http://www.ilmajaam.ee/?id=362344
"Lõppev aasta tõi mitmeid ilmarekordeid (16)
25.12.2010 14:50
Kadri Ratt
Kommenteeri | Prindi
Eesti Meteoroloogia ja Hüdroloogia Instituudi (EMHI) ilmavaatluse osakonna juhataja Külli Loodla sõnul tõi lõppev aasta mitmeid ilmarekordeid - nii kuumi, külme kui ka sajuseid.
2010. aasta algusest väärib Loodla sõnul äramärkimist pikalt kestnud sulata periood, mil maksimaalne õhutemperatuur püsis alla nullkraadi. Sulata periood algas tema sõnul juba 2009. aasta detsembri keskpaigas ja kestis 26. veebruarini, mil maksimaalne õhutemperatuur tõusis üle pika aja taas nullkraadist kõrgemale." ...
= Päättyvä vuosi toi lukuisia sääennätyksiä
Viron Ilmatieteen ja Hydrologian Laitoksen sääseurannan osaton johtaja Kylli Loodlan mukaan toi päättyvä vuosi monia sääennätyksiä - niin kuumia, kylmiä kuin myös sateisia.
2010 vuuoden alust kannattaa Loodlan mukaan huomata kauan kestänyt sulamaton jakso,
jonka suurin ilman lämpötila pysyi alle nolla-asteen. Sulamaton jakso alkoi hänen mukaansa jopa vuoden 2009 joulukuun keskivaiheilla ja kesti 26. helmikuuta, jolloin suurin ilmalämpö nousi pitkän ajan jälkeen nolla-asteesta korkeammalle.
Härmitymistä esiintyi paljon, yhteensä 241 tuntia.
Lunta mitattiin absoluuttiset maksimit, 78 ja 72 cm.
Viimeisen puolen sadan vuoden ajalta kesäkuu oli ennätyslämmin, keskimlämpö 21,8.
Elokuun lämpötila oli ennätys, 35,4.
Ruhnun sademäärä oli nelinkertainen verrattuna normaaliin. Elokuussa satoi 236,1 mm, edellinen ennätys vuodelta 1932 oli 132,3 mm.
Elokuun 8. illalla klo 19-20 Väike-Maarjassa tuulen nopeus oli 36,5 m/s, 131 km/h.
Marraskuussa mitattiin uudet lumenkorkeuden ennätykset.
Meriveden korkeus laski ennätysalas, -96,7 cm, vuoden 1842 jälkeen.
"Lõppev aasta tõi mitmeid ilmarekordeid (16)
25.12.2010 14:50
Kadri Ratt
Kommenteeri | Prindi
Eesti Meteoroloogia ja Hüdroloogia Instituudi (EMHI) ilmavaatluse osakonna juhataja Külli Loodla sõnul tõi lõppev aasta mitmeid ilmarekordeid - nii kuumi, külme kui ka sajuseid.
2010. aasta algusest väärib Loodla sõnul äramärkimist pikalt kestnud sulata periood, mil maksimaalne õhutemperatuur püsis alla nullkraadi. Sulata periood algas tema sõnul juba 2009. aasta detsembri keskpaigas ja kestis 26. veebruarini, mil maksimaalne õhutemperatuur tõusis üle pika aja taas nullkraadist kõrgemale." ...
= Päättyvä vuosi toi lukuisia sääennätyksiä
Viron Ilmatieteen ja Hydrologian Laitoksen sääseurannan osaton johtaja Kylli Loodlan mukaan toi päättyvä vuosi monia sääennätyksiä - niin kuumia, kylmiä kuin myös sateisia.
2010 vuuoden alust kannattaa Loodlan mukaan huomata kauan kestänyt sulamaton jakso,
jonka suurin ilman lämpötila pysyi alle nolla-asteen. Sulamaton jakso alkoi hänen mukaansa jopa vuoden 2009 joulukuun keskivaiheilla ja kesti 26. helmikuuta, jolloin suurin ilmalämpö nousi pitkän ajan jälkeen nolla-asteesta korkeammalle.
Härmitymistä esiintyi paljon, yhteensä 241 tuntia.
Lunta mitattiin absoluuttiset maksimit, 78 ja 72 cm.
Viimeisen puolen sadan vuoden ajalta kesäkuu oli ennätyslämmin, keskimlämpö 21,8.
Elokuun lämpötila oli ennätys, 35,4.
Ruhnun sademäärä oli nelinkertainen verrattuna normaaliin. Elokuussa satoi 236,1 mm, edellinen ennätys vuodelta 1932 oli 132,3 mm.
Elokuun 8. illalla klo 19-20 Väike-Maarjassa tuulen nopeus oli 36,5 m/s, 131 km/h.
Marraskuussa mitattiin uudet lumenkorkeuden ennätykset.
Meriveden korkeus laski ennätysalas, -96,7 cm, vuoden 1842 jälkeen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.postimees.ee/?id=362383
"Viljandis kogunes lumetormi tõttu kriisikomisjon
Laupäeva keskpäeval kutsus Viljandi linnapea kokku linnavalitsuse erakorralise istungi ja kriisikomisjoni koosoleku linnas toimuva lumetormi tagajärgede likvideerimiseks."
(Hauskaa tämä käännös: Lumitormin taatta riisikomissio päätti likvidoinneista.)
Viljandissa oli kriisikokous lumimyrskyn seurausten poistamiseksi.
Kahden jalkakäytävän kaduilla lumi kasataan toisen puolen jalkakäytävälle. Katujen leveys vähennetään kolmeen metriin ja tehdään kohtauspaikkoja.
Kaduille pysäköimistä pyydetään välttämään. Kaikki yleiset parkkialueet ja kuljetusyhtiön pysäköintitilat annetaan käyttöön.
Tartussa sivukatujen kulkijoilta vaaditaan kärsivällisyyttä kolminkertaisen lumimäärän vuoksi.
Päätöksiä seurauksista osataan tehdä tarvittaessa nopeasti. Malliksi vaikka Helsingille.
Syitä ei kyetä käsittelemään, eikä rajoittamaan, vielä.
Laskuvauhdilla, vuonna 2100 merenpinta on laskenut 100 metriä.