäähtyminen. Elämä taustasäteilyn kahdessa kelvinissä voisi olla jossain määrin kankeaa...
Tarkoitat ilmeisesti että ehdottamasi auringon absorbointikauden aikana se absorboi energiaa niin paljon että fuusiot alkavat uudestaan. Mistähän tuota energiaa tulisi?
Miten tuo jääkausihommeli vaikuttaa mielestäsi ihmisrodun maapallolle ilmaantumiseen? Miksi ihmissuku olisi syntynyt juuri ennen edellistä jääkautta? Miksei ennen aikaisempia jääkausia, viimeisimmän jääkauden jälkeen tai vaikkapa eilen? Tai huomenna? Sitä paitsi jääkaudet ovat yleensä koskettaneet suhteellisen pientä osaa maapallosta kerrallaan, jossain päin on aina ollut ihmisiä joita jääkausi ei ole koskettanut, joten jääkaudet eivät kai siten ole oikeastaan vaikuttaneet koko ihmisrodun olemassaoloon.
En ole tutustunut siteeraamaasi satukirjaan, mutta pyöritit näköjään siinä esitetyt luomispäivät vastaamaan tuhansia vuosia. hyvin jännää. Miksi näin?
Se että jotkut avaruuden tai muun todellisuuden mitat sattuvat olemaan samoja kuin jotkut jumalattomat luvut, johtuu pelkästään viime vuosisatoina valituista yksiköistä. Muutappa jenkkeihin niin et voi enää esittää tuollaisia yllättäviä yhteneväisyyksiä
Mutta tossa nyt oli tietenkin virhe:
Yksittäinen VETYATOMI=>HELIUMI-fuusio:
Efuusio = 4*1,008*Mu*c^2 - 4*Mu*c^2 = 0,032*1,66*10^-27kg =4,78*10^-12 per 4 atomimassayksikköä
Eli 5 460 000 kpl kokonaisemissioita ja 3425 000 kpl keltaista emsisiota. Aina tarvitaan siis noin 4 miljoonaa fuusioitumanto emissioatomia yhtä fuusiota kohden - keskimäärin...
----
Ne emissiot pitää todella laskea per yksittäinen atomi, eli määrät ovat nelinkertaisia...
---
Tossa kokonaiemissioluvussa on 10-kertainen virhe, tietysti noin 550 000 kpl kokonaisemissioita per fuusio:
---
Eli 2184 000 kpl kokonaisemissioilla ja 13 700 000 kpl nuo edelliset määrät oli per Heliumatomi...
---
Sitten kommentteja vastaukseesi "järki käteen"...
---
Auringolla ei tasan ole mitään emissio-absorptio-syklejä, vaan se säteilee suurin piirtein tasaisesti niin kauan kunnes vety loppuu joskus 5 Mrd tms. vuoden päästä. Eikä se säteily ole tosiaan pelkästään pienienergiasta keltaista valoa. Ja helium fuusioituu edelleen raskaammiksi aineiksi, ainakin jossain mittakaavassa.
---
Tuo 5mrd voi olla pahasti "yliampuva", juuri syystä, että vetyä tarvitaan "puhtaana" miljoonia kertoja enemmän kuin yksittäisiä fuusioatomeja...
----
Auringon vetovoima johtuu vain sen massasta, säteilyn emissoimisella tai absorboimisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Painovoima on myöskin aina vetovoima.
----
Mutta gravitaatio tarvitsee välittymiseensä SÄHKÖMAGNEETTISTA säteilyä... Itse asiassa maapallon + muiden planeettojen kineettinen erenriga vastaa auringon säteilytehoa tai energiaa vuodessa noin 57% sen energiasta tai tehosta ehkä jopa 1:1 jos otetaan kaikki mahdolliset aurinkoa kiertävät kappaleet huomioon!
---
Kokeile laskea säteitehot + gravitaatiotehot kaikille aurinkokunnan kappaleille, yllätys, Jupiterilla se arvo suurin, ja esim Venuksen arvo taisi olla maatakin suurempi(koska lähempänä)...
-----
Ja edelleen jos auringolla olisi tuollainen kausi jona se ei säteile, ei maapallon ja ihmisten suurin ongelma tosiaan olisi maapallon kuvittelemasi etääntyminen auringosta, vaan maapallon jäähtyminen. Elämä taustasäteilyn kahdessa kelvinissä voisi olla jossain määrin kankeaa...
-----
En tarkoitakaan että KAIKKI reaktionsa on pelkkä absorbtiota, niinkuin ei tälläkään hetkellä varmaan ole - edes pinnassaan....
----
Tarkoitat ilmeisesti että ehdottamasi auringon absorbointikauden aikana se absorboi energiaa niin paljon että fuusiot alkavat uudestaan. Mistähän tuota energiaa tulisi?
----
Työntämällä kappaleet kauemmas, ei tarvitse energiaa kuluttaa niin paljoa gravitaatiokierrätämiseen, vaan sitä jää enemmän "omiin tarpeisiin"....
------
Miten tuo jääkausihommeli vaikuttaa mielestäsi ihmisrodun maapallolle ilmaantumiseen? Miksi ihmissuku olisi syntynyt juuri ennen edellistä jääkautta? Miksei ennen aikaisempia jääkausia, viimeisimmän jääkauden jälkeen tai vaikkapa eilen? Tai huomenna? Sitä paitsi jääkaudet ovat yleensä koskettaneet suhteellisen pientä osaa maapallosta kerrallaan, jossain päin on aina ollut ihmisiä joita jääkausi ei ole koskettanut, joten jääkaudet eivät kai siten ole oikeastaan vaikuttaneet koko ihmisrodun olemassaoloon.
------
No, sitä ei kyllä oikeasti voi varmasti tietää!(Eli kuinka maapallon laajuisia JÄÄKAUDET aikoinaan olivat!)
-----
En ole tutustunut siteeraamaasi satukirjaan, mutta pyöritit näköjään siinä esitetyt luomispäivät vastaamaan tuhansia vuosia. hyvin jännää. Miksi näin?
----
Eräät apokryfit ja Raamattu itse, esim.(2. Piet 3:8-9)
8. Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. 9. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.
----
Se että jotkut avaruuden tai muun todellisuuden mitat sattuvat olemaan samoja kuin jotkut jumalattomat luvut, johtuu pelkästään viime vuosisatoina valituista yksiköistä. Muutappa jenkkeihin niin et voi enää esittää tuollaisia yllättäviä yhteneväisyyksiä
----
Eivät nuo ollet "jumalattomia" lukuja, vaan ihan Fysiikan mukaan laskettuja. "Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi!"
Mielipiteesi:
----
Mutta gravitaatio tarvitsee välittymiseensä SÄHKÖMAGNEETTISTA säteilyä... Itse asiassa maapallon + muiden planeettojen kineettinen erenriga vastaa auringon säteilytehoa tai energiaa vuodessa noin 57% sen energiasta tai tehosta ehkä jopa 1:1 jos otetaan kaikki mahdolliset aurinkoa kiertävät kappaleet huomioon!
---
Fakta: garvitaatio ei tarvitse välittyäkseen sähkämagneettista säteilyä, se välittyy gravitonien kautta.
Mielipide 2:
---
Kokeile laskea säteitehot + gravitaatiotehot kaikille aurinkokunnan kappaleille, yllätys, Jupiterilla se arvo suurin, ja esim Venuksen arvo taisi olla maatakin suurempi(koska lähempänä)...
Työntämällä kappaleet kauemmas, ei tarvitse energiaa kuluttaa niin paljoa gravitaatiokierrätämiseen, vaan sitä jää enemmän "omiin tarpeisiin"....
-----
Fakta: sulkeutuvaratainen liike gravitaatiokentässä ei kuluta energiaa missään mielessä.
Mitä jää enemmän omiin tarpeisiin? Eihän sitä energiaa edelleenkään tule muualta kuin absorboimalla taustasäteilyä, missä tapahtumassa auringon jäänteiden lämpötila ei nouse yli sen parin kelvinin koska entropia tuppaa kuitenkin lisäntymään siinäkin tapahtumassa. Fuusioreaktiot eivät kyllä ala uudestaan kahdessa kelvinissä.
Paitsi jos haet kirjastasi jonkun kohdan missä sanotaan että esim Joh 17, 5 : Mutta jumalalle yksi kelvin on kuin miljoona kelviniä ja miljoona kelviniä kuin yksi kelvin, sillä jumala näki että näin oli hyvä. Tuolloinhan voisi tapahtua jo mitä vaan. harmi vaan ettei todellisuudessa kelvinistä tule miljoonaa tai päivästä tuhatta vuotta vaikka joku kuinka olisi sienihöyryissään sellaisia mennyt joskus kirjoittelemaan.
----
Eivät nuo ollet "jumalattomia" lukuja, vaan ihan Fysiikan mukaan laskettuja. "Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi!"
----
Kyllähän ne luvut ovat ilmeisesti oikein, en tarkastanut, mutta se että ne sattuvat olemaan samoja ei kerro mistään mitään, ei varsinkaan minkäänlaisesta maailmankaikkeuden ennaltasuunnittelusta by jumala. Yksikköjärjestelmää vaihtamalla luvuista saisi heti keskenään erilaisia.
Ihan vinkkinä vaan: Opiskele ensin fysiikka sen verran että oikeasti ymmärrät siitä jotakin ennen kuin koitat kehitellä teorioitasi jumaluudesta sen perusteella. Tai mene trollaamaan jollekin uskovaisten palstalle, he varmasti "uskovat" että nuo laskelmasi ovat totta. Koska jumala sanoi että näin on hyvä
Mielipiteesi:
----
Mutta gravitaatio tarvitsee välittymiseensä SÄHKÖMAGNEETTISTA säteilyä... Itse asiassa maapallon + muiden planeettojen kineettinen erenriga vastaa auringon säteilytehoa tai energiaa vuodessa noin 57% sen energiasta tai tehosta ehkä jopa 1:1 jos otetaan kaikki mahdolliset aurinkoa kiertävät kappaleet huomioon!
---
Fakta: garvitaatio ei tarvitse välittyäkseen sähkämagneettista säteilyä, se välittyy gravitonien kautta.
----
- Ainuttakaan "gravitonia" ei ole havaittu, sen täytyy johtua SÄTEILYSTÄ!
-----
Mielipide 2:
---
Kokeile laskea säteitehot + gravitaatiotehot kaikille aurinkokunnan kappaleille, yllätys, Jupiterilla se arvo suurin, ja esim Venuksen arvo taisi olla maatakin suurempi(koska lähempänä)...
Työntämällä kappaleet kauemmas, ei tarvitse energiaa kuluttaa niin paljoa gravitaatiokierrätämiseen, vaan sitä jää enemmän "omiin tarpeisiin"....
-----
Fakta: sulkeutuvaratainen liike gravitaatiokentässä ei kuluta energiaa missään mielessä.
Mitä jää enemmän omiin tarpeisiin? Eihän sitä energiaa edelleenkään tule muualta kuin absorboimalla taustasäteilyä, missä tapahtumassa auringon jäänteiden lämpötila ei nouse yli sen parin kelvinin koska entropia tuppaa kuitenkin lisäntymään siinäkin tapahtumassa. Fuusioreaktiot eivät kyllä ala uudestaan kahdessa kelvinissä.
----
Tietysti kuluttaa, höh! Laskekaa itseisarvoilla niin tiedätte!
------
Ihan vinkkinä vaan: Opiskele ensin fysiikka sen verran että oikeasti ymmärrät siitä jotakin ennen kuin koitat kehitellä teorioitasi jumaluudesta sen perusteella. Tai mene trollaamaan jollekin uskovaisten palstalle, he varmasti "uskovat" että nuo laskelmasi ovat totta. Koska jumala sanoi että näin on hyvä
----
Jep, sinunkin pitäisi tarkistaa "moolin käsite"; moolien määrä KILOGRAMAA tai tilavuuutta kohden vaihtelee, eri lämpötiloissa jo pelkästään eri kaasuilla!
----
Mooleja ei ole vaikomäärä tilevuudessa(eri lämpötiloissa), joka on vakio, vaan ainoastaan se on vakio MOOLIA kohden, äläs mene sekaisin:-)
Jos auringolle alkaa laskea, vaikkapa AURINGON MASSAN avulla jotain pitää tietää KONSENTRAATIO, ja edelleen... TIHEYS, jotta voi laskea, kuinka ne auringossa vaikuttavat...
En ole "huono" fyysikko kirjoitin LAUDATURINKIN aikoinaan, jo olen opiskellut alaa TTY:llä(Tampereen Yliopistossa), joten en kauhean helposti myönnä, että saisitte noin suoraan laskettu moolien määrän KILOGRAMMA kohden.
KONSENTRAATIO PER TIHEYS voi sen tuoda, ei mikään muu...
(c = n/V)
Mutta ei tietysti tarvitse sillä moolilla pelleillä koskapa PROTONIN MASSA itsesssään on varmaan vakio kaikialla, ja näin niiden määrän saa selville jakamalla SUORAAN massa atomimassayksiköllä! Valomuodossaan ei lisää mikään massaa....
Avokardon vakio on vakio MOOLIA kohden.
Itse moolimäärä per gramma on ilmoitettu taulukoissa, se on likipitäen määrää per atomimassayksikkö eli per neutronit protonit.
Jotta saataisiin selville esim. ainemääräon jaettava massa moolimassalla, esim.
Aurinko: N = m/M = 2*10^33g/1.008 = 2*10^30kg/(1.008) = 1.984*10^33 mol
Moolimäärä on toisaalta n = N/Na = 1,195*10^57 kpl/6.022*10^23 kpl/mol = 1.985*10^33 mol
(N = Maurinko/(1.008*Mu))
Ja hiukkasia moolissa per gramma oli tuo Avokardon vakio...
Eli emme olleet lopulta eri mieltä kai muusta, paitsi itse fuusion mahdollisuudesta koko massalle???!
Eli itse massan moolia kohden on aina vakiomäärä KAASUSSA atomeja, mutta tilavuus ja tiheys vaihtelevat moolisen massan mukaan eri alkuaineilla=> Ne aiheuttavat paineen ja lämpötilan, eikä toistepäin ???!=> Lämpötilaa ja painetta ei KAASUILLA ole mahdollista muuttaa, ellei muuteta ainemäärää eli vaihdeta kaasua ja itse esiintymisympäristönsä tilavuutta!
Massa siis ei muutu per mooli tietyllä kaasulla(ja ei tietysti kiinteälläkään), mutta sen tilavuus ja tiheys voi vaihdella. Kaasuilla lisäksi on vakiomäärä atomeja per gramma ja koko massassa Tai per mooli... Kummallista vain, miten voi tilavuus vaihdella kaasuilla, eri olosuhteissaan, jos on vakiomäärä atomeja per gramma? Eikö niitä pitäsi olla silloin vakiomäärä per tilavuuskin? Ilmeisesti paine ja lämpötila voivat antaa paljonkin lisäenergiaa?
Tai sitten kaasukenttä ei ole "homogeeninen"?
Jep, sinunkin pitäisi tarkistaa "moolin käsite"; moolien määrä KILOGRAMMAA tai tilavuuutta kohden vaihtelee, eri lämpötiloissa jo pelkästään eri kaasuilla!
----
Eli jos lasketaan jollekin TILAVUUDEN MASSA, niin moolimäärä vaihtelee, ihan tilavuuden tiheyden mukaan, joka muuttaa massaa... Tällöin vaikuttaa ilmiöön mm. lämpötila, tilavuus ja paine ja tietysti se ainemäärä. Jos massa tiedetään, tiedetään väistämättä myös ainemäärä, jos kappale on "homogeeninen" ja tiedetään se molekyylikohtainen "moolimassa".
pV = n*Rm*T
Missä p on paine V tilavuus, n ainemäärä, Rm moolinen kaasuvakio ja T lämpötila...
Eräät apokryfit ja Raamattu itse, esim.(2. Piet 3:8-9)
8. Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. 9. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.
Paitsi jos haet kirjastasi jonkun kohdan missä sanotaan että esim Joh 17, 5 : Mutta jumalalle yksi kelvin on kuin miljoona kelviniä ja miljoona kelviniä kuin yksi kelvin, sillä jumala näki että näin oli hyvä. Tuolloinhan voisi tapahtua jo mitä vaan. harmi vaan ettei todellisuudessa kelvinistä tule miljoonaa tai päivästä tuhatta vuotta vaikka joku kuinka olisi sienihöyryissään sellaisia mennyt joskus kirjoittelemaan.
- Aikojen suhteen Raamatussa käytetään PÄIVÄÄ vastaamaan monenlaisia kertoimia: Puhutaan vuosisatapäivistä, vuosiviikoista, Riemuvuosista, ja tuollaisista 1000 vuoden Luomispäivistä, mutta totta: Daniel sanoo, etteivät JUMALATTOMAT voi sitä ymmärtää, vaikka olisi kuinka älykäs, et siis sinäkään; JOS OLET JUMALATON!
Vaikeuksia vastata muihin kohtiin vai ?
>
Mutta jos tiedetään massa, esim. Auringon massa, (ja koostumus), tiedetään myös ainemäärä. Mitkään tiheydet tai vastaavat eivät vaikuta ainemäärään, jos tiedetään massa.
Mitä ihmettä yrität nyt taas jokeltaa.
>
Kyllä pelkkä massa riittää kuten tuossa seuraavassa viestissäsi sitten jo sanoit: "Aurinko: N = m/M = 2*10^33g/1.008 = 2*10^30kg/(1.008) = 1.984*10^33 mol". Tässähän ei puhuta mistään konsentraatioista tai tiheyksistä. Massa ja moolimassa riittää.
Jep, nyt voit miettiä tuota fysiikan/kemian taitoasi vähän tarkemmin [ja kannattaa huomioida, että täällä kirjoittelee myös fysiikan ja kemian alan tohtoreita, joilla on asia aivan varmasti hallussa].
Mites ymmärtämiseeni muka mitenkään vaikuttaa se uskonko satuihin vai en?
-----
Fakta: sulkeutuvaratainen liike gravitaatiokentässä ei kuluta energiaa missään mielessä.
Mitä jää enemmän omiin tarpeisiin? Eihän sitä energiaa edelleenkään tule muualta kuin absorboimalla taustasäteilyä, missä tapahtumassa auringon jäänteiden lämpötila ei nouse yli sen parin kelvinin koska entropia tuppaa kuitenkin lisäntymään siinäkin tapahtumassa. Fuusioreaktiot eivät kyllä ala uudestaan kahdessa kelvinissä.
----
Tietysti kuluttaa, höh! Laskekaa itseisarvoilla niin tiedätte!
------
Gravitaatiokenttä on konservatiivinen, se ei kuluta energiaa. Kerroppa kaavasi millä laskit gravitaation kuluttaman energian niin voidaan sitten yhdessä ihmetellä mikä kaikki siinä on väärin.
Auringon vedyn moolimäärän laskit kyllä oikein.
-----
olen opiskellut alaa TTY:llä(Tampereen Yliopistossa),
---
Mutta et päässyt läpi? :D
----
joten en kauhean helposti myönnä, että saisitte noin suoraan laskettu moolien määrän KILOGRAMMA kohden.
------
Sähän juuri laskit auringon vedyn ainemäärän auringon massaa kohden. Jakamalla yhtälö puolittain auringon massan lukuarvolla saadaan ainemäärä kilogrammaa kohden. Olisiko jotenkin ristiriidassa em. lauseesi kanssa?
----
Mutta on silti melkoisen vaikeaa ymmärtää mihin pyrit tällä. Ilmeisesti meidän pitäisi hylätä huippufyysikoiden paljon analyyttisemmin johtamat tulokset ja uskoa että aurinko alkaa absorboida säteilyä kertomasi ajan päästä? Sillä näet että näin on hyvä. Amen
Gravitaatiokenttä on konservatiivinen, se ei kuluta energiaa. Kerroppa kaavasi millä laskit gravitaation kuluttaman energian niin voidaan sitten yhdessä ihmetellä mikä kaikki siinä on väärin.
----
Ei siinä mitään väärin:
F = G*m*M/R
=> E = G*m*M/(2*R)
Tai sama tulee:
E = m*v^2/2
----
m on esim. maapallon massa G on gravitaatiovakio ja R etäisyys radalla, v on nopeus radalla jos laskee sillä suoraan, tulee SAMA vastaus!
Gravitaatiokenttä on konservatiivinen, se ei kuluta energiaa. Kerroppa kaavasi millä laskit gravitaation kuluttaman energian niin voidaan sitten yhdessä ihmetellä mikä kaikki siinä on väärin.
----
Ei siinä mitään väärin:
F = G*m*M/R
=> E = G*m*M/(2*R)
Tai sama tulee:
E = m*v^2/2
----
m on esim. maapallon massa G on gravitaatiovakio ja R etäisyys radalla, v on nopeus radalla jos laskee sillä suoraan, tulee SAMA vastaus!
----
http://personal.inet.fi/koulu/karppi/omat_tekstit.html
Ja tuolta siis se "tähtien etäisyydet ja melkein lopussa oleva kohta, jonka pistä nyt tähän, jos ette viitsi tuota imuroida...
Auringon sähköteho(säteilyteho) on helppo laskea, se on noin:
Esät = Paurinko*t = ”säteilyteho” x ”aika”
Esät = 3,9*10^26W*3600s*24*365,2475 = 1,23*10^34J
Gravitaatiot per planeetta:
Egrav/vuosi = G*m*M/(2*R)*(Tplaneetta/Tvuosi)= m*v^2/2
_____________________________________________________
Merkurius: Egrav = 3,822*10^32 J/0,2408 = 1,587*10^33 J
Pplan = 5,029*10^25 W
Venus: Egrav = 3,018*10^33 J/0,6152 = 4,906*10^33 J
Pplan = 1,555*10^26 W
Maa: Egrav = 2,668*10^33 J
Pplan = 8,454*10^25 W
Mars: Egrav = 1,888*10^32J/1,8809 = 1,004*10^32 J
Plan = 3,181*10^24 W
Jupiter: Egrav = 1,634*10^35/11,863 = 1,377*10^34 J
Pplan = 4,363*10^26 W
Saturnus: Egrav = 2,671*10^34/29,41 = 9,082*10^32 J
Pplan = 2,878*10^25 W
Uranus: Egrav = 2,027*10^33/84,04 = 2,412*10^31 J
Pplan = 7,643*10^23 W
Neptunus: Egrav = 1,532*10^33J/165 = 9,285*10^30 J
Pplan = 2,942*10^22 W
Pluto: Egrav = 1,360*10^29J/246,8 = 5,511*10^26 J
Pplan = 1,746*10^19 W
_________________________________
Yhteensä: Ekok = 2,397*10^34 J
Suhde säteilyenergiaan: 51,3% tai 195%
Eli melko tarkkaan puolet. Noin etäisyydellä 400*10^6 km on lisäksi 9 pikkuplaneettaa.
Ne tuonevat tehoa noin Ppikkuplaneetat = 10^32 ? Asteroidit myös vaikuttavat kok.gravitaatioon.
Jupiter aiheuttaa suurimman osan auringon säteisstä, kuten gravisarvoista voitte päätellä!
---------------------
Eli se prosentti oli gravitaatiokiertojen suhteen olikin vain 51,3%...
Mutta loput voi tulla vaikkapa auringon itsensä kierrosta Galaksin KESKIPISTEEN ympäri?
Nämä on laksettu kaavalla E = G*m*M/(2*R)
Mars: Egrav = 1,888*10^32J/1,8809 = 1,004*10^32 J
Plan = 3,181*10^24 W
--------------
Esim. Marsilla on massa: m= 0.1075*6*10^24 kg = 6,45*10^23 kg
G = v^2*R/M
v = (GM/R)^(1/2) = (6,67259*10^-11*2*10^30/227.9*10^9)^(1/2) = 24199 m/s
E = m*v^2/2 = 6.45*10^23 kg*24199^2 = 1.8885*10^32 J
Ja tämä siis sen oman vuoden mittaisena aikana, joten energia on MAAN VUODESSA 1.8809-osa tästä(itse asiassa TÄMÄ ENERGIA on melkein sama asia kuin teho!)
=> 1.004*10^32 J =>3.1815*10^24 W
Vaikea tosin YMMÄRTÄÄ tuota, että nopeus laskettuna mille tahansa matkalle on sama, ja näin ollen ENERGIAKIN on sama, mutta sitä energiaa on tässä verrattuna maan kiertämän vuoden pituuteen.... Eli Watteina ajateltuna ei Energia per ajanyksikkö ole kuin sen kiertämää vuotta kohden? Voitaisiin tietysti liike-energia ulottaa väheneväksi vaikkapa koko ikuisuuteen, mutta tässä siis kappale saa vuodessa jatkuvasti energiaa lisää sen verran kuin tarvitsee vuoden mittaiseen kiertoonsa....
Energia on aina laksettu per kierros ja näin ollen kax kierrosta veisi energiaa kax kertaa TUON määrän...
En usko mallia, missä energiaa ei kuluteta juuri kierrosta kohden se mitä on laskettu, ikäänkuin sama energia riittäisi iankaikkisesti: ITSEISARVO paljastaa kuinka paljon energiaa kulloinkin kuluu.... Eli vaikka NOPEUS on sama kahdelle kierrokselle E= m*v^2/2 mallissa, KULUU energiaa kahdessa kierroksessa kax kertaa enemmän!
Ja tuo "säteilyteho" mittaamattomat aallonpituus alueet tuottavat 1:1 tuon planeettojen kiertoon tarvittavan energian...
Esimerkki luonnollisesta elämästä: ELLEI kuurolle kohteelle voida NÄYTÄÄ missä kohde on, ei se pysty kierämään kohdetta, koska EI NÄÄ SITÄ, jos se vaikka liikkuu avaruudessa!!!
Eli kappaleiden on tehtävä GRAVIAATIOENERGIANSA verran töitä esim. vuodessa, jotta saisivat avaruuden kaareutumaan!
Kilowattituntikin tarkoittaa sitä, että ENERGIAA KULUU tietyn kilowattimäärän verran vuodessa esim. joten sama on tietysti taivaallisillekin kohteille, ENERGIAA KULUU KAIKEN AIKAA PLANEETTOJEN KIERTÄESSÄ, JA SIKSI AURINGONKIN ON SÄTEILTÄVÄ!
Energia on aina laksettu per kierros ja näin ollen kax kierrosta veisi energiaa kax kertaa TUON määrän...
Esim. kelassa ei riitä laskea sitä määrää, mikä menee virtaa yhteen kierrokseen, jos renkuloita on useita, tietyssä ajassa...
Ja juuri siitä on kyse kun lasketaan VUOTTA PITEMMÄLLE ajalle energia: Pitää laskea KOKO AJALLE käytetty energia, ja se lisääntyy seuraavina vuosina: Ei ole jotain VAKIOENERGIAA kuin niitä silmukkakierroksia kohden...
Ja aurinkokin on "käämi", sillä on renkuloita yhtä paljon kuin on planeettoja ympärillään!
Jos tästä joku on eri mieltä, miettiköön ensin asiaa - ennenkuin vastaa, jottei tulisi turhaa "TROLLAUSTA"!
Eli jos joku sipehtii nyt sitä, että ENEGIA on vakio, riippumatta matkasta, niin kyse on juuri siitä, että energiaa on käytetty vakionopeuden verran, ja nopeus VOISI OLLA KIIHTYVÄÄKIN, ja näin ollen pitemmässä matkassa käytetty sama määrä energiaa on tavallaa vähemmän, kuin lyhemmässä matkassa käytetty sama määrä energiaa - "liike VOISI olla kiihtyvääkin", ja näin ollen SUHTEESSA enempi energiaa kulutetaan lyhyessä matkassa, jos nopeus sen ajan on ollut vakio verrattuna pitempään ja kauemmin kestävään matkaan samalla nopeudella, jolloin olisi pitänyt kiihtyä, jotta TEHO olisi ollut sama!
ELI: Maailmankaikkeus KULUTTAA VALTAVIN PANOSTUKSIN jatkuvasti energiaansa, ja mistä sitä muka LISÄÄ TULISI? Ainoastaan fuusioista? Ehkäpä.... Miksei fissioistakin, tietyllä lämpötilalla nekin ovat "energiaedullisia"!
Missä ajassa aurinko kuluttaa tai oman planeettamme massa energiaa, eli TEHOA emme tiedä, millä massan pitää tehdä työtä kohden avaruuttaan...
Yleisesti ajatellaan, että energia pysyy vakiona, eikä tarvitse tehdä "työtä", mutta se ei pidä paikkansa, kuten auringon säteestä tiedämme: Uusi "säde" tarvitaan HETI kun entinen on saavuttanut kohteensa.
Voi olla että ENERGIAN voi laskea ajasta ja pituudesta jolla voima vaikuttaa?
Jos siis maapallon VOIMA on vakio tietyn ajan, on ENERGIAKIN suoraanverrannollisesti kasvava suure - ajassa - kun kokonaisenergiahävikkiä katsotaan... Teho pysyy kutakuinkin vakiona, kohden vuodenaikansa ajankohta...
Jaa analogioita. No, tässä yksi:
Otetaan napakelkka. Kun sitä työnnetään hiekalla, se vaatii kovasti energiaa: tule kova hiki kun sitä yritetään työntää. Itse asiassa tuo työntämisvoima pystytään mittaamaan. No, vaihdetaan alustaksi vaikka teräs. Työntäminen vähän helpottuu eli samalla energialla kelkka kulkee pidemmän matkan; kierrokseen käytettävä energia vähenee. No, pistetäänpä öljyä teräkselle: taas tarvitaan pienempi energia kierrosta kohti. Sitten kun vaihdetaan alusta jääksi, niin (noh, riippuen öljyn laadusta/määrästä) energian tarve vähenee.
Energian tarvetta voidaan vähentää entisestään: pistetään alustaan magneetti ja kelkkaan toinen, jotka hylkivät toisiaan: kelkka leijuu, joten sen työntäminen kierroksen verran on nyt äärimmäisen helppoa. Kelkan napaan voidaan vaihtaa parempi laakerointi, joten työntäminen helpottuu entisestään. Laakerointikin voidaan tehdä leijutussysteemillä, joten liikettä vastustaa enää ilmanvastus. Muuten kelkka kulkee kuin itsestään: energiaa ei juuri tarvita kun se on vauhtiin tönäisty. Itse asiassa kun pistetään koko napakelkkasysteemi kupuun ja imetään siitä ilmaa pois, niin energian tarve vähenee vieläkin. Kun kupuun imetään tyhjiö, niin energiaa ei tarvita kuin vauhtiin työntämiseksi. Kelkka kyllä kiertää ihan itsekseen sen jälkeen ilman mitään ulkopuolista energialähdettä.
Nyt kun mietit Kuun tapausta, niin tosiaan: se tosiaan leijuu tyhjiössä, joten sen liikkumiseen tarvitsema energia on kaikki siinä, että se on aluksi vaan lähtenyt liikkeelle. Sama liike jatkuu yhä - eikä mitään energiaa tarvita enää.
Sitten voit selittää, mikä muuttaisi taivaankappaleiden tilanteen täysin toisenlaiseksi kuin napakelkan ! Kuinka suuri pitää taivaankappaleen olla, että se alkaa kuluttaa energiaa liikkuessaan kun napakelkan kokoinen ei riitä ? Heh, sepitelmäsi ontuu "hivenen".
Tosiaan, energian kulumiseksi sanotaan esim. sitä kun vauhtiin tönäisyyn käytetty energia on kulutettu loppuun eli liike pysähtyy. Liike-energia on siten tullut lähtöarvosta arvoon nolla. Nyt kun mietit "kitkatta" pyörivää Maapalloa tai napakelkkaa, niin kuluuko energiaa johonkin (mihin ? ja miksei tuota "kulutettua energiaa" pystytä havaitsemaan ? miksei kelkkaa kuitenkaan tarvitse työntää enää ?) ? Eikö vaan, että koko ajan on sama liike-energia (tai itse asiassa kokonaisenergia) - paikasta riippumatta.
Menepäs vastaamaan tuohon http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9535893/47281798 vai tuliko Raamattu-uskomuksesi murskattu niin perusteellisesti, ettei Sinulla ole enää mitään puolusteltavaa ? Hiljaisuus siis merkitsee sitä, että myönnät Raamatun olevan väärässä.
---
joten en kauhean helposti myönnä, että saisitte noin suoraan laskettu moolien määrän KILOGRAMMA kohden.
------
Sähän juuri laskit auringon vedyn ainemäärän auringon massaa kohden. Jakamalla yhtälö puolittain auringon massan lukuarvolla saadaan ainemäärä kilogrammaa kohden. Olisiko jotenkin ristiriidassa em. lauseesi kanssa?
----
- Ei vaan, en sitä KAUHEAN HELPOSTI myönnä! Paljonhan pitää pimittääkin TOTUUTTA toisinaan...
70 000 triljoonaa tähteä (laskettu). Oletetaan että nykyisillä perusteleskoopeilla näistä voidaan helposti seurata noin 10 miljoonaa - ja tätä seurantaa tehdään jatkuvasti koska halutaan kartoittaa avaruutta.
Oletetaan että tähtien elinaika on se mitä sinä sanot - vaihtelee esim 1000 vuodesta miljoonaan vuoteen massansa takia - mutta keskiarvo olisi ehkä perustähemme verran.
Tämä tarkoittaisi sitä että havaituissa tähdissä pitäisi näkyä vuosittain 91 supernovaa tai jotain muuta tähden loppua tai tähtien ominaisuuksien pitäisi jossain tähdessä osoittaa muutoksia ja epävakautta tai kirkkauden himmenemistä tai muutenkin "loppuvaiheen toimia".
Nykyiset astronomiasysteemit toimivat tietokoneistetusti ja käsittelevät valtavan määrän dataa etsien niistä poikkeamia. Arvioin että tehokas analysointi laajalle yhtenäiselle datajoukolle on ollut käynnissä jo kymmenen vuotta, eli meillä pitäisi olla käsissämme liki tuhat "Aukino" tähteä jotka ovat sammumassa tai sammuneet tarkasteluajan kuluessa ja siten osoittavat että nykyinen käsityksemme tähdistä on selvästikin virheellinen.
Näin kuitenkaan ei ole käynyt. "Itärintamalla ei mitään uutta".
Suosittelen että yrität löytää elämäsi tarkoitusta jostain hiukan konkreettisemman parista. Itsekin ajattelin joskus että olen kovinkin etevä ajattelemaan kosmisia asioita mutta huomasin että rakastan omaa ajatteluani enemmän kuin totuutta ja päädyn puolustamaan omia harhojani sen sijasta että olisin edustanut sitä [totuutta]. Nyt roolini on vain löytää evidenssejä maailmasta sille minkä toiset osaavat laskea minua huomattavasti taitavammin.
Tähtitaivas kertoo totuuden ystäväni. Katso sinne äläkä pääsi sisään.
70 000 triljoonaa tähteä (laskettu). Oletetaan että nykyisillä perusteleskoopeilla näistä voidaan helposti seurata noin 10 miljoonaa - ja tätä seurantaa tehdään jatkuvasti koska halutaan kartoittaa avaruutta.
Oletetaan että tähtien elinaika on se mitä sinä sanot - vaihtelee esim 1000 vuodesta miljoonaan vuoteen massansa takia - mutta keskiarvo olisi ehkä perustähemme verran.
----
Ei, vaan JÄÄKAUSIEN toistumissykli. Auringossa täytyy alkaa tapahtua suurimittaista ABSORBTIOTA, ja sen tilavuus siis kasvaa, jokaisen emiisiokauden pääteeksi, joka saattaa olla se 34000-213000 vuotta...
Ei, vaan JÄÄKAUSIEN toistumissykli. Auringossa täytyy alkaa tapahtua suurimittaista ABSORBTIOTA, ja sen tilavuus siis kasvaa, jokaisen emiisiokauden pääteeksi, joka saattaa olla se 34000-213000 vuotta...
JOS siis auringostakin tulee HIMMEÄMPI, tai suorastaan KOKONAAN ABSORBOIVA aurinko, kuten esim. musta-aukko on, miten käy vetovoiman? JOS aurinko KAIKILLA aallonpituusalueilla ainoastaan ABSROBOISI, ei se lähettäisi infomaatiota itsestään minnekään, vaan laajentaisi ainosataan elektronejaan kauemmas itsestään SE OLISI POISTOVOIMAA!
Esim. mustat aukot eivät ole absroboivia siinä mielessä, että ainoastaan IMISIVÄT säteilyä, jos niin olisi täytyisi myös niiden TILAVUUS olla suurempi, koska imiessään ne samalla myös etäännyttäisivät elektroneja itsestään. Kuitenkin oletetaan, että jotkin kohteet voisivat olla MUSTIA AUKKOJA, mutta jos todella IMEVÄT valoa, niiden tilavuus kasvaa, ja jälleen todennäköisyys EMISSIOONKIN kasvaa! Siksi ei ole normaalia, että jokin vetypilvi päätyisi olemaan musta-aukko, koska EMISSIOT vetävät puoleensa, mutta samalla, kun emissio-energian säteily uhkaa loppua sen vuoksi, että emissioivia ATOMEJA(vetyä pääasiassa) ei ole ulkopinnalla tarpekksi, alkaa jonkinlaista absrobtiotakin ilmetä.
TODELLISUUDESSA emissiomäärä voi olla yli 10 miljoonaa vetyatomia per fuusio, jos noin 5 000 000 samalla assroboi?
Voisin laskea sen määrän, mikä 34 000 vuodessa menee fuusioida ja emissioida kertaalleen kaikki keltaiseksi:
Ekok = P*34 000 vuotta = 3,9*10^26 * 3600*24*365.2425*34 000 = 4.18*10^38 J (mikä saatiinkin alussa)...
Yksittäinen VETYATOMI=>HELIUMI-fuusio:
Efuusio = 4*1,008*Mu*c^2 - 4*Mu*c^2 = 0,032*1,66*10^-27kg =4,78*10^-12 per 4 atomimassayksikköä
Fuusioituneiden määrä XfusHe34000 = 4.18*10^38 J/4.78*10^-12 J = 8.74*10^49 kpl
YHTEENSÄ VOI heliumia olla:
XHe = Maurinko/Mhe = 2*10^30 kg/(4*1,67*10^-27kg) = 2.99*10^56 kpl
Eli yhteensä JÄÄAKAUSI SYKLEJA voi olla:
Xjääkäusien määrä = Xhe = 2.99*10*56/8.74*10^49 = 3 420 000 kpl
Eli kokonaisaika Taurinko = 34 000 * 3 400 000 = 116 mrd vuotta
Tämä yo lukeman saisi suoraan:
T =XheAu * Ehe/Paurinko = 2.99*10^56*4,78*10^-12 J/3,9*10^26 W = 116 * 10^9 mrd vuotta.
Tuo on tietysti väärin laskettu koska Heliumin määrä jatkuvasti kasvaisi, ja näin emissiot vaikeutuisivat ja seuraavat fuusioportaat olisivat vaikeampia... ELLEI ole emissiokykysiä atomeja - eli lähinnä vetyä, ei myöskään FUUSIOTA voi tapahtua, ja näin ei välttämättä ole mahdollista miljoonat jääkaudet - kuitenkaan...
Aurinko ei koostu pääasiassa vedystä ja heliumista, vaan pääasiassa uraanista, joka fissioituu tasaista vauhtia muodostaen valoa ja lämpöä. Raskain aine vajoaa keskelle, niin myös Aurinkokunnassa.
Nostit+hölmöllä+väitteelläsi+ketjun,+jossa+Aki+höpisi+omiaan+kuusi+vuotta+sitten.+Uraani+ja+muut+rautaa+raskaammat+alkuaineet+syntyvät+supernovaräjähdyksissä.+