Pistetäänpäs ihan oma ennuste pohjoisen Jäämeren merijään enimmäislaajuudesta keväällä 2011. Eli ennustan, että laajuus menee kuluvan vuosituhannen ennätykseen jaappanilaisten mittaustavalla:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Ennusteeni ei ole sikäli itsestäänselvyys, että jään pinta-ala on juuri nyt vuosituhannen alhaisimmilla laajuuksilla vuodenaikaan nähden. Toisaalta en ole paljoa katsonut, mitä merijäätieteilijät ennakoivat. Jos ovatkin jo samaa mieltä, niin sittenhän tämä ei ole mitenkään erikoisempi ennuste.
Perusteenani ei ole nyt Euroopassa esiintyvä pakkanen sinänsä, vaan lumipeite Jäämeren eteläpuolisilla manneralueilla. Ja se näyttää olevan laajempi kuin viime vuonna (tai viime talvena paremminkin). Ja jään enimmäispinta-alahan lopulta kipusikin ihan kohtalaiseksi, jos ei ennätykseksi.
Muutkin veikkaukset ovat tervetulleita. Mahdolliset tieteen nimissä, siis muualla, tehdyt ennakoinnit ehkä on hyvä esittää hiukka myöhemmin. Nostelen tätä viestiä aika-ajoin, niin että varmaan kaikki kiinnostuneet huomaavat tällä runsasviestisellä palstalla.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Ennusteeni ei ole sikäli itsestäänselvyys, että jään pinta-ala on juuri nyt vuosituhannen alhaisimmilla laajuuksilla vuodenaikaan nähden. Toisaalta en ole paljoa katsonut, mitä merijäätieteilijät ennakoivat. Jos ovatkin jo samaa mieltä, niin sittenhän tämä ei ole mitenkään erikoisempi ennuste.
Perusteenani ei ole nyt Euroopassa esiintyvä pakkanen sinänsä, vaan lumipeite Jäämeren eteläpuolisilla manneralueilla. Ja se näyttää olevan laajempi kuin viime vuonna (tai viime talvena paremminkin). Ja jään enimmäispinta-alahan lopulta kipusikin ihan kohtalaiseksi, jos ei ennätykseksi.
Muutkin veikkaukset ovat tervetulleita. Mahdolliset tieteen nimissä, siis muualla, tehdyt ennakoinnit ehkä on hyvä esittää hiukka myöhemmin. Nostelen tätä viestiä aika-ajoin, niin että varmaan kaikki kiinnostuneet huomaavat tällä runsasviestisellä palstalla.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Älä nostele, kiitos. Tälä runsashörhöilyllisellä palstalla ei kaivata sinun lisähörhöilyjäsi.
mulkku, sinä et omista tätä palstaa. :(
Oma arvaukseni tuon saman JAXA:n mukaan. Ennätykseen en usko. En maksimiin enkä minimiin.
Täytyy tunnustaa heti aluksi, että minun ennustelijan lahjani ovat IPCC-klimatologien tasoa joten arvailuksi menee;)
Oma ennustukseni on että menemme talven osalta samaa rataa kuin 2010 jaksolla eli aika tavanomaisesti alkuun ja sen jälkeen jäätymien jatkuu tavallista pitemmälle keväällä.
Syy voi olla tämä mainitsemasi pohjoisen pallonpuoliskon laaja ja puhdas lumipeite. Kevään lämpöä heijastuu paljon avaruuteen tämän ilmiön vuoksi.
Tästä voi seurata tilannetta:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=02&fd=30&fy=1988&sm=12&sd=15&sy=2010
Siinä on jäätymistä tänätalvena jos jäätyy vuoden 1988 tilanteeseen.
Tai vuoden 1989 tilanteeseen.
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=03&fd=30&fy=1989&sm=12&sd=15&sy=2010
Juuri tuosta noita lumilaajuuksia tiirailin. Kiitos linkistä, joka minulta jäi pois.
Siltä varalta, että joku olisi käsittänyt veikkaukseni koskeavan viimeistä tuhannen vuoden jaksoa, johon vuosi 1988 kuuluu, niin tarkoitin tätä vuosituhatta, vuodesta 2000 alkaen. Mutta totta kait, jos tänä talvena jään laajuus ulottuisi vuoden 1988 lukemille, niin kyse olisi vuosituhannen ennätyksestä.
En usko että merijään maksimiennätyksiä tulee vahvan negatiivisen NAOn vallitessa. Tällöin ns. Islannin matala on siirtynyt länteen Baffininlahden ja Hudsoninlahden tienoille ja pitää niiden jäät keskiarvon alapuolella.
Toisaalta merijäällä on potentiaalia levitä laajastikin kohti etelää tästä meistä suoraan pohjoiseen sijaitsevalla alueella.
Siitä pitää Golf virta huolen.
Jotta väitteesi "ja Hudsoninlahden tienoille ja pitää niiden jäät keskiarvon alapuolella." pitäisi paikansa Hudsonin lahdella, niin sehän tarkoittaisi, ettei se jäädy kokonaan. Itse oletan, että jäätyy, vaikka ohuemmin. Pikemminkin niin, että nyt Hudsoninlahden jäävajaus näkyy tilastossa kokonaisuutta alentaen, mutta maksimilaajuudessa Hudsonlahti on vakiolaajuudessaan. On siinä tietenkin isoja vesialueita Grönlannin ja mantereen välissä, mihin esilletuomasi ilmiö vaikuttaa.
Toisaalta viime talvena oli NAO:lla sama etumerkki, joten ei se ihan kaikkea ratkaisse.
Totta, Hudsoninlahti todennäköisesti jäätyy kokonaan, mutta hitaammin kuin tavallisesti.
Toinen alue, missä jääalue voisi kasvaa on Beringinsalmen eteläpuoliset tienoot, mutta siellä on vielä äskeisen El Ninon jäänteitä lämmittämässä sitä puolta ja hidastamassa jäätymistä.
Isompi jäämaksimi voisi olla odotettavissa keväällä 2012 ainakin Tyynen Valtameren puolella, kun La Ninan viilentämä vesi on kulkeutunut pohjoiseen.
Siinäpä ne tulikin mainittua "ongelma-alueet". Nimittäin Tyynenmeren suunnalla juuri nyt on jäätilanne ennusteeni kannalta heikko. Mutta se jäätyi viime talvenakin ihan kohtuullisesti vähän viiveellä, että ...
Vuonna 2012 se voi sitten jäätyä pohjia myöten Havaijille asti, mutta katsotaan myöhemmin.
Ennusteeni on seuraavanlainen.
Vuosituhannen maksimilukemista laajuus putoaa vuonna 2011 lähes koko havaintojakson minimiin.
Eli niinkin hurjan pitkän ajanjakson kuin 10 vuoden laajuusmaksimista merijään laajuus putoaa lähelle 100 vuoden jakson minimiä.
Olet ilmeisesti sitä mieltä, että nyt jään maksimilaajuus olisi ennusteeni suuntainen, mutta syksyllä minimikin olisi sitten syvempi?
Laaja lumipeite voisi vaikuttaa tuohon suuntaan, koskapa routaa syntyy ohuempi kerros lumen alla ja roudan sulattaminen viivästyttää ilman lämpenemistä. Toiseen suuntaa vaikuttaa sitten se laajempi jääkenttä.
Jätän itse syksyn minimin veikkaamisen keväämmälle.
Viime vuonnakin käytiin välillä korkeimmalla 9 vuoteen ja välillä matalimmalla 100 vuoteen. Minimit ja maksimit (10 tai 100 vuoden), ovat yhtä tyhjän kanssa. Kiinnostavaa sen sijaan on pitempiaikainen kehitys, eli trendi. Sää vs. ilmasto -analogia sopii tähänkin.
http://www.srh.noaa.gov/jetstream//atmos/energy_balance.htm
Tuossa on säteilytasapainokuvaus ilman kierrätystä ilmakehässä (takaisinsäteily), jolla juuri perustellaan pelottelunäkymiä tarvittaessa. Mutta vaikka käytettäisiinkin takaisinsäteilykuvausta, niin laadullisesti perustelu säilyisi samana:
Kuvion ylivoimaisesti suurin prosenttiosuus lähteen 100% jälkeen on maaperän säteilyn absortio, 46%. Vaikkei nyt olekaan käytössäni mittausarvoja, niin hihastakin voi vetää tuohon absorption puolittumisen kun paljas maaperä peittyy ohueenkin lumikerrokseen. Tämä n. 25% siis voidaan siirtää lisänä heijastuvaan säteilynuoleen. Lumi aiheutaa sitten pieniä muutoksia maasta nouseviin energianuoliin, mutta nämä jäänevät merkittävästi vähäisemmiksi kokonaisuudessa. Esimerkiksi pitkäaaltoinen säiteily ei laske nollaan lumellakaan ja kun lumi on 100% vettä, haihtuminen lumelta (latentti lämpö) ei sekään alennu merkittävästi vastaavan lämpötilan kuivaan routaiseen maaperään verrattuna, ehkä päinvastoin.
Ja nyt alkutalvesta lumiraja on pääsääntöisesti etelämpänä kuin edellisenä vuotena. Se tarkoittaa suurien energiavirtojen kääntymistä maaperästä avaruuteen edelliseen vuoteen ja normivuoteen verrattuna. Lumi näyttää myös pysyvän viikkokausia sadanta-alueillaan. Jos tällä ei ole vaikutusta "lämpömittariimme", eli merijään laajuuteen, niin onhan se ihme. Toki "mittari" heiluu muistakin syistä, jopa tuulista, mutta silti.
Laaja-alaisiin lumisateisiin liittyy toinenkin jään pinta-alaa kasvattava tekijä. Lumi sataa myös mereen. Verrattuna vastaavaan vesimäärään vesisateeseen tässä siirtyy meren pinnasta latenttia energiaa merkittävä määrä (lumen sulatusenergia). Aikajänteellä tuo energia on tosin jo aiemmin siirtynyt ilmakehään ja avaruuteen, mutta jos sade olisi tullut vetenä, kyseistä energiansiirtoa merestä ulos ei kuitenkaan olisi tapahtunut. Vähän kuin velanmaksu.
Toukokuussa tiedämme paremmin, olisiko tässä ollut jotain perää vai onko kvantitatiivisen tarkastelun puute taas kompastus. Ts. vaikka esittämäni ilmiöt olisivatkin oikean suuntaisia, niin on toisia ilmiöitä, joissa energiamäärät meren pinnan osalta ovat vielä suurempia ja eri suuntaisia.
Arktisen jään kasvu yli edellisvuoden laajuuden (eli n. 14,5 milj. km2) menee ihan "suunnitelmien" mukaan. Eli nyt pinta-ala on pienimmillään tällä vuosituhannella vastaavana ajankohtana.
Aloitusviestissäni kaipaamiani tieteellisiä ennusteita ei näyttäisi olevankaan netti pullollaan. Ilmeisesti ilmastotieteilijät keskittyvät enemmän tuohon jään minimiin?
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=01&fd=04&fy=2010&sm=01&sd=04&sy=2011
Lumipeite näyttäisi olevan hyvinkin edellisen vuoden laajuudessa ja jääalaakin on esim. Huippuvuorien suunnalla enemmän kuin vuonna 2010. Grönlannista länteen näyttäisi olevan vajausta (*, mutta esim. Tyynen meren suunnalla ei enää niinkään. Baltian meri on paljon edellä normaalia jäätymistään, mutta en tiedä, onko sen pinta-ala mukana tuossa japanilaisten kokonaisuudessa. Tosin sen merkitys jään pinta-alana on vähäisehkö. Mahdollisesti umpijäinen Baltian meri kuitenkin lisäisi keväistä lämpöenergiaa vähentävää heijastusvaikutusta, johon vaikutukseen tämä ennuste pitkälti perustuu maa-alueiden lumen johdosta.
*) Hudsonin lahti on vielä osaksi sula ja Hudsonin salmi kokonaan. Arktisen merijään laajuushuipun aikaan molemmat ovat umpijäässä, joten nyt esiintyvä vajaus ei ole tältä osin lopullinen.
Melkoista sekoilua.